4.2
Pääasialliset vaikutukset
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Esityksen tavoitteen mukainen erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä maahantulon nopeuttaminen noin runsaalla viikolla arvioidaan toteutuvan esityksessä esitetyn pitkäaikaisen viisumin käyttöönotolla.
Hallituksen esityksessä ehdotettu pitkäaikainen viisumi nopeuttaisi ja sujuvoittaisi erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien maahantuloprosessia omalta osaltaan ja siten tehostaisi työperäistä maahanmuuttoa. Esityksen ei arvioida kuitenkaan ratkaisevasti yksin muuttavan Suomeen tulevien erityisasiantuntijoiden tai kasvuyrittäjien määrää eikä esityksellä yksinään ole ratkaisevan suurta merkitystä siihen, kuinka paljon Suomeen tulevien erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien määrä nousisi nykyisestä. Sen sijaan on todennäköistä, että nopeutettu maahantulomenettely eli niin sanottu pikakaista yhdessä pitkäaikaisen viisumin käyttöönoton kanssa lisää sekä yritysten halua hyödyntää kansainvälistä rekrytointia että ulkomaisten potentiaalisten työnhakijoiden kiinnostusta tulla Suomeen töihin. Nopealla aikataululla käynnistyvien projektiluontoisten työtehtävien kohdalla maahantulonmenettelyn nopeus voi olla ratkaiseva tekijä projektin käynnistymisen ja siihen liittyvien investointien toteutumiseksi.
Pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto ei vaikuta oleskelulupahakemusten käsittelyyn tai niiden käsittelyaikaan, vaan ainoastaan siihen, kuinka nopeasti hakijat pääsevät käytännössä Suomeen oleskeluluvan saatuaan. Maahantulon tosiasiallinen nopeutus kuitenkin pääosin syntynee sitä kautta, miten tehokkaasti pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto yhdessä pikakaistan käyttöönoton kanssa toimeenpannaan. Tietojärjestelmien toimivuus ja riittävän tehokas tiedotus, ohjeistus ja viestintä ovat merkittäviä tekijöitä tässä kokonaisuudessa.
Esityksen laajempi tavoite siitä, että Suomen houkuttelevuus lisääntyisi nopeutetun maahantuloprosessin avulla ja Suomeen saataisiin enemmän erityisasiantuntijoita ja kasvuyrittäjiä riippuu kuitenkin myös monesta muustakin tekijästä kuten esimerkiksi Suomen vetovoimasta yleisesti. Arvioitaessa esityksessä määriteltyjen erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien hakeutumista Suomeen, määräävässä merkityksessä ovat siten myös Suomen muut vetovoimatekijät ja myös ne tekijät, jotka vähentävät Suomen kiinnostavuutta. Kansainvälisen osaavan työvoiman liikkuvuutta selvittävän tutkimuksen Decoding Global Talent 2018 mukaan suosituimmat maat, joihin osaava työvoima suuntautuu ovat Yhdysvallat, Saksa, Kanada, Yhdistynyt kuningaskunta ja Australia. Tutkimus perustuu yli 366 000 vastaajan suunnitelmiin 197 eri maasta. Tutkimuksen mukaan Suomi ja muut Pohjoismaat eivät mahdu toivemaiden kärkijoukkoon. Konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin kansainvälisestä raportista, joka perustuu yli 200 000 vastaajalle 190 eri maassa tehtyyn tutkimukseen ilmenee, että Kanada nousi vuonna 2020 uudeksi suosikkimaaksi ohi Yhdysvaltojen. Tutkimuksen mukaan Suomi on maailman 22. houkuttelevin maa kansainväliselle työvoimalle. Yksiselitteistä syytä Suomen heikolle houkuttelevuudelle ei ole onnistuttu tunnistamaan. Syitä voi hakea heikosta maabrändistä, ilmastosta, kielestä, korkeasta elinkustannustasosta, korkeasta ansiotulojen verotuksesta, ulkomaalaisille haastavista työmahdollisuuksista ja monimutkaisista oleskelulupaprosesseista. Lisäksi on huomattava se, että ihmiset painottavat ja arvostavat erilaisia asioita. Yksi syy kuitenkin löytyy siitä, että globaali kilpailu osaajista on koventunut. Jokainen kehittynyt maa kehittää vetovoimaansa määrätietoisesti. Samalla osaajien muuttohalut ovat globaalisti vähentyneet esimerkiksi juuri kotimaan vetovoiman parannuttua. Muuttohalujen laskuun vaikuttaa myös digitalisaatio, joka mahdollistaa aiempaa paremmin työskentelyn ilman maantieteellisiä rajoitteita.
Vaikutukset yksilön asemaan
Pitkäaikaisen viisumin avulla henkilön ei tarvitsisi jäädä odottamaan oleskelulupakorttia lähtömaahan, vaan hän voisi oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä myönnettävällä viisumilla matkustaa Suomeen välittömästi sen jälkeen, kun oleskelulupa on myönnetty. Ajallinen säästö olisi noin 7–14 vuorokautta, joka on keskimääräinen oleskelulupakortin lähettämiseen ulkomaille kuluva aika. Ajallinen säästö voi toteutua vain sillä edellytyksellä, että pitkäaikaista viisumia haetaan samanaikaisesti oleskeluluvan hakemisen kanssa sähköisessä asiointipalvelussa. Vain näin hakemuksia voidaan käsitellä samanaikaisesti. Lain muutoksen toimeenpanossa hakijoita on tarkoitus ohjeistaa jättämään hakemukset samanaikaisesti. Oleskelulupaa hakevan tulisi siten tehdä jo hakuvaiheessa päätös siitä, toimitetaanko hänen oleskelulupakorttinsa lähtömaahan vaiko Suomeen. Jos hakija haluaisi hyödyntää nopeamman prosessin, hänen tulisi valita oleskelulupakortin toimitus Suomeen ja hakea samalla pitkäaikaista viisumia maahantulon mahdollistamiseksi.
