8.1
Laki yrityksen saneerauksesta
3 §. Määritelmiä.
Pykälän
1 momenttiin
lisättäisiin
uusi 10 kohta
, jossa määriteltäisiin konversiosaneerauksen käsite. Konversiosaneerauksella tarkoitettaisiin saneerausmenettelyä, jonka kohteena on osakeyhtiö ja jossa saneerausohjelmaehdotus sisältää sellaisia lain 44 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja velkajärjestelyjä, joiden seurauksena velallisyhtiön osakkeenomistajien omistusosuus yhtiössä muuttuu. Menettelyväylällä ei olisi käsitteen määrittelyn kannalta merkitystä, vaan konversiosaneeraus voitaisiin toteuttaa sekä varhaisena että perusmuotoisena saneerausmenettelynä.
Konversiosaneerauksen käsitettä käytettäisiin niissä saneerausohjelman laatimista, käsittelyä, vahvistamista, täytäntöönpanoa ja raukeamista koskevissa yrityssaneerauslain säännöksissä, jotka lakiin velkakonversion käytön edistämiseksi lisättäisiin (ks. 3 a, 40, 42 a, 50–54, 57, 61, 64–66, 72, 76 a, 81, 92 a ja 96 §). Sääntelyratkaisusta seuraisi, että lakiin lisättävät säännökset tulisivat sovellettavaksi ainoastaan niissä saneerausmenettelyissä, joissa velkakonversion toteuttamista halutaan uuden sääntelyn puitteissa ehdottaa, ja muissa saneerausmenettelyissä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kuten tähänkin saakka.
Ensimmäinen edellytys konversiosaneerausta koskevien uusien säännösten soveltamiselle olisi se, että saneerausmenettelyn kohteena on osakeyhtiö. Tämä johtuu siitä, että vaikka yleisesti saneerausmenettelyn kohteena voi olla hyvinkin erilaisia velallisia, velkakonversion toteuttaminen on yleensä tarkoituksenmukaisinta ja ylipäätään mahdollista nimenomaan osakeyhtiömuotoisissa velallisyhtiöissä.
Toinen edellytys konversiosaneerausta koskevien säännösten soveltamiselle olisi se, että saneerausohjelmaehdotus sisältää sellaisia lain 44 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja velkajärjestelyjä, joiden seurauksena velallisyhtiön osakkeenomistajien omistusosuus yhtiössä muuttuu. Edellytyksestä ilmenisi, että velkakonversiossa olisi kysymys lain 44 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta velkajärjestelystä eli saneerausvelan maksamisesta kokonaan tai osaksi sijaissuorituksin. Mainitun lainkohdan esitöiden mukaan saneerausvelan maksaminen kokonaan tai osaksi sijaissuorituksin tarkoittaa, että rahavelan suoritukseksi määrätään saneerausohjelmassa muuta kuin rahaa. Esimerkkinä mainitaan suunnatun osakeannin käyttäminen niin, että velkojat saavat merkitä osakkeita saataviaan vastaan. (HE 182/1992 vp, s. 88) Lisäksi edellytyksestä ilmenisi, että velkakonversiossa olisi kysymys saneerausvelan maksamisesta nimenomaan sellaisin sijaissuorituksin, joiden seurauksena velallisyhtiön osakkeenomistajien omistusosuus yhtiössä muuttuu.
Käytännössä sellaisia velkajärjestelyjä, joiden seurauksena velallisyhtiön osakkeenomistajien omistusosuus yhtiössä muuttuu, ei ole mahdollista saada aikaan yksin saneerausohjelman määräyksin, vaan niiden aikaansaamiseksi on toteutettava myös yhtiöoikeudellisia toimenpiteitä. Velkakonversion toteuttaminen edellyttää aina vähintään velallisyhtiön osakkeiden taikka optio- tai muiden erityisten oikeuksien antamista velkojille. Sen lisäksi osakeyhtiölakiin ja velallisyhtiön yhtiöjärjestykseen perustuvia osakkeenomistajien oikeuksia yhtiössä voi olla tarpeen muuttaa myös muilla tavoin. Velkakonversion toteuttaminen tarkoituksenmukaisella tavalla voi edellyttää esimerkiksi uusien erilajisten osakkeiden antamista tai olemassa olevien osakelajien yhdistämistä ja siten yhtiöjärjestyksen muuttamista.
Nykyisin velkakonversion toteuttamiseksi tarpeellisista yhtiöoikeudellisista toimenpiteistä on päätettävä velallisyhtiön yhtiökokouksessa (HE 182/1992 vp, s. 39). Esityksessä ehdotetaan nykytilan muuttamista siten, että tällaisista yhtiöoikeudellisista toimenpiteistä voitaisiin jatkossa määrätä saneerausohjelmassa niin, ettei erilliselle velallisyhtiön yhtiökokouksen päätökselle olisi tarvetta. Tästä syystä tällaiset toimenpiteet olisi jatkossa yksilöitävä saneerausohjelmassa (ks. 42 a §:ää koskeva ehdotus jäljempänä) ja velallisyhtiön osakkeenomistajille olisi varattava tilaisuus osallistua tällaisia toimenpiteitä sisältävän saneerausohjelman käsittelyyn (ks. 50–54, 72 ja 76 a §:ää koskevat ehdotukset jäljempänä), mikä mahdollistaisi sen, että yrityssaneerauslain mukaisesti käsitelty ja tuomioistuimessa vahvistettu saneerausohjelma korvaisi tällaisia toimenpiteitä koskevan yhtiöoikeudellisen päätöksenteon. Tällöin velallisyhtiön osakkeenomistajia sitova päätös velkakonversion toteuttamisesta voitaisiin saada aikaan yrityssaneerauslaissa säädetyin edellytyksin eli tarvittaessa myös vastoin osakkeenomistajien kantaa.
Koska konversiosaneerauksen määritelmän ja sen myötä konversiosaneerausta koskevien säännösten soveltamisen kannalta ratkaisevaa olisi velkakonversiota tarkoittavien määräysten sisällyttäminen saneerausohjelmaan ja velallisyhtiön osakkeenomistajan omistusosuuden muuttuminen saneerausohjelmaan sisältyvien määräysten seurauksena, ehdotetussa konversiosaneerauksen määritelmässä ei erikseen mainittaisi mahdollista osakkeenomistajan muun oikeuden muuttumista. Mahdollisuus sisällyttää saneerausohjelmaan määräyksiä, jotka johtavat osakkeenomistajan omistusosuuden muuttumisen ohella myös osakkeenomistajan muun oikeuden muuttumiseen, kävisi ilmi konversiosaneerauksessa laadittavan saneerausohjelman sisältöä koskevista säännöksistä (ks. 3 a, 42 a ja 53 §:ää koskevat ehdotukset jäljempänä).
Jos velallisyhtiön velkojilla on jo ennen saneerausta hallussaan instrumentteja, joihin liittyy oikeus muuttaa instrumentti velallisyhtiön osakkeiksi, kysymyksessä ei olisi konversiosaneerausta koskevien uusien säännösten soveltamista edellyttävä tilanne. Tämä johtuu siitä, että tällaiset instrumentit on annettu ennen saneerausta ja ne sisältyvät yhtiön olemassa olevaan pääomarakenteeseen, kun taas konversiosaneerausta koskevia uusia säännöksiä on tarkoitus soveltaa tilanteissa, joissa yhtiön pääomarakennetta muokataan osana saneerausohjelmaa.
Konversiosaneerausta koskevia uusia säännöksiä soveltamalla ei olisi mahdollista toteuttaa mitä tahansa yhtiöoikeudellisia toimenpiteitä. Esimerkiksi sulautumisten, jakautumisten, kotipaikan siirtojen tai muiden sellaisten yhtiöoikeudellisten toimenpiteiden, jotka eivät liity lain 44 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen velkajärjestelyjen aikaansaamiseen ja velallisyhtiön olemassa olevien osakkeenomistajien omistusosuuden muuttumiseen, toteuttamisesta tulisi edelleen päättää velallisyhtiön yhtiökokouksessa osakeyhtiölain mukaisesti. Se, mistä kaikista osakeyhtiölain säännöksistä konversiosaneerauksessa poikettaisiin, kävisi nimenomaisesti ilmi lakiin ehdotetusta 3 a §:stä.
Esityksessä ehdotettu sääntely mahdollistaa sen, että erillistä velallisyhtiön yhtiökokouksen päätöstä velkakonversion toteuttamiseksi ei tarvita, jos saneerausohjelma laaditaan ja käsitellään uusia konversiosaneerausta koskevia säännöksiä noudattaen. Esityksessä ehdotetusta sääntelystä ei kuitenkaan seuraa estettä sille, että velkakonversion toteuttamisesta päätetään voimassa olevaa osakeyhtiö- ja yrityssaneerauslainsäädäntöä noudattaen (eli uusia konversiosaneerausta koskevia säännöksiä noudattamatta) esimerkiksi siten, että saneerausohjelmaan otetaan määräykset saneerausvelan maksamisesta velallisyhtiön osakkeista muodostuvina sijaissuorituksina (ks. HE 182/1992 vp, s. 92) ja saneerausohjelman vahvistamisen ehdoksi asetetaan erillinen velallisyhtiön yhtiökokouksen päätös tällaisten sijaissuoritusten tekemiseen liittyvästä velkojille suunnatusta osakeannista (ks. HE 182/1992 vp, s. 97).
Koska momentin 9-kohtaisen luettelon loppuun lisättäisiin uusi 10 kohta, luettelon
9 kohtaa
muutettaisiin samalla siten, että kohtaan
sisältyvä piste korvattaisiin puolipisteellä.
3 a §.Konversiosaneerauksen suhde osakeyhtiölakiin.
Lakiin lisättäisiin
uusi 3 a §,
jonka mukaan konversiosaneerauksessa poikettaisiin eräistä osakeyhtiölain säännöksistä. Pykälässä ehdotetut poikkeukset ovat tarpeen, sillä konversiosaneerausta koskevan sääntelyn tarkoituksena on, että yrityssaneerauslain mukainen päätöksenteko korvaisi osakeyhtiölain mukaisen päätöksenteon. Osakkeenomistajien oikeussuojatarpeet yrityssaneerauslain mukaisessa päätöksenteossa otettaisiin huomioon saneerausohjelman sisältöä ja käsittelyä koskevissa säännöksissä (ks. 42 a, 50–54, 72 ja 76 a §:ää koskevat ehdotukset jäljempänä).
Pykälän
1 momentissa
säädettäisiin poikkeuksista konversiosaneerauksessa tapahtuvasta suunnatusta osakeannista ja optio- tai muiden erityisten oikeuksien antamisesta päättämiseksi sekä mainittujen järjestelyjen täytäntöönpanemiseksi. Konversiosaneerauksen määritelmästä seuraa, että velallisyhtiön osakkeenomistajien omistusosuus yhtiössä muuttuu, mikä edellyttää aina vähintään sitä, että velkojat merkitsevät suunnatulla osakeannilla annettavia velallisyhtiön osakkeita tai niihin oikeuttavia optio- tai muita erityisiä oikeuksia. Lisäksi konversiosaneerauksessa voi olla tarpeen muuttaa osakkeenomistajan muuta oikeutta yhtiössä, mikä otettaisiin huomioon pykälän 2 momentissa jäljempänä.
Momentin
1 kohdan
mukaan konversiosaneerauksessa ei sovellettaisi osakeyhtiölain 9 luvun 2 §:n osakeantipäätöstä koskevia yleisiä säännöksiä. Osakeannista ei siten päätettäisi yhtiökokouksessa (vrt. säännöksen 1 momentti). Konversiosaneerauksessa ei ole tarpeen päättää lainkohdassa tarkoitetusta osakeantivaltuutuksesta (vrt. säännöksen 2 momentti). Konversiosaneerauksesta päätettäessä eivät tulisi myöskään sovellettavaksi lainkohdassa viitatut yhtiökokouskutsua sekä kokousasiakirjoja, niiden nähtävänä pitämistä ja lähettämistä koskevat säännökset (vrt. säännöksen 3 momentti).
Kohdassa mainittaisiin selvyyden vuoksi myös osakeyhtiölain 9 luvun 3 §:n säännös osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta. Ehdotuksessa tarkoitetun konversiosaneerauksen toteuttaminen edellyttää sitä, että osakeanti suunnataan yhtiön velkojille. Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että konversiosaneerauksen toteuttaminen täyttää yhtiön kannalta painavan taloudellisen syyn vaatimuksen (vrt. osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:n 1 momentti). Siitä huolimatta, että konversiosaneerauksessa ehdotetaan mainitusta syystä poikettavaksi osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta, sovellettaisiin suunnatun osakeannin toteuttamiseen muita osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisia suunnatun osakeannin edellytyksiä. Suunnatun annin hyväksyttävyyttä arvioitaessa olisi siten osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisesti kiinnitettävä erityistä huomiota osakkeen käyvän hinnan ja merkintähinnan suhteeseen. Mainitun lainkohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu suunnattu maksuton osakeanti voinee konversiosaneerauksessa tulla kyseeseen lähinnä osakelajeja yhdistettäessä silloin, kun osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu toteutetaan suorittamalla kalliimman lajin haltijoille hyvitystä maksuttomien osakkeiden muodossa.
Momentin
2 kohdan
mukaan konversiosaneerauksessa ei kuitenkaan sovellettaisi osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:n 2 ja 3 momenttia. Ensin mainittu koskee suunnatusta osakeannista päättämiseen liittyvää yhtiöoikeudellista päätöksentekoa, josta ehdotuksessa esitetään muutoinkin poikettavaksi. Jälkimmäisessä puolestaan on kyse käytännössä sellaisesta luvun 3 §:ssä tarkoitetusta merkintäoikeusannista, joka ei konversiosaneerauksessa tule kyseeseen.
Momentin
3 kohdan
mukaan konversiosaneerauksessa poikettaisiin myös maksullista osakeantia koskevan päätöksen sisältöä koskevan osakeyhtiölain 9 luvun 5 §:n soveltamisesta. Kyseisen säännöksen 1 ja 2 momentin soveltaminen konversiosaneerauksessa ei ole tarpeen, koska suunnatun osakeannin sisältö ja ehdot tulisi yksilöidä saneerausohjelmassa lakiin ehdotetun 42 a §:n mukaisesti. Koska konversiosaneerauksessa ei ole tarpeen käyttää merkintäoikeusantia, ei konversiosaneerauksessa ole tarpeen soveltaa myöskään kyseisen säännöksen 3 momentin mukaista määräaikaa merkintäetuoikeuden käyttämiselle.
