4.1
Keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan, että verotusmenettelylakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella verotukseen liittyviä määräaikoja voitaisiin pidentää valtioneuvoston asetuksella. Vastaava säännös lisättäisiin myös muihin lakeihin, joissa on sellaisia verotukseen, tulotietojärjestelmään tai positiiviseen luottotietorekisteriin liittyviä määräaikoja, joita on mahdollista kansallisella sääntelyllä muuttaa ja joiden tilapäinen jatkaminen voisi olla välttämätöntä vakavassa häiriötilanteessa. Tällaisia lakeja ovat seuraavat lait:
- oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylaki,
- veronkantolaki,
- kiinteistöverolaki,
- perintö- ja lahjaverolaki,
- autoverolaki (777/2020),
- varainsiirtoverolaki,
- -laki tulotietojärjestelmästä,
- laki positiivisesta luottotietorekisteristä,
- laki veronlisäyksestä ja viivekorosta,
- laki yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta (1307/2007),
- laki maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta (603/2006),
- ennakkoperintälaki,
- laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta,
- verontilityslaki (532/1998),
- laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta (627/1978),
- laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta (1551/1995),
- tonnistoverolaki (476/2002),
- laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista (680/1976),
- laki eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta (299/2009) ja
- laki eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä (148/2025).
Säännös koskisi tilanteita, joissa mahdollisuus noudattaa kyseisessä laissa tai kyseisen lain nojalla säädettyjä määräaikoja on estynyt tai merkittävästi vaikeutunut sähkönjakelun, tietoliikenteen, tietojärjestelmän tai pankkien maksuliikenteen vakavasta häiriötilanteesta tai muusta vastaavasta syystä johtuen. Tällöin valtioneuvosto voisi asetuksella säätää määräaikoihin tilapäisiä ja välttämättömiä pidennyksiä. Säännöksen olisi tarkoitus olla laaja ja kattaa kaikki kyseisessä laissa tai sen nojalla säädetyt määräajat, kuten esimerkiksi ilmoittamisen, maksamisen, verotuksen oikaisun, oikaisuvaatimuksen ja valituksen määräajat. Säännös mahdollistaisi kuitenkin vain niiden määräaikojen muuttamisen, joiden pidentäminen on juuri kyseisessä vakavassa häiriötilanteessa tilapäisesti välttämätöntä. Valtioneuvoston asetuksella määritellään tarkemmin, mitä määräaikoja pidentäminen vakavassa häiriötilanteessa koskee, jolloin muut määräajat pysyvät ennallaan.
Asetusta annettaessa otettaisiin huomioon, että lähtökohtaisesti EU-sääntelyyn perustuvia määräaikoja ei ole mahdollista jatkaa kansallisella säännöksellä. Tämän vuoksi sääntelyä ei ehdoteta lisättäväksi sellaisiin lakeihin, joissa määräaikasäännökset perustuvat pääasiassa EU-sääntelyyn. Asetusta annettaessa otettaisiin myös huomioon, että valitusten määräaikojen yleissäännökset ovat oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019), joka koskee verotuksen lisäksi muitakin hallinnonaloja. Siten asetusta annettaessa tulisi harkita, onko ehdotetun valtuutussäännöksen sisältävässä laissa, kuten esimerkiksi verotusmenettelylaissa, säädettyjä yleissäännöksistä poikkeavia valitusten määräaikoja välttämätöntä jatkaa tilapäisesti, kun jatkaminen ei käsillä olevan valtuutussäännöksen nojalla voisi koskea muiden hallinnonalojen valitusten määräaikoja tai sellaisia verotukseenkaan liittyviä valittamisen määräaikoja, joista ei ole säädetty erikseen valtuutussäännöksen sisältävässä laissa.
Valtioneuvosto voisi jatkaa myös niitä määräaikoja, joita koskevat normaalit nykysäännökset mahdollistavat sen, että Verohallinto tai valtiovarainministeriö voivat niitä pidentää. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että vakavassa häiriötilanteessa voi olla tehokasta ja tarkoituksenmukaista, että kaikkien määräaikojen pidennyksistä voidaan määrätä yhdellä valtioneuvoston asetuksella, joka ohittaa valtiovarainministeriön asetukset ja Verohallinnon määräykset määräajoista vastaavalla tavalla kuin eri laeissa säädetyt määräajat. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että Verohallinto tai valtiovarainministeriö pidentäisivät vakavassa häiriötilanteessa niitä määräaikoja, joita ne nykysääntelyn perusteella voivat pidentää, jos häiriötilanne koskee esimerkiksi vain tällaisia määräaikoja. Tällöin valtioneuvoston asetus ei välttämättä olisi tarpeen.