Vaikka erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän oleskelulupahakemuksen jättäminen ja käsittelymaksun maksaminen on mahdollista sähköisesti, on hakijan asioitava myös henkilökohtaisesti edustustossa tai ulkoisen palveluntarjoajan luona henkilöllisyyden tarkistamista varten sekä biometristen tunnisteiden antamiseksi oleskelulupakorttia varten. Tätä varten hänen on varattava aika ja matkustettava edustustoon tai ulkoisen palveluntarjoajan luokse henkilökohtaisesti. Saadakseen nopeutetun maahantuloprosessin, hakijan tulisi saada käyntiaika edustustosta tai ulkoisen palveluntarjoajan luona joustavasti ja viivytyksettä. Tämä edellyttää, että käyntiaikoja henkilöllisyyden tarkistamiseksi ja biometristen tunnisteiden ottamiseksi oleskelulupaa varten voidaan tarjota riittävästi, jotta nopeutettu maahantulokäsittely voidaan toteuttaa 14 vuorokaudessa. Erityisesti niissä valtioissa tai maanosissa, joissa etäisyydet ovat pitkät, aiheutuu matkustamisesta myös kustannuksia hakijalle.
Maahanmuuttoviraston suoritteet on määritelty maksullisiksi ja hinta määräytyy omakustannusperiaatteella. Pitkäaikainen viisumi olisi maksullinen ja sen käsittelymaksusta säädettäisiin sisäministeriön asetuksella Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta. Pitkäaikaisen viisumin käsittelymaksua on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Muissa EU-maissa pitkäaikaista viisumia koskevat käsittelymaksut vaihtelevat 60 eurosta 150 euroon. Taloudellinen vaikutus pitkäaikaisen viisumin maksusta kohdistuisi pitkäaikaisen viisumin hakijaan yksilönä, mikäli hän haluaisi nopeuttaa maahantuloaan pitkäaikaisen viisumin avulla. Hakijan näkökulmasta maahantulon nopeuttaminen pitkäaikaisen viisumin avulla lisäisi maahantulon kustannuksia. Hakija maksaisi sekä oleskelulupamaksun että pitkäaikaista viisumia koskevan maksun. Toisaalta nopeampi saapuminen Suomeen, mahdollistaisi myös työskentelyn aloittamisen aikaisemmin, millä taas voidaan arvioida olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia yksilön kannalta.
Mikäli pitkäaikaista viisumia koskevat tehtävät ulkoistettaisiin, voisi viisumin hakija kääntyä edustuston sijasta myös ulkoisen palveluntarjoajan puoleen. Palveluntarjoajalla olisi ulkoministeriön kanssa sopimansa mukaisesti oikeus periä pitkäaikaiseen viisumiin liittyvistä palveluistaan kohtuullinen palvelumaksu. Tehtävien ulkoistamisella olisi siten taloudellisia vaikutuksia pitkäaikaisen viisumin hakijaan, sillä hänen tulisi maksaa viisumimaksun lisäksi ulkoisen palveluntarjoajan veloittama palvelumaksu, mikäli hän kääntyisi ulkoisen palveluntarjoajan puoleen. Ulkoisen palveluntarjoajan veloittama palvelumaksu oleskelulupahakemuksiin liittyvien avustavien tehtävien hoitamisesta on ollut pääsääntöisesti eri valtioissa noin 70 eurosta 100 euroon. Tehtävien ulkoistaminen merkitsisi kuitenkin joustavampaa asiointia asiakkaalle. Hän saisi hoidettua viisumia koskevaan hakemukseen liittyvät toimet samanaikaisesti oleskelulupahakemusta koskevan asiansa yhteydessä. Lisäksi on huomattava, että pitkäaikaisen viisumin hakijalla on samalla tavoin kuin oleskelulupa-asiassa, mahdollisuus kääntyä suoraan Suomen edustuston puoleen ja näin välttyä palvelumaksun maksamiselta.
Esityksen vaikutusta yksilön asemaan on arvioitava myös siitä näkökulmasta, että saapuessaan Suomeen pitkäaikaisella viisumilla henkilölle on jo myönnetty Suomeen ja EU-alueelle saapumiseen ja Suomessa oleskeluun oikeuttava oleskelulupa. Oleskeluluvan ja pitkäaikaisen viisumin oikeusvaikutukset menevät esityksessä esitettyjen henkilöryhmien osalta osin päällekkäin. Työntekoon oikeuttava oleskelulupa oikeuttaa maahantulon ja maassa oleskelun lisäksi työntekoon ja sosiaaliturvaan. Pitkäaikainen viisumi oikeuttaa maahantuloon ja maassa oleskeluun 100 vuorokauden ajan. Sen sijaan esimerkiksi oikeutta työntekoon pitkäaikaisen viisumin perusteella ei ole. Oleskeluluvan ja pitkäaikaisen viisumin oikeusvaikutukset olisivat siten osin päällekkäiset esityksessä tarkoitetuilla henkilöryhmillä heidän saapuessaan Suomeen ja oleskellessaan täällä ensimmäiset 100 vuorokautta. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta yksilön oikeudelliseen asemaan, sillä oleskeluluvan ja pitkäaikaisen viisumin oikeusvaikutukset eivät ole ristiriidassa keskenään ja ne olisivat voimassa yhtä aikaa vain rajoitetun ajan.
Oleskeluluvan yhteydessä myönnettävän pitkäaikaisen viisumin avulla henkilöllä olisi mahdollisuus nopeammin matkustaa Suomeen ja aloittaa työskentely Suomessa. Hän saisi pitkäaikaisen viisumin edustustosta tai ulkoisen palveluntarjoajan välittämänä sen jälkeen, kun myönteinen oleskelulupapäätös on tehty tietojärjestelmässä. Esityksen voidaan siten arvioida tukevan yksilön oikeutta työhön ja elinkeinonharjoittamiseen. Tällä tavoin esityksellä arvioidaan olevan positiivisia perusoikeusvaikutuksia yksilön kannalta.
Perus- ja ihmisoikeusvaikutukset
Useissa eri Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa Suomi on sitoutunut ehkäisemään myös ulkomaalaisten työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä syrjivää kohtelua ja hyväksikäyttöä. Suomen yleinen lainsäädäntö syrjinnän torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi koskee myös ulkomaalaisia työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään.
Esityksen tarkoituksena on edistää hallittua maahanmuuttoa perusoikeuksia kunnioittaen sekä ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset.
