1.1  Tausta

Esityksen valmisteluun on johtanut kansallista täytäntöönpanoa edellyttävä direktiivi. Neuvosto antoi 14.4.2025 direktiivin (EU) 2025/872, jäljempänä DAC9-direktiivi , hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin 2011/16/EU, jäljempänä virka-apudirektiivi , muuttamisesta. Direktiivi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 6.5.2025, EUVL L 2025/872. Direktiiviä sovelletaan 31.12.2025 alkaen.  

DAC9-direktiivi perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 ja 115 artiklaan, joiden mukaan neuvosto antaa yksimielisesti erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä sekä Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan säännökset jäsenvaltioiden sääntöjen yhdenmukaistamisesta välillisen verotuksen alalla sekä direktiivejä jäsenvaltioiden sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, jotka suoraan vaikuttavat sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan. 

DAC9-direktiivi liittyy läheisesti minimiverodirektiiviin (direktiivi monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa (EU) 2022/2523) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32022L2523 , jonka tavoitteena on varmistaa monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuinen vähimmäisverotaso EU:ssa. Direktiivi pohjautuu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ja G20-maiden BEPS-projektin osallistavan kehyksen (OECD/G20 Inclusive Framework on BEPS (IF)) minimiverotyöhön ja noudattaa tarkasti 20.12.2021 julkaistuja GloBE-mallisääntöjä (Global Anti-Base Erosion Model Rules) https://www.oecd.org/en/topics/sub-issues/global-minimum-tax/global-anti-base-erosion-model-rules-pillar-two.html . Minimiverodirektiivi on saatettu kansallisesti voimaan suurten konsernien vähimmäisverosta annetulla lailla (1308/2023), jäljempänä minimiverolakihttps://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/1308 .  

Minimiverodirektiivin tarkoituksena on varmistaa, että monikansallisia konserneja sekä suuria kotimaisia konserneja verotetaan vähintään minimiverotason mukaisesti riippumatta siitä, missä valtiossa toimintaa harjoitetaan. Sääntöjen soveltamisalaan kuuluvien konsernien on laskettava tosiasiallinen verotaso jokaiselle lainkäyttöalueelle, jossa ne toimivat. Minimiverotasoa arvioidaan lainkäyttöaluekohtaisesti ja mikäli tosiasiallinen verotaso on alle 15 prosenttia, täydennysveroa maksetaan 15 prosentin vähimmäistasoon asti. Mahdollinen täydennysvero kannetaan yleensä konsernin ylimmän emoyksikön lainkäyttöalueella, mutta mikäli lainkäyttöalue on ottanut käyttöön ehdot täyttävän kotimaisen täydennysveron säilyttää se ensisijaisen verotusoikeuden lainkäyttöalueellaan. 

Minimiverodirektiivin 44 artiklassa säädetään täydennysveron tietoilmoituksen antamisesta, sekä yleisellä tasolla ilmoituksella annettavista tiedoista. Artiklan mukaan täydennysveron tietoilmoitus on lisäksi annettava vakiomallin mukaisesti. Artikla 44 vastaa sisällöltään GloBE-mallisääntöjen 8.1 artiklaa. IF on lisäksi julkaissut tietoilmoittamista koskevan ohjeistuksen ja ilmoituksen vakiomallin (ns. GloBE Information Return, GIR) https://www.oecd.org/en/topics/sub-issues/global-minimum-tax/global-anti-base-erosion-model-rules-pillar-two.html#globe-information-return#globe-information-return sekä tietoilmoitustietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen (Multilateral Competent Authority Agreement on the Exchange of GloBE Information (GIR MCAA)) https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/topics/policy-sub-issues/global-minimum-tax/multilateral-competent-authority-agreement-exchange-of-globe-information.pdf . Minimiverodirektiivi ei sisällä näitä myöhempiä, tarkentavia ilmoittamista koskevia säännöksiä, eikä direktiivissä sinänsä mainittua ilmoituksen vakiomallia. Minimiverodirektiivin 44 artiklan mukaan jokainen konserniyksikkö antaa täydennysveron tietoilmoituksen paikallisesti tai keskitetysti ylimmän emoyksikön tai nimetyn ilmoittavan yksikön toimesta. Minimiverodirektiivin mahdollistamaa keskitettyä ilmoittamista ei kuitenkaan voida toteuttaa ilman riittävää minimiverodirektiivin 44 artiklan 1 b kohdassa tarkoitettua määriteltyä toimivaltaisia virnanomaisia koskevaa sopimusta. Tämän vuoksi on katsottu tarpeelliseksi muuttaa virka-apudirektiivin automaattista tietojenvaihtoa koskevia sääntöjä kattamaan myös minimiverodirektiivin 44 artiklassa tarkoitettu tietojenvaihto, jolloin muutettu virka-apudirektiivi toimii myös 44 artiklan 1 b kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisten viranomaisten välisenä sopimuksena ja 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu keskitetty tietoilmoittaminen on mahdollista unionin alueella.  

