Julkisen sektorin tulot koostuvat pääosin tulo- ja arvonlisäveroista sekä sosiaaliturvamaksuista. Arvonlisäveron tuotto vuonna 2019 Suomen valtiolle oli (palautukset huomioiden) 18,6 mrd. euroa. Suomen yleinen 24 %:n arvonlisäverokanta (alennetut verokannat 14 % ja 10 %) on kansainvälisessä vertailussa korkea, sillä vuonna 2018 OECD-maiden keskiarvo oli 19,3 %.  

Koronapandemia on aiheuttanut taloudellisen katastrofin. Osana valtioneuvoston toimia on päätetty, että yrityksille voidaan palauttaa alkuvuonna kerätyt arvonlisäverot 20.5.2020 alkaen. Arvonlisäverojen palautuksen ehtona on, että palautetut verot maksetaan takaisin seuraavien kahden vuoden aikana. Palautus on lainamuotoinen, ja palautetut verot on maksettava takaisin korkojen kanssa. Lainan koroksi on päätetty 3 %.  

Saksassa Angela Merkelin johdolla sen sijaan alennetaan tilapäisesti 1.7. alkaen normaalia arvonlisäveroa 19 %:sta 16 %:iin. Alempi verokanta alenee 7 %:sta 5 %:iin. Väliaikainen alentaminen laskee kuluttajahintoja ja sitä kautta lisää ostovoimaa melko nopeasti, mutta vähentää merkittävästi verotuloja. Pääosa Saksan johtavista ekonomisteista kehuu arvonlisäveron alennusta.  

Valtioneuvoston julkaisussa (2020:13) todetaan, että alennus voisi jonkin verran aikaistaa yksityisen kulutuksen kasvua Suomessa. Keskuskauppakamari on esittänyt, että ravintolapalveluiden sekä anniskelun arvonlisäveroprosentti laskettaisiin väliaikaisesti 10 %:iin. MaRa on esittänyt 10 %:n suuruista arvonlisäveroa maksavien toimialojensa arvonlisäveron alennusta 5 %:iin seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Lisäksi ravintolaruoan ja anniskelun arvonlisävero halutaan alentaa 10 %:iin vuoden ajaksi. Toimilla lisättäisiin yksityisen kulutuksen vauhdittamisen lisäksi työllisyyttä, hintakilpailukykyä sekä kotimaista tuotantoa.