Valmistelussa ei ole tunnistettu riskiä siitä, että esitys lisäisi työntekijän riskiä joutua helpommin hyväksikäytön kohteeksi. Esityksessä tarkoitettu pitkäaikainen viisumi myönnetään oleskeluluvan perusteella. Ulkomaalaislain 36 §:n 4 momentin mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä myös, jos on perusteltua aihetta epäillä työnantajan tai toimeksiantajan tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen oleskelulupaa haettaessa. Siten mahdollinen riski työntekijän hyväksikäytöstä on arvioitu jo oleskelulupaa myönnettäessä.
Esityksen perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia on valmistelussa arvioitu perustuslain 10 §:ssä säädettyyn yksityisyyden suojaan ja erityisesti sen 1 momentin mukaiseen henkilötietojen suojaan liittyen. Ehdotuksen suhdetta perustuslain 10 §:n 1 momentin sääntelyyn on käsitelty jäljempänä jaksossa 11 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys.
Pitkäaikaisen viisumin käyttöönottamisella pyritään nopeuttamaan erityisasiantuntijan, kasvuyrittäjän ja tämän perheenjäsenen maahanpääsyä, jotta he pääsisivät mahdollisimman nopeasti lisäämään Suomen elinvoimaisuutta. Pitkäaikaisen viisumin myöntämiseksi ja viisumitarran tulostamiseksi käsiteltävät tiedot eivät sisällä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja tai rikostietoja, sillä tarvittavat rekisteritarkistukset on suoritettu jo pitkäaikaisen viisumin myöntämisen edellytyksenä olevan myönteisen oleskeluluvan ratkaisemisen yhteydessä. Maahanmuuttovirasto ja edustustot käsittelisivät vain niitä tietoja, jotka ovat tarpeen niiden esityksessä ehdotettujen lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi. Henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettuun lakiin esitetään tehtäväksi tarvittavat muutokset henkilötietojen käsittelystä.
Ehdotetun sääntelyn ei katsota olevan ongelmallinen perustuslain 10 §:ssä säädetyn yksityisyyden suojan henkilötietojen suojan kannalta, eikä sääntelyllä arvioida olevan merkittäviä perusoikeusvaikutuksia tai ihmisoikeusvaikutuksia.
Sukupuolivaikutukset
Enemmistö ulkomaalaisista henkilöistä, jotka ovat hakeneet ja joille on myönnetty erityisasiantuntijan oleskelulupa, on miehiä. Viimeisen 12 kuukauden aikana erityisasiantuntijan luvan saaneista henkilöistä 80,7 prosenttia oli miehiä ja vastaavasti naisia 19,3 prosenttia. Vuoden 2021 tammikuussa sinisen kortin erityisasiantuntijan oleskeluluvan saaneista henkilöistä miehiä oli 88,9 prosenttia ja naisia 11,1 prosenttia. Vuoden 2021 tammikuussa kasvuyrittäjistä miehiä oli 83,3 prosenttia ja naisia 16,7 prosenttia.
Edellä mainittuun sukupuolijakaumaan vaikuttaa se, miten lähtömaassa koulutuksen ja ammattien sukupuolen mukainen jako on toteutunut. Se, miten lähtömaassa koulutus- ja työelämä on sukupuolen mukaan eriytynyt eli segregoitunut, riippuu taas siitä, kuinka sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu asianomaisessa maassa ja maan organisaatioiden käytännöistä, asianomaisen maan kulttuurista sekä yhteiskunnan tasolla esimerkiksi poliittisista ratkaisuista.
Myös Suomessa yrittäjinä on enemmän miehiä kuin naisia. Tilastokeskuksen antamien tietojen mukaan vuonna 2018 Suomessa kaikista yrittäjistä noin 66 prosenttia oli miehiä. Suomalaisten kasvuyrittäjien osalta ei ole erikseen saatavissa tilastotietoa sukupuolijakaumasta.
Ehdotetun lain voimaantultua viestinnässä on tärkeää korostaa sitä, että Suomi toivottaa yhtä lailla naiset ja miehet tervetulleiksi erityisasiantuntijoina ja kasvuyrittäjinä. Esityksen tosiasialliset vaikutukset sukupuolijakauman tasaamiseksi erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien ammattiryhmissä ovat kuitenkin hyvin vähäiset.
Taloudelliset vaikutukset
Taloudelliset vaikutukset valtion kannalta
Pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto liittyy edellä mainittuun nopeutettuun maahantuloprosessiin eli pikakaistan käyttöönottoon. Siten myös taloudelliset vaikutukset johtuvat pitkälti yhdessä pitkäaikaisen viisumin ja pikakaistan käyttöönotosta ja vaikutusten arviointi siten yksinomaan pitkäaikaisesta viisumista aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin, ei kaikilta osin ole mahdollista. Pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto mahdollistaa pikakaistan mukaisen kahden viikon palvelulupauksen tosiasiallisen toteutumisen siten, että oleskeluluvan saanut henkilö pääsee matkustamaan Suomeen välittömästi myönteisen oleskelulupapäätöksen saatuaan ja aloittamaan työnsä aiempaa nopeammin Suomessa. Tällä voidaan arvioida olevan positiivinen vaikutus työperäisen maahanmuuton kasvattamiseksi ja tätä kautta esitys edistää omalta osaltaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja Suomen houkuttelevuutta ulkomaisen osaavan työvoiman keskuudessa. Ulkomaisen osaavan työvoiman rekrytoinnin sujuvoittamisella on kansantaloudellisesti myönteisiä vaikutuksia.
Pitkäaikaisen viisumin käyttöönotosta aiheutuvat lisämenot valtiolle muodostuvat kertaluonteisista kustannuksista, joita aiheutuisi pitkäaikaisen viisumin käyttöönotosta, ja niistä pysyvistä kustannuksista, joita syntyisi pitkäaikaisen viisumin käytöstä viranomistoiminnassa. Nämä taloudelliset vaikutukset kohdistuvat ulkoasiainhallintoon, sisäasiainhallinnonalalla Maahanmuuttovirastoon ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle.
Nämä kustannukset ovat jaoteltavissa tietojärjestelmäkustannuksiin ja lisätyön aiheuttamiin henkilöstökustannuksiin.