Säännöksen olisi tarkoitus kattaa kaikki tahot, joille on säädetty kyseisessä laissa tai kyseisen lain nojalla määräaikoja, kuten esimerkiksi verovelvolliset, muut tiedonanto- ja ilmoittamisvelvolliset, verosta vastuussa olevat sekä hakijat. Säännös kattaisi myös Verohallintoa, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä ja veronsaajia koskevat määräajat. Valtioneuvosto arvioisi, milloin kysymys on sellaisesta säännöksessä tarkoitetusta vakavasta häiriötilanteesta tai muusta vastaavasta syystä, jonka vuoksi määräaikoja on välttämätöntä pidentää. Valtioneuvosto voisi asetuksella pidentää esimerkiksi tiettyjä verotukseen liittyviä yksilöityjä määräaikoja tai joidenkin lakien mukaisia määräaikoja ja jättää muut määräajat ennalleen. Asetuksella pidennettäisiin siten vain niitä määräaikoja, joita juuri käsillä olevan vakavan häiriötilanteen tai muun vastaavan syyn vuoksi olisi välttämätöntä tilapäisesti pidentää. Toisaalta sääntely mahdollistaisi myös kaikkien määräaikojen, joista kyseisissä laeissa tai niiden perusteella säädetään, pidentämisen yhtäaikaisesti, jos se olisi säännöksessä tarkoitetun vakavan häiriötilanteen tai muun vastaavan syyn vuoksi välttämätöntä.
Harkittaessa sitä, onko määräaikoja välttämätöntä pidentää valtioneuvoston asetuksella, arvioitaisiin ensin, voiko Verohallinto ehkäistä tai poistaa kyseisen häiriötilanteen vaikutukset riittävän tehokkaasti jättämällä määräaikojen noudattamatta jättämisen seuraamukset määräämättä tai perimättä taikka mukauttamalla menettelyjään. Asetuksella olisi mahdollista pidentää määräaikoja tilapäisesti sen verran kuin vakavan häiriötilanteen tai muun vastaavan syyn vuoksi olisi välttämätöntä. Vaikka määräaikojen pidennykset olisivat tilapäisiä, valtioneuvosto voisi kuitenkin uudella asetuksella pidentää niitä edelleen, jos se olisi välttämätöntä esimerkiksi häiriötilanteen jatkumisen vuoksi.
Säännöksen mukaisilla vakavilla sähkönjakelun, tietoliikenteen, tietojärjestelmän tai pankkien maksuliikenteen häiriötilanteilla tai muulla vastaavalla syyllä tarkoitettaisiin säännöksessä sellaisia häiriötilanteita, jotka tosiasiassa estävät tai merkittävästi vaikeuttavat esimerkiksi suurta joukkoa verovelvollisia tai muita tiedonanto- tai ilmoitusvelvollisia toimimasta laissa säädetyssä määräajassa. Se, mitä pidettäisiin suurena joukkona, riippuisi kyseisestä häiriötilanteesta. Lähtökohtaisesti suuressa joukossa olisi kysymys kaikista, joilla olisi samana päivänä vastaavaa velvoitetta koskeva määräaika, kuten esimerkiksi määräpäivä ilmoituksen antamiselle tai veron maksamiselle. Mahdollista olisi myös se, että kysymys olisi vain suuresta osasta tällaista joukkoa.
Säännöksessä tarkoitettu vakava häiriötilanne tai muu vastaava syy voisi olla myös sellainen, että se estää tai merkittävästi vaikeuttaa Verohallintoa toimimasta määräajassa suuren verovelvollisjoukon osalta. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, kun suuremmalla määrällä verovelvollisia säännönmukainen tuloverotus on päättymässä verovuotta seuraavan lokakuun lopussa ja Verohallinnon tietojärjestelmässä on vakava häiriö, jonka johdosta verotuslaskentaa ei saada tehdyksi ja verotuspäätöksiä muodostettua.
Häiriötilanteen vakavuuden arvioinnissa olennaista olisi, onko häiriötilanne sellainen, että se estää toimimasta määräaikojen mukaan tai ainakin merkittävästi vaikeuttaa määräaikojen noudattamista. Esimerkiksi tietojärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien hitaus tai lyhytkestoinen toimimattomuus ei täyttäisi vakavan häiriötilanteen edellytyksiä. Myöskään esimerkiksi pientä verovelvollisjoukkoa koskeva vakavakaan häiriö ei olisi säännöksessä tarkoitettu vakava häiriötilanne, vaan häiriötilanteen tulisi koskea suurta määrää verovelvollisia.
