1
Nykytila
Ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain (541/2003), jäljempänä ajoneuvoliikennerekisterilaki, mukaan ajoneuvoliikennerekisterin rekisterinpitäjänä toimii Liikenteen turvallisuusvirasto. Rekisteriin talletetaan tietoja luonnollisista henkilöistä ja oikeushenkilöistä, jotka ovat ajoneuvojen omistajia tai haltijoita. Laissa säädetään luonnollisista henkilöistä ja oikeushenkilöistä talletettavista perustiedoista, rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisista tiedoista sekä arkaluonteisten tietojen tallettamisesta.
Henkilötietojen lisäksi rekisteriin talletetaan kattavasti ajoneuvoja koskevia tietoja, esimerkiksi ajoneuvojen tekniset tiedot ja yksilöintitiedot, katsastus- ja hyväksyntätiedot, rekisteröintiin, vakuutuksiin, käyttötarkoitukseen ja tilapäiseen käyttöön liittyvät tiedot, kiinnitystiedot sekä vero- ja ulosottotiedot.
Ajoneuvoliikennerekisteriin saadaan tietoja useilta viranomaistahoilta, kuten muun muassa Väestörekisterikeskukselta, oikeushallinnolta, ulosottoviranomaisilta, poliisilta ja Tullilta. Lisäksi tietoja saadaan muilta kuin viranomaisilta, kuten ajoneuvon valmistajalta tai maahantuojalta, Liikennevakuutuskeskukselta, liikennevakuutusyhtiöiltä, kuljettajantutkinnon vastaanottajilta ja katsastuksen suorittajilta.
Uudella ajoneuvojen rekisteritoiminnasta annetulla lailla (175/2015) ja ajoneuvolakiin (1090/2002) vuonna 2015 tehdyillä muutoksilla (176/2015) laajennetaan mahdollisuutta ajoneuvojen sähköiseen rekisteröintiin. Ajoneuvoliikennerekisterilakia muuttamalla voitaisiin edelleen tehostaa sähköisiä rekisteröintimenettelyjä.
Ajoneuvolain 64 §:n 3 momentin mukaan rekisteri-ilmoituksen voi tehdä rekisteröinnin suorittajan sähköisessä palvelussa. Rekisteröinnin suorittajia ovat kyseisen lain mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto ja ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu sopimusrekisteröijä. Rekisteri-ilmoituksen tekijä tai hänen asiamiehensä voi myös toimittaa rekisteri-ilmoituksen henkilökohtaisesti sopimusrekisteröijälle.
Hyvän asiakaspalvelun ja kustannustehokkaampien toimintamallien näkökulmasta sähköisten rekisteri-ilmoitusten tekeminen pitäisi olla mahdollista myös valtuutuksen perusteella kaikissa tilanteissa. Tällä hetkellä rekisteri-ilmoituksia on voinut tehdä valtuutuksella henkilöasioinnissa. Valtuutus on voitu todeta rekisteröintitodistuksen II osaan tai muuhun rekisteröintiasiakirjaan tehdystä merkinnästä. Lisäksi yritykset ovat voineet käyttää valtuutuksia sähköisessä asioinnissa käyttämällä Verohallinnon Katso-tunnistusta, joka on yrityksiä varten luotu tapa tunnistautua viranomaisten sähköisiin palveluihin.
Yksityishenkilöiden osalta sähköinen rekisteröinti valtuutuksella ei ole vielä ollut teknisesti mahdollista, sillä ei ole olemassa järjestelmää valtuutuksen todentamiseksi sähköisesti. Uusi laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista on kuitenkin tullut voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2016. Lain 3 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan sähköisen asioinnin tukipalveluihin kuuluu asiointivaltuuspalvelu, joka tarjoaa käyttäjäorganisaatiolle henkilön toimintakelpoisuutta ja toimivaltaa tai muuta tahdonilmaisua koskevan tiedon. Lain 4 §:n 1 momentin mukaan palvelua tuottaa ja kehittää Väestörekisterikeskus. Tieto asiakkaan oikeudesta toimia valtuutuksen perusteella voitaisiin siis saada jatkossa sähköisesti Väestörekisterikeskuksen palvelun kautta.