1.2  Valmistelu

EU-säädöksen valmistelu

Ehdotusta käsiteltiin neuvoston verotyöryhmässä useamman kerran vuoden 2024 marraskuun ja vuoden 2025 helmikuun välillä. Direktiiviehdotuksen tekstissä pyrittiin mahdollisimman suureen yhdenmukaisuuteen IF:n piirissä sovitun GIR-ohjeistuksen sekä GIR MCAA:n sanamuotojen kanssa. Ehdotus hyväksyttiin Puolan EU-puheenjohtajakaudella huhtikuussa 2025. 

Komission ehdotus COM(2024) 497 final on saatavilla komission internetsivuilla https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52024PC0497 .  

Edellä mainitusta direktiiviehdotuksesta annettiin eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmä (U 51/2024 vp). Suuri valiokunta hyväksyi eduskunnan kannan (SuVEK 1/2025 vp) ja yhtyi valtiovarainvaliokunnan kannanoton mukaisesti valtioneuvoston kantaan.  

Kansalliset direktiivin valmisteluasiakirjat ovat nähtävillä eduskunnan internetsivuilla https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/U_51+2024.aspx .  

Hallituksen esityksen valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esityksen valmistelussa on tehty yhteistyötä Verohallinnon kanssa. Esitys oli lausuntokierroksella 12.−26.9.2025 ja siitä pyydettiin lausunnot keskeisiltä sidosryhmiltä. Esityksen kiireellisyyden vuoksi tavanomaisista lainvalmistelua koskevista lausunto- ja kuulemisohjeista jouduttiin poikkeamaan. Esityksen lausuntokierros järjestettiin tavallista lyhyemmällä määräajalla, jotta esitys olisi mahdollista jättää eduskunnalle syyskauden 2025 kiireellisten esitysten määräpäivänä 9.10.2025. Kahden viikon lausuntoaikaa pidettiin riittävänä, koska direktiivin voimaansaattaminen ei jätä jäsenvaltioille varsinaisesti kansallista liikkumavaraa ja osa direktiivin säännöksistä sisältyy jo minimiverolakiin ja osa säännöksistä ja niiden velvoitteista kohdistuu jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin eli Suomessa Verohallintoon. 

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella VM063:00/2025 .  

2.1  Virka-apudirektiivi

EU-jäsenvaltioiden välillä on 1.1.2013 alkaen sovellettu virka-apudirektiiviä, jolla kumottiin vuoden 2012 loppuun asti sovellettu direktiivi 77/799/ETY jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen alalla. Virka-apudirektiivi kattaa kaikki jäsenvaltion ja sen osa-alueiden tai paikallisviranomaisten kantamat tai niiden puolesta kannetut verot, jos ne kannetaan alueella, johon perussopimuksia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT) 52 artiklan nojalla sovelletaan. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät kuitenkin arvonlisävero, tulli ja valmistevero, joita varten on erilliset yhteistyötä koskevat EU-säännökset, sekä pakolliset sosiaaliturvamaksut ja eräät muut maksut.  

