2.1  Varusmiesten äänestäminen vaaleissa

Varusmiesten äänestämistä koskevista menettelyistä ei ole erikseen säädetty vaalilaissa (714/1998). Vuoden 2021 kuntavaaleissa kuitenkin järjestettiin laitosäänestys Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnissa ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä vaalilain väliaikaisen muutoksen nojalla Covid- 19-pandemiasta johtuen.  

Pääesikunta lähettää vakiintuneen käytännön mukaisesti ennen yleisiä vaaleja Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antaville joukko-osastoille käskyn vaalien huomioimisesta varusmieskoulutuksessa eli niin sanotun vaalikäskyn. Vaalikäskyssä tiedotetaan joukko-osastoja tulevien vaalien ajankohdasta, äänioikeuden määräytymisestä ja äänioikeuden käytöstä ennakkoäänestysajanjaksolla ja vaalipäivänä. Vaalikäskyssä ohjeistetaan myös, että joukko-osastoissa tulee tiedottaa sekä henkilökuntaa että varusmiehiä äänestysmahdollisuudesta. Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleja koskevassa 28.1.2019 päivätyssä vaalikäskyssä (AP1201, 4297/03.00/2018) on ohjeistettu joukko-osastoja seuraavasti: ”Tiedottamisen yhteydessä tulee ilmoittaa lähin tai lähimmät ennakkoäänestyspaikat, niiden aukioloajat sekä lyhyesti se, miten äänestäminen tapahtuu. Lisäksi tulee mainita se, että äänestäjän on äänestystilaisuudessa esitettävä henkilöllisyystodistus tai muu luotettava selvitys henkilöllisyydestään (passi, ajokortti, sirullinen henkilökortti). Varusmieskortti ei ole riittävä selvitys henkilöllisyydestä. Edelleen tulee hyvissä ajoin ilmoittaa se, että varusmiehille ei ennakkoäänestysmahdollisuuden vuoksi tarvitse myöntää varsinaisena vaalipäivänä 14.4.2019 henkilökohtaista lomaa (HL-loma), henkilökohtaista syylomaa (HSL-loma) eikä vapaata äänestämistä varten, paitsi silloin, kun asianosaisella ei hänestä itsestään riippumattomista syistä ole ollut mahdollisuutta osallistua ennakkoäänestykseen. Varusmiehiä on kehotettava käyttämään ennakkoäänestysmahdollisuutta hyväkseen viikonloppuvapaalla ollessaan. Tilaisuus äänestämiseen tulee järjestää joko ennakkoon tai varsinaisena vaalipäivänä myös niille äänioikeutetuille, jotka kärsivät poistumiskieltoa. Edelleen kaikille tulee mainita siitä, että äänestämiseen ei ole velvollisuutta.” Varusmiesten äänestäminen vaaleissa on Pääesikunnan käskyn mukaisesti siis käsketty tapahtuvaksi ensisijaisesti varusmiehen lomien puitteissa eikä äänestämistä varten myönnetä erikseen lomaa, paitsi jos äänioikeutetulla ei ole ollut hänestä itsestään riippumattomista syistä mahdollisuutta äänestää ennakkoäänestysajanjaksolla. 

Laivapalveluksessa ulkomailla olevat varusmiehet voivat äänestää vaalilain 9 §:n mukaisesti laivalla järjestettävässä ennakkoäänestyksessä. 

2.2  Laitosäänestyksen toimittaminen

Ennakkoäänestyspaikoista säädetään vaalilain 9 §:ssä. Ennakkoäänestyspaikat voidaan jakaa yleisiin ja erityisiin sen mukaan ketkä niissä saavat äänestää. Yleisessä ennakkoäänestyspaikassa saavat äänestää kaikki äänioikeutetut. Muita kuin yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja voidaan kutsua erityisiksi, koska niissä saa äänestää vain tietty ryhmä äänestäjiä, esimerkiksi laitoksissa hoidettavana olevat tai niihin otetut; suomalaisissa laivoissa niiden henkilökunta sekä kotonaan kotiäänestykseen oikeutetut äänestäjät. (Tarasti-Jääskeläinen 2014, s. 119)  

