5
Lausuntopalaute
Hallituksen esitysluonnos oli lausunnoilla 18.6.-31.7.2025. Lausuntoja pyydettiin muun muassa muilta ministeriöiltä, keskeisiltä viranomaisilta, kunnilta, hyvinvointialueilta, järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yhteisöiltä. Lausuntoja annettiin yhteensä 60. Lausuntoyhteenveto on saatavilla julkisessa palvelussa osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella
TEM057:00/2025
.
Yleisesti lausunnoissa kannatettiin ehdotettuja muutoksia, ja niitä pidettiin perusteltuina sekä tarpeellisina muun muassa lainsäädännön selkeyttämisen sekä viranomaisten toiminnan ja yhteistyön tehostamisen näkökulmista. Myös lakiviittausten ajantasaistamista pidettiin useissa lausunnoissa tarpeellisena ja kannatettavana. Osassa lausunnoista kiinnitettiin kuitenkin huomiota myös siihen, että muutosten käytännön toimeenpano on hoidettava hyvin, jotta niiden positiiviset vaikutukset tulisivat tosiasiallisesti ilmi. Lisäksi eräissä lausunnoissa esitettiin esitysluonnokseen joitain täsmennyksiä ja korjauksia.
Opetushallituksen rooli kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksessa
Lausunnoissa kannatettiin Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvän roolin kirjaamista lakiin. Muutoksen on lausunnonantajien näkemyksestä katsottu muun muassa selkeyttävän vastuita, sujuvoittavan kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmaan liittyvää työtä sekä vahvistavan yhteistyötä kotoutumiskoulutuksen järjestäjien ja kotoutumisen viranomaisten välillä. Samoin täsmennyksen on lausunnoissa nähty voivan parantaa kotoutumiskoulutuksen laatua, sillä tarkennusten myötä kielitaidon seuranta ja kehittäminen voivat helpottua. Myös Opetushallitus kannatti roolinsa selkeyttämistä ja totesi, että ehdotetut muutokset varmistaisivat toiminnan sujuvuutta ja tehokkuutta. Osassa lausunnoista korostettiin, että Opetushallituksen ja kuntien välistä tiivistä yhteistyötä tulisi edelleen jatkaa ja kehittää.
Tiedonsaantioikeuksien laajentaminen
Lausunnoissa tiedonsaantioikeuksien laajentamista pidettiin lähtökohtaisesti hyvänä ja tarpeellisena muutoksena. Lausunnoissa todettiin, että tiedonsaantioikeuksiin ehdotetut muutokset helpottaisivat tiedonsiirtoa, vähentäisivät hallinnollista taakkaa ja edistäisivät sujuvampaa yhteistyötä viranomaisten välillä. Laajennetut tiedonsaantioikeudet mahdollistavat paremman tiedolla johtamisen, mikä tukee kotoutumisen edistämistä ja seurantaa. Useiden lausunnonantajien mukaan muutokset voivat vaikuttaa myönteisesti myös kotoutumispalvelujen asiakkaisiin prosessien sujuvoitumisen ja nopeutumisen sekä virheiden vähentymisen myötä.
Lausunnoissa kannatettiin myös 80 §:ssä ehdotettua käyttöoikeuden lisäämistä kotoutumisen valtakunnalliseen asiakastietojärjestelmään hyvinvointialueelle. Ehdotetun muutoksen nähtiin lisäävän viranomaisten välisen tiedonvaihdon tietoturvaa, ja ehdotetussa muotoilussa pidettiin hyvänä myös sitä, että hyvinvointialueen käyttöoikeutta ei rajata liian tiukasti. Toisaalta lausuntopalautteessa myös esitettiin, että jatkovalmistelussa tulisi vielä arvioida 80 §:n täsmentämistä rajaamalla tehtäviä, joiden hoitamista varten käyttöoikeus voitaisiin myöntää. Lisäksi useat lausunnonantajat nostivat esiin välttämättömien tietojen määritelmän. Lausunnoissa korostui, että erityisesti sosiaali- ja terveystietoja luovutettaessa tulisi luovutettavat tiedot rajata vain välttämättömiin tietoihin. Lisäksi tulisi olla selkeää, mitä pidetään välttämättöminä tietoina. Tämän lisäksi lausunnoissa huomautettiin, että tiedonsaantioikeuksia ja tietojärjestelmää koskevia ehdotuksia tulisi muiltakin osin vielä tarkastella ja tarpeen mukaan täsmentää. Samoin lausuntopalautteessa kehotettiin vielä tarkistamaan ja täydentämään tiedonsaantioikeuksia ja tietojärjestelmää koskevien ehdotusten osalta säännöskohtaisia perusteluita sekä säätämisjärjestysperusteluita.
Useissa lausunnoissa todettiin lisäksi, että 86 §:n osalta on tärkeää, että kunnan ja työvoimaviranomaisen sekä hyvinvointialueen välillä olisi laaja tiedonsaantioikeus päällekkäisen työn ehkäisemiseksi ja yhteistyön sujuvoittamiseksi. Lisäksi lausuntopalautteessa esitettiin, että 86 §:n mukainen tiedonsaannin edellytys hyvinvointialueen osallistumisesta kotoutumissuunnitelmaan ei saisi automaattisesti sulkea pois hyvinvointialueen kotoutuja-asiakkaiden kanssa toimivien tärkeiden työntekijöiden tiedonsaantia. Lausunnoissa myös todettiin, että laajennettaessa tiedonsaantioikeuksia on huomioitava tiettyjä käytännön toteutukseen liittyviä asioita. Huomiota kiinnitettiin henkilöstön osaamisen ja toimivien teknisten ratkaisujen varmistamiseen sekä mahdollisiin tiedonsaannin haasteisiin muun muassa pakolaisten kuntaan ohjaamiseen liittyen. Samoin lausunnoissa todettiin, että laajennetut tiedonsaantioikeudet eivät saa tarpeettomasti lisätä manuaalista työtä, ja tarvittaessa työmäärän kasvamisesta tulisi korvata mahdollisesti aiheutuneet kustannukset. Muutenkin järjestelmämuutosten mahdolliset kustannusvaikutukset tulisi palautteen mukaan ottaa huomioon. Lausuntopalautteessa esitettiin lisäksi, että kuntien sijaan kehittämis- ja hallintokeskuksen tulisi myöntää käyttöoikeus kotoutumisen valtakunnalliseen tietojärjestelmäpalveluun.
Lausuntopalautteessa myös huomautettiin, että lakiehdotuksen 83 §:n 2 momentissa ja 92 a §:ssä sekä voimassa olevan kotoutumislain 83 §:n 2 momentissa ja 90 §:n 3 momentissa on tiettyjä Ahvenanmaan itsehallintolakiin sekä valtakunnan ja maakunnan välisen lainsäädäntövallan jakoon liittyviä ongelmia. Ahvenanmaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat itsehallintoviranomaisille saapuvien asiakirjojen julkisuutta eikä valtakunnan lainsäädännössä voida antaa tehtäviä maakunnan viranomaisille tai määrätä Ahvenanmaan maakunnan kunnille muita kuin myös valtakunnan kunnille määrättäviä tehtäviä. Näistä syistä mainittujen lainkohtien ehdotetut muotoilut valtakunnan viranomaisten tiedonsaantioikeuksista ovat pätemättömiä Ahvenanmaan maakunnan kuntien ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaisen osalta.
Lisäksi lausuntopalautteessa nousi esiin, että lakiehdotuksen 94 §:n muotoilu, jonka perusteella palveluntuottajalla on tehtäviensä hoitamiseksi oikeus saada tietoja kotoutuja-asiakkaasta kunnalta, työvoimaviranomaiselta, Opetushallitukselta, kehittämis- ja hallintokeskukselta ja edeltäviltä palveluntuottajilta, voi tietyissä tilanteissa olla puutteellinen. Palautteessa huomautettiin, että kielitaidon päättötestauksen pitämiselle ei ole asetettu kotoutumislaissa määräaikaa, joten on mahdollista, että maahanmuuttajalla ei olisi enää päättötestauksen toteuttamisen ajankohtana voimassa olevaa kotoutumissuunnitelmaa ja näin ollen hän ei olisi kotoutuja-asiakas. Tällaisissa tilanteissa tiedonsiirto ei olisi 94 §:n muotoilun nojalla mahdollista. Lisäksi lausuntopalautteessa esitettiin, että kielitaidon päättötestausten tulosten tieto olisi hyvä saada kotoutumisen valtakunnallisen asiakastietojärjestelmän käyttöön.
Lausuntojen pohjalta esityksen henkilötietojen suojaa käsittelevää lukua 8.1 sekä henkilötietojen käsittelyä koskevien muutosehdotusten säännöskohtaisia perustelutekstejä on täydennetty kokonaisvaltaisesti niin, että niistä käy täsmällisemmin ilmi, mitkä tiedot ja miksi ne olisivat välttämättömiä lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Lisäksi lakiehdotuksen pykäliä on tarkistettu ja täsmennetty tarpeen mukaan. Esimerkiksi 73 §:n 1 momentin 9 kohdan muotoilua on tarkennettu niin, että kuntaan ohjaamista koskevien tietojen lisäksi lainkohdassa mainitaan myös kuntaan ohjattavan vastaanottoa koskevat tiedot. Lakiehdotuksen 86 §:n 1 momenttia on täsmennetty niin, että kunnalla ja työvoimaviranomaisella on oikeus saada toisiltaan momentin mukaiset tiedot sekä 92 a §:n muotoilua on muutettu niin, että pykälä noudattaa perustuslakivaliokunnan käytäntöä. Lakiehdotuksen 94 §:n muotoilua on muutettu niin, että pykälässä mainitaan sekä kotoutuja-asiakas että maahanmuuttaja. Palautteen perusteella myös Ahvenanmaan maakunnan kuntia ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaista koskevia tiedonsaantioikeuspykäliä sekä niiden perusteluita on muutettu niin, että niistä on poistettu valtakunnan lainsäädäntövallan ylittävät kohdat.