Momentin
4 kohdan
mukaan konversiosaneerauksessa poikettaisiin myös osakeantipäätöksen rekisteröintiä koskevan osakeyhtiölain 9 luvun 7 §:n 1 momentin soveltamisesta. Koska saneerausohjelma korvaa konversiosaneerauksessa yhtiökokouksen päätöksen suunnatusta osakeannista, on tarkoituksenmukaista, että selvittäjä tai saneerausohjelmalle nimetty valvoja vastaa saneerausohjelmaan perustuvan osakeannin rekisteröinnistä kaupparekisteriin. Tästä ehdotetaan nimenomaista säännöstä lain 61 §:n 5 momenttiin. Toisaalta osakeantimenettelyn aikana voi käydä ilmi, että osakkeita annetaan saneerausohjelmassa mainittua enimmäismäärää vähäisempi määrä. Näin voi olla, jos osakkeita jää saneerausohjelman mukaisessa määräajassa merkitsemättä tai niitä mitätöidään maksamattomina. Tällaisten muutosten rekisteröintiin yhtiön toimesta sovellettaisiin osakeyhtiölain 9 luvun 7 §:n 2 momenttia. Yhtiön intressissä voi olla ilmoittaa kaupparekisteriin, että osakkeita annetaan tietty saneerausohjelman mukaista enimmäismäärää vähäisempi määrä, jotta kaupparekisteritietoihin tutustuvat sivulliset voivat saada oikeamman tiedon tilanteesta. Yhtiöllä on momentissa tarkoitetussa tilanteessa harkintavalta sen suhteen, ilmoitetaanko asiantilan muutos rekisteröitäväksi.
Momentin
5 kohdassa
ehdotetaan selvyyden vuoksi poikettavaksi osakeyhtiölain 9 luvun 10 §:n 2 momentista, jonka mukaan merkintähinta voidaan kuitata yhtiöltä olevalla saamisella ainoastaan yhtiön hallituksen suostumuksella, jollei osakeantipäätöksessä ole määrätty toisin. Mainittu merkintähinnan maksamiseen liittyvä järjestely tulee käytännössä konversiosaneerauksessa todetuksi 42 ja 42 a §:n mukaisesti laaditussa saneerausohjelmassa, minkä johdosta kyseisen osakeyhtiölain säännöksen soveltaminen ei ole tarpeen.
Momentin
6 kohdassa
ehdotetaan mainittavaksi myös osakeyhtiölain 9 luvun 17 § maksutonta osakeantia koskevan päätöksen sisällöstä. Varsinaisen velkakonversiota tarkoittavan suunnatun osakeannin ohella konversiosaneerauksessa voi esimerkiksi osakelajeja yhdistettäessä olla tarpeen antaa maksuttomia osakkeita suunnatusti olemassa oleville osakkeenomistajille. Näissäkin tapauksissa saneerausohjelma korvaisi mainitussa osakeyhtiölain säännöksessä tarkoitetun yhtiökokouksen päätöksen ja saneerausohjelmasta tulisi lakiin ehdotettavan 42 a §:n perusteella käydä ilmi tällaisen suunnatun maksuttoman osakeannin ehdot. Momentin
7 kohdan
mukaan konversiosaneerauksessa poikettaisiin myös maksuttoman osakeannin rekisteröintiä koskevasta osakeyhtiölain säännöksestä (OYL 9 luvun 18 §:n 1 momentti). Tältä osin ehdotus vastaa edellä käsiteltyä poikkeusta osakeyhtiölain 9 luvun 7 §:n 1 momentista.
Momentin
8 kohdan
mukaan konversiosaneerauksessa poikettaisiin edellä mainittujen osakeantia koskevien osakeyhtiölain 9 luvun säännösten lisäksi myös eräistä optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamista koskevista osakeyhtiölain 10 luvun säännöksistä. Ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa tarvittaessa myös tällaisten oikeuksien käyttäminen velkakonversion toteuttamiseksi.
Osakeyhtiölain 10 luvun 2 §:stä poikkeamisesta seuraisi, että konversiosaneerausta koskevien säännösten mukaisesti vahvistetussa saneerausohjelmassa voitaisiin määrätä annettavaksi erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat velkojia velallisyhtiöltä olevia saataviaan vastaan merkitsemään uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Mainitussa osakeyhtiölain pykälässä tarkoitettua yhtiökokouksen päätöstä tällaisten erityisten oikeuksien antamiseksi ei siten edellytettäisi. Saneerausmenettelyn tavoitteena oleva velallisen yritystoiminnan tervehdyttäminen taikka sen edellytysten turvaaminen ja velkajärjestelyjen aikaansaaminen muodostaisivat osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun yhtiön kannalta painavan taloudellisen syyn tällaisten erityisten oikeuksien antamiselle. Myös konversiosaneerauksessa sovellettavaksi tulevassa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti otettu huomioon, että tällainen oikeus voidaan antaa yhtiön velkojalle siten, että oikeuteen liittyy ehto velkojan saatavan käyttämisestä osakkeen merkintähinnan kuittaamiseen.
Optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamiseen konversiosaneerauksessa ei sovellettaisi myöskään osakeyhtiölain 10 luvun 3 §:n 1 momenttia optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamista koskevan yhtiökokouksen päätöksen sisällöstä. Säännöstä pääosin vastaavat tiedot järjestelyn sisällöstä ehdotetaan otettavaksi saneerausohjelmaan 42 a §:n mukaisesti. Osakeyhtiölain 10 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentin olettamasäännöksiä oikeudenhaltijan oikeudesta lunastukseen sulautumisessa, jakautumisessa ja kotipaikan siirrossa sekä merkintähinnan merkitsemisestä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sovellettaisiin konversiosaneerauksessa, jos saneerausohjelmassa ei määrättäisi toisin. Siltä osin kuin momentissa ehdotetaan poikettavaksi osakeyhtiölain 9 luvun säännöksistä, nämä säännökset eivät tulisi sovellettavaksi myöskään optio- tai muita erityisiä oikeuksia annettaessa (vrt. osakeyhtiölain 10 luvun 7 §:n 1 momentti). Saneerausohjelmaan perustuvien toimien rekisteröinti kaupparekisteriin selvittäjän tai valvojan toimesta (ks. 61 §:n 5 momenttia koskeva ehdotus jäljempänä) korvaisi konversiosaneerauksessa myös osakeyhtiölain 10 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisen optio- tai muiden erityisten oikeuksien antamista koskevan päätöksen ilmoittamisen rekisteröitäväksi.
Pykälän
2 momentissa
ehdotetaan säädettäväksi eräistä poikkeuksista yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevien osakeyhtiölain säännösten soveltamisesta konversiosaneerauksen yhteydessä. Momentin
1 kohdan
mukaan konversiosaneerauksessa voitaisiin osakeyhtiölain 5 luvun 30 §:n 1 momentin estämättä päättää yhtiöjärjestyksen muuttamisesta konversion toteuttamiseksi annettavien uusien erilajisten osakkeiden antamiseksi. Konversiosaneerauksessa yhtiökokouksen päätöksen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta mainitulla tavalla korvaisi saneerausohjelman hyväksymistä ja vahvistamista koskeva päätöksenteko, johon osakkeenomistajat osallistuisivat yrityssaneerauslakiin lisättävien uusien säännösten mukaisesti (ks. 50–54, 72 ja 76 a §:ää koskevat ehdotukset jäljempänä). Momentin
2 kohdassa
ehdotetaan otettavaksi huomioon, että velkakonversion toteuttaminen tarkoituksenmukaisella tavalla voi edellyttää yhtiön olemassa olevan osakerakenteen muuttamista. Tämän mahdollistamiseksi konversiosaneerauksessa ehdotetaan poikettavaksi osakeyhtiölain 5 luvun 28 §:n mukaisesta päätöksentekomenettelystä osakelajien yhdistämiseksi tai koko osakelajin oikeuksien vähentämiseksi. Voimassa olevan lain mukaisessa saneerauskäytännössä velkakonversioita on toteutettu siten, että ennen suunnatun osakeannin järjestämistä yhtiön erilajiset osakkeet yhdistetään yhdeksi samanlaiseksi lajiksi. Konversiosaneerauksen mahdollistamiseksi on tarkoituksenmukaista sallia tällaisesta järjestelystä päättäminen myös saneerausmenettelyssä, jossa noudatetaan osakkeenomistajan osallistumisoikeuksia ja oikeussuojaa koskevia yrityssaneerauslain säännöksiä. Yrityssaneerauslakiin ehdotettava päätöksentekomenettely poikkeaisi osakeyhtiölain 5 luvun 28 §:n mukaisesta menettelystä siten, ettei osakelajien oikeuksien muuttaminen edellyttäisi osakelajikohtaista määräenemmistöä eikä osakelajien osakkaiden enemmistön suostumusta. Osakkeenomistajien oikeudet ehdotetussa päätöksentekomenettelyssä on tarkoitus turvata yleisen ryhmäenemmistöpäätöksen ohella siten, että osakkeenomistajat voisivat saneerausmenettelyn yhteydessä tarvittaessa esittää lausumia saneerausohjelmaehdotuksesta ja moittia vahvistettua saneerausohjelmaa.
Siltä osin kuin pykälän 1 ja 2 momentissa ei ehdotettaisi poikettavaksi suunnattua osakeantia, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamista ja yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevasta osakeyhtiölain sääntelystä, osakeyhtiölain säännökset tulisivat noudatettavaksi. Osakeannin suuntaamisesta yhtiön velkojille seuraisi yleensä, että konversiosaneerauksessa ei sovelleta osakeyhtiölain 9 luvun 8 §:n vaatimuksia osakeantipäätöksestä ilmoittamiseen merkintään oikeutetulle osakkeenomistajalle. Toisaalta, jos velkojien lisäksi osakkeenomistajille esimerkiksi osakelajien yhdistämisen johdosta annettaisiin saneerausohjelmassa oikeus merkitä osakkeita, sovellettaisiin osakeyhtiölain 9 luvun 8 §:n säännöksiä saneerausohjelman mukaisesta merkintäoikeudesta ilmoittamiseen. Samoin myös konversiosaneerauksessa sovellettaisiin osakeyhtiölain säännöksiä osakkeiden ja optio- ja muiden erityisten oikeuksien merkinnästä, merkintähinnan maksamisesta sekä uusien osakkeiden rekisteröinnistä.
Konversiosaneerauksessa toteutettavien yhtiöoikeudellisten muutosten täytäntöönpanon kannalta merkitystä olisi myös osakeyhtiölain 5 luvun 30 §:n 2 momentin säännöksellä yhtiöjärjestyksen rekisteröinnin oikeusvaikutuksista sekä 9 luvun 15 §:n ja 18 §:n 3 momentin säännöksillä uusien osakkeiden rekisteröinnin oikeusvaikutuksista. Vaikka saneerausvelkojen ja muiden ohjelmassa säädettyjen oikeussuhteiden ehdot määräytyvät lain 57 §:n 1 momentin mukaan saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen ohjelman mukaisesti, voitaisiin ohjelmaan sisältyvä yhtiöjärjestyksen muutos panna täytäntöön vasta sen rekisteröinnin jälkeen ja konversiosaneerauksessa annettavat uudet osakkeet tuottaisivat osakkeenomistajan oikeudet rekisteröimisestä alkaen, jollei saneerausohjelmassa määrätä myöhäisemmästä ajankohdasta (ks. myös 57 §:n 4 momentin säännöskohtaiset perustelut jäljempänä).
Säännöksessä ei ehdoteta poikettavaksi osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:n yhdenvertaisuusperiaatteesta. Tästä seuraa, että myöskään konversiosaneerauksessa toteutettava suunnattu osakeanti tai muu järjestely ei saisi tuottaa osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Yleensä yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista on toteuttaa yhtiön kannalta painavan taloudellisen syyn edellyttämä suunnattu osakeanti velkakonversion toteuttamiseksi kiinnittämällä asianmukaisesti huomiota osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan suhteeseen sekä siihen, että merkintähinnan maksuun käytettävällä velkojan saatavalla on merkintähintaa vastaava arvo yhtiölle. Yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista tällöin ei myöskään yleensä ole se, että velkojan asemassa oleva yhtiön osakkeenomistaja käyttää saneerausohjelman mukaista merkintäoikeuttaan.
Yhdenvertaisuusperiaatetta sovellettaisiin myös yhtiöjärjestyksen muuttamiseen osakelajien yhdistämiseksi tai koko osakelajien oikeuksien vähentämiseksi muuten. Myös konversiosaneerauksessa tällaiset yhtiöjärjestyksen muutokset tulisivat kyseeseen vain osakelajien muodollisten oikeuksien vähentämiseksi. Tällaisessakaan tilanteessa ei olisi mahdollista päättää toimenpiteestä, joka alentaa osakkeenomistajan omistuksen arvoa, toisin sanoen on yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.
Ehdotettava osakeyhtiölaista poikkeamista koskeva yrityssaneerauslain säännös rajaa niitä yhtiöoikeudellisia järjestelyjä, joista konversiosaneerauksessa olisi mahdollista päättää. Koska ehdotuksessa ei esitetä poikettavaksi esimerkiksi yhtiön sulautumista, jakautumista ja kotipaikan siirtoa koskevista osakeyhtiölain säännöksistä, ei tällaisista järjestelyistä olisi mahdollista määrätä konversiosaneerausta koskevien säännösten perusteella vahvistettavassa saneerausohjelmassa.
40 §. Ehdotuksen laatiminen.
Pykälän
2 momenttia
täydennettäisiin uudella virkkeellä. Sen mukaan konversiosaneerauksessa selvittäjän olisi neuvoteltava tarpeen mukaan myös velallisyhtiön osakkeenomistajien kanssa. Sinänsä ilmeistä on, että hyväksymis- ja toteuttamiskelpoisen ohjelmaehdotuksen aikaansaaminen edellyttää ohjelmaehdotuksen laatijalta yhteistyötä asianosaisten kanssa. Voimassa olevassa momentissa ei kuitenkaan viitata yleisellä tasolla asianosaisiin vaan nimenomaisesti velalliseen, velkojatoimikuntaan ja velkojiin, minkä vuoksi momenttia olisi konversiosaneerausten osalta aiheellista täydentää siten, että mainituksi tulisivat myös velallisyhtiön osakkeenomistajat.
42 a §. Konversiosaneerausta koskevat toimenpiteet ja järjestelyt.
Lakiin lisättäisiin
uusi 42 a §
, joka koskisi velkakonversion toteuttamiseksi tarpeellisten toimenpiteiden ja järjestelyjen yksilöimistä saneerausohjelmassa.