Virka-apudirektiiviä on muutettu verotuksen avoimuuden parantamiseksi seuraavilla neuvoston direktiiveillä siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla: 

DAC9-direktiivi laajentaa virka-apudirektiivin soveltamisalan koskemaan myös minimiverotuksen automaattisen tietojenvaihdon. Lisäksi virka-apudirektiiviin tuodaan uusi liite minimiverotuksen tietojenvaihdossa käytettävästä vakiomallista sekä tehdään muita minimiverotuksen tietojenvaihdon kannalta tarpeellisia muutoksia. Muutokset vastaavat sisällöltään IF:n piirissä tehtyä minimiverotuksen tietoilmoittamiseen liittyvää työtä. 

2.2  Tavoitteet

DAC9-direktiivin tavoitteena on helpottaa konsernien minimiverodirektiivin mukaisia ilmoitusvelvollisuuksia mahdollistamalla täydennysveron tietoilmoitusten keskitetty ilmoittaminen EU-alueella. Ilman direktiiviä jokaisen konserniyksikön olisi annettava jäsenvaltiossaan oma täydennysveron tietoilmoitus. Direktiivin tarkoituksena on yksinkertaistaa ilmoitusvelvollisuutta sekä vähentää monikansallisille konserneille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. 

Minimiverodirektiivin 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti jokaisen konserniyksikön on annettava täydennysveron tietoilmoitus siinä jäsenvaltiossaan, jossa se sijaitsee. Tämän paikallisen ilmoittamisvelvollisuuden mukaisesti jokaisen konserniyksikön on annettava verohallinnolleen laaja ilmoitus minimiveron laskemisesta, sekä tietyistä koko konsernia koskevista tiedoista. Saman artiklan 3 kohdassa säädetään poikkeuksesta paikalliseen ilmoittamisvelvollisuuteen siltä osin kuin konsernin ylin emoyksikkö tai muu nimetty ilmoittava yksikkö on antanut täydennysveron tietoilmoituksen konserniyksikön puolesta. Jos ilmoitus on annettu konserniyksikön puolesta muussa kuin sen omassa sijaintivaltiossa, vaatimuksena tällaiselle keskitetylle ilmoittamiselle on, että kyseisten valtioiden välillä on voimassa toimivaltaisia viranomaisia koskeva tietojenvaihtosopimus. Jos kaikkien konsernin toimintamaiden viranomaisten välillä on tietojenvaihtoa koskeva sopimus, tietoilmoitus voidaan antaa keskistetysti kaikkien konserniyksiköiden puolesta, eikä konserniyksiköiden tarvitse jättää omia paikallisia ilmoituksia. Kun DAC9-direktiivi laajentaa virka-apudirektiivin soveltamisalan kattamaan myös minimiverotuksen automaattisen tietojenvaihdon, toimii muutettu virka-apudirektiivi minimiverodirektiivin 44 artiklan 1 b kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisten viranomaisten välisenä sopimuksena ja keskitetty ilmoittaminen on mahdollista unionin alueella. On odotettavissa, että pääasiallisin tapa ilmoitusvelvollisuuksien täyttämiseksi tulee olemaan keskitetty ilmoittaminen nimetyn ilmoittavan yksikön kautta, mikäli tietojenvaihtomalli asianomaisten lainkäyttöalueiden välillä sen mahdollistaa. 

DAC9-direktiivillä saatetaan lisäksi OECD:n piirissä kehitetty minimiverotuksen tietojenvaihtoa koskeva GIR-vakiomalli osaksi EU-lainsäädäntöä tekemällä siitä myös minimiverodirektiivin 44 artiklassa tarkoitettu täydennysveron tietoilmoituksen vakiomalli. 

Direktiivi ja sen tavoitteet vastaavat komission pyrkimystä rationalisoida ja yksinkertaistaa yritysten raportointivaatimuksia vähentämällä tätä taakkaa vaarantamatta kuitenkaan raportointiin liittyviä tavoitteita. Komission näkemyksen mukaan tavoite saavutetaan toimeenpanemalla minimiverodirektiivin edellyttämä tietojenvaihto DAC9-direktiivin mukaisesti. Johdanto-osan mukaan jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa direktiivin tavoitteita itsenäisesti, vaan ne voidaan kansainvälisen minimiverotuksen laajuuden ja sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta saavuttaa parhaiten unionin tasolla. Direktiivi myös mahdollistaa, että minimiverotuksen tietojenvaihtoon liittyvät säännöt toimeenpannaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. 