Lakiehdotuksen 80 §:n osalta ei ole tarkemmin rajattu niitä tehtäviä, joiden hoitamista varten hyvinvointialueelle voitaisiin myöntää käyttöoikeus kotoutumisen valtakunnalliseen asiakastietojärjestelmään. Kotoutumislaissa on kuitenkin asianmukaisesti huomioitu asiakastietojärjestelmän käyttöoikeuksien väärinkäyttötilanteet sekä käyttöoikeuksien muuttaminen ja poistaminen muun muassa väärinkäytösten vuoksi. Lisäksi on keskeistä huomioida, että esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa 86 §:n 2 momenttia, jossa säädetään tiedonsaantioikeuksista tilanteissa, joissa hyvinvointialue osallistuu 14 §:n mukaiseen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin taikka 14 §:ää, jossa säädetään siitä, milloin hyvinvointialueen on osallistuttava palvelutarpeen arviointiin. On myös tärkeää huomioida, että 86 §:ään tehdyt muutokset eivät rajoita esimerkiksi hyvinvointialueiden työntekijöiden voimassa olevia tiedonsaantioikeuksia. Lisäksi päättötestausten tulokset voidaan voimassa olevien 73 ja 76 §:n nojalla jo nykyisin tallentaa kotoutumisen valtakunnalliseen tietovarantoon.
Muun palautteen osalta on huomioitava, että tällä esityksellä on tarkoitus tehdä ainoastaan teknisiä muutoksia kotoutumislakiin ja tarve tiedonsaantioikeuksien laajentamiselle on todettu viranomaisten omasta aloitteesta. Tiedonsaantioikeuksien laajentamisen on arvioitu vähentävän viranomaisten tarvetta pyytää henkilöltä suostumusta tämän tietojen luovuttamiseen toiselle viranomaiselle sekä sujuvoittavan viranomaisprosesseja. Tiedonsaantioikeuksien laajentamisen ei ole arvioitu suoraan aiheuttavan esimerkiksi järjestelmämuutoskehittämistarpeita. Sen sijaan tiedonsaantioikeuksien lisääminen osittain selkeyttää oikeustilaa tietojärjestelmien näkökulmasta. Tämän ohella asiakastietojärjestelmän kattavamman hyödyntämisen voidaan myös katsoa vähäisessä määrin keventävän viranomaisten hallinnollista taakkaa muun muassa kuntaan ohjaamisen prosesseissa. Muutosten voidaan näin ollen nähdä sujuvoittavan henkilöstön työskentelyä. Muutosten ei myöskään ole arvioitu aiheuttavan viranomaisille lisäkustannuksia, eikä esimerkiksi hyvinvointialueilla ole lakiin perustuvaa velvoitetta käyttää kotoutumisen valtakunnallista asiakastietojärjestelmää. Lisäksi kotoutumislain kokonaisuudistuksen (HE 208/2022 vp) yhteydessä arvioitiin mahdollisuutta, jossa kehittämis- ja hallintokeskus myöntäisi myös hyvinvointialueiden edustajille käyttöoikeudet kotoutumisen valtakunnalliseen tietojärjestelmäpalveluun. Tällöin todettiin, että toteuttaminen ”
vaatisi nykyistä enemmän resursseja käyttöoikeuksien myöntämiseen, jos yksinomaan kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävänä olisi käyttöoikeuksien myöntäminen kaikille asiakastietojärjestelmää käyttäville kunnan, hyvinvointialueiden ja valtion viranomaisten palveluksessa oleville henkilöille
.” Tällä esityksellä ei ole tarkoitus esittää uusia tehtäviä kehittämis- ja hallintokeskukselle.
Korvaukset perusopetuksen tukitoimista
Lausunnoissa kotoutumislain erityiskustannusten korvauksia koskevan 65 §:n päivittämistä kannatettiin. Useat lausunnonantajat kiinnittivät kuitenkin huomiota perusopetuslain mukaisten erityisen tuen päätösten voimassaoloaikaan. Lausunnoissa ensinnäkin toivottiin, että vanhoja korvauspäätöksiä voitaisiin edelleen soveltaa kustannusten korvaamiseen niin kauan, kuin ne ovat voimassa. Lisäksi esitettiin, että lakiehdotuksen siirtymäsäännöksessä tulisi huomioida, että ennen 1.8.2025 tehdyt perusopetuslain mukaiset päätökset voivat perusopetuslain muutoksen (1090/2024) voimaantulosäännöksen mukaan olla voimassa 31.8.2026 saakka, joten kunnille voi syntyä kustannuksia perusopetuslaista kumotun 17 §:n mukaisen erityisen tuen järjestämisestä vielä vuoden 2026 aikana. Lausunnoissa esitettiin myös eräitä muita huomioita perusopetuksen tukitoimien korvauksiin liittyen. Lausunnoissa pyydettiin esimerkiksi kiinnittämään huomiota siihen, miltä osin kuntien erityiskustannuksia koskevat palvelut voivat olla hyvinvointialueiden vastuulla. Lisäksi lausunnoissa pyydettiin huomioimaan, mihin perusopetuksen tukea suunnattaisiin. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että mikäli kuntien tai hyvinvointialueiden perusopetuksen tukitoimien järjestämisen edellytyksiä kavennetaan suhteessa tuen tarpeeseen, lakimuutoksen vaikutukset voivat olla erittäin haitalliset.
Lausuntopalautteen perusteella lakiehdotuksen voimaantulosäännöstä on täydennetty niin, että siinä on huomioitu perusopetuslaista kumotun 17 §:n mukaisten erityisen tuen päätösten voimassaolon siirtymäaika. ELY-keskusten vanhat korvauspäätökset eivät kuitenkaan sovellu perusopetuslain 20 c §:ään perustuvien kustannusten korvaamiseen perusopetuslain muutoksen (1090/2024) takia, sillä perusopetuslain 20 c §:ään perustuvien kustannusten korvauksia ei voida maksaa sellaisten päätösten perusteella, joissa viitataan kumottuun lainsäädäntöön. Vanhojen korvauspäätösten sovellettavuus 20 c §:ään perustuviin kustannusten korvaamiseen ei siis ole riippuvainen tästä esityksestä, vaan perusopetuslain 1.8.2025 voimaan tulleesta muutoksesta. Lisäksi on huomioitava, että monilla alueilla kyseisiä korvauksia haetaan melko vähän. Tällä esityksellä on myös tarkoitus tehdä vain tekninen korjaus koskien viittausta kumottuun pykälään, eikä erityiskustannusten korvauksia koskevaa säännöstä ole tarkoitus muuttaa sisällöllisesti. Näin ollen hyvinvointialueille korvattaviin kustannuksiin ei ole tarkoitus tehdä tässä yhteydessä muutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuitenkin käynnistänyt kotoutumislain esitöiden (HE 208/2022 vp) mukaisen arvioinnin kotoutumislain mukaisten korvausten tarkoituksenmukaisista toteutustavoista. Lisäksi on tärkeää huomioida, että perusopetuksen tukitoimista säädetään perusopetuslaissa, eikä tällä esityksellä ole mahdollista vaikuttaa siihen, mihin perusopetuksen tukea suunnataan. Esityksellä ei myöskään tehdä kotoutumislain 65 §:ään mitään sellaisia muutoksia, joiden nähtäisiin voivan vaikuttaa tukitoimien järjestämisen edellytyksiin.
Muut huomiot
Lausunnoissa esitettiin myös eräitä yleisempiä huomautuksia kotoutumisen edistämiseen liittyen. Lausunnoissa nousi esimerkiksi esiin, että ammatillisen koulutuksen järjestäjien osallistuminen kotoutumisen edistämiseen on tärkeää. Lisäksi kielitestauksen osalta todettiin, että testauksen parantaminen voi parantaa testauksen laatua. Toisaalta huomioitiin, että kielitestauksen vaikuttavuutta oppimiseen ja henkilön jatkokotoutumiseen tulee kyetä seuraamaan ja kehittämään. Myös kielitestauksen valtakunnallisten erojen seuraamiseen ja toiminnan kehittämiseen tulisi jatkossa voida osoittaa riittävästi resursseja. Eräässä lausunnossa todettiin, että maahanmuuttajia koskevat tiedot koulutuksesta ja ammatillisesta osaamisesta tulisi kerätä ja tallentaa kattavasti myös ennen maahanmuuttoa kertyneen koulutuksen osalta. Lausuntopalautteessa esitettiin myös, että yleisen kielitutkinnon testeissä ja niiden toteutuksessa tulisi huomioida eri henkilöryhmien erityistarpeet. Lisäksi lausuntopalautteessa nousi esiin, että kuntien pääsy asiakastietoihin tulisi varmistaa myös siirtymäaikana ennen vuotta 2027, jolloin kotoutumisen asiakastietojärjestelmä otetaan täysimääräisesti käyttöön.
Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota myös eräisiin muihin, teknisempiin seikkoihin. Useassa lausunnossa tuotiin esiin valtion aluehallinnon uudistuksen myötä tapahtuva virastojen uusi organisoituminen sekä sen aiheuttamat muutokset lakiehdotukseen. Lisäksi lausunnoissa huomautettiin yksittäisistä kirjoitusvirheistä sekä käytettyjen käsitteiden täsmällisyydestä. Palautteessa huomautettiin myös vaikutusten kokonaisarvioinnin tarpeesta kaikissa säädöshankkeissa, kehotettiin täydentämään vaikutusarviointeja esimerkiksi tiedonhallinnan muutosten osalta sekä todettiin olevan tärkeää, että sääntely tukee käytännön työtä. Lausunnoissa huomautettiin myös esitysluonnoksen lausuntoajasta. Lausunnoissa todettiin, että lausuntoaika voi vain perustellusta syystä olla kuutta viikkoa lyhyempi, ja tätä aikaa on aihetta pidentää, jos se ajoittuu yleiseen lomakauteen. Riittävän pitkä lausuntoaika on lausunnonantajien mukaan erityisen tärkeä tilanteissa, joissa säännösehdotukset voivat vaikuttaa kuntien talouteen ja toimintaan. Esitys tulisi lausunnonantajien mukaan myös viedä käsiteltäväksi kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaan. Palautetta annettiin myös siitä, että esitysluonnoksessa keskeiset ehdotukset oli korvattu säännöskohtaisilla perusteluilla.