Kertaluonteiset kustannukset
Pitkäaikainen viisumi aiheuttaa ennen sen käyttöönottoa kertaluontoisia kustannuksia ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän ja viisumitietojärjestelmän tietoteknisten muutostöiden vuoksi.
Järjestelmämuutoksista aiheutuu yhteensä noin 3 964 250 euron kertaluonteiset kustannukset. Kustannukset jakautuvat siten, että ulkoasiainhallinnon osuus järjestelmämuutoksista on noin 3 030 250 euroa ja Maahanmuuttoviraston osuus noin 934 000 euroa. Järjestelmämuutokset toteutetaan vuosien 2021 ja 2022 aikana. Ulkoministeriön osalta järjestelmämuutoksiin liittyvät kustannukset katettaisiin 880 000 euron osalta ulkoministeriön hallinnonalalle osoitetuilla hallituksen kertaluonteisilla tulevaisuusinvestoinneilla maahantuloasioiden vahvistamisen määrärahoilla, jotka on sisällytetty ulkoministeriön vuoden 2021 talousarvioon ja 2 150 250 euron osalta kustannuksia esitetään katettavaksi vuoden 2022 talousarviossa EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. Maahanmuuttoviraston osalta kustannukset on hyväksytty katettavaksi vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa ja esitetty katettavaksi vuoden 2022 talousarviossa EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. Investointi edistää elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta työllisyys- ja työmarkkinat ja on osa maailmanluokan automaatiota hyödyntävä digitaalinen infrastruktuuri osaajien maahanmuuton tueksi -investointikokonaisuutta (RRF pilari3).
Kertaluontoisia kustannusvaikutuksia aiheutuu myös ulkoasiainhallinnolle viisumitarran printtaamisen tarkoitetun tulostimien hankinnasta niihin Euroopan unionin maissa oleviin edustustoihin, joissa sitä ei tällä hetkellä ole. Tarvittavien tulostimien määrä on noin 20 kappaletta ja niiden kustannus noin 10.000 euroa.
Pysyvät kustannukset
Pitkäaikaisen viisumin pysyvistä kustannuksista aiheutuvat lisämenot kohdentuvat hallinnonalojen maksulliseen toimintaan ja ne tulee jatkossa valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti kattaa täysimääräisesti pitkäaikaisesta viisumista perittävillä maksuilla. Pysyvät kustannukset koostuvat lisätyön aiheuttamisista henkilöstökustannuksista.
Lisätyön aiheuttaman henkilöstökustannusten määrän arvioinnissa on hyödynnetty Maahanmuuttoviraston tilastotietoja erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä ulkomailla jätettyjen oleskelulupahakemusten määristä vuosien 2018 ja 2019 aikana.
Vuosien 2018 ja 2019 aikana erityisasiantuntijan oleskelulupaa haki ulkomailla vuosittain keskimäärin noin 1200 hakijaa ja kasvuyrittäjän oleskelulupaa haki ulkomailla keskimäärin noin 30 hakijaa. Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien perheenjäsenistä haki perhesiteen perusteella ensimmäistä oleskelulupaa ulkomailla edellä mainittujen vuosien aikana keskimäärin noin 1000 perheenjäsentä vuosittain. Vuonna 2020 hakemusten määrään on vaikuttanut merkittävästi koronapandemia, mutta sen vaikutukset arvioidaan kuitenkin väliaikaisiksi.
Pikakaistan ja pitkäaikaisen viisumin käyttöönoton myötä erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien ja heidän perheenjäsentensä oleskelulupahakemusten määrän arvioidaan kasvavan, mikä vaikuttaisi myös pitkäaikaisen viisumin hakijoiden määrään. Hakijamäärän kasvuun perustuva työmäärän kasvu toteutuu siten osittain riippumatta tässä esityksessä ehdotetusta muutoksesta, sillä hakijamäärän kasvuun vaikuttaa myös nopeutetun oleskelulupaprosessin eli pikakaistan käyttöönotto. On vaikea etukäteen ennakoida ja arvioida sitä, kuinka paljon pikakaistan ja pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto yhdessä vaikuttaisivat erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien oleskelulupien hakijamäärien kasvuun. Epävarmaa on myös se, kuinka suuri osa heistä hakisi oleskeluluvan lisäksi myös pitkäaikaista viisumia itselleen ja perheenjäsenilleen nopeuttaakseen Suomeen tuloaan runsaalla viikolla. On lisäksi otettava huomioon, että välttämättä kaikki erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien perheenjäsenet, jotka ovat saaneet oleskeluvan perhesiteen perusteella eivät ehkä hakisi pitkäaikaista viisumia siitä syystä, ettei perheenjäsenillä välttämättä ole vastaavaa kiirettä Suomeen saapumiselle kuin erityisasiantuntijalla tai kasvuyrittäjällä itsellään. Pitkäaikaisen viisumin hakijamääriä arvioitaessa ei myöskään voida käyttää vertailuaineistona muiden EU-maiden tilastoja pitkäaikaisen viisumin hakijoiden määristä, koska EU-mailla on käytössä hyvin erilaisia kriteerejä pitkäaikaisen viisumin myöntämiselle.
Edellä kerrotun johdosta on siten vaikea arvioida erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien oleskelulupahakemusten määrän kasvua ja pitkäaikaisen viisumin hakijoiden määrää. Jos erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien oleskelulupahakemusten määrä lisääntyisi 50 prosentilla, mikä on verrattain korkea kasvuarvio, tarkoittaisi se, että erityisasiantuntijan oleskelulupahakemukset kasvaisivat vuosittain 600 hakemuksella. Arvioon sisältyy kuitenkin paljon edellä todettuja epävarmuustekijöitä.
Jos edellä todettu arvio erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien oleskelulupahakemusten kasvun prosentuaalisesta kasvusta osoittautuu oikeaksi, voidaan erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän oleskelulupia arvioida haettavan noin 1800 vuosittain eli noin 600 enemmän kuin vuosina 2018 ja 2019 keskimäärin ja oleskelulupia perhesiteen perusteella noin 1500 vuosittain eli noin 500 enemmän kuin vuosien 2018 ja 2019 aikana. Ottaen huomioon edellä kerrotut syyt siihen, etteivät välttämättä kaikki erityisasiantuntijat ja kasvuyrittäjät perheenjäsenineen hakisi pitkäaikaista viisumia, voidaan suuntaa antavasti pitkäaikaista viisumia arvioida hakevan noin 80 prosenttia kaikista erityisasiantuntijoista ja kasvuyrittäjistä sekä heidän perheenjäsenistään. Siten karkean arvion mukaan pitkäaikaista viisumia koskevia hakemuksia jätettäisiin noin 2500 vuosittain.