Direktiivin johdanto-osan mukaan jäsenvaltioiden on DAC9-direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä hyödynnettävä tulkinnan lähteenä IF:n piirissä laadittua ja julkaistua tietoilmoitustietojen vaihtamista koskevaa monenvälistä mallisopimusta (GIR MCAA) ja sen kommentaaria, GloBE-mallisääntöjä ja sen kommentaaria sekä muita minimiverotukseen liittyviä ohjeistuksia myöhempine päivityksineen, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa siltä osin kuin kyseiset lähteet ovat yhdenmukaisia DAC9-direktiivin, minimiverodirektiivin ja unionin oikeuden kanssa. Näin ollen monikansallisten konsernien olisi täydennysveron tietoilmoitusta antaessaan käytettävä tulkinnan lähteenä IF-kokoonpanossa laadittuja GIR-vakiomallin täyttöohjeita. 

DAC9-direktiivin johdanto-osan mukaan virka-apudirektiiviä ja sen liitettä VII on myös luettava yhdessä minimiverodirektiivin kanssa ja ilmaisuilla, jotka koskevat minimiverotietojen vaihtamista täydennysveron tietoilmoituksella, on oltava vastaava merkitys kuin minimiverodirektiivissä. 

Lisäksi DAC9-direktiivillä virka-apudirektiivin artiklan 8 kohtaa 3 a muutetaan, jotta se kattaisi DAC8-direktiivillä virka-apudirektiiviin tehdyt muutokset finanssitilejä koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon osalta. DAC8-direktiivi esitetään täytäntöön pantavaksi laiksi raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla ja eräiden lakien muuttamisesta annetulla hallituksen esityksellä (HE 84/2025 vp). 

2.3  Pääasiallinen sisältö

Minimiverotuksen tietojenvaihto (uusi artikla 8 a e)

DAC9-direktiivillä virka-apudirektiivin soveltamisala laajennetaan kattamaan myös minimiverotuksen tietojenvaihto. Virka-apudirektiivin suurin muutos on uusi minimiverotuksen automaattista tietojenvaihtoa koskeva artikla, jossa määritellään perusta täydennysveron tietoilmoitustietojen automaattiselle vaihtamiselle. 

Uuden 8 a e artiklan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vaatiakseen monikansallisen konsernin ilmoittavia yksikköitä jättämään täydennysveron tietoilmoitus direktiivin liitteen vakiomallia käyttäen täyttääkseen minimiverodirektiivin 44 artiklan mukaiset ilmoittamisvelvoitteensa. 

Täydennysveron tietoilmoituksen vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vaihdettava tiedot OECD:n ja G20-maiden IF-kokoonpanon hyväksymän tietojenvaihtomekanismin ( dissemination approach ) GIR s.8 () https://www.oecd.org/en/publications/2025/01/tax-challenges-arising-from-the-digitalisation-of-the-economy-globe-information-return-january-2025_b03274ed.html mukaisesti:  

a) täydennysveron tietoilmoituksen yleinen osio lähetetään sille täytäntöönpanojäsenvaltiolle, jossa monikansallisen konsernin ylin emoyksikkö tai jokin konserniyksikkö sijaitsee; 

b) täydennysveron tietoilmoituksen yleinen osio, lukuun ottamatta sen 1.4 jaksossa olevia ylätason yhteenvetotietoja, lähetetään jäsenvaltioille, jotka soveltavat vain ehdot täyttävää kotimaista täydennysveroa: 

i. joissa monikansallisen konsernin konserniyksiköt sijaitsevat; 

ii. joissa monikansallisen konsernin yhteisyritys tai yhteisyrityskonsernin jäsen sijaitsee, mikäli ehdot täyttävä kotimainen täydennysvero voidaan määrätä yhteisyrityksille kyseisellä lainkäyttöalueella; 

iii. joissa ehdot täyttävä kotimainen täydennysvero voidaan määrätä sijaintipaikattomalle konserniyksikölle tai sijaintipaikattomalle yhteisyritykselle kyseisellä lainkäyttöalueella; 

c) yksi tai useampi täydennysveron tietoilmoituksen lainkäyttöalueen osio niille verotusoikeuden omaaville jäsenvaltioille, joita kyseiset lainkäyttöaluetta koskevat osiot koskevat. 