Henkilöasioinnissa valtuutuksen voi jälkikäteen todeta. Asiakirjoista voi tarkistaa ainakin sen, jos ilmoitus on jätetty valtuutettuna sekä valtuutetun henkilön nimen. Ajoneuvoliikennerekisteriin ei nykyisin voi tallettaa valtuutetun nimeä ja henkilötunnusta, joten sähköisessä rekisteröinnissä valtuutetusta ei jää mitään merkintään. Tieto valtuutuksella tehdystä rekisteri-ilmoituksesta ja valtuutetun tiedot tulisi merkitä rekisteriin, jotta jälkeenpäin voitaisiin tarvittaessa selvittää valtuutuksella ilmoituksen tehnyt henkilö. Valtuutetun tiedon merkitseminen ajoneuvoliikennerekisteriin mahdollistaisi sen, että myös yksityishenkilöt voisivat käyttää valtuutettua Liikenteen turvallisuusviraston ja sopimusrekisteröijien sähköisissä palveluissa sitten, kun tämä on teknisesti mahdollista.
Liikennealan rekisterit on tarkoitus jatkossa keskittää Liikenteen turvallisuusviraston ylläpidettäväksi. Tieliikennelain 49 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto tai poliisi määrää ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa. Alun perin määräykset erikoiskuljetusten liikenteen ohjaamiseen on antanut Tiehallinto. Tehtävä siirtyi Liikennevirastolle 1 päivänä tammikuuta 2010 ja edelleen Liikenteen turvallisuusvirastolle saman vuoden heinäkuussa. Siitä lähtien kaikki erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien koulutukseen ja oikeuksien myöntämiseen liittyvät tehtävät ovat kuuluneet Liikenteen turvallisuusvirastolle. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajista pidettyä rekisteriä ylläpiti Suomen Pelastusalan Keskusliitto (SPEK) maaliskuuhun 2014 saakka. Siitä lähtien rekisterinpitotehtäväkin siirtyi käytännössä Liikenteen turvallisuusvirastolle.
Tiehallinnossa alun perin laadittu, sittemmin Liikenneviraston päivittämä ja nykyisin Liikenteen turvallisuusvirastossa sovellettu ohje erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutuksesta (Liikenneviraston ohjeita 5/2010) sisältää ohjeistuksen rekisterinpitoon. Rekisteröinti koskee tietoja erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakursseista ja liikenteenohjaajaoikeuden saaneista henkilöistä sekä erikoiskuljetusten kouluttajakoulutuksesta ja kouluttajaoikeuden saaneista henkilöistä. Laissa ei tällä hetkellä säädetä kyseisestä rekisteristä. Ajoneuvoliikennerekisteriin tulisi lisätä Liikenteen turvallisuusvirastolle valtuudet tallettaa tietoja erikoiskuljetusten liikenteenohjaajista.
Ajokorttien ja eräiden kuljettajilta tieliikenteessä vaadittavien lupien myöntämistoimivalta siirtyi poliisilta vuoden 2016 alusta Liikenteen turvallisuusvirastolle. Ajokorttilain (386/2011) mukaan virasto myöntää ja uudistaa ajokortit ja edellä tarkoitetut luvat vuoden 2016 alusta lähtien. Myöntämistehtävien siirron yhteydessä tavoitteena oli kehittää ajokortti- ja lupamenettelyjä, muun muassa mahdollistamalla yhden valokuvan laajempi yhteiskäyttö ajokortti- ja lupakustannusten pienentämiseksi.
Ajokorttilain 31 §:n mukaan ajokortin on oltava ajokorteista annetun direktiivin 2006/126/EY liitteessä I olevan mallin mukainen. Ajokortissa on oltava henkilön valokuva. Ajokorttilain 10 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan valokuvan on täytettävä passivalokuvan vaatimukset lukuun ottamatta vaatimusta siitä, että kuva on otettu korkeintaan kuusi kuukautta aikaisemmin. Ajokortin valokuvana voidaan käyttää myös ajoneuvoliikennerekisteriin aiemmin tallennettua valokuvaa. Ajokortin valokuva saa olla korkeintaan 15 vuotta aikaisemmin otettu.
Tieliikenteessä kuljettajilta vaadittavista muista luvista taksinkuljettajan ajoluvassa ja raskaan kaluston kuljettajien ammattipätevyyskortissa on oltava valokuva. Säännökset taksinkuljettajan ajoluvan valokuvasta sisältyvät taksinkuljettajan ammattipätevyydestä annettuun valtioneuvoston asetukseen (825/2009). Raskaan kaluston kuljettajien ammattipätevyyskortti perustuu Euroopan unionin lainsäädäntöön. Kortin edellytetään kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain (273/2007) 18 §:ssä olevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/59/EY liitteessä II olevan mallin mukainen. Säännökset valokuvasta sisältyvät kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (640/2007) 9 §:ään.