Lausuntojen perusteella esitystä on korjattu niin, että 1.1.2026 voimaan tulevan valtion aluehallinnon uudistuksen myötä tapahtuva virastojen uusi organisoituminen on otettu huomioon. Lisäksi kirjoitusvirheitä on korjattu ja käytettyjä käsitteitä on tarkistettu tarkoituksenmukaisiksi sekä keskeiset ehdotukset ja säännöskohtaiset perustelut on siirretty omien otsikoidensa alle.
Muiden huomioiden osalta on keskeistä huomioida, että kyseessä on teknisluontoinen esitys, joka on käynnistynyt viranomaisten aloitteesta, ja jonka tavoitteena on lähinnä selkeyttää viranomaisten toimintaa aiheuttamatta lisää hallinnollista taakkaa, ei tehdä lakiin sisällöllisiä muutoksia. Muutoksia ei esitetä esimerkiksi yleisen kielitutkinnon testauksen toteuttamistapoihin tai viranomaisten nykyisiin tehtäviin. Ehdotetuilla muutoksilla ei myöskään katsota olevan merkittäviä taloudellisia, yhteiskunnallisia tai yksilötason vaikutuksia. Esitysehdotuksen vaikutukset viranomaisten toimintaan on arvioitu paitsi vähäisiksi myös myönteisiksi. Esityksellä ei myöskään ehdoteta muutoksia yleisiin kotoutumisen edistämisen seurantaan ja kehittämiseen liittyviin tehtäviin tai alueellista maahanmuuton ja kotoutumisen edistämisen yhteistyöryhmää koskevaan kotoutumislain 58 §:ään. Tällä esityksellä ei ehdoteta muutoksia myöskään viranomaisten resursseihin tai kotoutumislain 102 §:n siirtymäsäännökseen, joka mahdollistaa kuntien pääsyn asiakastietojärjestelmään siirtymäajalla. Lisäksi kotoutumisen asiakastietojärjestelmän tiedonhallinnan muutosvaikutusten arviointi on suoritettu Koto-digi2-hankkeen yhteydessä, eikä tällä esityksellä tehdä sellaisia muutoksia tiedonhallintaan, jotka edellyttäisivät uuden arvioinnin tekemistä. Esityksen teknisen luonteen ja vähäisten vaikutusten vuoksi on katsottu, että kuuden viikon lausuntoaika on ollut riittävä. Esitys on myös viety käsiteltäväksi kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaan.
6
Säännöskohtaiset perustelut
3 §.Lain soveltaminen työnhakijaan
. Kotoutumislain muuttamisesta annetun lain 1100/2024 yhteydessä laista kumottiin eräitä pykäliä, minkä johdosta lakiviittaus 3 §:ssä esitetään päivitettävän lakiteknisesti siten, että viitataan vain voimassa oleviin pykäliin.
26 §.Kotoutumiskoulutuksen sisältö
. Kotoutumislain säätämisen yhteydessä hallituksen esityksen (HE 208/2022 vp) perusteluissa tuotiin esiin, että Opetushallitus kehittäisi ja ylläpitäisi kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestausta, ja Opetushallitukselle on myönnetty rahoitus tehtävään. Selkeyden vuoksi olisi syytä lisätä tehtävä lain tasolle. Lisäksi säädettäisiin, että Opetushallitus huomioisi kielitaidon päättötestauksen kehittämisessä ja ylläpidossa kotoutumiskoulutuksen tavoitteet ja sisällöt.
Kotoutumiskoulutuksen ja siihen kuuluvan kielitaidon päättötestauksen järjestämisvastuu on työvoimaviranomaisella tai kunnalla. Lain mukaan työvoimaviranomainen tai kunta vastaa siitä, että tarjolla on kotoutumiskoulutusta kotoutuja-asiakkaiden tarvetta vastaavasti. Lisäksi työvoimaviranomaisen tai kunnan on ohjattava kotoutuja-asiakas, joka ei ole oppivelvollinen, osallistumaan kunnan tai muun tahon toteuttamaan kotoutumiskoulutukseen. Käytännössä Opetushallitus tuottaa jo nykyisin kansallisena palveluna kotoutumiskoulutuksen päättötestauksen työvoimaviranomaisille ja kunnille, joilla on kotoutumisohjelman kokonaisjärjestämisvastuu. Tähän ei esitetä muutosta.
Työnhakijaksi rekisteröityneet kotoutuja-asiakkaat ovat työvoimaviranomaisen palveluissa ja muut kotoutuja-asiakkaat kunnan palveluissa. Työnhakijaksi rekisteröityneen kotoutuja-asiakkaan kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena, josta säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023). Kotoutumiskoulutus voidaan toteuttaa myös omaehtoisena opiskeluna. Kotoutumiskoulutukseen ja siihen sisältyvään kielitaidon päättötestaukseen osallistuisi pääosin työnhakijoina olevia kotoutuja-asiakkaita, sillä suurin osa kotoutuja-asiakkaista on työnhakijoita. Työvoimaviranomainen tai kunta voi tuottaa kotoutumiskoulutuksen itse tai hankkia sen palveluntuottajalta. Tähänkään ei esitetä muutosta. Palveluntuottajan tiedonsaantioikeuksista ja virkavastuusta säädetään kotoutumislain 94 ja 96 §:ssä.
Käytännössä kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksessa käytetään Opetushallituksen kehittämää ja ylläpitämää testausalustaa ja testitehtäviä. Voimassa olevaa lakia vastaavasti Opetushallitus määräisi edelleen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet sekä suomen ja ruotsin kielitaidon päättötestauksen toteuttamisesta. Viranomaisen määräys on velvoittava säädös.
Opetushallituksen roolia täsmentävä säännös esitetään lisättävän 4 momenttiin. Muutos olisi teknisluonteinen. Pykälän 1—3 ja 5 momenttiin ei esitetä muutoksia.
59 §.Valtion korvaus kunnalle
,
hyvinvointialueelle ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle
. Kotoutumislain 8 luvussa säädetään kustannusten korvaamisesta. Korvauksia maksetaan kunnille, hyvinvointialueille sekä Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle pääasiassa kotoutumislain 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden eli esimerkiksi kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä palveluiden kustannuksista. Lisäksi tiettyjä korvauksia säädetään eräiden erityisryhmien, kuten ihmiskaupan uhrien, palveluiden kustannuksista.
Kotoutumislain 59 §:n 1 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskus korvaa kunnalle ja hyvinvointialueelle valtion talousarvion rajoissa tässä laissa tarkoitettujen palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset sen mukaan kuin tässä luvussa säädetään. Lain 59 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään siitä, mistä ajankohdasta lähtien kustannuksia maksetaan. Pääosin korvausaika alkaa ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä, mutta tiettyjen henkilöiden kohdalla ratkaisevaa on oleskeluluvan saamisajankohta.
Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle maksetaan 62 §:n mukaista laskennallista korvausta sekä hakemuksesta 65 §:n mukaisia erityiskustannuskorvauksia ja 68 §:n mukaisia ihmiskaupan uhrille annetuista palveluista ja tukitoimista aiheutuneiden kustannusten korvauksia. Lain 62 §:n 3 ja 4 momentin mukaan laskennallista korvausta maksetaan kahden vuoden ajan ja kiintiöpakolaisesta kolmen vuoden ajan 59 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta. Lain 65 §:n 5 momentin mukaan mainitun pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetut kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta 59 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta ajankohdasta alkaen. Lain 59 §:n 4 momentin mukaan, kun ihmiskaupan uhri on Suomen kansalainen, 68 §:ssä tarkoitettua korvausta maksetaan siitä alkaen, kun hän on kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 3 §:n 8 kohdassa tarkoitetun auttamisjärjestelmän piirissä.
Lain tarkoituksena on ollut, että myös Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle maksettavissa korvauksissa korvausaika alkaa vastaavasti kuin kunnille ja hyvinvointialueille maksettavissa korvauksissa. Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaisen saamista korvausta koskevissa 62 ja 65 §:ssä on viittaus 59 §:ssä tarkoitettuihin ajankohtiin, ja ihmiskaupan uhrien osalta ajankohta on säädetty myös 59 §:ssä. Selkeyden vuoksi on syytä lisätä Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomainen 59 §:n otsikkoon sekä 1–3 momenttiin. Lisäksi 1 ja 3 momenttiin tehtäisiin pieniä kielellisiä korjauksia. Muutos olisi teknisluonteinen. Pykälän 4 momenttiin ei esitetä muutosta.
65 §.Valtion korvaus erityiskustannuksista
. Pykälän 2 momentin mukaan valtion varoista korvataan muulle kuin Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun henkilön osalta varhaiskasvatuslain (540/2018) 15 a §:n 3 momentissa tai perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen kustannuksia, jollei kustannuksia korvata muun lain nojalla. Kyseessä on siis esimerkiksi kansainvälistä suojelua saavan lapsen, kotikunnan omaavan tilapäistä suojelua saavan lapsen tai kiintiöpakolaislapsen varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen erityisen tuen kustannukset.
Perusopetuslakia on muutettu 1.8.2025 voimaan tulleella lailla 1090/2024, jolla kumottiin erityistä tukea koskeva säännös (17 §) ja säädettiin uudella tavalla perusopetuksen tukitoimista. Kotoutumislain 65 §:n 2 momentissa viitataan perusopetuslain 17 §:ään, joten viittaus esitetään muutettavan vastaamaan muuttunutta perusopetuslakia, jotta korvauksia voitaisiin jatkossakin maksaa kunnalle perusopetuksessa esimerkiksi kansainvälistä suojelua saaville lapsille tarjottavista tukitoimista nykyistä vastaavasti. Kyseessä olisi lakitekninen muutos.
Perusopetuslain 20 c §:ssä säädetään oppilaskohtaisista tukitoimista. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat oppilaskohtainen erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja lain 31 §:n 1 momentin nojalla oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet.
