Vety on keskeinen keino vähentää ilmastopäästöjä etenkin teollisuudessa (mikäli valmistus on toteutettu päästöttömästi) ja raskaassa liikenteessä. Vetytalouteen siirtyminen on kestävä pitkän aikavälin ratkaisu sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen että irtaantumiseen Venäjällä tuotetusta energiasta.
Vetyä voidaan käyttää vetynä tai hyödyntää muiden energiamuotojen raaka-aineena. Vetytalouteen kuuluu keskeisesti synteettisten polttoaineiden valmistus. Lisäksi vetyä voidaan käyttää energian varastoimiseen. Varastointi mahdollistaa tuotantohuippujen aikana syntyvän sähkön ylitarjonnan hyödyntämisen myöhemmin. Varastointi vetyyn on edullisempaa kuin akkuihin, joskin molempia tarvitaan. Varastoinnin mahdollisuus tasaa lisäksi sähkön hintavaihteluita.
Vetytalouteen siirtyminen auttaa siis hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Lisäksi siihen liittyy myös merkittävää vientipotentiaalia, joka Suomen tulisi nyt ehdottomasti hyödyntää.
Uusimman European Hydrogen Backbone -ryhmän analyysin mukaan Suomen, Ruotsin, ja Baltian maiden alueen vedyn tuotantopotentiaali on erittäin merkittävä. Alueen markkinan koon on analyysissä arvioitu olevan 127 TWh vuodessa jo vuonna 2030, mikä vastaa n. 38 %:a REPowerEU:n tavoitteesta EU:ssa tuotetun vedyn määrästä.
EU tavoittelee vuoteen 2030 mennessä 10 Mt:n vetytuotantoa EU:n alueelle. Suomen tulisi tavoitella keskeistä osaa tästä. Esimerkiksi 10 %:n osuus EU:n vetytuotannon tavoitteesta tarkoittaisi arviolta 15—20 miljardin euron investointeja Suomeen. Kun tähän lisätään tuulivoiman kapasiteetin lisäys, voidaan arvioiden mukaan puhua kymmenienmiljardien eurojen investoinneista kotimaahan. Vetyinvestoinnit tarvitsevat alkuvaiheessa merkittävää julkista tukea, mutta kuten tuulivoimasta olemme nähneet, tuotannosta voi tulla markkinaehtoista yllättävänkin nopeasti.
Vety herättää suurta kiinnostusta maailmalla, ja kilpailu on globaalia. Vetytaloudesta puhutaan jo useissa EU:n jäsenmaissa, mutta Suomella on vielä hyvät mahdollisuudet ehtiä kärkijoukkoon. Erityisesti komission tukien osalta keskeinen hetki toimia on juuri nyt. Suomen kilpailuvaltteja juuri vetytuotantoa ajatellen ovat puhdas vesi sekä edullinen maatuulivoima, jonka kapasiteetti kasvaa kovalla vauhdilla. (Vetyä voidaan valmistaa sähkön avulla vedestä.)
Jotta vetytalouden merkittävä potentiaali saataisiin Suomessa hyödynnettyä, tulisi vielä tämän kauden aikana laatia elinkeinopoliittinen vetytalousstrategia. Strategian tulisi keskittyä vientipotentiaaliin ja merkittävien investointien mahdollistamiseen. Se voisi tältä osin täydentää energia- ja ilmastostrategiaa.