Laitoksia, joissa ennakkoäänestys järjestetään voimassaolevan vaalilain mukaisesti (ns. laitosäänestyspaikkoja), ovat ensinnäkin sairaalat, esimerkiksi yleissairaalat, terveyskeskusten vuodeosastot ja psykiatriset sairaalat. Toiseksi tällaisia laitoksia ovat ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnanhallituksen määräämät sosiaalihuollon toimintayksiköt esimerkiksi vanhainkodit ja vastaavat yksiköt, hoito-, hoiva-, veljes- ja sairaskodit, sosiaalihuoltolaissa, vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa tarkoitetut palvelutalot, asuntolat, päihdehuollon laitokset sekä kehitysvammalaitokset jne. Määriteltäessä sitä, kuuluuko sosiaalihuollon toimintayksikkö suoraan vaalilain 46 §:n 2 momentin perusteella (ja siis ilman kunnanhallituksen päätöstä) ennakkoäänestykseen piiriin, ratkaisevaa on, annetaanko yksikössä ympärivuorokautista hoitoa. ”Muista sosiaalihuollon toimintayksiköistä” on kunnanhallituksen tehtävä päätös hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Kolmanneksi laitosäänestys toimitetaan rangaistuslaitoksissa, esimerkiksi vankiloissa ja vankimielisairaaloissa. Ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä laitoksissa saavat vaalilain 46 §:n mukaan äänestää vain niissä hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt. Esimerkiksi laitoksen henkilökunnalla tai laitoksessa äänestysajankohtana vierailevalla henkilöllä ei ole oikeutta äänestää laitosäänestyksessä.  

Laitoksessa ennakkoäänestys toimitetaan vaalilain 48 §:n mukaan yleisissä vaaleissa normaalisti vähintään yhtenä ja enintään kahtena ennakkoäänestyksen ajanjaksoon sattuvana päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina.  

Ennakkoäänestyksen järjestämisestä laitoksessa huolehtii kunnanhallituksen hyvissä ajoin ennen vaaleja asettama vaalitoimikunta. Vaalitoimikunnista säädetään vaalilain 15 §:ssä. Useissa kunnissa yksi vaalitoimikunta ehtii huolehtia ennakkoäänestyksestä kaikissa kunnan alueella olevissa laitoksissa. Jos ennakkoäänestyspaikkoina olevia laitoksia kuitenkin on useita, on kunnanhallituksen asetettava tarvittaessa useampia vaalitoimikuntia. Harkittaessa asetettavien vaalitoimikuntien lukumäärää tulee ottaa huomioon, paitsi laitosten määrä ja koko, myös se, että sisäisen järjestyksen ylläpitämisen turvaaminen erityisesti rangaistuslaitoksissa voi aiheuttaa sen, että ennakkoäänestyksen toimittaminen niissä vie huomattavasti aikaa. Keskusvaalilautakunta toimittaa vaalitoimikunnalle kaikki laitosäänestyksessä tarvittavat vaaliasiakirjat ja -tarvikkeet hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista.  

Suunnitellessaan ennakkoäänestyksen järjestämistä laitoksissa vaalitoimikunnan tulee ottaa yhteys asianomaisen laitoksen johtoon ja pyrkiä toimeenpanemaan äänestys niin tarkoituksenmukaisella tavalla kuin se kulloinkin on mahdollista. Vaalitoimikunnan on huolehdittava siitä, että äänestysjärjestelyt eivät vaaranna laitoksen varsinaisen toiminnan, kuten sairaalahoidon antamisen, häiriötöntä sujumista. Laitosäänestyksen järjestämistä suunniteltaessa parhaiten soveltuvat ajankohdat tulisi varmistaa etukäteen laitoksen henkilökunnalta. Vaalitoimikunnan on yhteistyössä henkilökunnan kanssa lisäksi suunniteltava se, miten äänestystoimituksesta ja sen ajankohdista tiedotetaan riittävästi laitoksessa oleville äänioikeutetuille. 

2.3  Siviilipalvelusta suorittavien äänestysmahdollisuudet

Siviilipalvelusta suorittavien mahdollisuuksia äänestämiseen selvitettiin Siviilipalveluskeskukselta vuoden 2021 kuntavaalien alla valmisteltaessa vaalilain väliaikaista muutosta laitosäänestyksen järjestämisestä kuntavaaleissa varusmiespalvelusta suorittaville äänioikeutetuille (HE 60/2021 vp). Siviilipalveluskeskukselta saadun tiedon mukaan siviilipalvelusta suorittaville järjestetään koulutusjaksoja Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa. Vaikka koulutusjakso olisi päällekkäinen vaalien äänestysajanjakson kanssa, se ei kuitenkaan muodostaisi estettä koulutusjaksoon osallistuville äänestää vaaleissa joko kotimaan ennakkoäänestysajanjaksolla yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa tai varsinaisena vaalipäivänä, sillä siviilipalveluksen koulutusjaksolla on opetusta vain arkipäivisin ja koulutukseen osallistuvat voivat poistua paikalta vapaasti opetuksen ulkopuolisena vapaa-aikana ja viikonlopuksi.  