Tarkoitus ei ole laajentaa kotoutumislain 65 §:n mukaisia korvauksia nykyisestä käytännöstä kattamaan jatkossa kustannuksia, joita syntyy esimerkiksi oppilaskohtaisesta erityisopettajan opetuksesta osittain pienryhmässä. Tämän vuoksi pykälässä säädettäisiin siitä, että valtion varoista ei korvattaisi oppilaskohtaisesta erityisopettajan opetuksesta osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi nykytilaa vastaavasti korvausten edellytyksenä on, ettei kustannuksia korvata muun lain nojalla ja että tarve perustuu esimerkiksi vammaan tai sairauteen. Nykyistä vastaavasti korvaukset liittyisivät esimerkiksi oppilaskohtaisten avustajapalvelujen sekä apuvälineiden kustannuksiin.
Lain voimaantulosäännöksessä esitetään, että edellä mainittuja korvauksia voisi hakea takautuvasti myös 1.8.2025 jälkeen syntyneistä kustannuksista, vaikka tämän esityksen mukainen lakiehdotus tulisi voimaan vasta sen jälkeen. Lain 70 §:n 1 momentin mukaan kunnan on haettava korvausta kehittämis- ja hallintokeskukselle osoitetulla hakemuksella viimeistään kahden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tapahtuneesta toiminnasta korvausta haetaan. Kunta voisi siis hakea korvauksia ajalla 1.8.2025–31.12.2025 syntyneistä perusopetuslain 20 c §:ään perustuvista kustannuksista vuoden 2027 loppuun mennessä. Kotoutumislain 65 §:n 4 momentin mukaisesti korvaamisen edellytyksenä on lisäksi elinvoimakeskuksen päätös korvausten maksamisesta.
Lisäksi lain voimaantulosäännöksessä esitetään, että perusopetuslaista kumotun 17 §:n mukaisia erityisen tuen kustannuksia olisi kuitenkin mahdollista hakea korvattaviksi lain voimaantulon jälkeen siltä ajalta, jolloin kumotun 17 §:n mukainen erityisen tuen päätös on perusopetuslaissa säädetyn nojalla voimassa. Perusopetuslain muutoksen (1090/2024) voimaantulosäännöksen mukaan päätös erityisestä tuesta on saatettava muuttuneen lain mukaiseksi viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026, joten perusopetuslaista kumotun 17 §:n mukaisia erityisen tuen päätöksiä voi olla voimassa vielä vuoden 2026 aikana. Tämä myös tarkoittaa, että kunnille voi syntyä kustannuksia perusopetuslaista kumotun 17 §:n mukaisen erityisen tuen järjestämisestä vielä vuoden 2026 aikana, kuitenkin enintään 31.8.2026 saakka. Tällä voimaantulosäännöksen lisäyksellä varmistettaisiin, että kunnat voisivat yhä hakea korvauksia näistä kustannuksista 65 §:n 2 momenttiin tehtävistä muutoksista huolimatta. Lisäys varmistaisi erityiskustannuskorvausten hakemisen jatkuvuuden. Korvaamisen edellytyksistä ja korvausten hakemisesta noudatettaisiin, mitä kotoutumislain 65 §:n 4 ja 5 momentissa ja 70 §:ssä säädetään. Korvaamisen edellytyksenä olisi elinvoimakeskuksen päätös korvausten maksamisesta, ja kunta voisi hakea korvauksia ajalla 1.8.2025–31.12.2025 syntyneistä perusopetuslain kumottuun 17 §:n mukaisiin päätöksiin perustuvista kustannuksista vuoden 2027 loppuun mennessä sekä ajalla 1.1.2026–31.8.2026 syntyneistä perusopetuslain kumottuun 17 §:n mukaisiin päätöksiin perustuvista kustannuksista vuoden 2028 loppuun mennessä.
Pykälän 1 ja 3—5 momenttiin ei esitetä muutosta.
72 §.Asiakastietojen käsittelytarkoitukset
. Lisättäisiin pykälän 1 momentin johdantokappaleeseen kiintiöpakolaiset, sillä kotoutumislain mukainen käsite maahanmuuttaja määritellään Suomeen muuttamisen kautta ja kotoutumisen asiakastietojärjestelmässä on tarkoitus käsitellä kiintiöpakolaisten tietoja jo ennen maahan saapumista esimerkiksi kuntaan ohjaamisen kysymyksissä. Pykälään ei esitetä muilta osin muutoksia.
Kuntaan ohjaamisen prosessi edellyttää viranomaisilta jo nykyisin kiintiöpakolaisten tietojen käsittelyä ja käsittelyn mahdollistaminen asiakastietojärjestelmässä lisäisi viranomaisten välisen tiedonvaihdon tietoturvaa merkittävästi. Pykälään esitetty muutos ei lisäisi viranomaisten tehtäviä tai laajentaisi tiedonsaantioikeuksia. Muutoksen tarkoituksena olisi mahdollistaa kiintiöpakolaisten kuntaan ohjaamisen edellyttämien tietojen käsittely tietoturvallisemmin kotoutumisen valtakunnallisessa asiakastietojärjestelmässä. Käsiteltävät tiedot voivat olla muun muassa yksilöinti- ja yhteystietoja, oleskelulupaa koskevia tietoja sekä kielitaitoa ja muuta osaamista koskevia tietoja. Lisäksi asiakastietojärjestelmässä voidaan käsitellä myös sellaisia henkilön terveydentilaa koskevia tietoja, joilla on vaikutusta henkilön vastaanottoon ja jotka ovat välttämättömiä palvelujen tarjoamiseksi hänelle.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (jatkossa
yleinen tietosuoja-asetus
) 5 artiklassa säädetään henkilötietojen käsittelyä koskevista periaatteista ja 6 artiklassa säädetään henkilötietojen käsittelyn edellytyksistä. Näitä on kuvattu tarkemmin luvussa 8 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys.
73 §.Käsiteltävät tiedot
. Lisättäisiin pykälän 1 momentin 9 kohtaan viittaus kuntaan ohjaamista koskevan 43 §:n lisäksi kuntapaikalle ohjattavan vastaanottoon liittyviä tehtäviä koskeva 44 §. Lain 44 §:ssä säädetään kunnan tehtävistä kuntapaikalle ohjattavan vastaanottamiseen liittyen. Tällä muutoksella ei muutettaisi kunnan tehtäviä, vaan mahdollistettaisiin se, että niitä koskevia tietoja voisi käsitellä kotoutumisen asiakastietojärjestelmässä. Kotoutumisen valtakunnallisessa asiakastietojärjestelmässä voisi olla jatkossa kirjauksia esimerkiksi kuntapaikalle ohjatun henkilön asunnon järjestämiseen liittyen, jonka lisäys mahdollistaisi. Jos henkilö tarvitsisi esimerkiksi terveydentilaansa liittyviä palveluja heti maahan saavuttuaan, henkilön valinnasta päättävä kunta ja sosiaali- tai terveyspalvelun järjestämisestä vastaava hyvinvointialue tarvitsisivat tiedot henkilön asumisen järjestämiseen tai muihin mahdollisiin palvelutarpeisiin vaikuttavista taustatekijöistä. Kunta ja hyvinvointialue käsittelevät näitä tietoja jo nykyisin. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa tietojen käsittely tietoturvallisemmin kotoutumisen valtakunnallisessa asiakastietojärjestelmässä. Pykälään ei esitetä muilta osin muutoksia.
80 §.Käyttöoikeuden myöntäminen valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin kuuluvaan asiakastietojärjestelmään
. Voimassa olevan kotoutumislain 80 §:n 1 momentin mukaan kunta myöntää käyttöoikeuden hyvinvointialueen palveluksessa olevalle henkilölle, joka osallistuu 14 §:ssä tarkoitetun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin laatimiseen tai 16 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman laatimiseen tai sen 22 §:ssä tarkoitettuun tarkistamiseen. On kuitenkin todettu, että esimerkiksi kuntaan ohjaamisessa tapahtuva hyvinvointialueen kuuleminen (43 §:n 3 mom.) voitaisiin myös toteuttaa asiakastietojärjestelmää käyttäen, jolloin hyvinvointialue tarvitsisi käyttöoikeuden siihenkin tarkoitukseen. Asiakastietojärjestelmää voidaan jatkossa käyttää muihinkin tarkoituksiin, joten ei ole tarkoituksenmukaista rajata hyvinvointialueen käyttöoikeutta liian tiukasti, vaan esitetään, että käyttöoikeus voitaisiin myöntää myös muihin tämän lain mukaisiin tehtäviin.
83 §.Kuntaan ohjaamisen alueellinen tiedonsaanti
. Pykälän 1 momenttiin ei esitetä muutosta. Pykälän 2 momentissa esitetään elinvoimakeskukselle tiedonsaantioikeutta voimassa olevassa 2 momentissa mainituilta viranomaisilta, eli muilta kuin Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvilta kunnilta, hyvinvointialueilta, Maahanmuuttovirastolta, vastaanotto- ja järjestelykeskukselta sekä toisilta elinvoimakeskuksilta. Lisäksi pykälän 2 momentista kumottaisiin maininnat Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvasta kunnasta ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaisesta.
Pykälään esitetään lisättävän uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin erikseen Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvan kunnan ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaisen tiedonsaantioikeuksista. Tiedonsaantioikeutta esitetään Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle Maahanmuuttovirastolta, vastaanotto- ja järjestelykeskukselta ja elinvoimakeskukselta. Tiedonsaantioikeus on jo nykyisen lain nojalla, joten tiedonsaantioikeuksia ei laajennettaisi nykyisestä. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtakunnan lainsäädännössä ei voida säätää tehtäviä Ahvenanmaan maakunnan viranomaisille sellaisissa asioissa, joissa lainsäädäntövalta kuuluu maakunnalle taikka maakunnan kunnille muita kuin myös valtakunnan kunnille säädettyjä tehtäviä. Valtakunnan lailla ei voida myöskään säätää Ahvenanmaan maakunnan toimijoiden välisistä velvoitteista. Näin ollen Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle tai Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle ei voida valtakunnan lainsäädännössä säätää velvollisuutta luovuttaa tietoja toisilleen tai valtakunnan viranomaisille maksutta ja salassapitosäännösten estämättä. Valtakunnan lain sijaan näistä tiedonsaantioikeuksista tulisi säätää Ahvenanmaan maakunnan lainsäädännössä. Muutoksella selkeytettäisiin Ahvenanmaan maakunnan ja valtakunnan välistä lainsäädäntöä ja muutos tältä osin olisi teknisluonteinen.