Aliverotettujen voittojen sääntöä soveltaville lainkäyttöalueille, joiden aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvä prosenttiosuus on nolla, lähetetään kuitenkin vain se osa täydennysveron tietoilmoituksesta, joka sisältää tietoa täydennysveron kohdentamisesta aliverotettujen voittojen säännön mukaisesti kyseiselle jäsenvaltiolle. Näiden tietojen tulee olla yhteensopivia täydennysveron tietoilmoituksen jakson 3.4.3 kanssa. Kaikki lainkäyttöaluetta koskevat osiot toimitetaan lisäksi täytäntöönpanojäsenvaltiolle, jossa konsernin ylin emoyksikkö sijaitsee. 

Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vaihdettava täydennysveron tietoilmoitusta koskevat tiedot viimeistään kolmen kuukauden kuluessa täydennysveron tietoilmoituksen jättämiselle säädetyn määräajan päättymisestä. Mikäli täydennysveron tietoilmoitus on jätetty määräajan päättymisen jälkeen, tulee tiedot vaihtaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen jättämisestä. 

Direktiivi mahdollistaa täydennysveron tietoilmoitustietojen vaihtamisen jäsenvaltioiden välillä, sekä keskitetyn täydennysveron tietoilmoitusten antamisen EU:n alueella paikallisen ilmoittamisen sijasta. DAC9-direktiivin mukainen tietojenvaihto vastaa IF:n dissemination approach -tietojenvaihtomekanismia sen varmistamiseksi, että kaikki asiaankuuluvat lainkäyttöalueet saavat tarvitsemansa tiedot perustuen alueellaan sijaitsevien konserniyksikköjen rooliin konsernissa IF:n piirissä sovitun lähestymistavan mukaisesti.  

Direktiivi mahdollistaa vain EU-jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon. Jotta keskitetty tietoilmoittaminen olisi mahdollista konserneille myös EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevien konserniyksiköiden osalta, tarvitaan vastaava tietojenvaihtosopimus myös tällaisten muiden maiden kanssa. IF-kokoonpanossa työstetty GIR MCAA-sopimus kattaa tällaisen tietojenvaihdon, minkä lisäksi tietojenvaihto voi tapahtua myös kahdenvälisin sopimuksin. 

Jäsenvaltioilla on harkintavaltaa sen suhteen, mitä mallia suurten kotimaisten konsernien on käytettävä täyttääkseen minimiverodirektiivin mukaiset ilmoitusvelvoitteensa, lukuun ottamatta niitä harvoja tapauksia, joissa suurella kotimaisella konsernilla on yhteisyritys, johon sovelletaan ehdot täyttävää kotimaista täydennysveroa jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa suuri kotimainen konserni sijaitsee. 

Täydennysveron tietoilmoitustietojen oikaisemista, noudattamista ja täytäntöönpanoa koskeva yhteistyö (uusi 9 a artikla)

DAC9-direktiivillä virka-apudirektiiviin lisättiin myös uusi artikla 9 a, joka koskee täydennysveron tietoilmoitustietojen oikaisemista, noudattamista ja täytäntöönpanoa koskevaa yhteistyötä. Mikäli jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on syytä uskoa, että toisen jäsenvaltion lainkäyttöalueella sijaitsevan konsernin ylimmän emoyksikön tai nimetyn ilmoittavan yksikön antamassa täydennysveron tietoilmoituksessa olevien tietojen ilmeisiä virheitä on oikaistava, sen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava asiasta kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos ilmoituksen vastaanottanut toimivaltainen viranomainen on samaa mieltä, sen on ilman aiheetonta viivytystä toteutettava asianmukaiset toimenpiteet oikaistun täydennysveron tietoilmoituksen saamiseksi asianomaiselta konsernin ylimmältä emoyksiköltä tai nimetyltä ilmoittavalta yksiköltä. Sen on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava oikaistu täydennysveron tietoilmoitus kaikille niille toimivaltaisille viranomaisille, joiden kanssa tällaisia tietoja vaihdetaan DAC9-direktiivin mukaisesti. 