Häiriötilanteen vakavuus voisi olla erilainen riippuen siitä, mihin ajankohtaan häiriö osuu. Esimerkiksi yleisenä veroilmoitusten jättöajankohtana tai maksujen yleisenä eräpäivänä vaikutus olisi suurempi kuin sellaisena ajankohtana, johon ei osu merkittäviä verotukseen liittyviä määräpäiviä. Häiriön ei kuitenkaan olisi välttämätöntä osua juuri verotukseen liittyvään määräpäivään, vaan myös määräpäivää edeltävä häiriö, joka tosiasiassa estää määräajan noudattamisen tai merkittävästi vaikeuttaa määräajan noudattamista, voisi olla säännöksessä tarkoitettu vakava häiriötilanne. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi ennen tuloverotuksen valmistumisen määräaikaa oleva vakava ja pitkäkestoinen häiriö Verohallinnon tietojärjestelmissä tai ennen oma-aloitteisen verotuksen verokauden veroilmoituksen määräaikaa sähkönjakelussa tai tietoliikenneyhteyksissä oleva vakava ja pitkäkestoinen häiriö tai muu vastaava syy, joka estäisi suurta verovelvollisjoukkoa valmistelemasta annettavia ilmoituksia.
Säännöksessä lueteltujen vakavien häiriötilanteiden lisäksi säännös voisi tulla sovellettavaksi myös muusta vastaavasta syystä, jotta säännöksen soveltuminen ei estyisi sellaisessa vakavassa häiriötilanteessa, jota ei välttämättä etukäteen ole pystytty yksilöimään ja ennakoimaan. Kysymys on varautumiseen liittyvästä säännöksestä, jonka tulisi olla mahdollisimman kattava siten, että erilaisiin yhteiskunnan toimivuutta vaarantaviin häiriötilanteisiin kyetään vastamaan ensisijaisesti normaaliolojen toimivaltuuksin. Tavoitteena on varmistaa mahdollisuus vakavassa häiriötilanteessa nopeaan reagointiin ilman, että vakavassa häiriötilanteessa jouduttaisiin kiireesti tekemään lakimuutoksia. Säännöksen luonteen vuoksi on perusteltua jättää valtioneuvostolle tietty harkintavalta sen suhteen, milloin on kysymys säännöksessä tarkoitetusta sähkönjakelun, tietoliikenteen, tietojärjestelmän tai pankkien maksuliikenteen vakavasta häiriötilanteesta tai muusta vastaavasta syystä. Vastaavasti säännöksen luonteen vuoksi valtioneuvostolle on perusteltua jättää tietty harkintavalta myös sen suhteen, milloin mahdollisuus noudattaa määräaikoja on vakavasta häiriötilanteesta johtuen estynyt tai merkittävästi vaikeutunut ja milloin määräaikojen tilapäinen jatkaminen on välttämätöntä. Säännöksen tarkoittamassa tilanteessa kysymys olisi kuitenkin yhteiskunnan toimintaan laajasti vaikuttavasta vakavasta häiriötilanteesta, jossa määräaikoja ei ole mahdollista noudattaa.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2.1
Vaikutukset verovelvollisille ja muille ilmoitus- tai tiedonantovelvollisille
Ehdotettu mahdollisuus määräaikojen pidentämiseen sujuvoittaisi erityisesti verovelvollisten sekä muiden ilmoitus- tai tiedonantovelvollisten mahdollisuuksia toimia lainmukaisesti erilaisissa vakavissa häiriötilanteissa, joissa häiriön vaikutuksia ei voida muilla keinoin riittävästi ehkäistä tai poistaa. Tämä vähentäisi verovelvollisten sekä muiden ilmoitus- ja tiedonantovelvollisien epävarmuutta siitä, aiheutuuko myöhästymisestä seuraamuksia. Tällä olisi todennäköisesti vaikutusta myös ilmoitusten oikeellisuuteen, kun vakavassa häiriötilanteessa ei tarvitsisi kiireellisesti antaa mahdollisesti vaillinaisilla tiedoilla tehtyjä ilmoituksia, joita verovelvolliset, muut ilmoitusvelvolliset, tiedonantovelvolliset tai Verohallinto joutuisivat myöhemmin oikaisemaan. Määräaikojen pidentämisen johdosta verovelvollisten ja muiden ilmoitus- tai tiedonantovelvollisten ei myöskään tarvitsisi selvitellä Verohallinnon kanssa ja mahdollisesti myös muutoksenhakuasteteiden kanssa, täyttyvätkö edellytykset sille, että Verohallinto ei määrää myöhästymisestä seuraamuksia. Ehdotus varmistaisi myös sen, että verovelvollisten on mahdollista saada vakavissa häiriötilanteissakin oikaisuvaatimukset määräajassa vireille, jolloin verotuksen oikaisulautakunta ei jätä niitä myöhässä tulleina tutkimatta.