Mikäli edellä arvioitu hakemusmäärä osoittautuu oikeaksi, vuosittaiseksi pitkäaikaisesta viisumista johtuvan lisätyön määräksi Suomen edustustoissa muodostuisi noin 500 tuntia vuodessa. Työaika edustustossa on arvioitu sen perusteella, että ulkoiselle palveluntarjoajalle annettaisiin suoritettavaksi ehdotetun lain 28 a §:ssä mainitut pitkäaikaisen viisumin käsittelyyn liittyvät tehtävät erityisesti niiden edustustojen toimipiirien alueella, joihin pitkäaikaisen viisumin hakemukset eniten keskittyisivät. Tehtävien ulkoistamisen jälkeen Suomen edustuston suoritettavaksi jäisi siten pääsääntöisesti pitkäaikaisen viisumin liittäminen hakijan matkustusasiakirjaan ja sen antaminen ulkoiselle palveluntarjoajalle välitettäväksi viisuminhakijalle. Tähän toimenpiteeseen yksittäisen pitkäaikaisen viisumin osalta arvioidaan kuluvan noin 20 minuuttia. Pitkäaikaisesta viisumista aiheutuva työmäärä ei jakaantuisi tasaisesti edustustoverkossa, vaan keskittyisi niihin edustustoihin, joissa erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien oleskelulupahakemuksia ja niihin liittyviä pitkäaikaisia viisumeita eniten käsitellään kuten esimerkiksi Suomen New Delhin suurlähetystöön. Pitkäaikaisesta viisumista aiheutuva mahdollinen lisähenkilöstötarve edustustoverkossa voitaisiin kattaa sisäisillä henkilöstösiirroilla eikä siitä tehtävän ulkoistamismahdollisuuden vuoksi muodostuisi määrällisesti sellaista tehtävää ulkoasiainhallinnolle, joka edellyttäisi lisäresursointia. Mikäli pitkäaikaista viisumia koskevia tehtäviä ei ulkoistettaisi, edellyttäisi tämä henkilöstön lisäresursointia erityisesti niihin edustustoihin, joissa pitkäaikaista viisumia koskevia hakemuksia käsiteltäisiin eniten sekä tarpeen laajentaa niiden edustustojen asiakaspalvelutilat, joissa pitkäaikaista viisumia koskevia hakemuksia eniten käsiteltäisiin.
Maahanmuuttoviraston osalta pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto edellyttäisi pysyväisluonteisesti lisäresursointia, koska kyseessä on uuden lupatyypin käsittely- ja päätöksentekotyö. Kansallisen viisumin käsittelyyn arvioidaan Maahanmuuttovirastossa kuluvan keskimäärin noin 20 minuuttia, jos hakemus on haettu sähköisesti yhdessä oleskelulupahakemuksen kanssa tai vähintään 30 minuuttia, jos hakemus on haettu omana paperihakemuksena ilman oleskelulupahakemusta. Lisäresurssitarve pitkäaikaisen viisumin käyttöönoton vuoksi ja odotettavissa olevien oleskelulupahakemusten lisääntymisen vuoksi aiheuttaa lisätyötä kahden henkilötyövuoden verran. Yhden henkilötyövuoden vuosittainen kustannus on noin 65 000 euroa. Maahanmuuttoviraston tarvitseman henkilöstötarpeen kattaminen aiheuttaisi siten noin 130 000 euron vuosittaiset lisäkustannukset. Sekä Maahanmuuttoviraston että ulkoasiainhallinnon lisäresursointi tarpeen aiheuttamat kustannukset voidaan sisällyttää pitkäaikaisen viisumin hintaan. Pitkäaikaista viisumia koskevien hakemusten volyymia ja pitkäaikaisen viisumin hinnoittelua arvioidaan vuosittain Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta annetun sisäministeriön asetuksen valmistelun yhteydessä. Lähtökohta on, että pitkäaikaisen viisumin käsittelyn kustannukset katetaan käsittelymaksuilla. Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:n 1 momentin mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo). Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta annetun sisäministeriön asetuksen valmistelun yhteydessä oleskeluluvista saatavien maksujen jakautumisesta on sovittu hallinnonalojen välisellä puitesopimuksella erikseen. Vastaavasti pitkäaikaisesta viisumista saadut maksutulot jaetaan erikseen eri hallinnonalojen osapuolten välillä perustuen työmäärään. Pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto edellyttää hallinnonalojen välisen puitesopimuksen koskien maksutulojen jakautumisesta hallinnonaloittain päivittämistä pitkäaikaisesta viisumista saatavien maksutulojen osalta. Pitkäaikaisen viisumin käsittelymaksua on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Käsittelymaksu myös laskee, jos volyymit kasvavat. Vertailuna voidaan todeta, että muiden EU-maiden pitkäaikaista viisumia koskevat käsittelymaksut vaihtelevat 60 eurosta 150 euroon.
Vaikutukset yrityksiin ja työllisyyteen
Lupaprosessien nopeuttaminen lisää ulkomaalaisen työvoiman tarjontaa ja kysyntää. Työvoiman tarjonta kasvaa, kun ulkomaiset työntekijät pääsevät maahan nopeammin. Sujuvat lupaprosessit voivat myös lisätä erityisasiantuntijoiden halukkuutta hakeutua Suomeen töihin. Vastaavasti lupaprosessien nopeutuminen todennäköisesti lisää yritysten halukkuutta rekrytoida ulkomaista työvoimaa, sillä se voi laskea rekrytoinnin kuluja, lyhentää odotusaikoja ja vähentää epäonnistuneita rekrytointeja. Osaavan työvoiman kasvulla on myös välillisiä vaikutuksia, jotka näkyvät yritysten kasvussa, innovaatiokyvyssä ja tuottavuudessa.