Yhden valokuvan laajempi yhteiskäyttö tarkoittaisi käytännössä passivalokuvan käyttöä ajokortissa ja muissa edellä mainituissa luvissa. Ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 4 §:ssä säädetään tiedoista, jotka luonnollisista henkilöistä saadaan rekisteriin tallentaa. Näihin tietoihin kuuluu myös henkilön valokuva ja nimikirjoitusnäyte.
Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003) 19 §:ssä säädetään tietojen luovuttamisesta poliisin henkilörekistereistä. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan Liikenteen turvallisuusvirastolle saadaan luovuttaa ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 11 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Mainittuun 5 kohtaan ei sisälly nykyisin oikeutta saada poliisin tietojärjestelmään tallennettua valokuvaa ja nimikirjoitusnäytettä siirrettävänä tietona.
Kyseinen ajoneuvoliikennerekisterilain 11 §:n 1 momentin 5 kohta koskee tietoja, joita Liikenteen turvallisuusvirastolla on mahdollisuus saada poliisilta säännöksessä mainittujen lupien myöntämiseen. Eräiden lupien, kuten taksinkuljettajan ajoluvan ja opetusluvan, myöntäminen edellyttää soveltuvuusharkintaa, jossa otetaan huomioon myös henkilön rikostausta laissa säädetyin tavoin. Nykyiset rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyt on tarkoitus korvata sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain (754/2010) mukaisesti uudella tuomioistuinten ulkopuolisella rikosasioiden summaarisella menettelyllä aikaisintaan 1.12.2016. Uuden menettelyn myötä tiedot moottorikäyttöistä tai hinattavaa ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyistä rikoksista ja niistä määrätyistä rangaistuksista ja muista seuraamuksista saataisiin poliisin rekistereistä eikä oikeushallinnon järjestelmistä siltä osin kuin poliisi on määrännyt seuraamuksen. Poliisilta saatavia tietoja koskevaa säännöstä tulisi siksi muuttaa.
Opetusluvan, taksinkuljettajan ajoluvan, liikenneopettajaluvan sekä autokoululuvan myöntämiseen liittyvää soveltuvuusharkintaa varten Liikenteen turvallisuusvirasto tarvitsee rikostietoja. Lain 11 §:n 1 momentissa säädetään poliisilta lupien myöntämistä varten saatavista tiedoista. Harkintaan voivat kuitenkin vaikuttaa tiedot rikoksista, joita tutkii poliisin sijaan Tulli tai Rajavartiolaitos. Momenttia tulisi muuttaa siten, että siinä säädettäisiin esitutkintaviranomaisilta eikä vain poliisilta saatavista tarvittavista rikostiedoista. Muutos edellyttäisi vastaavia muutoksia myös lakeihin henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa (579/2005) ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa (639/2015).
Ajoneuvoliikennerekisterilain 20 §:n 1 momentin mukaan henkilöllä on oikeus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen puhelimitse muuhun kuin säännöksessä erikseen mainittuihin tarkoituksiin. Pykälän 2 momentissa säädetään turvakiellosta. Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, Liikenteen turvallisuusvirasto voi kirjallisesta pyynnöstä päättää, ettei häntä koskevia henkilötietoja luovuteta muille kuin kyseisessä säännöksessä mainituille tahoille. Tällaisia kirjallisia hakemuksia saapui Liikenteen turvallisuusvirastolle vuonna 2015 yhteensä 274 kappaletta ja niitä on yhteensä talletettu rekisteriin noin 1300 kappaletta.
Ajoneuvoliikennerekisteriin päivittyy myös väestötietojärjestelmään talletetut turvakiellot. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 §:n 1 momentin mukaan väestötietojärjestelmään voidaan hakemuksesta tallettaa turvakielto, jos henkilöllä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Tämän henkilön kotikunta, asuinpaikka, osoite ja muu yhteystieto voidaan luovuttaa vain sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn perustuu lain tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn tämän henkilön oikeutta tai velvollisuutta koskevan tehtävän toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamiseen. Turvakieltoa haetaan maistraatilta.