Vaikutukset verovelvollisille ja muille tiedonanto- tai ilmoitusvelvollisille olisivat edellä kuvatulla tavalla toimintaa helpottavia ja siten myönteisiä. Säännökseen perustuva asetus ei myöskään estäisi verovelvollista tai muuta tiedonanto- tai ilmoitusvelvollista toimimasta alkuperäisessä määräajassa, jos se vakavasta häiriötilanteesta huolimatta olisi verovelvollisen tai muun tiedonanto- tai ilmoitusvelvollisen osalta mahdollista. Koska määräaikojen pidentämisen mahdollisuus vakavassa häiriötilanteessa koskisi verovelvollisia ja muita tiedonanto- tai ilmoitusvelvollisia koskevien määräaikojen lisäksi myös esimeriksi Verohallinnon määräaikaa verotuksen oikaisuun verovelvollisen vahingoksi ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuaikaa, verovelvolliset voisivat joissain yksittäisissä tilanteissa kokea määräaikojen jatkamisen haitalliseksi. Valtioneuvosto kuitenkin määräisi asetuksellaan, mitä määräaikoja pidennetään. Siten esimerkiksi mainittuja verovelvollisten mahdollisesti haitallisiksi kokemia määräaikoja ei pidennettäisi asetuksella, vaikka joitain muita määräaikoja pidennettäisiin, jos se ei ole vakavan häiriötilanteen vuoksi välttämätöntä.
4.2.2
Vaikutukset Verohallinnolle
Vakavan häiriötilanteen vaikutukset Verohallinnolle riippuvat ratkaisevasti siitä, minkälaisesta häiriötilanteesta on kysymys sekä häiriötilanteen ajoittumisesta ja kestosta. Häiriötilanne voi tapauskohtaisesti hyvinkin laajasti estää Verohallinnon normaalin toiminnan säädetyissä määräajoissa tai hidastaa sitä. Jos Verohallinto ei esimerkiksi tietoliikennehäiriön vuoksi saa verotusta koskevia ilmoituksia, tällä on vaikutuksia esitäytettyjen veroilmoitusten muodostamiseen, verotuksen toimittamiseen, verovelvoitteiden muodostamiseen, maksujen kohdistamiseen, verojen tilittämiseen veronsaajille sekä usein vielä kansainväliseen tietojenvaihtoon. Oma-aloitteisessa verotuksessa, jossa ilmoittamisen, maksamisen ja Verohallinnon toiminnan sykli on nopea, häiriön vaikutukset ilmenevät nopeasti ja niihin tulee reagoida erityisen nopeasti.
Verohallinto voi jo nykyisin voimassa olevan lainsäädännön nojalla varsin laajalti ehkäistä, poistaa ja vähentää häiriötilanteen vaikutuksia Verohallinnolle ja verovelvollisille jättämällä ilmoittamisen ja veronmaksun seuraamukset, kuten myöhästymismaksut ja viivästyskorot, määräämättä tai perimättä. Verohallinto voi myös häiriötilanteessa mukauttaa ja myöhentää erinäisiä normaaleja menettelyjään, kuten ilmoitusten laiminlyöntitilanteissa lähetettävien kehotuskirjeiden muodostamista ja arvioverotusten toimittamista. Verohallinnon arvion mukaan tällaisten toimenpiteiden edellyttämistä tietojärjestelmämuutoksista aiheutuu nykytilassa Verohallinnolle 170 000–240 000 euron kustannukset, jos niitä joudutaan häiriötilanteessa laajemmin tekemään. Tämän lisäksi häiriötilanteesta aiheutuu Verohallinnolle muun muassa lisääntyvää virkailijatyötä asiakaspalvelussa ja viestinnässä sekä mahdollisesti myös verovalvonnassa.