Konversiosaneerauksen määritelmästä seuraa, että saneerausohjelmaehdotus sisältäisi sellaisia lain 44 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja velkajärjestelyjä, joiden seurauksena velallisyhtiön osakkeenomistajien omistusosuus yhtiössä muuttuu. Käytännössä tällaisten velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi olisi aina toteutettava myös yhtiöoikeudellisia toimenpiteitä, kuten tarjottava velkojille velallisyhtiön osakkeita taikka osakkeisiin oikeuttavia optio- tai muita erityisiä oikeuksia. Lisäksi mahdollista on, että tällaisten velkajärjestelyjen aikaansaaminen tarkoituksenmukaisella tavalla edellyttää myös muun osakkeenomistajan oikeuden muuttamista yhtiössä. Velkajärjestelyt ja niiden aikaansaamiseen liittyvät yhtiöoikeudelliset toimenpiteet olisi yksilöitävä riittävällä tarkkuudella saneerausohjelmassa.
Ehdotettuja yksilöintivaatimuksia sovellettaisiin voimassa olevan lain mukaisten yksilöintivaatimusten lisäksi. Konversiosaneerauksessa saneerausohjelmaan olisi siten sisällytettävä sekä voimassa olevaan lakiin perustuvat tiedot ohjelmassa ehdotetuista toimenpiteistä ja järjestelyistä (42 §) että ehdotettuun säännökseen perustuvat tiedot velkakonversion toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä ja järjestelyistä (42 a §). Velkakonversion toteuttamiseksi ohjelmaan olisi ehdotetun 42 a §:n mukaisten tietojen lisäksi tarpeellista sisällyttää etenkin voimassa olevan 42 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiset määräykset saneerausvelkoja koskevista järjestelyistä.
Ehdotettujen yksilöintivaatimusten tarkoituksena olisi varmistaa se, että saneerausmenettelyn asianosaiset sekä tuomioistuin saisivat velkakonversion toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden ja järjestelyjen keskeisestä sisällöstä ja ehdoista riittävät tiedot ohjelmaehdotuksen käsittelyä sekä ohjelman vahvistamisharkintaa varten. Koska esityksessä ehdotetaan, että yrityssaneerauslain mukaisesti käsitelty ja vahvistettu saneerausohjelma korvaisi asiaa koskevan yhtiöoikeudellisen päätöksenteon, riittävä yksilöinti olisi tarpeen myös sen varmistamiseksi, että velkakonversion toteuttamiseksi tarpeelliset yhtiöoikeudelliset toimenpiteet kyettäisiin saneerausohjelman perusteella rekisteröimään kaupparekisteriin ohjelman vahvistamisen jälkeen.
Pykälän
1 momenttiin
sisältyvän säännöksen mukaan konversiosaneerausta koskevassa saneerausohjelmassa olisi ensinnäkin yksilöitävä, mitä yhtiöoikeudellisia toimenpiteitä ja järjestelyjä velkakonversion toteuttaminen edellyttää. Käytännössä kysymykseen tulisi aina vähintään velallisyhtiön osakkeiden taikka niihin oikeuttavien optio- tai muiden erityisten oikeuksien antaminen, minkä lisäksi kysymykseen voisi tapauskohtaisesti tulla myös velallisyhtiön yhtiöjärjestyksen muuttaminen tai velallisyhtiön osakkeiden mitätöinti. Tarkemmat toimenpiteiden ja järjestelyjen sisällön yksilöimistä koskevat vaatimukset riippuisivat valituista toimenpiteistä ja järjestelyistä ja ilmenisivät pykälän seuraavista momenteista.
Pykälän seuraavat momentit on laadittu vastaamaan pääosin tietoja, joita yhtiökokouksen päätösehdotukseen ja päätökseen suunnatusta osakeannista, optio- tai muiden erityisten oikeuksien antamisesta ja yhtiöjärjestyksen muuttamisesta tulee osakeyhtiölain mukaan sisällyttää. Näiden tietojen lisäksi saneerausohjelmassa tulisi tarvittaessa yksilöidä osakkeenomistajien omistusosuuden mitätöimiseen liittyvät toimenpiteet, joita vastaavia yhtiöoikeudellisia päätöksentekotilanteita ja -vaatimuksia osakeyhtiölaissa ei ole.
Pykälän
2 momentissa
säädettäisiin siitä, mitä tietoja saneerausohjelmaan on sisällytettävä konversiosaneerauksessa annettavien osakkeiden osalta. Momentin
1 kohdan
perusteella konversiosaneerausta koskevasta saneerausohjelmasta olisi käytävä ilmi annettavien osakkeiden lukumäärä tai enimmäismäärä osakelajeittain ja se, annetaanko uusia vai yhtiön hallussa olevia osakkeita. Ehdotus vastaa osakeyhtiölain 9 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohtaa. Tyypillisesti annettavilla osakkeilla tarkoitettaisiin velkojille annettavia yhtiön osakkeita, joita nämä merkitsisivät saneerausvelkojaan vastaan velkakonversion toteuttamiseksi. Annettavien osakkeiden enimmäismäärän ilmoittaminen osakelajeittain voi olla tarpeen erityisesti silloin, kun saneerausohjelmaa laadittaessa ei ole tiedossa, kuinka moni velkoja käyttäisi oikeuttaan konversioon. Osakkeet voisivat olla uusia tai yhtiön hallussa.
Momentin
2 kohdan
mukaan konversiosaneerausta koskevasta saneerausohjelmasta olisi käytävä ilmi, kenellä ja millä perusteella on oikeus merkitä osakkeita. Velkakonversion toteuttamiseksi tällainen oikeus tulisi saneerausohjelman mukaan olla yhtiön velkojalla tai velkojilla. Näiden velkojien saneerausvelat kävisivät ilmi saneerausohjelmasta lain 41 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti eriteltynä. Koska velkakonversiossa saneerausvelkaa järjesteltäisiin maksamalla sitä lain 44 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti sijaissuorituksin, velkakonversion toteuttamista voitaisiin saneerausohjelmassa selvittää myös 42 §:n 1 momentin 4 kohdan tietovaatimuksen perusteella. Estettä ei ole sille, että lain mukaisessa menettelyssä vahvistetussa saneerausohjelmassa määrättäisiin myös osakkeenomistajien oikeudesta merkitä osakkeita. Tämä voi olla tarpeen sen johdosta, että ohjelmassa määrätään osakkeenomistajan velvollisuudesta sijoittaa yhtiöön uutta pääomaa osakeomistuksensa säilyttämiseksi tai suunnattua maksutonta osakeantia käytetään ohjelmassa osakelajien yhdistämisen kompensoimiseksi osakkeenomistajalle. Näistä ensimmäinen vaihtoehto on yksi niin sanotun ehdottoman etuoikeuden säännön poikkeusperusteista osakkeenomistajien ja velkojien välisessä suhteessa, josta ehdotetaan säädettäväksi jäljempänä 54 §:n 4 momentin 2 kohdassa. Ehdotus vastaa osin osakeyhtiölain 9 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohtaa. Osakkeiden merkinnän perusteen ilmoittaminen vastaisi käytännössä läheisesti mainitussa osakeyhtiölain säännöksessä edellytettävän painavan taloudellisen syyn ilmoittamista.
Momentin
3 kohdan
mukaan konversiosaneerausta koskevasta saneerausohjelmasta olisi käytävä ilmi osakkeesta maksettava merkintähinta ja perustelut sen määrittämiselle. Ehdotus vastaa osakeyhtiölain 9 luvun 5 §:n 1 momentin 3 kohtaa. Kohdassa tarkoitettu merkintähinta yhdessä lain 41 §:n 1 momentin 1 kohdassa eriteltyjen velallisen velkojen ja 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen saneerausvelkoja koskevien järjestelyjen kanssa muodostaisivat keskeiset ehdot velkakonversion toteuttamiselle. Mainittujen tietojen perusteella olisi mahdollista arvioida, onko annettavien osakkeiden merkintähinta ja sen maksamiseksi käytettävä velkojan saatava arvostettu asianmukaisesti. Lakiin ei ehdoteta otettavaksi erityisiä arvostusta koskevia säännöksiä, vaan sekä konvertoitavan velan että annettavien osakkeiden arvostaminen olisi selvittäjän harkinnassa saneerausohjelman kokonaisuus ja yleiset arvostamiseen liittyvät periaatteet huomioon ottaen.
Momentin
4 kohdan
mukaan konversiosaneerausta koskevasta saneerausohjelmasta olisi käytävä ilmi osakkeiden merkintä- ja maksuaika. Ehdotus vastaa osakeyhtiölain 9 luvun 5 §:n 1 momentin 5 kohtaa ja 2 momentin 1 kohtaa. Osakkeiden merkintäajan ilmoittaminen saneerausohjelmassa on tarpeen, koska velkojat tai osakkeenomistajat, joille konversiomahdollisuutta tarjotaan eivät saneerausohjelman vahvistamisen yhteydessä vielä merkitse osakkeita. Merkintä- ja maksuaika tulisi ohjelmassa määritellä riittävän pitkiksi siten, että merkintään oikeutetulla olisi tosiasiassa käytettävissään riittävä aika oikeutensa käyttämiseksi. Muuten osakkeiden merkitsemiseen ja maksamiseen sovellettaisiin osakeyhtiölain osakeantia koskevia säännöksiä, joista esityksessä ei ehdoteta poikettavaksi. Hallitus voisi siten todeta oikeuden osakkeeseen menetetyksi, jos merkintähintaa mahdollisine viivästyskorkoineen ei ole maksettu sen eräännyttyä, eikä hallitus ole antanut merkitsijälle lisää maksuaikaa (OYL 9:13.1 §).
Pykälän
3 momentissa
säädettäisiin siitä, mitä tietoja saneerausohjelmaan on sisällytettävä konversiosaneerauksessa annettavien optio- tai muiden erityisten oikeuksien osalta. Säännös on tarpeen, sillä konversiosaneerauksen toteuttaminen tarkoituksenmukaisella tavalla voi edellyttää sellaisten osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- tai muiden erityisten oikeuksien antamista, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Säännös vastaisi sisällöltään pääosin osakeyhtiölain 10 luvun 3 §:n 1 momentin säännöksiä optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamista koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä. Optio- ja muista konversiosaneerauksessa annettavista erityisistä oikeuksista saneerausohjelmassa annettavat tiedot vastaisivat pääosin osakeannista säännöksen 1 momentin perusteella annettavia tietoja. Osakeantia koskevassa 1 momentissa ei kuitenkaan ole ehdotettua 7 kohtaa (ja osakeyhtiölain 10 luvun 3 §:n 1 momentin 7 kohtaa) vastaavaa vaatimusta, joka johtuu optio- ja muiden erityisten oikeuksien luonteesta. Osakeyhtiölakia vastaavasti optio- ja muita erityisiä oikeuksia voitaisiin antaa vastikkeetta, mutta niiden perusteella tapahtuva osakkeiden merkintä tapahtuisi aina maksua vastaan.
Pykälän
4 momentti
tulisi sovellettavaksi tarvittaessa eli silloin, kun konversiosaneerauksen toteuttaminen edellyttäisi yhtiöjärjestyksen muuttamista. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi, kun velkakonversion toteuttamiseksi annetaan uusia erilajisia osakkeita. Yhtiöjärjestystä voi olla tarpeen muuttaa myös yhtiön olemassa olevan osakerakenteen muuttamiseksi. Ehdotuksen tarkoituksena on, että saneerausohjelman vahvistamisesta päätettäessä on käytössä riittävät tiedot sen arvioimiseksi, kuinka paljon ja minkä lajisia osakkeita yhtiössä konversiosaneerauksen toteuduttua olisi ja miten konversiosaneerauksen toteuttaminen vaikuttaa yhtiön osakkeenomistajien asemaan. Ehdotetut yhtiöjärjestyksen muutokset tulisi yksilöidä niin tarkasti, että tarvittavat uudet erilajiset osakkeet ja mahdolliset olemassa olevan osakerakenteen muutokset voitaisiin rekisteröidä kaupparekisteriin vahvistetun saneerausohjelman perusteella.
Pykälän
5 momentti
tulisi sovellettavaksi tarvittaessa eli silloin, kun konversiosaneerauksessa päätettäisiin vanhojen osakkeenomistajien osakkeiden mitätöimisestä. Osakkeiden mitätöimisen yhtiöoikeudelliset oikeusvaikutukset tulisivat voimaan kyseisen saneerausohjelmaan sisältyvän toimen rekisteröimisellä kaupparekisteriin (ks. 57 §:n 4 momenttia koskeva ehdotus jäljempänä).
50 §. Vahvistaminen yksimielisesti.
Pykälään
lisättäisiin
uusi 3 momentti.
Sen mukaan konversiosaneerauksessa saneerausohjelma voitaisiin vahvistaa kyseisen pykälän nojalla, jos kaikkien velkojien lisäksi myös kaikki osakkeenomistajat siihen suostuvat. Tällöin ohjelman sisältö voisi poiketa saneerausvelkojien asemaa koskevien säännösten lisäksi myös osakkeenomistajien asemaa koskevista säännöksistä.
Uuden momentin jälkimmäisestä virkkeestä seuraa, että pykälän 2 momentin 1 kohdassa tai muualla laissa osakkeenomistajien asemasta säädetty ei estäisi saneerausohjelman vahvistamista uudessa momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. Tämä johtuu siitä, että osakkeenomistajien suojaksi säädettyjen esteperusteiden soveltaminen on tarpeetonta, jos kaikki osakkeenomistajat ovat antaneet ohjelman vahvistamiselle suostumuksensa. Säännöksellä ei luonnollisesti olisi vaikutusta pykälän 2 momentin 1 kohdassa tai muualla laissa säädettyjen esteperusteiden soveltamiseen silloin kun jonkun muun kuin osakkeenomistajan aseman suojaaminen sitä vaatii.
Lisäksi pykälän
otsikkoa
muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin nimenomaan velkojien suostumukseen viittaava muotoilu, sillä uuden momentin lisäämisen jälkeen pykälässä olisi kysymys myös osakkeenomistajien suostumuksesta.
51 §.Vahvistaminen ryhmäenemmistöjen suostumuksella.
Pykälään lisättäisiin
uusi4 momentti
, joka koskisi saneerausohjelman vahvistamista ryhmäenemmistöjen suostumuksella konversiosaneerauksessa. Uuden momentin mukaan saneerausohjelman vahvistaminen ryhmäenemmistöjen suostumuksella edellyttäisi, että ohjelman hyväksymistä kannattaa kunkin velkojaryhmän enemmistön lisäksi myös osakkeenomistajien antamien äänten enemmistö. Kyseisen enemmistön määräytymisestä säädettäisiin lain 52 §:ssä.
Jos osakkeenomistajienantamien äänten enemmistön kannatus saavutetaan, ohjelman sisältö voisi ohjelman hyväksymistä kannattaneiden osakkeenomistajien vahingoksi poiketa osakkeenomistajien asemaa koskevista lain säännöksistä. Tarkoituksena on suojata vähemmistöön jäävien osakkeenomistajien asemaa takaamalla ohjelman hyväksymistä vastustaneille osakkeenomistajille mahdollisuus vedota ohjelman vahvistamisen esteisiin, joista säädettäisiin lain 53 §:ssä.