Käytännössä kansalaiset voivat siis hakea turvakieltoa sekä väestötietojärjestelmään että ajoneuvoliikennerekisteriin. Liikenteen turvallisuusvirastolle tehtyjä turvakieltoja on ajoneuvoliikennerekisteriin tallennettu noin 1300 kappaletta ja väestötietojärjestelmästä ajoneuvoliikennerekisteriin on päivittynyt noin 9500 turvakieltoa. Menettelyä yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi se, että turvakieltoa voisi hakea vain yhdestä paikasta.
2
2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ajoneuvoliikennerekisteriin saisi tallettaa tietoja rekisteri-ilmoituksen tekijän valtuuttamista henkilöistä. Tällöin valtuutettuna tehnyt rekisteröinnit voitaisiin jälkikäteen tarkistaa myös silloin, kun rekisteröinti on tehty sähköisesti tai henkilöasioinnissa ilman asiakirjoja niissä tilanteissa, joissa asiakirjoja ei muutoin henkilöasiointiin vaadita. Muutos edistäisi sähköisten rekisteröintipalveluiden käyttöä ja tekisi rekisteröinnin kansalaisille joustavammaksi ja luotettavammaksi.
Ehdotetun lain mukaan ajoneuvoliikennerekisteriin saisi jatkossa tallettaa tietoja henkilöistä, joille on myönnetty oikeus toimia erikoiskuljetusten liikenteen ohjaajana. Rekisteriin merkittäisiin henkilötunnus ja osoite, tieto koulutuksen ja kokeen hyväksytystä suorittamisesta sekä tiedot jatkokoulutuksesta, oikeuden voimassaolosta ja liikenteen ohjaajakortista. Edellä mainittujen tietojen tallentaminen rekisteriin on tarpeen erikoiskuljetusten liikenteen ohjaajan oikeudet saaneen henkilön toimintaoikeuksiin liittyvän seurannan mahdollistamiseksi. Rekisteritiedot mahdollistaisivat myös asiointipalvelun kehittämisen jatkossa.
Ehdotuksen mukaan rekisterinpitäjällä olisi oikeus saada ajokorttilupaa, ajokorttia tai muuta laissa mainittua lupaa hakevan suostumuksella ajokortissa tai luvassa käytettäväksi poliisin tietojärjestelmään tallennettu hakijan passivalokuva ja nimikirjoitusnäyte. Muutos tehostaisi Liikenteen turvallisuusviraston ajokortti- ja lupamenettelyitä. Se myös helpottaisi ajokortin tai muun luvan hakemista, kun uutta valokuvaa ei tarvitsisi toimittaa, jos sellainen jo olisi poliisin tietojärjestelmässä.
Lain säännöksiä, jotka koskevat Liikenteen turvallisuusviraston oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta, muutettaisiin myös rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyiden uudistumisen vuoksi. Kun uudet menettelyt tulevat voimaan, tiedot moottorikäyttöistä tai hinattavaa ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyistä rikoksista ja niistä määrätyistä rangaistuksista ja muista seuraamuksista saataisiin poliisin rekistereistä eikä oikeushallinnon järjestelmistä siltä osin kuin poliisi on määrännyt seuraamuksen. Poliisilta saatavia tietoja koskevaa säännöstä tulisi muuttaa, jotta Liikenteen turvallisuusvirasto saisi soveltuvuusharkintaa edellyttävien lupien, kuten taksinkuljettajan ajoluvan ja opetusluvan, myöntämiseen tarvittavat rikostiedot.
Ehdotetun lain mukaan Liikenteen turvallisuusvirastolla olisi oikeus saada lupien myöntämistä koskevaa soveltuvuusharkintaa varten rikostietoja kaikilta esitutkintaviranomaisilta eikä ainoastaan poliisilta. Tiedonsaantioikeus laajennettaisiin kaikkiin esitutkintaviranomaisiin, jotta Liikenteen turvallisuusvirasto saisi tietoja myös niistä rikoksista, joita tutkivat Tulli tai Rajavartiolaitos.
Lakiin ehdotetaan tehtäväksi myös tiedon luovuttamisen rajoittamista koskevia muutoksia. Jatkossa henkilön oikeus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen kattaisi kaikki tiedon luovutustavat. Voimassa olevan lain mukaan henkilö voi kieltää ainoastaan sen, että osoitetieto luovutetaan puhelimitse.