Ehdotettu säännös ei velvoita Verohallintoa tekemään tietojärjestelmämuutoksia etukäteen, vaan ne voitaisiin tehdä vasta sitten, jos valtioneuvosto antaa säännöksen perusteella asetuksen. Tällöin tietojärjestelmämuutokset voitaisiin tehdä vain asetuksen edellyttämässä laajuudessa, koska asetus ei todennäköisesti koskisi kaikkia määräaikoja. Verohallinnolle aiheutuvat kustannukset riippuisivat siitä, mitä määräaikoja asetuksella jatketaan. Siten ehdotetun säännöksen säätäminen ei vielä aiheuttaisi tarvetta Verohallinnon tietojärjestelmämuutoksille. Jos Verohallinnon tietojärjestelmissä kuitenkin varauduttaisiin jo ennakolta ja laajalti valtioneuvoston asetuksella mahdollisesti muutettaviin määräaikoihin, tästä aiheutuisi Verohallinnon arvion mukaan 880 000–1 240 000 euron kustannukset. Tällaiset muutokset edellyttäisivät laajamittaista määrittelyä, toteutusta ja testausta. Näin suuret muutostyöt sitoisivat käytännössä Verohallinnon normaalitoiminnan ylläpitoon ja muutoksiin käytettävissä olevat resurssit ja edellyttäisivät siten merkittävien lisäresurssien osoittamista Verohallinnolle. Konkreettisessa häiriötilanteessa Verohallinnolle aiheutuisi lisäksi muun muassa lisääntyvää virkailijatyötä asiakaspalvelussa ja viestinnässä sekä mahdollisesti myös verovalvonnassa.
Niissä tilanteissa, joissa vakavan häiriötilanteen vaikutuksia ei voida riittävästi ehkäistä tai poistaa muilla keinoin, mahdollisuus Verohallintoa koskevien määräaikojen jatkamiseen sujuvoittaisi Verohallinnon toimintaa ja varmistaisi sen lainmukaisuuden myös vakavissa häiriötilanteissa. Säännöksen perusteella esimerkiksi silloin, kun suuremmalla määrällä verovelvollisia säännönmukainen tuloverotus on päättymässä verovuotta seuraavan lokakuun lopussa ja Verohallinnon tietojärjestelmässä on häiriö, jonka johdosta verotuslaskentaa ei saada tehdyksi ja verotuspäätöksiä muodostettua, verotuksen toimittamiselle säädettyä enimmäisaikaa voitaisiin pidentää. Tällöin keskeneräisiä verotustapauksia ei tarvitsisi hoitaa loppuun muutosverotuksessa yksittäisasioina, vaan pidennetyn määräajan puitteissa ne voitaisiin käsitellä säännönmukaisen verotuksen menetelmin. Tämä säästäisi myös merkittävästi työtä Verohallinnossa.
Säännösmuutoksen vaikutus Verohallinnon toimintaan olisi edellä todetulla tavalla merkittävä. Se voisi säästää kustannuksia ja mahdollistaisi lainmukaisen toiminnan sekä edesauttaisi verotuksen hallittua toimittamista ja verotulojen kertymistä erinäisissä vakavissa häiriötilanteissa. Uusien määräaikojen säätäminen edellyttäisi kuitenkin Verohallinnolta laajoja tietojärjestelmämuutoksia ja aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia. Verohallinnon kannalta onkin olennaista, että harkittaessa asetuksen antamisen välttämättömyyttä, arvioitaisiin ensin, voidaanko häiriötilanteen vaikutukset riittävän tehokkaasti ehkäistä tai poistaa jättämällä seuraamukset määräämättä tai perimättä tai menettelyjä mukauttamalla.
4.2.3
Vaikutukset muille tahoille
Ehdotetun säännöksen pääasialliset vaikutukset kohdistuvat verovelvollisiin, muihin ilmoitus- tai tiedonantovelvollisiin ja Verohallintoon. Säännöksellä olisi vaikutusta myös verotuksen oikaisulautakunnan, hallinto-oikeuksien, korkeimman hallinto-oikeuden ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toimintaan. Kuten edellä on todettu, vakava häiriötilanne voisi aiheuttaa merkittävän määrän verovelvollisten muutoksenhakuja, jos verovelvollisten määräaikoja ei jatketa. Vakava häiriötilanne voi myös aiheuttaa sen, että muutoksenhakuja ei ole mahdollista tehdä määräajassa, mikä voi johtaa verovelvollisten ja veronsaajien oikeudenmenetyksiin sekä aiheuttaa hakemuksia korkeimmalle hallinto-oikeudelle menetetyn määräajan palauttamiseksi.