Tiedonsaantioikeus liittyy voimassa olevan lain 43 §:n mukaiseen tehtävään, jonka mukaan elinvoimakeskus voi ohjata kuntaan myös 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun henkilön. Lähtökohtaisesti 2 §:n 4 momentin mukaiset henkilöt eivät tarvitse kuntaan ohjaamista. Kuitenkin jos esimerkiksi ilman huoltajaa Suomessa olevan alaikäisen 2 §:n 4 momentissa tarkoitettu perheenjäsen muuttaa Suomeen, voi olla tarpeen ohjata hänet 43 §:n mukaisesti kuntapaikalle. Nykyisin kunta tai hyvinvointialue tarvitsee esimerkiksi henkilön suostumuksen voidakseen luovuttaa tämän tietoja toiselle viranomaiselle EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja muun tietosuojasääntelyn mukaisesti. Tämän pykälän muutoksella esitetään tiedonsaantioikeuden laajennusta, jotta elinvoimakeskus voisi saada tiedon henkilöstä kunnalta tai hyvinvointialueelta suoraan lain nojalla.
Tiedonsaantioikeus esitetään rajattavan kuitenkin 42–44 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömiin tietoihin. Tehtävien hoitamisesta vastaava viranomainen tarvitsee tehtävän hoitaakseen muun muassa tiedot henkilön oleskeluluvan perusteesta, myöntämisen ajankohdasta sekä muut välttämättömät tiedot. Nämä tiedot sisältävät henkilön taustatietoja, mm. tietoa perhekokonaisuudesta, koulutuksesta, työhistoriasta sekä myös henkilön sosiaali- ja terveystietoja, joita voidaan tarvita kuntaan ohjaamisessa esimerkiksi sen määrittämisessä, millainen asunto sopii henkilön mahdollisten rajoitteiden puitteissa taikka sen määrittämisessä, millaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kiintiöpakolainen mahdollisesti tarvitsee ja onko kyseisessä kunnassa tai lähistöllä niitä tarjolla. Henkilötietojen suojaan liittyviä kysymyksiä on käsitelty tarkemmin luvussa 8.1.
Lisäksi pykälään esitetään tehtävän tekninen korjaus, jolla poistetaan kohderyhmän määritelmästä termi “kuntaan ohjatuista”. Jo nykyisin 2 momentin mukaisten lain 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden tietoja on tarkoitus käsitellä jo ennen kuntaan ohjaamista sekä sen jälkeen.
Kuntapaikoille on tarkoitus ohjata kotoutumislain 43 §:n mukaisesti kiintiöpakolaiset sekä haavoittuvassa asemassa olevat 2 §:n 3 momentissa tarkoitetut henkilöt, esimerkiksi oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja kotikunnan saamisen edellytykset täyttävät tilapäistä suojelua saavat, jotka eivät pysty siirtymään vastaanottokeskuksesta kuntaan vastaanottokeskuksen tukitoimia hyödyntäen tai itsenäisesti, vaan tarvitsevat enemmän tukea ja kunnan järjestämän asunnon. Kotoutumislain 43 §:n mukaan elinvoimakeskus voi ohjata kuntaan myös 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun henkilön, vaikka Maahanmuuttovirasto tai vastaanottokeskus eivät tee kyseisistä henkilöistä esityksiä elinvoimakeskukselle. Lain perusteluissa (HE 208/2022 vp) todetaan kuitenkin, että pääasiallisesti perhesiteen perusteella saapuvat muuttavat kuntaan itsenäisesti: "
Perhesiteen perusteella tuleva henkilö järjestää muuttonsa Suomeen itsenäisesti ja muuttaa yleensä siihen kuntaan, jossa hänen perheenjäsenensä jo asuu.
" Mahdollistamalla kotoutumislain 2 §:n 4 momentin mukaisten henkilöiden ohjaaminen kuntapaikalle tarkoituksena on ollut varmistaa, että poikkeustilanteissa, joissa perheenyhdistämisen kautta kuntaan saapuva henkilö on esimerkiksi alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen lapsen tai nuoren alaikäinen sisarus, viranomaiset voivat varautua henkilön saapumiseen ja varmistaa saapumisen sujuvuus ohjaamalla hänet kuntapaikalle. Täten tapauksissa, joissa kyse olisi haavoittuvassa asemassa olevasta tai muuten erityistä tukea tai viranomaisyhteistyötä edellyttävän henkilön vastaanotosta, elinvoimakeskus voi harkintaansa perustuen tehdä kuntapaikalle ohjaamisen myös kotoutumislain 2 §:n 4 momentin mukaisista henkilöistä kotoutumislain 43 §:n perusteella.
86 §.Kotoutumista edistävien palveluiden tarjoamiseen liittyvä tiedonsaantioikeus
. Pykälän 1 ja 3 momenttiin esitetään lisättävän selkeyden vuoksi työvoimaviranomainen. Muutos selkeyttää sitä, että kotoutumista edistäviä palveluita tarjoaa joko kunta tai kunnan työvoimaviranomainen riippuen siitä, onko kotoutuja-asiakas työnhakija vai ei. Muutos olisi teknisluonteinen.
Lisäksi pykälän 1 momenttia täsmennettäisiin niin, että kunnalla ja työvoimaviranomaisella on oikeus saada myös toisiltaan 14 §:ssä tarkoitetun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin ja 16 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman laatimista varten välttämättömät tiedot maahanmuuttajista, joille on laadittava 14 §:ssä tarkoitettu osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi. On tilanteita, joissa kunta ja työvoimaviranomainen eivät ole sama taho. Henkilön työvoimapoliittinen status voi muuttua esimerkiksi työvoiman ulkopuolisesta henkilöstä työnhakijaksi ja päinvastoin. Tämän vuoksi kunnan ja työvoimaviranomaisen välinen tiedonsaanti tulisi mahdollistaa myös osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin ja kotoutumissuunnitelman laatimisen osalta, jotta viranomainen voisi tarvittaessa varmistaa, mikä henkilön työvoimapoliittinen status on.
Pykälän 4 momenttiin esitetään lisättävän Opetushallitus sekä kehittämis- ja hallintokeskus, joilta kunta, työvoimaviranomainen tai hyvinvointialue voisi tarvita tietoa erityisesti kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksen tuloksesta esimerkiksi päivittäessään kotoutumissuunnitelmaa. Käytännössä tarkoituksena on, että kielitaidon päättötestauksen tulokset olisivat saatavilla työvoimaviranomaisen käyttämässä asiakastietojärjestelmässä, jonne ne saataisiin rajapintaratkaisuja hyödyntäen Opetushallitukselta tai Opetushallituksen hankkiman palvelualustan palveluntuottajalta taikka jonne ne kirjaisi palveluntuottaja. Tällöin kunta, työvoimaviranomainen tai hyvinvointialue saisi päättötestauksen tulosta koskevat tiedot lähtökohtaisesti kehittämis- ja hallintokeskukselta, joka vastaa työvoimapalvelujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden ylläpidosta. Jossain tilanteessa työvoimaviranomainen tai kunta voi kuitenkin tarvita Opetushallitukselta tarkempaa tietoa esimerkiksi testin eri osioiden tuloksista, minkä vuoksi tiedonsaantioikeus olisi syytä säätää myös Opetushallitukselta. Tiedot voisi saada suoraan myös Opetushallituksen hankkiman palvelualustan palveluntuottajalta. Myös seurannan ja tiedolla johtamisen kannalta työvoimaviranomaisella, kunnalla sekä kehittämis- ja hallintokeskuksella voi olla tarpeen saada Opetushallitukselta tai Opetushallituksen hankkiman palvelualustan palveluntuottajalta jonkinlaisia koonteja esimerkiksi erilaisten koulutuspolkujen mukaisten tai eri nopeus- tai taitotasoilla toteutettujen kotoutumiskoulutusten kielitaidon päättötestien tuloksista. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tiedonsaantioikeudesta esitetään säädettävän 92 a §:ssä. Tiedonsaantioikeus esitetään rajattavan kuitenkin kotoutumista edistävien palvelujen tarjoamisen kannalta välttämättömiin tietoihin. Lisäksi 4 momenttiin tehtäisiin pieniä kielellisiä korjauksia.
90 §.Muiden korvausten hakemiseen ja käsittelyyn liittyvä tiedonsaantioikeus
. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavan niin, että siitä poistettaisiin maininnat Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaisesta ja Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvasta kunnasta. Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla valtakunnan lainsäädännössä ei voida säätää tehtäviä Ahvenanmaan maakunnan viranomaisille. Tämän nojalla Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle tai Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle ei voida valtakunnan lainsäädännössä säätää velvollisuutta luovuttaa tietoja valtakunnan viranomaisille maksutta ja salassapitosäännösten estämättä. Valtakunnan lain sijaan näistä tiedonsaantioikeuksista voidaan säätää Ahvenanmaan maakunnan lainsäädännössä. Muutoksella selkeytettäisiin Ahvenanmaan maakunnan ja valtakunnan välistä lainsäädäntöä ja muutos tältä osin olisi teknisluonteinen. Lisäksi momenttiin tehtäisiin pieni kielellinen korjaus.
