Oikeus perhe-elämään kuuluu kaikille. Perheellistyminen voi olla kuitenkin mahdollista joillekin ainoastaan sijaissynnytyksen avulla. Näin on etenkin miesparien ja itsellisten miesten kohdalla. Myös nais-miespareilla esimerkiksi synnynnäinen kohduttomuus tai kohdunpoisto ovat syitä harkita perheellistymistä sijaissynnytyksen avulla. Sijaissynnytykseen tähtäävät hoidot ovat kuitenkin Suomessa kiellettyjä hedelmöityshoitolain nojalla, joka tuli voimaan vuonna 2007. Laki kieltää hedelmöityshoitojen antamisen tilanteessa, jossa on syytä olettaa, että lapsi annetaan adoptioon. Myös sijaissynnytysjärjestelyt lukeutuvat lain mukaan tällaiseksi tilanteeksi. Tällä hetkellä sijaissynnytysjärjestelyihin onkin suunnattava ulkomaille.  

Ulkomaille sijaissynnytysjärjestelyihin suuntaamisessa on kuitenkin monenlaisia esteitä ja riskejä, jotka nostavat kynnystä aloittaa sijaissynnytysprosessia. Muun muassa taloudelliset esteet, kielimuuri, monimutkaiset sopimusprosessit sekä epävarmuus terveydenhuollon laadusta ja sijaissynnyttäjän asemasta voivat olla estäviä tekijöitä prosessiin lähtemiselle. Myös huoli prosessin loppuun viemisestä Suomessa ja juridisista seikoista, kuten vanhemmuuden vahvistamisesta ja Suomen kansalaisuuden saamisesta lapselle, ovat merkittäviä estäviä tekijöitä sijaissynnytystä harkitseville. Neuvontaa ja tietoa järjestelyistä, mahdollisuuksista ja oikeudellisista kysymyksistä on myös vain vähäisesti tarjolla. Edellä mainitut syyt voivat olla niin merkittäviä, että perheellistyminen jää joillekin vain haaveeksi.  

Ei-kaupalliset sijaissynnytysjärjestelyt tulisi tilanteen korjaamiseksi mahdollistaa myös Suomessa. Sijaissynnytysjärjestelyn sallimisella voitaisiin turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet lapsiperheellistymiseen kaikille lasta toivoville. Sijaissynnytysjärjestelyn salliminen mahdollistaisi ennakollisen ja jälkikäteisen neuvonnan ja tuen ja eri osapuolten oikeudet voitaisiin turvata paremmin kansallisessa prosessissa ylikansallisten järjestelyn sijaan. Sijaissynnytysjärjestelyjen salliminen Suomessa vahvistaisi erityisesti lasten etua.  

Viime hallituskaudella oikeusministeriö laati laajan selvityksen ei-kaupallisten sijaissynnytysjärjestelyjen sallimisesta Suomessa. Selvityksessä on tehty kattavasti kansainvälistä vertailua ja arvioitu laajasti eri sääntelyvaihtoehtoja ja reunaehtoja ei-kaupallisten sijaissynnytysten toteuttamiseksi. Selvityksen pohjalta on mahdollista käynnistää lainvalmistelu ei-kaupallisten sijaissynnytysten mahdollistamiseksi.