Mikäli jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut jäsenvaltiossaan sijaitsevalta yhdeltä tai useammalta konserniyksiköltä ilmoituksen, jonka mukaan toisessa jäsenvaltiossa sijaitseva konsernin ylin emoyksikkö tai nimetty ilmoittava yksikkö antaa täydennysveron tietoilmoituksen sen puolesta, mutta tietoja ei ole toimitettu säädetyssä määräajassa, sen on ilmoitettava asiasta toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä. Ilmoituksen saaneen toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä selvitettävä syy, miksi kyseistä täydennysveron tietoilmoitusta ei ole toimitettu ja ilmoitettava asiasta ilmoituksen tehneelle toimivaltaiselle viranomaiselle kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, sekä ilmoitettava ilmoituksen oletettu tietojenvaihtopäivä. Oletetun tietojenvaihtopäivän on oltava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua puuttuvia tietoja koskevan ilmoituksen vastaanottamispäivästä. 

DAC9-direktiivin johdanto-osan mukaan, mikäli monikansallisen konsernin ylin emoyksikkö tai nimetty ilmoittava yksikkö ei ole antanut täydennysveron tietoilmoitusta keskitetysti eikä tietoja saada uuteen odottavissa olevaan tietojenvaihtopäivään mennessä, puuttuvista tiedoista ilmoittanut toimivaltainen viranomainen voi vaatia antamaan ilmoituksen paikallisesti, koska minimiverodirektiivin mukaiset keskitetyn ilmoituksen edellytykset eivät ole täyttyneet. 

Muut säännökset

Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen vaihtaessa artiklassa 8 a e säädettyjä tietoja ensimmäistä kertaa, on täydennysveron tietoilmoitusta koskevat tiedot vaihdettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa täydennysveron tietoilmoituksen jättämiselle säädetyn määräajan päättymisestä (uusi artikla 27 d). 

Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat päättäneet olla soveltamatta tuloksilukemissääntöä ja aliverotettujen voittojen sääntöä minimiverodirektiivin 50 artiklan 1 kohdan mukaisesti, myös DAC9-direktiivin sääntöjen soveltamista lykätään. 

DAC9-direktiivissä säädetään lisäksi muutoksia seuraaviin virka-apudirektiivin artikloihin minimiverotuksen tietojenvaihdon kattamiseksi; automaattisen tietojenvaihdon määritelmä (artikla 3), automaattista tietojenvaihtoa koskevat tilastot (artikla 8 b), velvollisuudet (artikla 18 kohta 4), vakiomuotoiset lomakkeet ja tiedonsiirtoformaatit (artikla 20 kohta 4), erityiset velvollisuudet (artikla 22) sekä seuraamukset (artikla 25 a). Artiklaa 25 a koskevan muutoksen mukaan jäsenvaltioiden on vahvistettava ne seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen artiklaa 8–8 a e koskevien kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. 

DAC9-direktiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on saatettava kansallisesti voimaan viimeistään 31.12.2025. 

Täydennysveron tietoilmoituksen vakiomalli (Liite VII)

DAC9-direktiivillä virka-apudirektiiviin lisättiin uusi liite VII täydennysveron tietoilmoituksen vakiomallista minimiverotusta koskevien tietojen ilmoittamiseen. Liitteen I osassa määritellään tietyt liitteessä ja direktiivin minimiverotuksen tietojenvaihtoa koskevissa artikloissa käytettävät termit. Liitteen II osa koskee ilmoittamiseen liittyviä vaatimuksia; ilmoittavan konserniyksikön on yksilöitävä asiaankuuluvat jaksot ja jäsenvaltiot, joille tiedot on jaettava artiklassa 8 a e kuvatun dissemination approach -tietojenvaihtomekanismin mukaisesti. III osa koskee suurten kotimaisten konsernien ilmoitusten muotoa ja tietojen vaihtamista tilanteessa, jossa suurella kotimaisella konsernilla on yhteisyritys, johon sovelletaan ehdot täyttävää kotimaista täydennysveroa muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa suuri kotimainen konserni sijaitsee.  