Uudistuksen suorat työllisyysvaikutukset ovat pienet. Työllisyysvaikutus syntyy siitä, että työvoiman tarjonta kasvaa, koska uudistuksen jälkeen työsuhteet pääsevät alkamaan noin viikkoa aiemmin nopeutuneen maahantulon myötä. Jos ajatellaan uudistuksen nopeuttavan erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien maahantuloa keskimäärin viikolla, voidaan kertaluontoinen työllisyysvaikutus henkilötyövuosissa laskea arvioimalla vuotuisten maahan tulevien erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien määrä ja kertomalla se yhdellä viikolla (= 1/52). Vuosina 2018-2020 erityisasiantuntijoita ja kasvuyrittäjiä tuli maahan keskimäärin 1318. Jos maahan tulijoiden määrä pysyisi muuttumattomana, olisi suora kertaluontoinen työllisyysvaikutus tällöin noin 25 (1318*1/52) henkilötyövuotta.
Työllisyysvaikutus ei kumuloidu samassa mittakaavassa tuleville vuosille, sillä merkittävä osa työn perusteella muuttavista ei jää maahan pysyvästi ja nopeampi työsuhteen aloitus voi tarkoittaa myös aikaisempaa poistumista Suomen työmarkkinoilta. Toisaalta osa tulevina vuosina työn perusteella muuttavista myös jää maahan pysyvästi. Näiden henkilöiden työllistyminen viikkoa aiemmin lisää työllisyyttä myös tulevina vuosina vähintään muutamalla henkilötyövuodella vuosittain.
Uudistuksen välilliset vaikutukset ovat kuitenkin mahdollisesti suoria työllisyysvaikutuksia suuremmat. Nopean maahantulon edellytykset voivat parantaa Suomen maakuvaa potentiaalisten muuttajien näkökulmasta ja voivat lisätä yritysten halua rekrytoida työvoimaa ulkomailta.
Ulkomaisen työvoiman kasvulla voi olla lyhyellä aikavälillä alakohtaisia kielteisiä vaikutuksia suomalaisen työvoiman kysyntään. Nämä vaikutukset voivat näkyä matalampana työllisyytenä ja/tai palkkojen laskuna (esim. Kuosmanen & Meriläinen, 2020). Osaavan työvoiman maahanmuutto voi kuitenkin myös nostaa suomalaisten työntekijöiden palkkoja. Sveitsissä korkeasti koulutetun työvoiman maahanmuuton kasvun havaittiin nostavan korkeasti koulutettujen sveitsiläisten palkkoja (Beerli ym., 2021). Syynä palkkojen nousuun oli osaavan työvoiman maahanmuutosta seurannut yritysten nopeampi kasvu, parantunut tuottavuus ja innovatiivisuus sekä sveitsiläisten työntekijöiden siirtyminen johtotehtäviin.
Pitkällä aikavälillä työperusteisen maahanmuuton vaikutukset kohdemaan kansalaisten työllisyyteen ja palkkoihin ovat kuitenkin todennäköisesti pienet ja heterogeeniset. Keskeinen merkitys on sillä, ovatko maahantulijat osaamiseltaan substituutteja vai komplementteja kotimaisille työntekijöille. Työperusteinen maahanmuutto vaikuttaa kielteisesti niiden henkilöiden työllisyyteen ja palkkoihin, jotka kilpailevat suoraan muuttajien kanssa, mutta myönteisesti työllisyyteen ja palkkoihin muilla sektoreilla, sillä maahan tulevat työntekijät lisäävät suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Työperusteisen maahanmuuton kielteiset työllisyys- ja palkkavaikutukset ovat oletettavasti kuitenkin hyvin pienet jo siitä syystä, että usein maahanmuuttajat ja kohdemaan työntekijät eivät ole täydellisiä substituutteja. Jos kotimaista työvoimaa on tarjolla riittävästi, yrityksen kannustimet lähteä kalliiseen ja aikaa vievään prosessiin rekrytoida ulkomailta ovat pienet.
Yrityksiin kohdistuvia vaikutuksia on vaikea arvioida tarkasti. Hyötyjä voidaan kuitenkin arvioida siltä kannalta, että mikäli yritys joutuisi teetättämään oleskelulupaprosessin odotusaikana ulkomailta rekrytoitavan henkilön työn ylityönä toisilla jo Suomessa olevilla työntekijöillä, voidaan esimerkiksi neljän viikon maahantulon viivästyksen arvioida maksavan yritykselle 50 % rekrytoitavan henkilön kuukausipalkasta. Täten prosessin nopeutuminen viikolla säästäisi yksityisen sektorin mediaanipalkkaisen työntekijän kohdalla yritykseltä noin 400 euroa. Erityisasiantuntijoiden mediaanipalkka on korkeampi kuin yksityisen sektorin mediaanipalkka, joten pro-sessin nopeutumisen säästöt yrityksille ovat todennäköisesti hieman edellä mainittua suuremmat.
Toinen yrityksiin kohdistuva vaikutus on työvoiman saatavuuden parantuminen. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan 65.000 työpaikkaa jäi syntymättä vuonna 2019 siksi, että niihin ei ollut osaavaa työvoimaa saatavilla. Lakimuutoksen seurauksena työn tarjonta kasvaa hieman ja vaikutus kohdistuisi erityisesti niihin yrityksiin, joiden toiminnan kannalta ulkomaisen osaavan työvoiman merkitys on suuri. Viime vuosina erityisasiantuntijoita on tullut erityisesti Intiasta ja merkittävä osa intialaisista erityisasiantuntijoista on työllistynyt IT-sektorille.
Nopeutetulla oleskelulupaprosessilla ja siihen liittyvällä pitkäaikaisella viisumilla vähennetään oleskelulupaprosessin pitkittymisestä johtuvia mahdollisia ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin epäonnistumisia. Oleskelulupaprosessin pitkittyminen voi johtaa rekrytoinnin epäonnistumiseen esimerkiksi silloin, kun rekrytoitava työntekijä valitseekin toisen työnantajan. Kansainvälinen rekrytointi edellyttää usein esimerkiksi rekrytointikonsulttien käyttöä, mainostamista sekä haastatteluja ulkomailla. Erityisasiantuntijoiden kohdalla rekrytoinnin kustannukset voivat olla tuhansista euroista jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. Oleskelulupaprosessin ja maahantulon nopeuttamisella voitaisiin välttyä niiltä epäonnistuneilta rekrytoinneilta, jotka johtuvat ajallisesti pitkistä maahantuloprosesseista.