Ehdotettua säännöstä sovellettaisiin osakeyhtiölain 5 luvun 28 §:n sijasta saneerausohjelman vahvistamiseen myös, kun ohjelmassa määrätään yhtiöjärjestyksen muuttamisesta osakelajien yhdistämiseksi tai koko osakelajin oikeuksien heikentämiseksi muuten. Mainittua osakeyhtiölain säännöksessä tarkoitettua tilannetta vastaavasti päätösvaatimus koskisi osakelajien muodollisten oikeuksien vähentämistä (ks. HE 109/2005 vp, s. 77). Tällaisessakaan tilanteessa ei olisi ilman osakkeenomistajan suostumusta mahdollista päättää toimenpiteestä, joka alentaa osakkeenomistajan omistuksen arvoa, toisin sanoen on yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Toisaalta konversiosaneerauksessa vahvistettavassa saneerausohjelmassa osakelajin oikeuksien heikentyminen voitaisiin korvata tällaisen lajin osakkeenomistajille suunnatulla maksuttomalla osakeannilla (ks. HE 109/2005 vp, s. 103).
52 §.Enemmistön määräytyminen.
Pykälän
1 momentti
jaettaisiin kahteen kohtaan siten, että ensimmäinen kohta koskisi velkojaryhmien enemmistöjen ja toinen osakkeenomistajien antamien äänten enemmistön määräytymistä.
Momentin
1 kohta
vastaisi sisällöltään voimassa olevaa lakia. Momentin
2 kohdan
mukaan velallisyhtiön osakkeenomistajia koskevan enemmistövaatimuksen täyttyminen edellyttäisi sitä, että ohjelman hyväksymistä on kannattanut enemmän kuin puolet osakkeenomistajien antamista äänistä. Kunkin osakkeen tuottamaa äänimäärää arvioitaisiin yhtiöoikeudellisella perusteella eli osakeyhtiölain ja velallisyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti siten, että mahdolliset yhtiöjärjestyksen määräykset eri osakelajien tuottamasta äänimäärästä otettaisiin huomioon. Annettujen äänten yksinkertaiseen enemmistöön sidottu enemmistövaatimus olisi alhaisempi kuin osakeyhtiölain nojalla esimerkiksi suunnatun osakeannin järjestämisestä tai yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättämiseen sovellettava määräenemmistövaatimus ja sen tarkoituksena on helpottaa velkakonversion toteuttamisesta päättämistä konversiosaneerauksessa.
Lisäksi pykälän
2 momentissa
säädetään, että viimesijaisen saatavan velkojaa ei oteta enemmistövaatimuksen täyttymistä arvioitaessa huomioon, jos paremmalla oikeudella suoritettavan saatavan velkoja ohjelman mukaan jää vaille täyttä suoritusta tai hänen oikeusasemansa muuten huononee. Momenttiin lisättäisiin uusi virke, jonka mukaan konversiosaneerauksessa viimesijaisenkin saatavan velkoja otettaisiin kuitenkin huomioon. Näin vältettäisiin sellaiset omistajien ja velkojien maksunsaantijärjestyksen kannalta nurinkuriset tilanteet, joissa velallisyhtiön osakkeenomistajat tulisi ottaa saneerausohjelmaa koskevassa päätöksenteossa huomioon mutta viimesijaisten saatavien velkojat jättää kokonaan huomiotta.
53 §.Vahvistamisen esteet.
Pykälä sisältää säännökset perusteista, joilla saneerausohjelma on jätettävä vahvistamatta.
Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan saneerausohjelmaa ei voida vahvistaa, jos ohjelman sisältö loukkaa velallisen, velallisyrityksen yhtiömiehen tai osakkeenomistajan taikka sivullisen oikeutta tai oikeutettua etua taikka on tämän kannalta kohtuuton. Lain esitöiden mukaan kohdassa on kysymys siitä, että muiden kuin velkojien suojaaminen vaatii ohjelman jättämistä vahvistamatta. Saneerausohjelmalla ei säännöksen perusteella ole voitu puuttua sivullisen, esimerkiksi velallisyhtiön osakkeenomistajan, oikeusasemaan ilman tämän suostumusta. Kuten lain 55 §:n 3 momentista ilmenee, ohjelmassa on mahdollista edellyttää, että tietty sivullisen oikeusaseman muutos aikaansaadaan, ja asettaa sen toteutuminen ehdoksi ohjelman vahvistamiselle. Ohjelmalla ei kuitenkaan ole suoraan voitu aikaansaada muutoksia sivullisen oikeusasemaan ilman tämän suostumusta. (HE 182/1992 vp, s. 92)
Pykälään lisättäisiin
uusi2 momentti
, jonka mukaan konversiosaneerauksessa saneerausohjelmaa ei voitaisi jättää pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella vahvistamatta yksin sen vuoksi, että ohjelman mukaiset keinot vaikuttavat osakkeenomistajan omistusosuuteen tai muuhun oikeuteen yhtiössä. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu peruste ei siten muodostaisi estettä sellaisten saneerausohjelmien vahvistamiselle, jotka on käsitelty konversiosaneerausta koskevia säännöksiä noudattaen ja joiden vahvistamiselle ei ole muuta laista johtuvaa estettä. Ehdotus poikkeaa voimassa olevasta laista siten, että konversiosaneerauksessa saneerausohjelman vahvistaminen voisi johtaa kohdeyhtiön osakkeenomistajan omistusosuuden tai muun oikeuden muuttumiseen ilman, että asiasta olisi tarpeen tehdä erillistä päätöstä velallisyhtiön yhtiökokouksessa.
Uusi momentti sisältäisi kaksi kohtaa. Momentin
1 kohdassa
sallittaisiin velallisyhtiön osakkeenomistajien omistusosuuden muuttuminen lain 44 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen velkajärjestelyjen seurauksena. Tällaisiin muutoksiin voisivat johtaa määräykset velallisyhtiön osakkeiden tai niihin oikeuttavien optio- tai muiden erityisten oikeuksien antamisesta taikka velallisyhtiön olemassa olevien osakkeiden mitätöimisestä (ks. 42 a §:n 2–3 ja 5 momentti). Lisäksi momentin
2 kohdassa
sallittaisiin osakkeenomistajien muun oikeuden muuttuminen muiden 42 a §:n mukaisesti saneerausohjelmassa yksilöityjen toimenpiteiden tai järjestelyjen seurauksena. Tällaisiin muutoksiin voisivat johtaa erilaiset velallisyhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevat saneerausohjelman määräykset (ks. 42 a §:n 4 momentti).
Uusi momentti koskisi niitä toimia, joiden osalta osakeyhtiölain säännösten noudattamisesta poikettaisiin edellä ehdotetun 3 a §:n mukaisesti. Siitä huolimatta, että ehdotettujen konversiosaneerausta koskevien yrityssaneerauslain säännösten soveltaminen menisi ehdotetussa 3 a §:ssä viitattujen osakeyhtiölain säännösten edelle, ohjelman laatimiseen ja vahvistamiseen sovellettaisiin muita osakeyhtiölain säännöksiä. Näistä säännöksistä erityistä merkitystä on osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:n mukaisella yhdenvertaisuusperiaatteella. Yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamista pidettäisiin ehdotetusta yrityssaneerauslain sääntelystä huolimatta edelleen sellaisena 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna velallisyhtiön osakkeenomistajan oikeuden loukkauksena, joka olisi este saneerausohjelman vahvistamiselle.
Osakkeenomistaja voisi saneerausohjelmaehdotuksen käsittelyn yhteydessä huomauttaa, että ohjelmaehdotus ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen (ks. 72 §:n säännöskohtaiset perustelut jäljempänä). Näin osakkeenomistajan asiasta ilmaisema kanta perusteluineen tulisi selvittäjän ja tuomioistuimen tietoon, kun selvittäjä arvioi tarvetta muokata ohjelmaehdotusta ennen ehdotuksen etenemistä äänestykseen ja kun tuomioistuin harkitsee edellytyksiä vahvistaa saneerausohjelma. Osakkeenomistaja voisi lisäksi tarvittaessa hakea muutosta saneerausohjelman vahvistamista koskevaan tuomioistuimen päätökseen siten kuin yrityssaneerauslaissa säädetään.
Osakeyhtiölain mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen soveltamisen tarkoituksena on suojata ohjelmaehdotusta koskevassa äänestyksessä vähemmistöön jääviä osakkeenomistajia estämällä enemmistön hyväksymän mutta osakkeenomistajien keskinäistä yhdenvertaisuutta loukkaavan saneerausohjelman vahvistaminen. Pykälän 1 momentin 1 kohdan ja osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:n soveltamisen vuoksi saneerausohjelmassa tulisi pitää lähtökohtana osakkeenomistajien omistussuhteisiin ja muihin oikeuksiin vaikuttavien toimenpiteiden ja järjestelyjen toteuttamista tavalla, joka kohtelee jokaista olemassa olevaa osaketta yhtäläisesti. Käytännössä esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiön velkojille annetaan uusia osakkeita niiden käypää arvoa vastaavaan merkintähintaan suunnatussa osakeannissa, ei loukattaisi osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta esteperusteessa tarkoitetulla tavalla, sillä uusien osakkeiden antaminen kohtelisi jokaista olemassa olevaa osaketta yhtäläisellä tavalla ja johtaisi olemassa olevien osakkeenomistajien omistusosuuksien yhdenvertaiseen laimentumiseen. Esteperusteen keskeiseen soveltamisalaan kuuluisivat sen sijaan tilanteet, joissa osakkeenomistajien omistussuhteisiin tai muihin oikeuksiin vaikuttavat toimenpiteet ja järjestelyt toteutettaisiin ehdoin, jotka suosivat yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti osakkeenomistajaa tai muuta toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Tällaisena tilanteena voisi tulla kyseeseen esimerkiksi suunnatun osakeannin järjestäminen alihintaan siten, että osakkeenomistajan omistusoikeus laimenee ilman hyväksyttävää perustetta, tai jonkun osakkeenomistajan osakkeiden mitätöinti ilman hyväksyttävää perustetta samalla kun toisen osakkeenomistajan omistukseen ei lainkaan puututa.
Yhdenvertaisuusperiaatteen soveltaminen ei kuitenkaan estäisi konversiotoimenpiteiden toteuttamista tiettyä osakkeenomistajaa suosivin ehdoin, jos toimenpiteet ovat kohdeyhtiön olosuhteet huomioiden myös yhtiön kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisia. Kysymykseen voisi tulla esimerkiksi tilanne, jossa jotkut osakkeenomistajat ovat myös velallisyhtiön velkojia ja saavat merkitä uusia osakkeita vastineeksi yhtiöltä olevien saataviensa alaskirjauksesta, vaikka muille osakkeenomistajille ei osakkeita annettaisikaan. Samoin kysymykseen voisi tulla esimeriksi tilanne, jossa jotkut osakkeenomistajat sitoutuvat velallisyhtiön liiketoiminnan jatkamiseen tai lisäpääomittamiseen ja näille osakkeenomistajille tarjotaan tästä hyvästä mahdollisuutta merkitä lisää osakkeita eli säilyttää muita olemassa olevia osakkeenomistajia suhteellisesti suurempi osuus omistuksestaan yhtiössä. Tällaisissa tilanteissa enemmistön hyväksyttävissä olevan kokonaisratkaisun löytäminen ja vahvistamiskelpoisen saneerausohjelman aikaansaaminen ovat viime kädessä keinoja välttää velallisyhtiön konkurssi ja kaikkien osakkeenomistajien omistuksen arvon menettäminen, mikä on pitkällä tähtäimellä kaikkien osakkeenomistajien edun mukaista.
Pykälän 1 momentin 1 kohtaan ja osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:ään perustuva esteperuste voidaan nähdä vastinparina yrityssaneerauslain 46 §:ään ja 53 §:n 1 momentin 3 kohtaan sisältyvälle sääntelylle, jonka tarkoituksena on suojata saneerausohjelman hyväksymistä vastaan äänestäneitä velkojia velkojien keskinäistä yhdenvertaisuutta loukkaavan saneerausohjelman vahvistamiselta.
Pykälän uudessa
3 momentissa
ehdotetaan säädettäväksi toisesta osakkeenomistajia suojaavasta esteperusteesta, jonka mukaan saneerausohjelmaa ei voitaisi vahvistaa, jos ohjelman hyväksymistä vastaan äänestäneelle osakkeenomistajalle ohjelman mukaan jäävä omistusosuus olisi arvoltaan pienempi kuin suoritus, jonka hän saisi velallisen konkurssissa ilman 32 §:n 2 momentin soveltamista. Esteperusteessa olisi kysymys velallisyhtiön osakkeenomistajien asemaa koskevasta konkurssivertailusta, joka asettaisi osakkeenomistajien omistusosuuden tai muun oikeuden muuttumiseen johtavan saneerausohjelman vahvistamisen vähimmäisvaatimukseksi sen, että velallisyhtiön osakkeenomistajille tällaisten muutosten toteuttamisen jälkeen jäävän omistuksen arvo olisi yhtä suuri tai suurempi kuin suoritus, jonka velallisyhtiön osakkeenomistajat olisivat saaneet velallisyhtiön hypoteettisessa konkurssissa.
Koska on käytännössä erittäin harvinaista, että velallisyhtiön osakkeenomistajille kertyisi osakkeenomistuksensa perusteella suorituksia velallisyhtiön konkurssissa, esteperuste tulisi todennäköisesti sovellettavaksi vain hyvin harvoin. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että osakkeenomistajien velkakonversiosta hyötyvä enemmistö ei voisi päättää velkakonversion toteuttamisesta sitä vastustavan vähemmistön kustannuksella silloin, jos velallisyhtiön konkurssi olisi velkakonversiota vastustaville osakkeenomistajille velkakonversiota parempi vaihtoehto.
Esteperuste voidaan nähdä vastinparina yrityssaneerauslain 53 §:n 1 momentin 5 kohtaan sisältyvälle sääntelylle, jonka tarkoituksena on suojata saneerausohjelman hyväksymistä vastaan äänestäneitä velkojia sellaisen saneerausohjelman vahvistamiselta, joka johtaisi ohjelmaa vastustavien velkojien osalta velallisyhtiön konkurssia huonompaan lopputulokseen.
Pykälän voimassa oleviin 2–3 momentteihin ei tehtäisi sisällöllisiä muutoksia, vaan ne siirtyisivät muuttumattomina pykälän
4–5 momenteiksi
.
54 §.Vahvistaminen ilman kaikkien ryhmäenemmistöjen suostumusta.