Liitteen IV osa sisältää varsinaisen vakiomallin täydennysveron tietoilmoitukselle. Vakiomalli olisi täysin yhdenmukainen OECD:n ja G20-maiden IF-kokoonpanossa laaditun GIR-vakiomallin kanssa. DAC9-direktiivillä GIR-vakiomalli saatettaisiin osaksi EU-lainsäädäntöä tekemällä siitä minimiverodirektiivin 44 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu täydennysveron tietoilmoitus. Vakiomallin käyttämisellä varmistettaisiin, että monikansalliset konsernit antaisivat samat tiedot samassa muodossa riippumatta missä jäsenvaltiossa ne sijaitsevat, mikä helpottaisi niiden ilmoitusvelvollisuuksien täyttämistä sekä veroviranomaisten osalta verotustietojen arviointia sekä niiden vaihtamista. IF-kokoonpanossa kehitettyä ohjeistusta GIR-vakiomallin käyttämisestä tulee lisäksi DAC9-direktiivin johdanto-osan mukaan käyttää tulkintalähteenä täydennysveron tietoilmoituksia täytettäessä. 

Vakiomallin käyttämisellä pyritään lisäksi välttämään monikansallisille konserneille mahdollisesti muutoin aiheutuvia tarpeettomia tiedonkeruu-, laskenta- ja raportointivaatimuksia sekä mahdollisia koordinoimattomia lisätietopyyntöjä eri lainkäyttöalueilta. Vakiomallin käyttäminen ei kuitenkaan estäisi verohallintoja pyytämästä tarvittaessa lisätietoja sen varmistamiseksi, että minimiverodirektiiviä noudatetaan niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön 14 päivänä huhtikuuta 2025 annettu neuvoston direktiivi (EU) 2025/872 direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla. DAC9-direktiivillä otetaan EU-jäsenvaltioiden välillä käyttöön minimiverotusta koskeva pakollinen automaattinen tiedonvaihto. 

Direktiivi ehdotetaan implementoitavaksi käyttämällä niin sanottua blankettimuotoista täytäntöönpanosäännöstä, jonka mukaan direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvat säännökset olisivat Suomessa lakina noudatettavia. Tämän täytäntöönpanosäännöksen lisäksi lakiehdotus sisältää ainoastaan direktiivin velvoitteiden täytäntöönpanon ja soveltamisen kannalta tarpeelliset soveltamisalaa ja yhteistyömuotoja koskevat säännökset. 