Jos lakiuudistus lisää ulkomaisten erityisasiantuntijoiden määrää yrityksissä, voi tällä olla hieman vaikutusta myös yritysten tuottavuuteen. Monimuotoisuuden vaikutuksia koskeva tutkimus on antanut näyttöä siitä, että korkeasti koulutettujen ulkomaisten työntekijöiden määrän kasvu yrityksessä on yhteydessä korkeampaan tuottavuuteen (esim. Mitaritonna ym., 2016). Erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman maahanmuuton on havaittu myös lisäävän innovaatioita patenttien määrällä mitattuna sekä nopeuttavan työmarkkinoiden rakennemuutosta (uusien työpaikkojen syntymistä ja tuhoutumista) (Burchardi ym., 2020).
On kuitenkin varsin epätodennäköistä, että tällä esityksellä olisi merkittäviä epäsuoria tuottavuusvaikutuksia yrityksille ja sitä kautta edelleen epäsuoria vaikutuksia työllisyyteen ja verotuloihin, sillä esityksen odotetaan nopeuttavan suhteellisen rajatun henkilöryhmän maahantuloa runsaalla viikolla sillä edellytyksellä, että oleskeluluvan saaneet hyödyntävät pitkäaikaista viisumia ja matkustavat Suomeen aiemmin.
Viranomaisvaikutukset
Pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto vaikuttaa erityisesti Maahanmuuttoviraston ja Suomen edustustojen toimintaan.
Maahanmuuttovirasto
Pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto merkitsisi uutta tehtävää Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirasto olisi toimivaltainen viranomainen päätettäessä pitkäaikaisen viisumin myöntämisestä ja peruuttamisesta. Pitkäaikaisen viisumin myöntämisen edellytyksenä on myönteinen oleskelulupa. Pikakaistan ja pitkäaikaisen viisumin käyttöönoton myötä erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä oleskelulupahakemusten määrän ennakoidaan kasvavan. Pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto aiheuttaisi Maahanmuuttovirastossa lisätyötä. Maahanmuuttovirasto olisi myös toimivaltainen peruuttamaan pitkäaikaisen viisumin. Ottaen huomioon pitkäaikaiselle viisumille tässä esityksessä ehdotettu voimassaolo, voidaan arvioida, että pitkäaikaisen viisumin peruuttamista koskevia tehtäviä olisi varsin vähäisessä määrin.
Esitys edellyttää muutoksia Maahanmuuttoviraston UMA-tietojärjestelmään. Muutoksia aiheuttaa uuden pitkäaikaisen viisumin sisällyttäminen järjestelmään uutena lupaperusteena. Lisäksi Maahanmuuttoviraston on huolehdittava ajantasaisesta tiedottamisesta, kouluttamisesta sekä tilastointiin aiheutuvista muutoksista.
Ulkoasiainhallinto
Ehdotuksen vaikutukset ulkoasiainhallintoon määräytyvät pitkälti sen mukaan, voidaanko pitkäaikaista viisumia koskevat tehtävät ulkoistaa ulkoiselle palveluntarjoajalle ehdotuksessa esitetyn mukaisesti.
Pitkäaikaista viisumia koskevien tehtävien ulkoistaminen tarkoittaisi sitä, että Suomen edustustojen tehtävät rajautuisivat lähinnä Maahanmuuttoviraston antaman myönteisen päätöksen jälkeen edustustossa suoritettavaan pitkäaikaisen viisumin viisumitarran tulostamiseen kansallisesta viisumitietojärjestelmästä sekä viisumin kiinnittämiseen matkustusasiakirjaan. Tehtävä ei sisältäisi harkintaa siitä, voidaanko viisumitarra kiinnittää matkustusasiakirjaan. Lisäksi edustuston tehtävänä olisi matkustusasiakirjan ja siihen liitetyn pitkäaikaisen viisumin antaminen ulkoiselle palveluntarjoajalle edelleen hakijalle toimitettavaksi. Lisäksi tällöin ulkoministeriön ja edustustojen tehtäviin tulisi kuulumaan ulkoisen palveluntarjoajan ohjaus ja valvonta.
Mikäli pitkäaikaista viisumia koskevia tehtäviä ei ulkoistettaisi ulkoiselle palveluntarjoajalle, tarkoittaisi tämä sitä, että hakijan olisi jätettävä hakemus henkilökohtaisesti edustustoon, jossa edustuston virkailija tarkistaisi hakijan henkilöllisyyden sekä tarkistaisi hakemuksen ja kirjaisi sen UMA-tietojärjestelmään. Koska edustustojen asiakastilat ja henkilöstöresurssit ovat rajalliset, tämä hidastaisi pitkäaikaista viisumia koskevien hakemusten käsittelyä merkittävästi erityisesti niiden edustustojen toimipiirissä, joihin pitkäaikaista viisumia koskevat hakemukset tulisivat keskittymään. Tästä johtuvana seurannaisvaikutuksena olisi se, ettei edellä kerrottu työperäisen maahanmuuton nopeuttamiseksi luotu kahden viikon palvelulupaus oleskelulupahakemuksen käsittelyajasta toteutuisi.
Pitkäaikaista viisumia koskevan viisumitarran tulostamisessa Suomen edustustoissa, voidaan hyödyntää edustustoissa jo tällä hetkellä olevia tulostimia, joilla tulostetaan lyhytaikaista viisumia koskeva tarra. Tulostimia on kuitenkin hankittava niihin Euroopan unionin maissa oleviin Suomen edustustoihin, joissa tulostinta ei tällä hetkellä ole. Tämä tarkoittaa tulostimien hankintaa noin 20 edustustoon.
Esitys edellyttää muutoksia kansalliseen viisumitietojärjestelmään. Muutoksia aiheuttaa uuden pitkäaikaisen viisumin sisällyttäminen järjestelmään. Kansallisen viisumitietojärjestelmään tehtävistä muutoksista vastaa ulkoministeriö.