Pykälää muutettaisiin siten, että osakkeenomistajien osallistuminen ohjelmaehdotusta koskevaan päätöksentekoon huomioitaisiin myös niin sanotuissa pakkovahvistamistilanteissa, joissa saneerausohjelma vahvistetaan ilman kaikkien ryhmäenemmistöjen suostumusta. Näin velkakonversio mahdollistettaisiin viime kädessä myös vastoin velallisyhtiön osakkeenomistajien kantaa.
Vastaan äänestävien velkojaryhmien ja osakkeenomistajien oikeuksien turvaaminen edellyttää, että osakkeenomistajien osallistuessa äänestykseen ohjelman pakkovahvistamiselle asetetaan tiettyjä lisäedellytyksiä. Lisäedellytyksistä säädettäisiin
uudessa 4 momentissa
. Momentissa säädetyt lisäedellytykset soveltuisivat sekä varhaisessa että perusmuotoisessa saneerausmenettelyssä, mutta menettelyväylällä voisi olla merkitystä poikkeusedellytysten arvioinnissa jäljempänä tarkemmin kuvattavalla tavalla.
Ensinnäkin olisi varmistettava, ettei ainoa ohjelman hyväksyvä ryhmä voi olla osakkeenomistajista tai sellaisista velkojista koostuva ryhmä, jolle ei velallisen konkurssissa olisi odotettavissa lainkaan suorituksia. Tästä säädettäisiin uuden 4 momentin
1 kohdassa
. Jos ohjelma sisältää heikennyksiä sellaisten velkojien oikeusasemaan, jotka saisivat suorituksia velallisen konkurssissa, tulisi ohjelman hyväksyvän velkojaryhmän olla tällainen ryhmä. Käytännössä kyseessä olisi usein vakuusvelkojista, tavallisista vakuudettomista velkojista tai julkisvelkojista koostuva velkojaryhmä. Näin varmistettaisiin se, ettei sellainen viimesijainen velkojaryhmä, jolla ei ole aitoa taloudellista intressiä velallisyhtiön liiketoimintaan, voi sitoa kaikkia muita velkojia ja osakkeenomistajia saneerausohjelmaan näiden tahdon vastaisesti. Tämän säännöksen tarve johtuisi erityisesti siitä, että myös viimesijaiset velkojat usein äänestäisivät velkakonversiosta 52 §:n 2 momentin muutoksen johdosta. Toisaalta myös muilla pakkovahvistamiselle asetetuilla edellytyksillä, kuten ehdottomalla etuoikeudella, on vastaavia vaikutuksia, joten voi olla, että säännös tulisi käytännössä varsin harvoin sovellettavaksi.
Toiseksi olisi säädettävä osakkeenomistajien ja velkojien välisestä suhteesta pakkovahvistamistilanteissa. Jos ainoa vastaan äänestävä ryhmä olisi osakkeenomistajien ryhmä itse, ei kyseistä lainkohtaa olisi tarpeen soveltaa. Osakkeenomistajien ja velkojien välistä suhdetta koskeva säännös otettaisiin uuden 4 momentin
2 kohdaksi
. Jos yksikin velkojaryhmä jäisi ohjelman mukaan vaille täyttä suoritusta ja äänestäisi ohjelman hyväksymistä vastaan, osakkeenomistajille ei ehdottoman etuoikeuden periaatteen mukaisesti ja konkurssioikeudellista maksunsaantijärjestystä vastaavasti lähtökohtaisesti jäisi lainkaan omistusosuutta velallisyhtiössä.
Käytännössä voi kuitenkin usein olla perusteltua, että osakkeenomistajat säilyttävät omistusosuuttaan esimerkiksi velallisyhtiön liiketoiminnan jatkuvuuden ja saneerauksen toteuttamisedellytysten turvaamiseksi. Sen vuoksi poikkeus ehdottoman etuoikeuden periaatteesta mahdollistettaisiin, jos siihen on velallisyhtiön liiketoiminnan jatkamiseen, lisäpääomittamiseen tai saneerausohjelman toteuttamisedellytysten turvaamiseen liittyvä tai muu painava syy. Poikkeukselle olisi säännöksen sanamuodon mukaisesti perusteet olemassa erityisesti silloin, kun osakkeenomistajien rooli saneerausohjelman toteuttamisen ja velallisen liiketoiminnan tervehdyttämisen kannalta on merkittävä tai osakkeenomistajat sitoutuvat yrityksen liiketoiminnan jatkamiseen yhtiön lisäpääomittamisella taikka työ- tai muulla panoksella. Tyypillisesti osakkeenomistajien sitoutuminen liiketoiminnan jatkamiseen työpanoksella tulisi kyseeseen erityisesti listaamattomissa yrityksissä, joissa osakkeenomistaja tai osakkeenomistajat voivat myös osallistua yhtiön liiketoimintaan. Ehdottoman etuoikeuden periaate ei näin ollen käytännössä soveltuisi yrittäjän työpanokseen perustuvissa osakeyhtiöissä. Näissä yrityksissä osakkeenomistajille voisi tapauskohtaisesti jäädä merkittäväkin osuus omistuksesta, vaikka saneerausohjelma hyväksyttäisiin pakkovahvistamalla. Poikkeus voisi tulla sovellettavaksi erityisesti niissä yrittäjävetoisiksi arvioitavissa keskikokoisissa yrityksissä, joissa ohjelma hyväksyttäisiin ilman osakkeenomistajista muodostetun ryhmän hyväksyntää perusmuotoisessa saneerausmenettelyssä. Suuremmissa yrityksissä kyseeseen voisi tyypillisesti tulla osakkeenomistajien sitoutuminen yrityksen liiketoiminnan jatkamiseen yhtiön lisäpääomittamisella tai muulla lisärahoituksella.
Poikkeukseen voisi olla myös muu painava syy. Syyn tulisi painavuudeltaan rinnastua muihin 2 kohdassa mainittuihin syihin. Myös muun painavan syyn tulisi liittyä saneerausohjelman toteuttamisedellytyksiin ja tavoitteisiin ja edistää niitä. Painavaa syytä puoltavana seikkana huomioon voitaisiin ottaa erityisesti se, että vastaan äänestäneiden velkojien oikeusasemaan ja suorituksiin puututtaisiin ohjelman mukaan vain vähäisissä määrin. Tähän arvioon voisi vaikuttaa esimerkiksi se, onko osakkeille olemassa todellista jälkimarkkinaa eli pystyisivätkö velkojat halutessaan myöhemmin myymään osakkeita eteenpäin, ja se, kuinka suuri poikkeus ehdottoman etuoikeuden periaatteesta olisi eli kuinka paljon osakkeenomistajien omistus ohjelman mukaan laimenisi. Käytännössä painava syy voisi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun velkakonversio on välttämätön saneerauksen toteuttamisedellytysten kannalta, ohjelmassa tarjotaan vastaan äänestäneelle viimesijaiselle velkojaryhmälle velkakonversiona sellaisia osakkeita, joilla on jälkimarkkina, ja olemassa olevien osakkeenomistajien omistusosuus laimenee siinä määrin, että kokonaisuutta voidaan myös maksunsaantijärjestyksen kannalta pitää olosuhteet huomioiden asianmukaisena.
Lisäksi kokonaisarvioinnissa huomioon voitaisiin ottaa se, onko kyseessä varhainen vai perusmuotoinen saneerausmenettely ja onko velallinen jo maksukyvytön vai vasta maksukyvyttömyyden uhkaama. Jos velallisyhtiö on hakeutunut saneeraukseen jo varhaisessa vaiheessa, ovat liiketoiminnan tervehdyttämismahdollisuudet usein paremmat ja konkurssi vaihtoehtona kaukaisempi kuin jo maksukyvyttömän velallisen saneerauksessa. Tällöin voi olla, että painava peruste osakkeenomistajien omistuksen säilymiseen olisi käsillä useammin kuin silloin, kun ainoa vaihtoehto saneeraukselle on konkurssi, jossa osakkeenomistajat joka tapauksessa menettäisivät koko omistuksensa.
Pykälän
uudessa5 momentissa
säädettäisiin siitä, että perusmuotoisessa saneerausmenettelyssä mikro- ja pienyrityksissä osakkeenomistajista koostuvan ryhmän on täytynyt äänestää ohjelman puolesta, jotta konversiosaneerauksen sisältävä ohjelma voidaan tämän pykälän nojalla vahvistaa. Säännöksen tavoitteena olisi varmistaa, että erityisesti mikroyritysten ja pienten yritysten kohdalla osakkeenomistajat ovat äänestäneet ohjelmaehdotuksen puolesta, sillä näissä yrityksissä osakkeenomistajilla on erityisen olennainen merkitys velallisyhtiön liiketoiminnan jatkamisen turvaamisessa. Näin on erityisesti niissä yrityksissä, joissa osakkeenomistaja tai osakkeenomistajat osallistuvat myös yhtiön liiketoimintaan. Käytännössä saneerausohjelma voitaisiin siis osakkeenomistajista muodostetun ryhmän kannan vastaisesti vahvistaa perusmuotoisessa saneerausmenettelyssä vain kirjanpitolain 1 luvun 4 c §:n keskikokoisten ja suurten yritysten konversiosaneerauksissa.
Ehdotettu osakkeenomistajien hyväksymismenettely perusmuotoisessa saneerausmenettelyssä poikkeaa varhaisen saneerausmenettelyn osalta 2 momentin 2 kohdassa säädetystä. Kyseiseen lainkohtaan ei kuitenkaan tässä ehdotettaisi muutosta, joten kussakin varhaisen saneerausmenettelyn konversiosaneeraustapauksessa suostumus olisi yhä hankittava yhtiölainsäädännön edellyttämällä tavalla tai osakeyhtiölain edellyttämällä määräenemmistöllä yrityssaneerauslain mukaisessa äänestysmenettelyssä. Kun yritys on vasta uhkaavasti maksukyvytön, voidaan osakkeenomistajien vahvempaa osallistumista päätöksentekoon pitää perusteltuna.
57 §.Saneerausohjelman oikeusvaikutukset.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi
uusi4 momentti
, jossa säädettäisiin osakkeiden mitätöinnin voimaantulosta konversiosaneerauksessa. Pykälän 1 momentin mukaan saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen saneerausvelkojen ja muiden ohjelmassa säänneltyjen oikeussuhteiden ehdot määräytyvät ohjelman mukaisesti. Sanottu soveltuu myös ohjelmassa vahvistettuihin yhtiöoikeudellisiin järjestelyihin. Niiden täytäntöönpano voi kuitenkin muista laissa tarkoitetuista velkajärjestelyistä poiketen edellyttää rekisteröintiä kaupparekisteriin.
Lakiin ehdotettavan 3 a §:n perusteella konversiosaneerauksessa ei sovellettaisi tiettyjä osakeyhtiölain säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa yhtiökokouksen päätöksentekoon suunnatusta osakeannista ja yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Säännöksissä ei kuitenkaan ehdoteta poikettavaksi osakeannissa annettavien uusien osakkeiden rekisteröintiin sovellettavasta osakeyhtiölain 9 luvun 14 §:stä eikä rekisteröinnin oikeusvaikutuksia koskevasta 9 luvun 15 §:stä. Mainittujen osakeyhtiölain säännösten soveltamisesta seuraa muun muassa, että konversiomahdollisuutta käyttävät velkojat saavuttavat osakeoikeudet yhtiössä lähtökohtaisesti, kun osakkeet on rekisteröity. Laissa ei myöskään ehdoteta poikettavaksi yhtiöjärjestyksen muutoksen täytäntöönpanoon sovellettavasta osakeyhtiölain 5 luvun 30 §:n 2 momentista, jonka soveltamisesta seuraa, että saneerausohjelmaan perustuvan yhtiöjärjestyksen muutoksen täytäntöönpano edellyttää yhtiöjärjestyksen muutoksen rekisteröintiä kaupparekisteriin. Yhtiöjärjestystä konversiosaneerauksessa muutettaessa saneerausohjelmaan perustuvien yhtiöoikeudellisten toimien ilmoittaminen rekisteröitäväksi kaupparekisteriin olisi lain 61 §:ään ehdotettavan uuden 5 momentin mukaan selvittäjän tai ohjelman seurantaa varten määrätyn valvojan tehtävä.
Edellä mainitun johdosta momentissa ei ehdoteta erikseen säädettäväksi konversiosaneerauksessa annettavien uusien osakkeiden rekisteröinnistä tai saneerausohjelmaan perustuvan yhtiöjärjestyksen muutoksen rekisteröinnistä eikä rekisteröinnin oikeusvaikutuksista. Sama koskee optio- tai muiden erityisten oikeuksien antamista konversiosaneerauksessa vahvistetun saneerausohjelman perusteella. Saneerausohjelmaan perustuvan optio- tai muiden erityisten oikeuksien antamisen rekisteröinti olisi selvittäjän tai ohjelman seurantaa varten määrätyn valvojan tehtävä (ks. 61 §:n 5 momenttia koskeva ehdotus jäljempänä).
Osakeyhtiölaissa ei säädetä ehdotuksen 42 a §:n 5 momenttia vastaavasta osakkeiden mitätöintiin liittyvästä menettelystä. Osakeyhtiölain perusteella mitätöinti tulee kyseeseen vain yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osalta (OYL 15 luvun 12 §:n 1 momentti). Tämän johdosta momentissa ehdotetaan säädettäväksi osakkeiden mitätöinnistä konversiosaneerauksessa vahvistetun saneerausohjelman perusteella. Ehdotuksen mukaan osakkeet olisi mitätöity, kun mitätöinti on rekisteröity kaupparekisteriin
61 §.Ohjelman toteuttamisen seuranta.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi
uusi5 momentti
, jossa säädettäisiin saneerausohjelmaan perustuvien yhtiöoikeudellisten toimien täytäntöönpanoon liittyvästä rekisteröinnistä kaupparekisteriin. Siitä huolimatta, että saneerausvelkojen ja muiden ohjelmassa säänneltyjen oikeussuhteiden ehdot määräytyvät saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen ohjelman mukaisesti, niiden täytäntöönpano muun muassa osakeyhtiölain 5 luvun 30 §:n 2 momentin ja 9 luvun 17 §:n 1 momentin ja 18 §:n 1 momentin mukaisesti edellyttää rekisteröintiä. Ehdotuksen mukaan saneerausohjelmalle määrätty valvoja vastaisi ilmoituksen rekisteröinnistä. Tehtävä rinnastuisi tällöin pykälän 1 momentissa mainittuihin valvojan tehtäviin, joiden suorittaminen ei kuulu asianosaisille. Jos valvojaa ei olisi määrätty, saneerausmenettelyn aikaisen selvittäjän olisi huolehdittava rekisteröinnistä. Lain 8 §:n 5 momentin mukaan selvittäjän tehtävä kestää saneerausmenettelyn jälkeenkin siinä laajuudessa kuin on tarpeellista menettelyn lakkaamiseen liittyvien tiedoksiantojen ja ilmoitusten tekemiseksi.