92 §.Elinvoimakeskuksen muu tiedonsaantioikeus
. Esitetään lisättävän uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin elinvoimakeskukselle oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 55 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot toiselta elinvoimakeskukselta sekä kehittämis- ja hallintokeskukselta. Tiedonsaantioikeuden tarve on seurausta valtion aluehallintouudistuksesta (HE 13/2025 vp), jonka myötä kotoutumislain mukaisia elinvoimakeskusten tehtäviä keskitetään osittain elinvoimakeskuksiin. Jatkossa esimerkiksi kotoutumislain mukaisia alaikäisenä ilman huoltajaa tulleita lapsia ja nuoria koskevia tehtäviä hoidetaan kolmessa elinvoimakeskuksessa sekä eräitä korvausasioita yhdessä elinvoimakeskuksessa. Sen sijaan esimerkiksi kuntaan ohjaamisen tehtäviä kuitenkin hoidetaan jokaisessa elinvoimakeskuksessa. Näiden seikkojen vuoksi kaikkien elinvoimakeskusten välille syntyy uudenlaisia tiedonsaantitarpeita. Tiedonsaantitarpeet liittyvät paitsi keskitettyihin tehtäviin myös sellaisiin tehtäviin, joita hoidetaan kaikissa elinvoimakeskuksissa. Tietoja voidaan tarvita myös kehittämis- ja hallintokeskukselta, jonka ylläpitämään kotoutumisen asiakastietojärjestelmään tallennetaan muun muassa kuntaan ohjaamisen tietoja.
Tiedonsaantioikeus esitetään rajattavan kuitenkin 55 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömiin tietoihin. Henkilötietojen suojaan liittyviä kysymyksiä on käsitelty tarkemmin luvussa 8.1.
92 a §.Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen muu tiedonsaantioikeus
. Esitetään säädettävän uusi pykälä. Voimassa olevassa kotoutumislaissa Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on tiedonsaantioikeus 90 §:ssä säädetysti korvaushakemusten käsittelemiseksi. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on kuitenkin säädetty lain 56 §:ssä muitakin tehtäviä, erityisesti kotoutumisen edistämisen tuloksellisuuden ja toimivuuden seuraaminen ja arvioiminen sekä sitä koskevan tiedon tuottaminen ja asiakastietojärjestelmän rekisterinpitäjyys. Lisäksi Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäviin kuuluu mm. 9 luvussa säädetyn kotoutumisen tietojärjestelmän rekisterinpitoon liittyvien tehtävien hoitaminen. Myös näiden tehtävien hoitamiseksi Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus tarvitsee laissa säädetyn oikeuden käsitellä maahanmuuttajien, kotoutuja-asiakkaiden sekä kiintiöpakolaisten henkilötietoja. Tiedonsaantioikeus esitetään rajattavan kuitenkin 56 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiedonsaantioikeus koskee muun muassa tietoja, jotka ovat välttämättömiä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle tässä laissa säädettyjen kotoutumista edistävien palveluiden toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin sekä tietojärjestelmän rekisterinpitoon liittyvien tehtävien hoitamiseksi, ml. esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksen ja kuntaan ohjaamisen osalta. Tiedonsaantioikeus mahdollistaisi näiden tietojen tietoturvallisen käsittelyn kotoutumisen valtakunnallisessa tietojärjestelmässä. Henkilötietojen suojaan liittyviä kysymyksiä on käsitelty tarkemmin luvussa 8.1.
Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselta saatavien tietojen osalta tiedonsaantioikeudesta voidaan säätää Ahvenanmaan maakunnan laissa.
92 b §.Opetushallituksen tiedonsaantioikeus
. Esitetään säädettävän uusi pykälä. Esitetään säädettävän kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksen kehittämisestä ja ylläpitämisestä vastaavalle Opetushallitukselle tiedonsaantioikeus kunnalta ja työvoimaviranomaiselta, kehittämis- ja hallintokeskukselta sekä palveluntuottajalta. Tiedonsaantioikeus esitetään rajattavan kuitenkin lakiehdotuksen 26 §:ssä Opetushallitukselle säädetyn päättötestauksen kehittämisen ja ylläpitämisen tehtävän kannalta välttämättömiin tietoihin. Henkilötietojen suojaan liittyviä kysymyksiä on käsitelty tarkemmin luvussa 8.1.
94 §.Palveluntuottajan kotoutumista edistävien palveluiden tuottamiseen liittyvä tiedonsaantioikeus
. Esitetään lisättävän pykälään Opetushallitus sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus, joilta palveluntuottaja voisi tarvita tietoa erityisesti kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksen tuloksesta esimerkiksi arvioidessaan kotoutumiskoulutuksen opiskelijan kielitaitoa. Lähtökohtaisesti palveluntuottaja saisi päättötestauksen tulosta koskevat tiedot kehittämis- ja hallintokeskukselta, joka vastaa valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden ylläpidosta. Palveluntuottaja voisi saada Opetushallitukselta tarkempaa tietoa esimerkiksi testin eri osioiden tuloksista. Tiedot voisi saada suoraan myös Opetushallituksen hankkiman palvelualustan palveluntuottajalta. Päättötestin tietojen voidaan katsoa sisältyvän kohtaan 18 eli “muut kuin 1–17 kohdassa tarkoitetut opetukseen tai palveluun osallistumisen kannalta välttämättömät tiedot”. Kielitaidon päättötestauksen tulosta koskevat tiedot ovat tarpeellisia kotoutumista edistävien palveluiden tuottajalle esimerkiksi henkilölle sopivan tasoisen koulutuksen tai muun palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Lisäksi pykälää esitetään muutettavaksi niin, että pykälässä viitattaisiin kotoutuja-asiakkaan lisäksi maahanmuuttajaan. Palveluntuottajalla voi joissain tilanteissa olla tarve käsitellä myös muiden maahanmuuttajien tietoja kuin kotoutuja-asiakkaiden, joilla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun henkilö on käynyt kotoutumiskoulutuksen osana järjestettävässä kielitaidon päättötestauksessa juuri ennen kotoutumissuunnitelman päättymistä ja päättötestauksen tulokset valmistuvat vasta sen jälkeen, kun kotoutumissuunnitelma on jo päättynyt. Jonot kotoutumiskoulutukseen voivat olla pitkiä, minkä vuoksi kotoutumissuunnitelman voimassaoloaikaa voi kulua henkilön odottaessa opiskelupaikkaa kotoutumiskoulutuksessa. Näin ollen henkilön kotoutumissuunnitelma on saattanut päättyä siinä vaiheessa, kun henkilö pääsee kotoutumiskoulutukseen, suorittaa sen loppuun tai suorittaa kotoutumiskoulutuksen osana järjestettävän kielitaidon päättötestauksen. Tästä syystä on tarpeen varmistaa palveluntuottajan tiedonsaantioikeus pykälän mukaisten tietojen osalta, mikäli henkilön kotoutumissuunnitelman enimmäiskesto on ehtinyt täyttyä ennen esimerkiksi mainittuja tilanteita.
8
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
8.1
Henkilötietojen suoja
Jokaisen yksityiselämä on suojattu perustuslain 10 §:n 1 momentin nojalla. Perustuslain 10 §:n säännöksen yksityiselämän suojasta katsotaan sisältävän ainakin henkilökohtaisen identiteetin suojan, henkilötietojen suojan ja esimerkiksi moraalisen ja fyysisen koskemattomuuden suojan. Perustuslailla turvatun yksityiselämän suojan lähtökohtana on, että yksilöllä tulee olla oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten tai muiden tahojen aiheetonta puuttumista hänen yksityiselämäänsä. Lisäksi riittävä oikeusturva on turvattava eikä yksilön henkilötietoihin kohdistuva tiedonsaantioikeus saa olla Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden vastainen. (PeVM 25/1994 vp, s. 4—5).
Lakiehdotuksen 72, 73 ja 80 §:ssä esitetään pieniä täsmennyksiä kotoutumisen valtakunnallisessa asiakastietojärjestelmässä käsiteltävien tietojen osalta. Lisäksi lakiehdotuksessa esitetään lisättävän tiedonsaantioikeuksia valtion viranomaisten, kuntien, työvoimapalveluviranomaisten sekä laissa tarkoitettujen palveluntarjoajien, kuten oppilaitosten, välillä (83, 86, 92, 92 a, 92 b sekä 94 §). Ehdotuksen 72, 73, 80 ja 83 §:ään esitetyt muutokset liittyvät pakolaistaustaisten henkilöiden kuntaan ohjaamiseen liittyvään henkilötietojen käsittelyyn ja luovuttamiseen. Sen 86, 92 b ja 94 §:ään esitetyt muutokset liittyvät kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestausta koskevaan henkilötietojen käsittelyyn ja luovuttamiseen. Sen 92 §:ään esitetyt muutokset liittyvät elinvoimakeskusten väliseen tiedon luovuttamiseen ja 92 a §:ään esitetyt muutokset liittyvät kehittämis- ja hallintokeskuksen tiedonkäsittelyyn ja tiedonsaantioikeuksiin.
Esitetyt tiedonsaantioikeudet olisi säädetty laissa täsmällisesti ja tarkkarajaisesti, sillä säännöksissä säädettäisiin lakisääteisestä tehtävästä, johon tietoja tarvitaan, ja tiedonsaantioikeus olisi rajattu välttämättömään paitsi palveluntuottajan kohdalla, jolloin se olisi rajattu tarpeelliseen ja laissa olisi täsmällisesti lueteltu, mitä tietoja tiedonsaantioikeus koskee. Tiedonsaantioikeuksille olisi perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta hyväksyttävä peruste, laissa säädettyjen kotoutumista edistävien palveluiden toteuttaminen ja erityisesti kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksen tulosten hyödyntäminen henkilön tulevia opintoja ja työllistymistä suunniteltaessa sekä valtakunnallisen kotoutumiskoulutusten seurannan ja tiedolla johtamisen toteuttaminen. Lisäksi tiedonsaantioikeudet olisivat oikeasuhtaisia eivätkä puuttuisi yksityiselämän suojan ytimeen.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa säädetään henkilötietojen käsittelyä koskevista periaatteista. Rekisterinpitäjä vastaa, että 5 artiklassa säädettyjä periaatteita on noudatettu. Sen on myös pystyttävä osoittamaan, että niitä on noudatettu. Asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan henkilötietoja on käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi (lainmukaisuuden, kohtuullisuuden ja läpinäkyvyyden periaate). Asetuksen 5 artiklan l kohdan b alakohdassa tarkoitettu käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate puolestaan tarkoittaa, että henkilötiedot on kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa käsitellä myöhemmin näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla. Näihin periaatteisiin liittyy yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan sääntely henkilötietojen käsittelyn edellytyksistä.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa henkilötietojen käsittely on lainmukaista. Viranomaisten henkilötietojen käsittelyn tulisi ensi sijassa perustua asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan eli rekisterinpitäjän lakisääteiseen velvoitteeseen, mikä toteutuisi kunnan, työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen, elinvoimakeskuksen, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen ja Opetushallituksen kohdalla esitetyissä pykälissä. Asetuksen 6 artiklan 3 kohta sisältää velvoitteen säätää kansallisessa lainsäädännössä käsittelyn perustasta ja käsittelyn tarkoituksesta, mikä sisältyisi esitettyihin pykäliin ja voimassa olevan kotoutumislain muihin säännöksiin. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelylle tulisi myös olla tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan tarkoittaman oikeusperusteen lisäksi aina jokin asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa mainittu oikeusperuste.