Pitkäaikaiseen viisumiin liittyvien edellä kerrottujen järjestelmämuutosten toteuttaminen sekä pitkäaikaisen viisumin käyttöönottoon liittyvät muut tehtävät edellyttävät yhteistyötä Maahanmuuttoviraston ja ulkoministeriön välillä.
Koulutus ja tiedottaminen
Pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto edellyttää Maahanmuuttoviraston henkilökunnan, ulkoasiainhallinnon henkilökunnan, Rajavartiolaitoksen sekä ulkoisen palveluntarjoajan henkilökunnan koulutusta. Lisäksi pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto edellyttää tiedottamista yleisesti sekä erityisesti niissä maissa, joista erityisasiantuntijoita ja kasvuyrittäjiä Suomeen pääsääntöisesti tulee. Lisäksi on huomioitava, että uuden säännöskokonaisuuden käyttöönotto edellyttää myös jatkuvaa osaamisen ylläpitoa. Erityisesti alkuvaiheessa tiedotus- ja neuvontatehtävät lisäisivät sekä Maahanmuuttoviraston että ulkoasiainhallinnon henkilöstön työmäärää. Maahanmuuttovirastolle ja ulkoasiainhallinnolle tästä aiheutuvan lisätyön arvioidaan kuitenkin muodostuvan vähäiseksi.
Vaikutukset viranomaisten tiedonhallintaan
Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019, jäljempänä tiedonhallintalaki) säädetään muun muassa tiedonhallinnan järjestämisestä ja kuvaamisesta, tietovarantojen yhteentoimivuudesta, teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien toteuttamisesta sekä tietoturvallisuuden toteuttamisesta. Tiedonhallintalailla varmistetaan viranomaisten tietoaineistojen yhdenmukainen hallinta ja tietoturvallinen käsittely julkisuusperiaatteen toteuttamiseksi.
Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla on vaikutusta Maahanmuuttoviraston ja ulkoministeriön tietoaineistoihin, sillä tietoja käsitellään uusiin käyttötarkoituksiin pitkäaikaista viisumia koskevan luvan myöntämiseksi ja viisumitarran tulostamiseksi. Näitä käsittelytarkoituksia varten pitkäaikaista viisumia koskevia hakijan perustietoja on voitava tallentaa ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmään ja kansalliseen viisumitietojärjestelmään, joten maahanmuuttohallinnon henkilötietolain 3 ja 5 §:ään ehdotetaan tätä koskevat muutokset.
Esityksessä ei ehdoteta muutoksia muihin maahanmuuttohallinnon henkilötietolain säännöksiin, sillä Maahanmuuttovirasto toimii pitkäaikaista viisumia koskevien tietojen rekisterinpitäjänä ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmässä voimassa olevan sääntelyn mukaisesti. Samoin edustustot vastaavat rekisterinpitäjänä kansallisessa viisumitietojärjestelmässä käsittelemistään tiedoista. Pitkäaikaisen viisumin myöntäminen ja viisumitarran tulostaminen sisältyvät maahanmuuttohallinnon henkilötietolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisiin käsittelytarkoituksiin ja näitä tarkoituksia varten kerättävät tiedot lukeutuvat puolestaan lain 7 §:ssä määriteltyihin käsiteltäviin henkilötietoihin.
Oleskeluluvan hakijan on hakemuksen tekemisen jälkeen käytävä tunnistautumassa edustustossa tai ulkoisella palveluntarjoajalla, jossa oleskelulupahakemuksen tietoja voidaan tarvittaessa vielä täydentää ja lisätä hakemustiedostoon hakijan sormenjäljet ja kasvokuva. Vastaavasti hakija voi täydentää edustustossa tai ulkoisella palveluntarjoajalla pitkäaikaista viisumia koskevaa hakemustaan ja hakemustiedostoon lisätään hakijan kasvokuva. Edustustot tallentavat tiedot suoraan ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmään. Ulkoisilla palveluntarjoajilla ei kuitenkaan ole pääsyä ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmään. Tietojen luotettavan ja tehokkaan täydentämisen mahdollistamiseksi ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmään ja ulkoisten palveluntarjoajien käyttämän OLEDES-alustan välille luotaisiin uusi turvaväylä, jota pitkin ulkoiset palveluntarjoajat voivat lähettää tiedot ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmään ilman, että heillä on pääsyä itse järjestelmään. Pitkäaikaista viisumia koskevan myönteisen päätöksen jälkeen Maahanmuuttovirasto luovuttaa pitkäaikaista viisumia koskevat hakijan perustiedot kansalliseen viisumitietojärjestelmään viisumitarran tulostamiseksi. Luovutettavat henkilötiedot rajataan viisumitarraan tulostettaviin tietoihin, jotka on määritelty komission 14.1.2020 antaman täytäntöönpanopäätöksen C (2020) 34 final liitteessä. Kyseisessä liitteessä olevat tiedot on selostettu kohdassa 2.1 EU-lainsäädäntö. Tietojen luovuttamiseksi ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmästä kansalliseen viisumitietojärjestelmään järjestelmien välille luotaisiin turvaväylä. Edustusto puolestaan luovuttaisi Maahanmuuttovirastolle tulostamansa viisumitarran numeron.
Ehdotetut tietojenkäsittelyä koskevat muutokset toteutetaan olemassa oleviin tietojärjestelmiin, joista ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmä on jo turvallisuusverkossa ja noudattaa julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) ja Katakri-tietoturvakriteeristön määrityksiä. Uudet turvaväylät mahdollistavat vakiosisältöisen tiedon liikkumisen tiedonhallintalain mukaisella tavalla teknistä rajapintaa hyödyntäen. Oikeus tiedon saantiin perustuu maahanmuuttohallinnon henkilötietolain 13 §:ään, eikä sääntelyä ole tarpeen tältä osin muuttaa.
Esityksessä ei ehdoteta muutoksia voimassa olevaan asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskevaan sääntelyyn.
Maahanmuuttoviraston ja ulkoministeriön on arvioitava tiedonhallinnan muutosvaikutukset tiedonhallintalain 5 §:n 3 momentin mukaisesti ja päivitettävä tarvittaessa tiedonhallintamallinsa, asiakirjajulkisuuskuvaus sekä muu tarvittava dokumentaatio vastaamaan uuden sääntelyn mukaisia toimintamalleja.