Kaupparekisteriin tehtävään ilmoitukseen tulisi liittää saneerausohjelma siinä laajuudessa, kuin se on tarpeen ohjelmassa vahvistettujen yhtiöoikeudellisten toimien rekisteröimiseksi. Käytännössä rekisteröimisen kannalta keskeiset tiedot tulisivat ohjelmassa annettavaksi lakiin ehdotetun 42 a §:n perusteella. Rekisteri-ilmoituksen käsittelyyn kaupparekisterissä sovellettaisiin kaupparekisterilakia sekä niitä osakeyhtiölain säännöksiä, joista ehdotuksessa ei esitetä poikettavaksi.
Säännöksessä edellytettäisiin rekisteri-ilmoituksen tekemistä ilman aiheetonta viivytystä. Ilmoitus olisi kuitenkin tehtävä viimeistään saneerausohjelman vahvistamisesta laskettavassa kuukauden määräajassa. Mainittu kuukauden määräaika vastaa osakeantipäätöksen rekisteröinnille osakeyhtiölain 9 luvun 7 §:n 1 momentissa asetettua määräaikaa.
64 §.Velkajärjestelyn raukeaminen
. Pykälän
uudessa6 momentissa
säädettäisiin siitä, ettei konversiosaneerauksessa toteutettua velkajärjestelyä, jossa velkoja on ottanut vastaan velallisyhtiön osakkeita tai muun osakkeisiin oikeuttavan sijaissuorituksen, saa määrätä raukeamaan pykälän nojalla. Poikkeus kattaisi vain ne tilanteet, joissa velkoja on tuomioistuimessa vahvistetun saneerausohjelman perusteella merkinnyt osakkeita taikka optio- tai muita erityisiä oikeuksia sijaissuorituksena saatavastaan. Poikkeus ei toisin sanoen kattaisi niitä tilanteita, joissa konversiosaneerauksessa vahvistettuun saneerausohjelmaan sisältyy muunlaisia lain 44 §:ssä tarkoitettuja velkajärjestelyjä, kuten velan maksuaikataulun muuttaminen tai maksamatta olevan velan määrän alentaminen. Tällaiset velkajärjestelyt voitaisiin määrätä raukeamaan pykälän nojalla siitä huolimatta, että ne olisi hyväksytty osana konversiosaneerausta.
65 §
.
Ohjelman raukeaminen.
Pykälän voimassa olevassa
1 momentissa
viitataan lain 53 §:n 2 momenttiin. Edellä 53 §:ään ehdotettujen muutosten vuoksi viittaus kyseisen pykälän 2 momenttiin päivitettäisiin viittaukseksi pykälän 4 momenttiin.
Pykälän voimassa olevan 3 momentin ja sen perustelujen nojalla on selvää, ettei ohjelman raukeaminen vaikuta sen perusteella jo tehtyjen oikeustointen pätevyyteen. Säännös kattaa myös konversiosaneerauksessa saneerausohjelman perusteella tehdyt yhtiöoikeudelliset toimenpiteet ja järjestelyt, kuten suunnatun osakeannin, optio- tai muiden erityisten oikeuksien antamisen, yhtiöjärjestyksen muutoksen tai osakkeiden mitätöinnin. Pykälään lisättäisiin kuitenkin selvyyden vuoksi
uusi 4 momentti
, jonka nojalla konversiosaneerauksessa velkojan oikeus alkuperäiseen suoritukseen ei palaudu ohjelman rauetessa, jos velkoja on ohjelman mukaisessa velkajärjestelyssä ottanut vastaan velallisyhtiön osakkeita tai muun osakkeisiin oikeuttavan sijaissuorituksen. Säännöksen tarkoituksena olisi selventää, että siltä osin kuin velkoja on konversiosaneerauksessa hyväksynyt velkansa sijaissuorituksen osakkeina taikka optio- tai muina erityisinä oikeuksina, velkojan oikeus alkuperäisen velkasuhteen mukaiseen suoritukseen ei ohjelman rauetessa palautuisi. Poikkeus kattaisi vain ne tilanteet, joissa velkoja on merkinnyt osakkeita taikka optio- tai muita erityisiä oikeuksia sijaissuorituksena saatavastaan. Poikkeus ei kattaisi niitä tilanteita, joissa konversiosaneerauksen saneerausohjelmaan sisältyy muunlaisia lain 44 §:ssä tarkoitettuja velkajärjestelyjä, kuten velan maksuaikataulun muuttaminen tai maksamatta olevan velan määrän alentaminen. Tällaiset velkajärjestelyt raukeaisivat ohjelman rauetessa pykälässä säädetyin edellytyksin.
66 §.Konkurssin vaikutus saneerausohjelmaan.
Pykälään lisättäisiin selvyyden vuoksi
uusi5 momentti
, joka vastaisi edellä kuvattua 65 §:n uutta 4 momenttia.
72 §. Ohjelmaehdotuksen käsittelyn aloittaminen.
Pykälän 1 momentin mukaan selvittäjän on viipymättä saneerausohjelmaehdotuksen valmistumisen ja tuomioistuimelle toimittamisen jälkeen huolehdittava ohjelmaehdotuksen tiedoksiannosta asiaan osallisille. Samassa yhteydessä selvittäjän on ilmoitettava asiaan osallisille, milloin mahdolliset ohjelmaehdotusta koskevat väitteet ja lausumat on tuomioistuimen asettamien määräaikojen mukaan viimeistään toimitettava selvittäjälle.
Pykälään lisättäisiin
uusi2 momentti,
jonka mukaan konversiosaneerauksessa selvittäjä voisi huolehtia 1 momentissa tarkoitetusta tiedoksiannosta velallisyhtiön osakkeenomistajille siten kuin kutsu ja kokousasiakirjat velallisyhtiön yhtiökokoukseen toimitetaan. Ilman uutta säännöstäkin selvää olisi, että konversiosaneerauksessa velallisyhtiön osakkeenomistajat kuuluisivat siihen asiaan osallisten joukkoon, jolle on saneerausohjelmaehdotuksen valmistuttua varattava tilaisuus tutustua ehdotukseen ja lausua käsityksensä ehdotuksesta. Niin ikään selvää olisi, että selvittäjä voisi käyttää tapauskohtaista harkintaa ja toimittaa kyseisen tiedoksiannon tarkoituksenmukaista tapaa käyttäen lain 81 §:n 2 momentin mukaisesti.
On kuitenkin pidetty aiheellisena, että lakitekstin tasolla tunnistettaisiin se, että tiedoksianto voisi erityisesti velallisyhtiön kokoon ja osakkeenomistajien määrään liittyvistä käytännön syistä olla tarpeen toimittaa jollain muulla kuin lain 81 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Pienessä ja omistukseltaan keskittyneessä yhtiössä ohjelmaehdotuksen tiedoksianto yhtiön osakkeenomistajille ei yleensä olisi monimutkainen eikä pitkällistä suunnittelua vaativa tehtävä, vaan se voisi onnistua samalla kun ohjelmaehdotus annetaan joka tapauksessa tiedoksi myös velallisyhtiölle. Varsinkin suuremmassa ja omistukseltaan hajautuneemmassa yrityksessä voisi kuitenkin olla tarkoituksenmukaisempaa, että ohjelmaehdotus annetaan tiedoksi tavalla, jota myös yhtiökokouskutsun ja kokousasiakirjojen toimittamisessa yhtiössä noudatettaisiin.
Kokouskutsun toimittamistapaa velallisyhtiössä arvioitaisiin osakeyhtiölain 5 luvun 20 §:n 1 momentin ja mahdollisten asiaa koskevien yhtiöjärjestysmääräyksien perusteella. Kokousasiakirjojen toimittamistapaa arvioitaessa otettaisiin huomioon osakeyhtiölain 5 luvun 21 §:n 1 momentin ja 22 §:n säännökset kokousasiakirjojen nähtävillä pitämisestä yhtiön pääkonttorissa tai internetsivulla sekä asiakirjojen lähettämisestä viivytyksettä niitä pyytävälle osakkeenomistajalle, jos asiakirjat eivät ole saatavilla yhtiön internetsivuilta. Ehdotetun tiedoksiantotavan käyttö selvittäjän toimesta ei kuitenkaan edellyttäisi asian julkistamista arvopaperimarkkinalaissa yhtiökokouskutsun julkistamisesta säädetyn mukaisesti. Sen sijaan myös konversiosaneerauksen yhteydessä yhtiön tiedonantovelvollisuuksiin sovellettaisiin tavanomaiseen tapaan arvopaperimarkkinalain sääntelyä ja pörssin tai muun markkinapaikan sääntöjä, joissa velvoitetaan julkistamaan tietoja muun muassa yhtiön taloudellisessa tilanteessa tai pääomarakenteessa tapahtuvista muutoksista.
Koko ohjelmaehdotuksen yksilöllinen tiedoksianto kaikille velallisyhtiön osakkeenomistajille ei olisi välttämätöntä. Selvittäjän tulisi kuitenkin kaikissa tilanteissa varmistua siitä, että velallisyhtiön osakkeenomistajat saavat oikeussuojatarpeensa kannalta asianmukaisen tilaisuuden perehtyä ohjelmaehdotuksen sisältöön lausuman antamiseksi. Tällöin vähimmäisvaatimuksena olisi pidettävä sitä, että osakkeenomistajien saataville toimitetaan ainakin ehdotettujen velkajärjestely- ja saneeraustoimenpiteiden keskeinen sisältö ja ehdot sekä selonteko ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksista kunkin sidosryhmän asemaan (velkojaryhmittäin ja tarpeen mukaan osakelajeittain eriteltynä).
Osakkeenomistajien oikeussuojatarpeen kannalta merkitystä olisi ennen kaikkea mahdollisuudella ohjelmaehdotusta koskevien lausumien esittämiseen. Tämä johtuu siitä, että yrityssaneerauslakia ehdotetaan esityksessä täydennettäväksi velallisyhtiön osakkeenomistajien asemaa koskevilla saneerausohjelman vahvistamisen esteperusteilla. Keskeinen osa tällaista sääntelyratkaisua on, että osakkeenomistajilla on ohjelmaehdotuksen käsittelyn yhteydessä tilaisuus perehtyä ehdotukseen ja tarvittaessa kiinnittää huomiota asemaansa koskevien esteperusteiden olemassaoloon.
Sen sijaan velkojien saatavia koskevien väitteiden esittämiseen osakkeenomistajilla ei yleensä olisi tarvetta, vaan tällä mahdollisuudella olisi jatkossakin merkitystä lähinnä velkojien ja velallisen itsensä kannalta. Tämä perustuu siihen, että lain 71 §:n 1 momentin 5 b kohdan sanamuodon mukaisesti väitteet koskevat nimenomaan ohjelmaehdotuksessa tarkoitettuja saatavia. Tästä olisi kuitenkin erotettava tilanteet, joissa sama taho on sekä velkoja että omistaja ja joissa kyseisen tahon on velkojan ominaisuudessa syytä esittää ohjelmaehdotuksessa tarkoitettuja saatavia koskevia väitteitä. Lain sanamuotoa ei myöskään ehdoteta muutettavaksi siten, että osakkeenomistajat voisivat esittää väitteitä omista tai toistensa osakeomistuksista; jos osakkeenomistaja ohjelmaehdotuksen sisältöön tutustuessaan kuitenkin huomaisi esimerkiksi osakeomistustaan koskevan virheellisen kirjauksen, asiasta olisi mahdollista huomauttaa lausuman yhteydessä.
Ohjelmaehdotuksen tiedoksiannon yhteyteen tulisi tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla liittää myös laissa edellytetty ilmoitus siitä, mihin mennessä ohjelmaehdotusta koskevat lausumat on viimeistään toimitettava selvittäjälle. Huolimatta siitä, että ohjelmaehdotuksen tiedoksianto voi selvittäjän harkinnan mukaan olla tarkoituksenmukaista toteuttaa siten kuin kutsu ja kokousasiakirjat yhtiökokoukseen toimitetaan, ohjelmaehdotuksen tiedoksianto ja osakkeenomistajien kuuleminen tapahtuisivat siis kirjallisesti yhtiökokousta koolle kutsumatta. Lisäksi tiedoksiannon yhteydessä olisi, sen mukaan mitä pidetään kussakin yksittäistapauksessa tarkoituksenmukaisena, mahdollista tehdä selkoa siitä, millaisia asioista koskevien ja millaisella tarkkuudella perusteltujen lausumien esittämisestä kyseisessä menettelyvaiheessa on ylipäätään kysymys.
Vaikka ohjelmaehdotuksen tiedoksianto kuuluisi selvittäjän tehtäviin, ohjelmaehdotuksen tiedoksianto velallisyhtiön yhtiökokouskutsun ja kokousasiakirjojen toimittamista vastaavalla tavalla voi käytännössä edellyttää myös velallisyhtiön myötävaikutusta etenkin, kun otetaan huomioon, mitä kutsun ja kokousasiakirjojen nähtävillä pitämisestä yhtiön pääkonttorissa ja internetsivuilla osakeyhtiölaissa säädetään. Tässä suhteessa merkitystä olisi yrityssaneerauslain 13 §:llä, jonka mukaan velallisella on velvollisuus myötävaikuttaa siihen, että selvittäjä voi asianmukaisesti hoitaa tehtävänsä. Sama velvollisuus koskee myös velallisyhtiön hallituksen jäsentä ja toimitusjohtajaa sekä velallisen palveluksessa olevaa henkilöä sikäli kuin se liittyy hänen työtehtäviinsä.
Pykälän voimassa olevat 2–3 momentit siirtyisivät muuttumattomina pykälän
3
–
4 momenteiksi
.
76 a §. Osakkeenomistajien äänestysmenettely konversiosaneerauksessa.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi
uusi 76 a §
, jossa säädetään osakkeenomistajien osallistumisesta saneerausohjelman vahvistamista koskevaan äänestysmenettelyyn. Säännös liittyy edellä 51 ja 52 §:ssä säädettyihin saneerausohjelman vahvistamisen edellytyksiin konversiosaneerauksessa. Ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa osakkeenomistajien äänestysmenettelyn järjestäminen sellaisella tapaukseen soveltuvalla tarkoituksenmukaisella tavalla, joka turvaa riittävästi osakkeenomistajien osallistumismahdollisuudet. Saatuaan lopullisen ohjelmaehdotuksen tuomioistuin tekee päätöksen velkojien jakamisesta ryhmiin ja antaa äänestyskehotuksen, joka sisältää määräajan äänestyslausumien toimittamiselle. Saneerausohjelmaehdotuksen sisältäessä velkakonversion toteuttamista tarkoittavia toimia, myös osakkeenomistajista muodostettaisiin oma äänestysryhmänsä.