Käsitellessä maahanmuuttajan tietoja, käsittelyä voidaan rajatusti pitää tarpeen 9 artiklan 2 kohdan h alakohdan mukaisesti terveys- tai sosiaalihuollollisen hoidon tai käsittelyn suorittamiseksi unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön perusteella tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti ja noudattaen 3 kohdassa esitettyjä edellytyksiä ja suojatoimia. 9 artiklan 3 kohdan mukaan henkilötietoja voidaan käsitellä 2 kohdan h alakohdassa esitettyihin tarkoituksiin, kun kyseisiä tietoja käsittelee tai niiden käsittelystä vastaa ammattilainen, jolla on lakisääteinen salassapitovelvollisuus unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön perusteella tai kansallisten toimivaltaisten elinten vahvistamien sääntöjen perusteella, taikka toinen henkilö, jota niin ikään sitoo lakisääteinen salassapitovelvollisuus unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön tai kansallisten toimivaltaisten elinten vahvistamien sääntöjen perusteella. Sekä elinvoimakeskuksen, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen, kunnan että hyvinvointialueen ammattihenkilöitä sitoo julkisuuslain ja rikoslain mukainen virkavelvollisuus- ja salassapitosääntely.
Ehdotuksen 86 §:n 1 ja 3 momentissa ja 94 §:ssä ei ole kyse 9 artiklassa tarkoitetuista erityisistä henkilötietoryhmistä, kuten jo HE 208/2022 vp perusteluissa on todettu. Esitetty 86 §:n 4 momentin muutos tai uusi 92 b § Opetushallituksen lisäämisen osalta eivät myöskään koskisi erityisiä henkilötietoryhmiä. Lain 80, 83, 92 ja 92 a §:ssä esitetyissä tiedonluovutuksissa koskien henkilön kuntaan ohjaamista voi olla mukana jossain määrin myös 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, esimerkiksi terveystietoja, joita Maahanmuuttoviraston esitys kiintiöpakolaisesta sisältää, mikäli sellaisia on saatu UNHCR:ltä taikka vastaanottokeskuksen esitys oleskeluluvan saaneesta turvapaikanhakijasta. Kyseiset tiedot eivät kuitenkaan ole kovin yksityiskohtaisia terveystietoja, ja silloin kun niitä toimitetaan, tarkoituksena on varmistaa, että kyseinen henkilö ohjataan sellaiselle kuntapaikalle, että hänelle voidaan tarjota hänen terveydentilansa edellyttämät terveyspalvelut. Henkilötietojen käsittely olisi tarpeen 9 artiklan 2 kohdan h alakohdan toteuttamiseksi. Tällöin noudatettaisiin 9 artiklan 3 kohdan edellytyksiä. Esityksen 92 §:n 2 momentissa esitetyissä elinvoimakeskuksen tiedonluovutuksissa liittyen esimerkiksi 90 §:ssä säädettyjen korvausten hakemiseen ja käsittelyyn, voidaan luovuttaa myös 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, sillä tiedot terveyspalveluista ovat välttämättömiä, jotta niitä koskevia korvauksia voidaan hakea, käsitellä ja maksaa. Tällöin käsittely on tarpeen 9 artiklan 2 kohdan h alakohdan perusteella, syynä terveys- tai sosiaalihuollon palvelujen ja järjestelmien hallinto. Tällöin noudatettaisiin 9 artiklan 3 kohdan edellytyksiä.
Kansallinen liikkumavara pohjautuu keskeisiltä osin tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtaan, eli tilanteisiin, joissa henkilötietojen käsittely perustuu rekisterinpitäjän lakisääteiseen velvollisuuteen (c alakohta) tai jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi (e alakohta). Silloin kun käsittely perustuu 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohtaan, kansallista sääntelyä voidaan antaa 6 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla. Kunnan ja hyvinvointialueen oikeudet käsitellä tietoja perustuisivat kukin kotoutumislaissa säädetyn lakisääteisen velvoitteen noudattamiseen eli 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan. Tällöin kansallista erityissääntelyä tietojen luovuttamisesta voitaisiin antaa 6 artiklan 3 kohdan nojalla. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan käsittelyn perustasta on säädettävä joko unionin oikeudessa tai rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä. Esitetyssä sääntelyssä määriteltäisiin täsmällisesti tietojen käsittelyn tarkoitus, sillä säännöksissä määriteltäisiin, mihin kotoutumislain säännöksessä tarkoitetun tehtävän toteuttamiseksi tiedot tarvittaisiin. Tavoitteena on varmistaa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus mahdollistamalla viranomaisten toimivaltaan kuuluvien lakisääteisten tehtävien hoitaminen. Tehtäviä ei ole mahdollista toteuttaa ilman henkilötietojen käsittelyä, koska tehtävät liittyvät henkilöille myönnettäviin oikeuksiin, palveluihin ja velvoitteisiin.
Lakiehdotuksen 83, 86, 90, 92, 92 a ja 92 b §:ssä on kyse siitä, että viranomainen ei voi toteuttaa lakisääteisiä velvoitteitaan tai hakea niistä lakisääteisiä korvauksia valtiota, mikäli viranomainen ei saa välttämättömiä henkilötietoja. 94 §:ssä on kyse siitä, ettei palveluntarjoaja voi tarjota maahanmuuttajalle palveluita, joita varten kunta on palveluntarjoajalta palvelun hankkinut, ellei se saa välttämättömiä henkilötietoja. Edellä mainitut seikat antavat oikeudellisen perusteen maahanmuuttajan henkilötietojen käsittelylle yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 c alakohdan mukaan. Kotoutumislaissa säädetään kunkin tiedon käyttötarkoituksesta selvästi, eikä tietoja tulisi käyttää muihin käyttötarkoituksiin, kuten tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 4 kohtakin rajoittaa. Nimenomaan asiakkaan yksityinen etu puoltaa tietojen luovuttamista kotoutumista edistäville viranomaisille. Yksityiselämän suojan ja edellä kuvattujen perusoikeuksien punninnan myötä voitaneen katsoa, että lakiehdotuksen mukaiset tiedonsaantioikeudet ovat hyväksyttäviä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.
Perustuslakivaliokunta on arvioinut viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen (PeVL 15/2018 vp). Arkaluonteisten henkilötietojen osalta perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt hyvin väljiä ja yksilöimättömiä tietojensaantioikeuksia perustuslain kannalta mahdollisina edes silloin, kun ne on sidottu välttämättömyyskriteeriin (ks. esimerkiksi PeVL 12/2019 vp, s. 3–4 PeVL 15/2018 vp, s. 40, PeVL 3/2017 vp, s. 5, PeVL 71/2014 vp, s. 3/I, PeVL 62/2010 vp, s. 4/I ja PeVL 59/2010 vp, s. 4/I). Esitetyt laajennukset tietojen luovuttamista koskeviin säännöksiin on kuitenkin pyritty laatimaan täsmällisiksi ja tarkkarajaisiksi. Myös tietojärjestelmää ja tietovarantoa koskevissa säännöksissä arkaluonteisten tietojen käsittely on rajattu välttämättömään.
Lakiehdotuksen 83, 86, 90 ja 92 §:ssä tiedot olisi rajattu välttämättömiin tietoihin. Esityksellä tehtäisiin kyseisiin lainkohtiin täsmennyksiä, joiden tarkoituksena on lisätä viranomaisille tiedonsaantioikeuksia olemassa olevien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Lakiehdotuksen 83 §:n 2 momentissa esitetään lisättävän elinvoimakeskukselle tiedonsaantioikeus voimassa olevassa 2 momentissa mainituilta viranomaisilta. Tiedonsaantioikeus liittyy yksittäisen henkilön kuntaan ohjaamiseen ja viranomaisten palveluiden turvaamiseen. Välttämättöminä tietoina voidaan pitää yksilöinti- ja yhteystietojen ja oleskelulupatietojen lisäksi tietoja niistä henkilön palvelutarpeista, jotka ovat kuntaan ohjaamisen vaiheessa tiedossa.
Lakiehdotuksen 86 §:n 1 ja 3 momenttiin esitetään selkeyden vuoksi lisättävän työvoimaviranomainen, ja 86 §:n 4 momenttiin esitetään lisättävän Opetushallitus ja kehittämis- ja hallintokeskus. Mainitun pykälän 1 ja 3 momenttiin esitetyiden täsmennysten myötä työvoimaviranomaisella olisi oikeus saada tietoa maahanmuuttajasta osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointia ja kotoutumissuunnitelman laatimista sekä sen päivittämistä varten. Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnissa ja kotoutumissuunnitelman laadinnassa sekä sen päivittämisessä välttämättöminä tietoina voidaan pitää henkilön yksilöinti- ja yhteystietojen lisäksi sellaisia tietoja hänen saamistaan palveluistaan tai palvelutarpeista, jotka ovat välttämättömiä arvioinnin ja suunnitelman laatimiseen. Pykälän 4 momenttiin esitetyt muutokset myöntäisivät kunnalle, hyvinvointialueelle ja työvoimaviranomaiselle tiedonsaantioikeuden sellaisiin Opetushallituksen ja kehittämis- ja hallintokeskuksen tietoihin, joita voidaan pitää välttämättöminä kotoutumissuunnitelman laatimisessa sekä sen päivittämisessä. Yksilöinti- ja yhteystietojen lisäksi välttämättöminä tietoina voidaan pitää henkilön palvelutarpeeseen liittyviä tietoja sekä erityisesti tietoja kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksen tuloksesta.