Laista poistettaisiin myös mahdollisuus hakea erillistä turvakieltoa ajoneuvoliikennerekisteriin. Ajoneuvoliikennerekisteriin päivitetään jo nykyisin väestötietojärjestelmään talletettu turvakielto. Se, että turvakieltoa voisi hakea vain maistraatista, selkeyttäisi turvakiellon hakemista kansalaisen kannalta. Suurin osa rekisteriin talletetuista turvakiellosta tulee jo nyt suoraan väestötietojärjestelmästä. Muutos myös poistaisi viranomaisten päällekkäisiä toimintoja. Voimassa olevan lain tapaan turvakielto laajennettaisiin ajoneuvoliikennerekisterissä koskemaan myös henkilön nimeä, jotta ajoneuvoa ei voitaisi rekisteritunnuksen perusteella yhdistää turvakiellon alaisen ajoneuvon omistajaan tai haltijaan.
4
4 Asian valmistelu
4.1
4.1 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen
Esityksestä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, puolustusministeriöltä, Liikenteen turvallisuusvirastolta, Liikennevirastolta, Rajavartiolaitokselta, Tullilta, Patentti- ja rekisterihallitukselta, Väestörekisterikeskukselta, Tietosuojavaltuutetun toimistolta, Poliisihallitukselta, Liikennevakuutuskeskukselta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry:ltä, A-Katsastus Oy:ltä, K1 Katsastajat Oy:ltä, Autoalan Keskusliitto ry:ltä, Autoliitto ry:ltä, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ltä, Linja-autoliitto ry:ltä, Suomen Taksiliitto ry:ltä, Autokatsastajat AK ry:ltä, Autontuojat ry:ltä, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:ltä, A-vakuutus Oy:ltä, Pohjola Vakuutus Oy:ltä, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennialta, If Vahinkovakuutus Oy:ltä, Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK:ltä, Ely-keskusten erikoiskuljetusasiantuntijoilta sekä Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry:ltä.
Lausuntopyyntöön vastasivat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto, Rajavartiolaitos, Tulli, Patentti- ja rekisterihallitus, Väestörekisterikeskus, Tietosuojavaltuutetun toimisto, Poliisihallitus, Liikennevakuutuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Linja-autoliitto ry, Suomen Taksiliitto ry, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT sekä Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry.
Yleisesti lausunnonantajat pitivät esityksen yleistavoitteita kannatettavina. Useat lausunnonantajat katsoivat lakimuutosten edistävän digitaalisten palveluiden käyttöönottoa sekä sähköisen tiedon aikaisempaa täysimääräisempää hyödyntämistä.
Liikennevakuutuskeskus nosti omassa lausunnossaan esille ajoneuvojen rekisteritoiminnasta annetun lain myönteiset vaikutukset rekisteröintipalvelujen saatavuuteen ja hiilijalanjälkeen.
Sekä Linja-autoliitto ry että Auto- ja kuljetusalojen liitto ry AKT pitivät hyvänä, että ajoneuvoliikennerekisterin pitäjällä olisi ajokorttien ja muiden tieliikenteeseen vaadittavia lupia myöntäessään oikeus saada poliisin tietojärjestelmiin tallennettuja passikuvia ja nimikirjoitusnäytteitä. AKT toteaa omassa lausunnossaan erityisesti ammattikuljettajien kustannushyötynäkökohdan, sillä muutos vähentää ammattikuljettajien usein uusittavien lupien ja korttien hakukustannuksia.
Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat ry totesi lausunnossaan, että lakiesitys on odotettu parannus. Lakimuutos parantaa tuntuvasti viranomaisten mahdollisuutta valvoa rekisteriin liittyvien asioiden hoitoa. Erityisesti ajantasaisesta, luotettavasta ja helposti varmistettavasta erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien rekisteristä on apua, kun johtava liikenteenohjaaja varmistaa muiden kuljetukseen osallistuvien erikoiskuljetusoikeuden voimassaolon.
Tietosuojavaltuutetun toimisto kiinnitti lausunnossaan huomiota 3 §:n perusteluihin, jotka koskivat erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien tietojen tallettamista rekisteriin. Lisäksi se kiinnitti huomiota ehdotettuun 20 §:n 3 momenttiin, joka koskee turvakiellon alaisten tietojen edelleen luovuttamista ja rajoituksesta ilmoittamista. Tietosuojavaltuutetun toimiston lausunto on huomioitu ehdotuksessa. Perusteluita on selkeytetty 3 §:n osalta ja 20 §:n 3 momentin ongelmallisena pidetty kohta on poistettu.