Äänestysmenettely voitaisiin myös osakkeenomistajien osalta järjestää pääosin velkojien kirjallista äänestysmenettelyä vastaavalla tavalla (vrt. 76 §:n 3 ja 4 momentti). Velkojista poiketen erityisesti arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan yhtiön osakkeenomistajien äänestysmenettelyn järjestäminen edellyttää kuitenkin tarkempaa sääntelyä. Osakkeenomistajien äänestysmenettelyä koskeva erityinen sääntely on tarpeen sen johdosta, että osakkeenomistajat voivat tuomioistuimen äänestyslausumien antamiselle asettaman määräajan kuluessa vaihtua menettelyyn vaikuttavalla tavalla. Lisäksi äänestyslausumien hankkiminen osakkeenomistajilta voi olla tarkoituksenmukaista toteuttaa erillisessä äänestystilaisuudessa.
Pykälän
1 momentissa
ehdotetaan ensinnäkin viitattavaksi velkojien äänestysmenettelyä koskeviin 76 §:n 3 ja 4 momentin säännöksiin. Tästä seuraisi, että tuomioistuimen olisi konversiosaneerauksessa kehotettava myös osakkeenomistajia määräpäivään mennessä ilmoittamaan hyväksyvä tai hylkäävä kanta ohjelmaehdotukseen selvittäjälle ja että määräpäivän jälkeen annettu äänestyslausuma jätettäisiin huomiotta. Lisäksi selvittäjän olisi huolehdittava äänestyskehotuksen, lopullisen ohjelmaehdotuksen ja asianosaisten kirjallisten lausumien tiedoksiannosta myös osakkeenomistajille. Äänestyksen jälkeen selvittäjän olisi laadittava myös osakkeenomistajien osalta äänestysselvitys sekä toimitettava äänestyslausumat ja äänestysselvitys tuomioistuimelle ja huolehdittava äänestysselvityksen tiedoksiannosta.
Momentissa ehdotetaan säädettäväksi lisäksi, että selvittäjä voisi huolehtia äänestyskehotuksen, lopullisen ohjelmaehdotuksen ja asianosaisten kirjallisten lausumien tiedoksiannosta osakkeenomistajille siten kuin kutsu ja kokousasiakirjat yhtiökokoukseen velallisyhtiössä toimitetaan. Kysymys olisi lain 81 §:n 2 momentissa säädettyihin tapoihin nähden vaihtoehtoisesta tiedoksiannon toimittamistavasta ja säännös olisi 72 §:n 2 momenttiin ehdotettua säännöstä vastaava. Toimittamistapaa arvioitaisiin siten tapauskohtaisesti ottaen huomioon sekä osakeyhtiölaista että mahdollisista yhtiöjärjestyksen määräyksistä johtuvat kutsutapaa koskevat vaatimukset. Käytännössä osakkeenomistajien tiedontarve ja osallistumismahdollisuuksien turvaaminen saneerausmenettelyn äänestysvaiheessa voitaisiin siis toteuttaa siten, että osakkeenomistaja saisi tiedon äänestysmenettelystä yhtiössä yhtiökokouksen koolle kutsumiseen ja kokousasiakirjojen toimittamiseen noudatettavalla tavalla. Ehdotetun menettelyn noudattaminen ei olisi pakollista, mutta sillä voitaisiin varmistaa se, että osakkeenomistajat saavat tiedon äänestysmenettelystä tavalla, jota nämä ovat tottuneet seuraamaan yhtiöltä tulevien vastaavan tapaisten tiedoksiantojen osalta. Ehdotuksen perusteella selvittäjällä olisi käytettävissään myös mahdollisimman selkeä keino sen osoittamiseksi, että äänestyskehotuksen tiedoksiannossa on menetelty asianmukaisesti.
Laissa ei ehdoteta säädettäväksi tarkemmin osakkeenomistajalle toimitettavan äänestyskehotuksen tiedoksiannon ajankohdasta. Tiedoksiannosta olisi kuitenkin huolehdittava siten, että osakkeenomistajille jää riittävästi aikaa äänestyslausuman antamiseen. Riittävän ajan arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon osakeyhtiölain yhtiökokouskutsun ajankohtaa koskevat määräykset ja mahdolliset velallisyhtiön yhtiöjärjestyksen määräykset. Käytännössä riittävän ajan arvioinnin kannalta voi olla merkitystä sillä, kuuluuko velallisyhtiö arvo-osuusjärjestelmään ja/tai onko velallisyhtiö pörssiyhtiö (vrt. OYL 5:19.4 §).
Selvittäjälle jäisi ehdotuksen puitteissa harkintavaltaa siitä, miten äänestyslausumien hankkiminen osakkeenomistajilta järjestetään. Lain 76 §:n 3 momentista seuraa, että äänestyslausumat olisi lähtökohtaisesti toimitettava kirjallisesti. Lain 81 §:n 4 momentin nojalla äänestyslausumat voitaisiin toimittaa sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä tai postitse. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvissa yhtiöissä tarkoituksenmukaista voisi olla käyttää yhtiökokouksen ennakko-osallistumiseen käytettävissä olevia äänestysmenettelyjä vastaavia keinoja, mikä olisi ehdotetun sääntelyn puitteissa mahdollista. Äänestysmenettelyn toteuttamisen osalta selvittäjän tulisi ottaa huomioon 76 §:n 4 momentista seuraava vaatimus äänestyslausumien ja äänestysselvityksen toimittamisesta tuomioistuimelle.
Äänestyksen järjestämiseen sovellettaisiin yleisiä valtuutuksen antamista koskevia periaatteita siten, että osakkeenomistaja tai osakkeenomistajat voisivat valtuuttaa haluamansa henkilön äänestyslausuman antamiseen puolestaan. Osakeyhtiön yhtiökokousosallistumista vastaavasti valtuutetun olisi tällöin voitava luotettavalla tavalla osoittaa olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa (vrt. OYL 5:8.1 §). Valtuutuksen pätevyyden arviointi tällaisen selvityksen perusteella olisi selvittäjän tehtävä.
Pykälän
2 momentissa
ehdotetaan säädettäväksi osakkeenomistajan oikeudesta osallistua ohjelman vahvistamista koskevaan äänestykseen. Säännöstä sovellettaisiin arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomassa velallisyhtiössä (arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista velallisyhtiöistä ks. 3 momentti). Ehdotuksen mukaan oikeus osallistua ohjelmaehdotusta koskevaan äänestykseen olisi osakkeenomistajilla, jotka ovat merkittynä osakasluetteloon tai ilmoittaneet saantonsa ja esittäneet siitä luotettavan selvityksen selvittäjälle tämän määräämänä ajankohtana. Edellytys vastaisi OYL 5 luvun 6 §:n 1 momentissa säädettyä edellytystä yhtiökokoukseen osallistumisesta arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomassa yhtiössä. Mainittua osakeyhtiölain säännöstä vastaavasti saannolla tarkoitettaisiin säännöksessä saantoa, jonka perusteella omistusoikeus osakkeisiin on saatu. Ehdotettu säännös on tarpeen, jotta äänestys voidaan myös osakkeenomistajien kannalta järjestää ennakoitavalla ja hallitulla tavalla ilman, että äänestysmenettelyn kuluessa tapahtuvat muutokset osakkeenomituksessa tarpeettomasti vaikuttavat äänestyksen järjestämiseen. Sen arvioiminen, onko osakasluetteloon merkitsemätön osakkeenomistaja esittänyt riittävän selvityksen omistuksestaan äänestyslausuman antamiseksi, olisi selvittäjän tehtävä.
Säännöksessä tarkoitetun osakasluettelomerkinnän ja saannosta ilmoittamisen ajankohdan määrääminen olisi äänestyskehotuksen osakkeenomistajille tiedoksi antavan selvittäjän tehtävä. Ajankohta tulisi mainita osakkeenomistajille tiedoksi annettavassa äänestyskehotuksessa. Ajankohdan määräämisessä tulisi ottaa huomioon, että osakkeenomistajilla on riittävästi aikaa selvittää ja tarvittaessa osoittaa omistuksensa selvittäjälle äänestyslausuman antamiseksi. Ajankohta tulisi määrätä tuomioistuimen äänestyslausumien antamiselle asettaman määräajan puitteissa siten, että osakkeenomistajalla olisi käytännössä käytettävissään riittävä määräaika äänestykseen osallistumiseksi. Ajankohtaa harkittaessa voitaisiin ottaa huomioon yhtiökokouskutsun määräaikaa koskevat osakeyhtiölain säännökset (ks. OYL 5:19.1 §). Myös tuomioistuin voisi ottaa osakkeenomistajien äänestyksen järjestämisen tarpeet (ml. osakasluettelomerkinnälle tai saannon ilmoittamiselle määrättävä ajankohta) huomioon äänestyslausumien antamisen määräaikaa harkitessaan.
Pykälän
3 momentissa
ehdotetaan säädettäväksi osakkeenomistajan äänestyksen täsmäytyspäivän tilanteen perusteella määräytyvästä oikeudesta osallistua äänestykseen arvo-osuusjärjestelmään kuuluvassa yhtiössä. Säännöksen muotoilussa on otettu huomioon OYL 5:6a §:n yhtiökokouksen täsmäytyspäivää arvo-osuusjärjestelmään kuuluvassa yhtiössä koskeva sääntely, joka vastaa osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin vaatimuksia. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvassa yhtiössä oikeus äänestyslausuman antamiseen olisi osakkeenomistajalla, joka on äänestyksen täsmäytyspäivänä merkittynä osakasluetteloon. Täsmäytyspäivä tulisi mainita osakkeenomistajille tiedoksi annettavassa äänestyskehotuksessa.
Ehdotuksen mukaan täsmäytyspäivä olisi kirjallisessa äänestysmenettelyssä kahdeksan arkipäivää ennen tuomioistuimen 76 §:n 3 momentin mukaisesti määräämää äänestyksen määräpäivää. Jos äänestyslausumien kerääminen tapahtuisi selvittäjän harkinnan perusteella säännöksen 4 momentissa tarkoitetussa äänestystilaisuudessa, täsmäytyspäivä olisi kahdeksan arkipäivää ennen äänestystilaisuutta. Mainittu aikaraja vastaa OYL 5:6a §:n mukaista täsmäytyspäivän ajankohtaa suhteessa yhtiökokoukseen. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan yhtiön konversiosaneerauksessa tuomioistuimen voisi olla perusteltua määrätä tavanomaista pidemmästä äänestyslausumien määräajasta sen varmistamiseksi, että äänestysmenettely voidaan toteuttaa määräajan puitteissa.
Osakeyhtiölain mukaista yhtiökokousosallistumista vastaavasti myös hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voitaisiin ilmoittaa tilapäisesti merkittäväksi osakasluetteloon äänestyslausuman antamista varten. Tämä edellyttäisi sitä, että tällä on osakkeiden perusteella oikeus olla merkittynä osakasluetteloon äänestyksen täsmäytyspäivänä. Tilapäistä merkintää koskeva ilmoitus olisi tehtävä viimeistään selvittäjän äänestyskehotuksessa ilmoittamana ajankohtana, jonka olisi oltava äänestyksen täsmäytyspäivän jälkeen. Tilapäisen osakasluettelomerkinnän ajankohdasta ei ehdoteta säädettäväksi tarkemmin laissa, vaan sen asettaminen jäisi selvittäjän harkintaan. Selvittäjän olisi tilapäisen osakasluettelomerkinnän määräaikaa arvioidessaan otettava huomioon arvopaperikeskuksen sääntöjen määräykset yhtiökokouksen järjestämiseen liittyvistä aikatauluista.
Osakeyhtiölakia vastaavasti säännöksessä ehdotetaan selvyyden vuoksi mainittavan, että osakkeenomistuksessa täsmäytyspäivän jälkeen tapahtuneet muutokset eivät vaikuta oikeuteen äänestyslausuman antamiseen.
Pykälän
4 momentissa
ehdotetaan säädettäväksi selvittäjän mahdollisuudesta kutsua osakkeenomistajat äänestysmenettelyn toteuttamiseksi koolle ohjelmaehdotusta koskevaan äänestystilaisuuteen. Kutsu äänestystilaisuuteen tulisi tällöin toimittaa yhdessä äänestyskehotuksen sekä lopullisen ohjelmaehdotuksen ja asianosaisten kirjallisten lausumien tiedoksiannon kanssa. Äänestystilaisuus olisi vaihtoehtoinen tapa äänestyslausumien keräämiseen eikä tällöin sovellettaisi 76 §:n 3 momentin säännöstä kirjallisten äänestyslausumien antamisesta määräajassa selvittäjälle. Toisaalta estettä ei ole sille, että äänestystilaisuuden järjestämisessä hyödynnettäisiin OYL 5:16.4 §:ssä tarkoitettua ennakkoäänestystä ja/tai muita etäosallistumiskeinoja.
Arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomissa yhtiöissä oikeus osallistua äänestystilaisuuteen olisi osakkeenomistajalla, joka on 2 momentin mukaisesti merkitty osakasluetteloon tai ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä luotettavan selvityksen äänestystilaisuuden ajankohtana. Tästä seuraa, että osakkeenomistajien osallistumisoikeutta äänestystilaisuuteen arvioitaisiin samaan tapaan kuin yhtiökokousosallistumista osakeyhtiölain yhtiökokousta koskevien säännösten perusteella. Äänestystilaisuuden tulisi olla tuomioistuimen äänestyslausumien antamiselle asettaman määräajan puitteissa.
Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvissa yhtiöissä äänestystilaisuutta ei käytännössä olisi mahdollista järjestää 3 momentissa tarkoitettuna äänestyksen täsmäytyspäivänä. Tämä seuraa muun muassa siitä, että edellä ehdotetaan säädettäväksi hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajien oikeudesta ilmoittautua merkittäväksi tilapäisesti osakasluetteloon äänestyslausuman antamista varten. Tämän johdosta äänestystilaisuuden järjestämisessä noudatettaisiin 3 momentin mukaista täsmäytyspäivän määräaikaa.
Äänestystilaisuuden järjestämisestä ei muutoin ehdoteta otettavaksi lakiin yksityiskohtaisia säännöksiä. Tilaisuus voitaisiin järjestää noudattamalla soveltuvin osin velallisyhtiön yhtiökokouksen järjestämisessä noudatettavia menettelyjä, mukaan lukien etäosallistuminen ennen kokousta ja kokouksen aikana. Käytännössä myös äänestystilaisuuden järjestämisessä olisi otettava huomioon se, että selvittäjän tulisi voida tilaisuudessa toteutetun äänestysmenettelyn perusteella toimittaa tuomioistuimelle äänestyslausumat ja äänestysselvitys (ks. 76 §:n 4 momentti).