Esityksen 86 §:n 3 momentissa tarkoitettu tiedonsaanti olisi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa lain 22 §:n mukaista tietojen luovuttamista, sillä kotoutumislain mukaisen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin sekä kotoutumissuunnitelman laatiminen ei ole sosiaalihuollon mukaista toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 246/2022 vp) perustelujen mukaan tietoa luovuttava rekisterinpitäjä on vastuussa siitä, että tiedon saaja saa vain sen verran asiakas- tai potilastietoja kuin mitä tiedon saajalla olisi oikeus lain tai suostumuksen nojalla saada. Tiedon saajan oikeus saada tietoa on perustuttava lakiin tai asiakkaan antamaan suostumukseen. Tiedon luovuttaminen edellyttää aina luovuttavan rekisterinpitäjän harkintaa ja vain välttämätön asiakastieto voidaan luovuttaa. Asiakastietoa voidaan luovuttaa vain sen verran kuin mitä tiedon saaja tarvitsee lakisääteisen tehtävänsä hoitamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 22 §:n perusteluissa mainitaan esimerkkeinä muun muassa poliisi, jolle annettaisiin lääkärinlausunto ajokorttia varten. Asiakastietoja käsittelevälle henkilölle annettaisiin jatkossakin käyttöoikeus rajattuna vain niihin asiakastietoihin, joita hän työtehtävässään tarvitsee. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 22 §:n mukainen tietojen luovutus edellyttää siis rekisterinpitäjän harkintaa siitä, mikä on välttämätöntä, ja osaltaan varmistaa sen, että vain tämä välttämätön tieto luovutettaisiin kunnalle tai elinvoimakeskukselle.
Lakiehdotuksen 90 §:n 3 momenttiin esitettäisiin vain tekninen muutos, kun lainkohdasta poistettaisiin maininnat Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaisesta sekä Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvista kunnista. Tällä muutoksella ei olisi vaikutusta lainkohdassa säädettyyn henkilötietojen käsittelyyn. Lakiehdotuksen 92 §:ään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka perusteella elinvoimakeskuksen olisi mahdollista käsitellä henkilötietoja 55 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamisessa. Tiedonsaantioikeus liittyy muun muassa alaikäisenä ilman huoltajaa tulleita lapsia ja nuoria koskeviin tehtäviin, eräisiin korvausasioihin, kuntaan ohjaamisen tehtävään, perheryhmäkodeista sopimiseen sekä hyvien väestösuhteiden ja väestöryhmien välisen vuoropuhelun ja yhteistyön edistämiseen. Välttämättöminä voidaan muun muassa pitää henkilön oleskelulupa- ja kotikuntatietoja. Näiden lisäksi välttämättöminä voidaan tilanteesta riippuen pitää myös tietoja henkilölle tarjotuista palveluista.
Lakiehdotuksen 92 a §:ssä säädettäisiin Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen muusta tiedonsaantioikeudesta. Tiedot olisi rajattu välttämättömiin tietoihin ja tiedonsaantioikeus perustuisi Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle 56 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen, eli esimerkiksi kotoutumisen edistämisen tuloksellisuuden ja toimivuuden seuraamiseen ja arvioimiseen sekä sitä koskevan tiedon tuottamiseen ja kotoutumisen asiakastietojärjestelmän rekisterinpitäjyyteen. Välttämättöminä tietoina voidaan pitää muun muassa henkilön yksilöinti-, oleskelulupa- ja kotikuntatietoja sekä tilanteesta riippuen tietoja henkilölle tarjotuista palveluista. Näiden lisäksi välttämättöminä voidaan pitää myös tietoja henkilöiden etuuksista, erityisesti tietoja toimeentulotuesta sekä kotihoidon tuesta. Kotoutumisen edistämisen tuloksellisuuden ja toimivuuden seurannassa tulee voida tarkastella eri etuusperusteella olevia henkilöitä, sillä työvoiman ulkopuolisten kotoutumispalveluihin osallistumisen tarkastelu on keskeistä kotoutumisen edistämisen seurannassa ja arvioinnissa. Tieto siitä, että henkilö saa toimeentulotukea, on arkaluonteinen tieto. Kyseinen säännös on rajattu tietoon henkilön toimeentulotukietuudesta tai kotihoidontukietuudesta eikä sisällä tämän terveys- tai muitakaan tarkempia tietoja. Tiedonsaantioikeus sisältäisi täten vain 56 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot.
Lakiehdotuksen 92 b §:ssä säädettäisiin Opetushallituksen muusta tiedonsaantioikeudesta. Tiedonsaantioikeus perustuisi Opetushallitukselle 26 §:ssä tarkoitetun tehtävän hoitamiseen, eli erityisesti kielitaidon päättötestauksen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Välttämättöminä tietoina voidaan pitää muun muassa tietoja henkilölle tarjotuista palveluista ja erityisesti kielitaidon lähtötasoon liittyviä tietoja. Lakiehdotuksen 94 §:ään lisättäisiin Opetushallitus sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus. Lisäyksellä mahdollistettaisiin palveluntuottajalle kotoutumista edistävien palveluiden tuottamiseen liittyvä tiedonsaantioikeus Opetushallitukselta sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselta. Muita muutoksia pykälään ei tehtäisi. Kyseisessä pykälässä tiedonsaantioikeuteen sisältyvät tiedot on lueteltu tyhjentävästi.
Lakiehdotuksen 9 luvun tietojärjestelmää, tiedonsaantioikeutta ja tiedon luovuttamista koskevien muutosehdotusten tarkoituksena on laissa säädettyjen kotoutumista edistävien palveluiden toteuttaminen ja erityisesti kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksen tulosten hyödyntäminen henkilön tulevia opintoja ja työllistymistä suunniteltaessa sekä valtakunnallisen kotoutumiskoulutusten seurannan ja tiedolla johtamisen toteuttaminen. Ehdotetuissa muutoksissa säädetään täsmällisesti ja tarkkarajaisesti siitä, kenellä on oikeus saada henkilötietoja, keneltä niitä on oikeus saada ja että tällä taholla on myös tietojen luovuttamiseen velvollisuus sekä tietojen saamisen käyttötarkoituksista ja tietojen välttämättömyydestä. Säännöksissä rajoitetaan yksityisyyden suojaa hyväksyttävän perusteen vuoksi ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Säännökset eivät kaikki puutu yksityiselämän suojan ytimeen, mutta siltä osin kuin kyse on arkaluonteisista tiedoista, on niiden käsittelyn perustuslain mukaisuutta arvioitu kattavasti tässä esityksessä. Ehdotettuja muutoksia voidaan täten pitää perustuslakivaliokunnan edellä kuvatun käytännön valossa asianmukaisesti valmisteltuna.
8.2
Ahvenanmaan erityisasema
Perustuslain 120 §:n mukaan Ahvenanmaan itsehallintolaissa lainsäädäntövalta on jaettu valtakunnan ja maakunnan kesken. Itsehallintolain 18 §:ssä luetellaan maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat asiat ja 27 §:ssä valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat asiat. 18 §:n mukaan maakunnalla on lainsäädäntö valta muun muassa asioissa, jotka koskevat maakunnan hallitusta ja sen alaisia viranomaisia ja laitoksia (1 kohta), maakunnan kuntien hallintoa (4 kohta), terveyden- ja sairaanhoitoa (12 kohta) sekä sosiaalihuoltoa (13 kohta). Perustuslakivaliokunta on käytännössään todennut, että Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvista asioista ei voida säätää valtakunnan laissa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä (PeVL 18/2022 vp, s. 3).
Samoin perustuslakivaliokunta on todennut, että valtakunnalla ei ole toimivaltaa säätää velvollisuuksia Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle, sen alaisille viranomaisille tai Ahvenanmaan virkamiehille (PeVL 46/2010 vp, s. 3 sekä PeVL 55/2024 vp, s. 4). Nimenomaisesti valtakunnan viranomaisten tiedonsaantioikeuksiin liittyen perustuslakivaliokunta on todennut, että maakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa valtakunnan viranomaisen tiedonsaantioikeuksista ei voida säätää valtakunnan lailla, vaan maakuntalailla tai sopimusasetuksella (PeVL 2/2018 vp, s. 9). Tämän esityksen 90 ja 83 §:ssä ehdotetut muutokset Ahvenanmaan maakunnan toimijoilta saatavia tietoja koskeviin tiedonsaantioikeuksiin noudattaisivat itsehallintolain mukaista lainsäädäntövallan jakoa valtakunnan ja maakunnan välillä. Kotoutumislaista poistettaisiin näillä muutoksilla ne säännökset, joilla Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomainen sekä Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvat kunnat velvoitettaisiin maksutta ja salassapitosäännösten estämättä luovuttamaan valtakunnan viranomaisille taikka toisilleen tietoja tietyissä kotoutumisen edistämiseen liittyvissä asioissa, sillä ne kuuluvat maakunnan lainsäädäntövallan piiriin.
8.3
Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto
Perustuslain 121 §:ssä säädetään kunnallisesta itsehallinnosta. Perustuslakivaliokunta on käytännössään korostanut, että kunnille annettavista tehtävistä säädettäessä on huolehdittava kuntien tosiasiallisista edellytyksistä suoriutua velvoitteistaan (PeVL 41/2002 vp, s. 3/II, PeVL 50/2005 vp, s. 2/I, PeVL 42/2010 vp, s. 5 sekä PeVL 17/2021 vp). Mikäli lakiehdotuksen 65 §:n 2 momentissa olevaa lakiviittausta ei päivitetä vastaamaan muuttunutta perusopetuslakia, muulle kuin Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle ei voitaisi enää 1.8.2025 alkaen korvata nykyistä vastaavasti esimerkiksi kansainvälistä suojelua saavan sairauden tai vamman johdosta erityisiä tukitoimia perusopetuksessa tarvitsevan lapsen tukitoimien kustannuksia. Kuntien tehtäviin ei esitetä muutosta, mutta rahoitus vähenisi. Tämän esityksen 65 §:ssä ehdotettu muutos turvaisi kunnille nykyistä vastaavat korvaukset.
Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.