4.2  Virka-apudirektiivin mukaisen hallinnollisen yhteistyön tiivistämiseen liittyvät toimenpiteet

DAC9-direktiivin tämän esityksen jaksossa 2.3 läpikäydyt säännökset ovat sellaisia, etteivät ne edellytä virka-apudirektiivin täytäntöönpanolain ajantasaiseksi saattamisen lisäksi muita muutoksia lainsäädäntöön. Osa direktiivin säännöksistä sisältyy jo minimiverolakiin ja osa säännöksistä ja niiden mahdollisista velvoitteista taas kohdistuu jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin, Suomessa Verohallintoon. Verohallinnon olisi sen vuoksi otettava ne asianmukaisella ja riittävällä tavalla huomioon ja varmistettava tarvittaessa päivitettävillä menettelyillään, ohjeistuksillaan ja järjestelmillään, että direktiivin tehokas täytäntöönpano toteutuu sen toiminnassa. Verohallinnon olisi otettava huomioon muun muassa seuraavat virka-apudirektiiviin tehdyt muutokset: täydennysverotietoja koskevat ilmoitukset on annettava liitteen VII mukaisen vakiomallin mukaisesti ja toimitettava automaattisen tietojenvaihdon kautta käyttäen ns. dissemination approach -tietojenvaihtomekanismia (8 a e artikla); automaattista tietojenvaihtoa koskevat tilastot on toimitettava komissiolle vuosittain (8 b artikla); jäsenvaltioiden välinen yhteistyö täydennysverotietoja koskevien ilmoitusten oikaisemisen, noudattamisen ja täytäntöönpanon osalta (9 a artikla); tehokkaan mekanismin käyttöönotto, jolla varmistetaan tietojenvaihdon ja ilmoitusten kautta saatujen tietojen hyödyntäminen (18 artikla), automaattisessa tietojenvaihdossa käytettävä komission vahvistamaa vakiomuotoista tiedonsiirtoformaattia, joka on määritelty 26 artiklan 2 kohdassa ja jonka tarkoituksena on helpottaa tietojenvaihtoa (20 artikla); automaattisen tietojenvaihdon kautta saatujen tietojen säilytysaika (22 artikla), jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen vaihtaessa artiklassa 8 a e säädettyjä tietoja ensimmäistä kertaa on täydennysveron tietoilmoitusta koskevat tiedot vaihdettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa täydennysveron tietoilmoituksen jättämiselle säädetyn määräajan päättymisestä (27 d artikla) sekä finanssitilien automaattista tietojenvaihtoa koskeva muutos (8 artiklan 3 a kohta).  

4.3  Pääasialliset vaikutukset

5.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

DAC9-direktiivi ei jätä jäsenvaltioille varsinaista kansallista liikkumavaraa minimiverotukseen liittyvien tietojen automaattisen tietojenvaihdon osalta unionin alueella. Suomen on pantava täytäntöön DAC9-direktiivi, siltä osin kuin kansallinen minimiverolakimme ei jo sisällä direktiivin säännöksiä. 

DAC9-direktiinvin täytäntöönpanon osalta kansallista liikkumavaraa on vain suurten kotimaisten konsernien käyttämän täydennysveron tietoilmoituksen osalta. Kokonaan kotimaiset konsernit eivät kuulu kansainvälisen tietojenvaihdon soveltamisalaan, ts. millään muulla valtiolla ei ole oikeutta vastaanottaa vain yhden valtion alueella toimivan konsernin tietoja. Jäsenvaltiot voivat halutessaan käyttää kotimaisten konsernien osalta samaa virka-apudirektiivin liitteen vakiomallia kuin kansainvälisten konsernienkin minimiverotietojen ilmoittamiseen, mutta valtiot voivat myös halutessaan käyttää muuta mallia tietojen keräämiseen, kun yhtenäisyyttä ei kansainvälisen tietojenvaihdon puuttumisen takia tarvita. Suomen minimiverolain ilmoitusvelvollisuudet ovat vastaavat niin suurille kotimaisille kuin kansainvälisille konserneille. 

5.2  Muiden jäsenvaltioiden suunnittelemat tai toteuttamat keinot

Jäsenvaltioiden on annettava DAC9-direktiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset vuoden 2025 loppuun mennessä. Tanskan veroasioista vastaava ministeriö (Skatteministeriet) julkaisi 1. heinäkuuta 2025 lakiehdotuksen, jonka tarkoituksena on täytäntöön panna DAC9 osaksi Tanskan lainsäädäntöä. Ehdotus oli kuulemiskierroksella 1.7.−21.8.2025. https://skm.dk/love/lovforslag/lovforslag-2024-2025/fra-hoeringsportalen-ikke-fremsat-for-folketinget-forslag-til-lov-om-aendring-af-minimumsbeskatningsloven-og-andre-love Ruotsin finanssiministeriö julkaisi 4. heinäkuuta 2025 muistion, jossa esitetään ehdotuksia muun muassa DAC9-direktiivin täytäntöön panemiseksi. Säännösten ehdotetaan tulevan voimaan 1. huhtikuuta 2026. https://www.regeringen.se/rattsliga-dokument/departementsserien-och-promemorior/2025/07/utbyte-av-uppgifter-i-tillaggsskatterapport-och-kompletteringar-av-forfarandet-av-tillaggsskatt-for-foretag-i-stora-koncerner/