Pykälän
5 momentissa
säädettäisiin 76 §:n 5 momenttia vastaavasti siitä, että kirjallisten äänestyslausumien kerääminen tai äänestystilaisuuden järjestäminen ei ole tarpeen, jos riittävä määrä osakkeenomistajia on kirjallisesti ilmoittanut hyväksyvänsä ohjelmaehdotuksen. Riittävää olisi, jos hyväksymisilmoitukset olisi saatu osakkeenomistajilta, joiden omistamien osakkeiden tuottama äänimäärä muodostaa yksinkertaisen enemmistön velallisyhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Lisäksi edellytettäisiin, ettei kukaan osakkeenomistajista ole ohjelmaehdotuksesta antamassaan lausumassa vedonnut seikkaan, jonka perusteella ohjelma olisi jätettävä vahvistamatta.
81 §. Tiedoksiantotapa.
Pykälän
4 momenttia
täydennettäisiin uudella konversiosaneerauksessa sovellettavaksi tulevalla säännöksellä. Sen mukaan osakkeenomistajat voisivat toimittaa laissa tarkoitetut lausumansa selvittäjälle sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä tai postitse. Uuden säännöksen sanamuoto noudattelisi momentin voimassa olevan säännöksen sanamuotoa mutta olisi käytännön syistä hieman sitä suppeampi, sillä osakkeenomistajilla ei olisi pääsyä konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmään eikä osakkeenomistajien olisi saneerausmenettelyn kuluessa yleensä tarpeen toimittaa selvittäjälle muuta kuin mahdollinen ohjelmaehdotuksen sisältöä koskeva lausuma sekä mahdollinen äänestyslausuma. Niihin tiedoksiantoihin, jotka selvittäjä toimittaa osakkeenomistajille, sovellettaisiin pykälän voimassa olevaa 2 momenttia sekä lakiin lisättäviä 72 §:n 2 momenttia ja 76 a §:n 1 momenttia.
92 §. Nopea saneerausohjelman vahvistaminen.
Pykälän voimassa olevassa
3 momentissa
viitataan lain 53 §:n 2 momenttiin. Edellä 53 §:ään ehdotettujen muutosten vuoksi viittaus kyseisen pykälän 2 momenttiin päivitettäisiin viittaukseksi pykälän 4 momenttiin.
92 a §.Nopea saneerausohjelman vahvistaminen konversiosaneerauksessa
. Lakiin lisättäisiin
uusi 92 a §
, joka koskisi nopeaa saneerausohjelman vahvistamista konversiosaneerauksessa. Nopealla vahvistamisella tarkoitetaan menettelyä, jossa muun muassa saatavien ilmoittamiseen, saneerausohjelmaehdotusta koskevien väitteiden ja lausumien esittämiseen ja ehdotuksesta äänestämiseen liittyviä menettelyvaiheita ei tarvitse käydä täysimääräisesti läpi, vaan riittävien kannatusilmoitusten kera tuomioistuimelle toimitettu saneerausohjelmaehdotus voidaan suoraan vahvistaa saneerausohjelmaksi.
Konversiosaneerauksessa nopea saneerausohjelman vahvistaminen olisi mahdollista silloin, jos sekä 92 §:ssä säädetyt nopean vahvistamisen perusedellytykset että uudessa 92 a §:ssä säädetyt lisäedellytykset täyttyvät. Uudet lisäedellytykset liittyisivät osakkeenomistajien kuulemiseen ja osakkeenomistajilta kerättäviin kannatusilmoituksiin. Niistä on tarpeen säätää eri tavalla kuin velkojien kuulemisesta ja velkojilta kerättävistä kannatusilmoituksista voimassa olevassa laissa säädetään, sillä osakkeenomistajien ja velkojien tavoittaminen ja kannanmuodostus ovat toisistaan poikkeavia prosesseja erityisesti silloin, kun velallisyritys on suuri ja sen omistus on hajaantunutta. Myös nopealle vahvistamiselle asetettavaa enemmistövaatimusta koskevat säännökset on tarpeen muotoilla eri tavoin osakkeenomistajille ja velkojille.
Pykälän
1 momentin 1 kohdan
mukaan ensimmäinen konversiosaneerauksessa sovellettava lisäedellytys olisi se, että ehdotus saneerausohjelmaksi on annettu tiedoksi kaikille velallisyhtiön osakkeenomistajille ja heitä on kehotettu määräpäivään mennessä kirjallisesti ilmoittamaan joko hyväksyvä tai hylkäävä kanta ehdotukseen ja toimittamaan mahdollinen lausuma ehdotuksesta.
Kuten täysimääräisessä saneerausmenettelyssä, kaikille velallisyhtiön osakkeenomistajille olisi siten varattava tilaisuus tulla kuulluksi ja ilmaista kantansa ohjelmaehdotuksesta myös nopeutetussa saneerausmenettelyssä. Nopeutetussa saneerausmenettelyssä osakkeenomistajien mahdolliset sisältö- ja äänestyslausumat voitaisiin kuitenkin kerätä samalla kertaa. Kuten täysimääräisessä saneerausmenettelyssä, sisältölausumien tarkoituksena olisi varata osakkeenomistajille tilaisuus vedota sellaisiin seikkoihin, joiden perusteella he katsovat, että saneerausohjelma ei ole vahvistamiskelpoinen. Äänestyslausumilla ilmoitettaisiin joko hyväksyvä tai hylkäävä kanta ohjelmaehdotukseen.
Hyväksyvän äänestyslausuman tulisi olla ehdoton. Yhdessä hyväksyvän äänestyslausuman kanssa ei toisin sanoen voisi toimittaa sisältölausumaa seikoista, jotka ohjelmaehdotuksessa tulisi vielä korjata, sillä nopeutetussa saneerausmenettelyssä ei ole samanlaista tilaisuutta ohjelmaehdotuksen korjaamiseen kuin täysimääräisessä saneerausmenettelyssä. Käytännössä osakkeenomistajien lausumat jakautuisivat siis joihinkin seuraavista kolmesta lausumatyypistä: hyväksyvä äänestyslausuma (kyllä-ääni), hylkäävä äänestyslausuma (ei-ääni) taikka sisältölausuma, joka tulisi käytännössä laskea ei-ääneksi.
Sisältö- ja äänestyslausumat tulisi toimittaa siihen määräpäivään mennessä, joka ohjelmaehdotuksen tiedoksiannon yhteydessä ilmoitetaan. Määräajan vähimmäispituudesta tai muista yksityiskohdista ei säädettäisi tarkemmin, vaan sopivan määräpäivän valitseminen jäisi tapauskohtaisesti harkittavaksi. Käytännössä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että velallisyhtiön osakkeenomistajat saavat aidon tilaisuuden ja riittävästi aikaa tutustua ohjelmaehdotukseen ja muodostaa siitä kantansa. Pykälän 2 momentista ilmenevin tavoin tuomioistuimelle olisi ohjelmaehdotuksen yhteydessä myös toimitettava selvitys siitä, miten ja milloin osakkeenomistajien kuuleminen on järjestetty.
Pykälän
1 momentin 2 kohdan
mukaan toinen konversiosaneerauksessa sovellettava lisäedellytys olisi se, että kirjallinen hyväksyntä on saatu osakkeenomistajilta, joilla on yhteensä yli puolet kannastaan ilmoittaneiden osakkeenomistajien yhteenlasketusta äänimäärästä, eikä kukaan ehdotuksen hylännyt osakkeenomistaja ole lausumassaan vedonnut sellaiseen 53 §:n 1 momentin 1 kohdassa tai 3 momentissa tarkoitettuun seikkaan, jonka perusteella saneerausohjelma olisi jätettävä vahvistamatta.
Saneerausohjelman nopea vahvistaminen edellyttäisi siten sitä, että riittävä määrä osakkeenomistajia on hyväksynyt ohjelmaehdotuksen. Enemmistövaatimuksen täyttymistä arvioitaisiin vertaamalla hyväksyvästä kannastaan ilmoittaneiden osakkeenomistajien äänimäärää kaikkien kannastaan ilmoittaneiden osakkeenomistajien äänimäärään. Kuten täysimääräisessä saneerausmenettelyssä, kunkin osakkeen tuottamaa äänimäärää arvioitaisiin yhtiöoikeudellisella perusteella ottamalla huomioon tarvittaessa yhtiöjärjestyksen määräykset eri osakelajien tuottamasta äänimäärästä. Huomioon ei myöskään otettaisi sellaisten osakkeenomistajien äänimäärää, jotka eivät lainkaan ilmoita kannastaan. Passiivisiksi jättäytyneiden osakkeenomistajien äänimäärällä ei siten olisi merkitystä laskutoimituksen lopputuloksen kannalta.
Saneerausohjelman nopea vahvistaminen edellyttäisi myös sitä, että ohjelman vahvistamiselle ei ole osakkeenomistajien asemaan liittyvää esteperustetta. Kysymys olisi siitä, että jos osakkeenomistaja toisi ohjelmaehdotusta kommentoidessaan esiin sellaisia osakkeenomistajien yhdenvertaiseen kohteluun tai konkurssivertailuun liittyviä seikkoja, jotka tuomioistuimen harkinnan mukaan muodostaisivat lain 53 §:n 1 momentin 1 kohdassa tai 3 momentissa tarkoitetun esteen ohjelman vahvistamiselle, ohjelman nopean vahvistamisen edellytykset eivät täyttyisi. Tuomioistuimen tulisi tutkia esteperusteiden olemassaolo vain osakkeenomistajan väitteestä; yksin se, että osakkeenomistaja vetoaa esteperusteeseen, ei riittäisi estämään ohjelman vahvistamista, vaan tuomioistuimen harkinta ratkaisisi. Lain 53 §:ään ehdotettu 2 momentti, jonka mukaan ohjelman vahvistamisen esteenä ei konversiosaneerauksessa pidettäisi yksin sitä, että velallisyhtiön osakkeenomistajien omistusosuus tai muu oikeus yhtiössä muuttuu, olisi otettava harkinnassa huomioon.
Pykälän
2 momentin
mukaan tuomioistuimelle olisi ohjelmaehdotuksen yhteydessä toimitettava selvitys siitä, miten ja milloin velallisyhtiön osakkeenomistajille on annettu tieto ehdotuksesta sekä varattu tilaisuus ilmoittaa hyväksyvä tai hylkäävä kanta ehdotukseen ja toimittaa lausuma ehdotuksesta, sekä osakkeenomistajien kannat ja lausumat. Tieto ehdotuksesta sekä mahdollisuudesta kannan ilmoittamiseen voitaisiin toimittaa siten kuin kutsu ja kokousasiakirjat velallisyhtiön yhtiökokoukseen toimitetaan.
Momentin ensimmäisen virkkeen tarkoituksena on varmistaa, että tuomioistuimella olisi käytettävissään riittävä aineisto, ennen kaikkea ohjelmaehdotuksen tiedoksiannosta ja osakkeenomistajien kuulemisesta laadittu selvitys ja osakkeenomistajien mahdollisesti toimittamat sisältölausumat, vahvistamisharkintansa tueksi. Selvityksestä tulisi ilmetä muun muassa tiedoksiannon ja kuulemisen toteutustapa sekä kuulemiseen varattu aika, jotta tuomioistuin voisi varmistua siitä, että osakkeenomistajille on varattu saneerausohjelmaehdotuksen sisältöön ja osakkeenomistajien oikeussuojatarpeisiin nähden kohtuullinen aika tutustua ja ottaa kantaa ohjelmaehdotukseen. Kuulemisen asianmukaisella toteuttamisella olisi konversiosaneerauksessa erityistä merkitystä myös sen vuoksi, että saneerausohjelman nopeaksi vahvistamiseksi riittävää osakkeenomistajien kannatusta ei arvioitaisi suhteessa yhtiön kokonaisäänimäärään vaan vain kannastaan ilmoittaneiden osakkeenomistajien äänimäärään.
Käytännössä ohjelmaehdotuksen tiedoksiantotapa voisi siis vaihdella tapauskohtaisesti, minkä vuoksi tiedoksiantotavasta tulisi tehdä selkoa tuomioistuimelle toimitettavassa selvityksessä. Momentin toisesta virkkeestä ilmenisi, että mahdollista olisi noudattaa samaa tiedoksiantotapaa, jolla kutsu ja kokousasiakirjat velallisyhtiön yhtiökokoukseen toimitettaisiin. Kysymys olisi vastaavasta säännöksestä kuin lain 72 §:n uudessa 2 momentissa.
Vaikka nopeutetussa saneerausmenettelyssä ei noudateta täysimääräiseen saneerausmenettelyyn liittyvää sääntelyä ohjelmaehdotusta koskevan äänestyksen järjestämisestä, nopeutetussakin saneerausmenettelyssä on tarpeen säätää siitä, ketkä osakkeenomistajat saneerausohjelmaehdotusta koskevaan kannanmuodostukseen osallistuvat. Sen vuoksi pykälän
3 momentiksi
otettaisiin säännös, jonka mukaan osakkeenomistajan oikeuteen ilmoittaa hyväksyvä tai hyväksyvä kanta ehdotukseen ja toimittaa lausuma ehdotuksesta sovellettaisiin, mitä uuden 76 a §:n 2 ja 3 momentissa säädetään osakkeenomistajan oikeudesta äänestyslausuman toimittamiseen. Viitattuja säännöksiä sovellettaisiin ottaen huomioon, että nopeutetussa saneerausmenettelyssä tuomioistuin ei anna äänestyskehotusta tai aseta määräpäivää äänestyslausumien toimittamiselle eikä menettelyssä välttämättä ole selvittäjää määräämässä ajankohtaa, johon mennessä muiden kuin osakeluetteloon merkittyjen osakkeenomistajien olisi ilmoitettava saantonsa selvittäjälle. Sen vuoksi tällaisista kuulemiseen liittyvistä yksityiskohdista huolehtiminen jäisi käytännössä ohjelmaehdotuksen laatijan vastuulle.
96 §.Muutoksenhaku
. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi konversiosaneerauksessa sovellettava 5 momentti, jonka perusteella muutoksenhakutuomioistuimen olisi ilmoitettava kaupparekisteriin merkittävää seikkaa koskevasta ratkaisustaan rekisteriviranomaiselle. Ilmoitus olisi tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Säännös on tarpeen sen johdosta, että saneerausohjelman vahvistamista koskevan muutoksenhaun menestymisellä voi olla merkitystä ohjelman perusteella kaupparekisteriin tehdyn merkinnän pysyvyyden kannalta. Saneerausohjelman vahvistamista koskevan päätöksen muutoksenhaun vaikutukset rekisterimerkinnän ja siitä johtuvien oikeusvaikutusten pysyvyyteen tulisivat arvioitavaksi tapauskohtaisesti. Ehdotus vastaa sisällöltään osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:ssä säädettyä tuomioistuimen velvollisuutta ilmoittaa kaupparekisteriviranomaiselle rekisteriin merkittävää seikkaa koskevasta ratkaisustaan ja ratkaisun lainvoimaisuudesta.