Suomessa yritysten velkaperinnässä on monenlaisia eri toimijoita ja toimintamalleja. Esimerkiksi yrityksille on määrätty korkeita perintämaksuja pienistäkin maksuajan ylityksistä. Tämä on asettanut erityisesti monet pk-yritykset vaikeaan asemaan, kun koronan vuoksi tulovirrat ovat pienet tai kokonaan katkolla. Tilanteesta on seurannut kohtuuttomia kuluja yrityksille ja siten toiminnan vaikeutumista sekä työvoiman vähentämistä.  

Yritysten väliaikainen kyvyttömyys maksaa velkojaan niiden erääntyessä voi suurten perintäkulujen takia johtaa entistä suurempiin maksuvaikeuksiin. Erityisesti pk-yritykset voivat olla alttiimpia ajautumaan maksuvaikeuksiin korkeiden perintäkulujen vuoksi, sillä näiden taloudelliset resurssit ovat yleensä pienempiä, ja näin ollen kulujen määrän vaikutus näiden taloudelliseen tilanteeseen on suurempi. 

Hallitusohjelma kirjauksen mukaan "Perintätoimien kohteena olevilta laskutettavien perintäkulujen määrälle säädetään euromääräiset ylärajat myös velallisen ollessa muu kuin kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö."  

Samoin hallitusohjelman mukaan "Hallitus ryhtyy toimiin vahvistaakseen viranomaisten edellytyksiä puuttua lain tai hyvän perintätavan vastaiseen perintätoimintaan." 

Nyt tarvitaankin vahvoja toimenpiteitä, jotta yrityksille ei koidu kohtuuttomia kustannuksia velkaperinnästä eivätkä perintäyhtiöt pysty hyödyntämään niiden ahdinkoa. Kohtuullinen ja joustava lainsäädäntö auttaa etenkin pieniä yrityksiä turvaamaan toimintaansa vaikeuden aikojen yli ja näin myös pitämään kiinni työvoimastaan ja elinkeinostaan.