Säännösmuutoksella voi olla vaikutuksia myös verovelvollisten ja muiden ilmoitus- tai tiedonantovelvollisten käyttämien palveluntarjoajien, kuten esimerkiksi tilitoimistojen, toimintaan. Vaikutukset näihin tahoihin ovat samankaltaisia kuin edellä todetut vaikutukset verovelvollisille ja muille ilmoitus- tai tiedonantovelvollisille.
Positiivisen luottotietorekisterin ja tulorekisterin osalta säännösmuutoksella voi olla vaikutuksia myös tahoille, jotka saavat rekistereistä tietoa. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi luotonantajat, vakuutusyhtiöt, Kansaneläkelaitos ja monet muut viranomaiset. Jos ilmoittamisen määräaikoja jatkettaisiin valtuutussäännöksen mukaisella valtioneuvoston asetuksella, rekisterien tiedot eivät olisi ainakaan kattavasti ajantasaisia. Toisaalta sellaisessa vakavassa häiriötilanteessa, jossa näitä rekistereitä koskevia ilmoittamisen määräaikoja jatkettaisiin valtioneuvoston asetuksella, tietoja ei muutoinkaan olisi saatavissa ainakaan kattavasti ajantasaisina tai lainkaan.
4.2.4
Verojen eräpäivien siirron vaikutukset verokertymään
Edellä on kuvattu lähinnä työmäärään ja lainmukaisen toiminnan mahdollisuuksiin liittyviä vaikutuksia, joilla on sinänsä merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, jotka eivät kuitenkaan ole täsmällisesti mitattavissa. Sen sijaan verojen maksun eräpäivän siirron vaikutus verojen kertymiseen on täsmällisemmin arvioitavissa.
Vuonna 2023 Verohallinnolle maksettiin suorituksia yhteensä noin 96 miljardia euroa noin 12 miljoonalla eri suorituksella. Päiväkohtaisesti suoritukset vaihtelivat noin 23 miljoonan euron ja 6 miljardin euron välillä. Keskimäärin veroja kertyy noin 8 miljardia euroa kuukaudessa. Eniten veroja kertyy oma-aloitteisten verojen yleisinä eräpäivinä jokaisen kuukauden 12. päivä, jolloin on vuonna 2023 maksettu noin 4,5–6 miljardia euroa noin 180 000 eri suorituksella. Myös 12. päivää edeltävinä ja sitä seuraavina päivinä kertyy keskimääräistä enemmän veroja. Eniten erillisiä suorituksia on puolestaan kertynyt kiinteistöveron eräpäivänä 7.8.2023, jolloin on maksettu noin miljoonalla erillisellä suorituksella noin 297 miljoonaa euroa.
Jos esimerkiksi oma-aloitteisten verojen eräpäivää ja määräaikaa ilmoitusten antamiselle pidennettäisiin ehdotetun säännöksen perusteella annettavalla asetuksella kuukaudella, lykkääntyisi vähintään noin 4,5–6 miljardin verokertymän saaminen kuukaudella. Toisaalta esityksessä tarkoitetussa vakavassa häiriötilanteessa suuri osa verokertymästä, jonka maksamisen tai ilmoittamisen määräaikoihin säännöstä sovelletaan, jäisi joka tapauksessa saamatta ajallaan. Verokertymän lykkääntyminen aiheuttaisi veronsaajille tarpeen rahoittaa puuttuva määrä lykkäyksen ajaksi muilla tavoilla. Jos määräajan pidentäminen ei kohdistuisi oma-aloitteisten verojen yleiseen eräpäivään, vaikutus olisi huomattavasti pienempi.
Verontilityslain 5 a §:ssä säädetään takuutilityksestä. Jos oma-aloitteisten ennakonpidätysten ja työnantajan sairausvakuutusmaksujen määrä kertymäjakson aikana on yhteensä vähemmän kuin 90 prosenttia kertymisjaksoa vastaavalle kuukaudelle vahvistetusta työnantajasuoritusten vähimmäismäärästä, mainitun säännöksen mukaan erotus tilitetään veronsaajille takuutilityksenä. Pykälän mukaan valtiovarainministeriö säätää asetuksella kuukausikohtaisesti oma-aloitteisten ennakonpidätysten ja työnantajan sairausvakuutusmaksun vähimmäismäärän. Siten valtiovarainministeriö voi tarvittaessa uudella asetuksella vaikuttaa siihen, tuleeko takuutilitys sovellettavaksi.