Esimerkiksi Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen lähin ennakkoäänestyspaikka vuoden 2021 kuntavaaleissa sijaitsi suhteellisen lähellä (n. 3,5 km) koulutuskeskusta Lapinjärven kunnantalolla. Siviilipalveluskeskukselta saatujen tietojen mukaan aiemmin koulutusjaksolla oleville on myös järjestetty mahdollisuus käydä äänestämässä ennakkoäänestyspaikalla ja äänestämistä on muutenkin nostettu esiin myös koulutussisällöissä vaalien alla. Siviilipalvelusta suorittavilla on laajasti mahdollisuuksia äänestää vapaa-ajalla, minkä vuoksi tällä esityksellä ei olisi vaikutuksia varusmiesten ja siviilipalvelusta suorittavien välisiin yhdenvertaisiin äänestysmahdollisuuksiin. Näin ollen esitys ei koske siviilipalvelusta suorittavia laitosäänestyksen järjestämisen osalta. 

2.4  Vaalipiirit eduskuntavaaleissa

Vaalilain 5 §:ssä säädetään, että eduskuntavaaleja varten maa on jaettu maakuntajaon pohjalta vaalipiireihin. Pykälässä luetellaan kuhunkin vaalipiiriin kuuluvat kunnat. Omaksutusta lainsäädännöllisestä ratkaisusta johtuen pykälää täytyy muuttaa jokaisen sellaisen maakuntajakoa koskevan muutoksen yhteydessä, jonka seurauksena joku kunta tai jotkut kunnat siirtyvät maakunnasta toiseen siten, että myös niiden vaalipiiri muuttuu. Lisäksi pykälää on muutettava jokaisen sellaisen kuntajaon muutoksen yhteydessä, joka merkitsee uuden kunnan perustamista yhdistämällä olemassa olevia kuntia tai jakamalla olemassa oleva kunta riippumatta siitä, johtaako muutos vaalipiirin rajojen tarkistamiseen. Samoin pykälää on muutettava kunnan nimen muuttuessa. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleiden kahden kuntajaon muutoksen osalta tätä muutosta ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty vaalilakiin.  

2.5  Vaaliasiamiehet aluevaaleissa

Vaaliasiamiehistä aluevaaleissa säädetään vaalilain 143 f §:ssä.  

”Kullakin ehdokkaita asettavalla puolueella ja ehdokkaan asettavalla valitsijayhdistyksellä tulee olla vaaliasiamies ja jokaisella vaaliasiamiehellä varamies. Lisäksi yhteislistan muodostaneiden valitsijayhdistysten on valtuutettava jonkin valitsijayhdistyksen vaaliasiamies toimimaan yhteislistan vaaliasiamiehenä ja toinen hänen varamiehenään. 

Puolueen tai yhteislistan vaaliasiamies ei saa olla toisen puolueen tai yhteislistan vaaliasiamiehenä. Valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla puolueen vaaliasiamiehenä eikä muun yhteislistan vaaliasiamiehenä kuin mihin hänen valitsijayhdistyksensä kuuluu eikä toisen valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehenä. Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla aluevaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. 

Vaaliasiamiehen puolesta saa tässä laissa tarkoitetun hakemuksen, ilmoituksen tai oikaisun tehdä hänen kirjallisesti valtuuttamansa henkilö. Mitä tässä laissa säädetään puolueen, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehestä, sovelletaan myös varamieheen.” 

Vaaliasiamiestä koskevalla sääntelyllä pyritään osaltaan vaalien luotettavuuden ja läpinäkyvyyden turvaamiseen. Koska vaaliasiamies antaa aluevaalilautakunnalle ehdokashakemuksen, on asianmukaista, ettei hän samalla ole aluevaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä. Pykälässä ei kuitenkaan ole kielletty hänen toimimistaan kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä. Tämä olisi kuitenkin tarpeen, koska aluevaaleissa kunnan keskusvaalilautakunta suorittaa ennakkoäänten laskennan ja vaalipäivän äänten tarkastuslaskennan. Vertailuna todettakoon, että esimerkiksi eduskuntavaaleja koskevassa vaalilain 120 §:n 2 momentissa säädetään: Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla vaalipiirilautakunnan eikä kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä, vaikka eduskuntavaaleissa kunnan keskusvaalilautakunta ei huolehdi sen enempää ehdokasasettelusta kuin ääntenlaskennastakaan. Vastaavasti vaaliasiamiesten jäsenyys kunnan keskusvaalilautakunnassa on vaalilaissa kielletty myös presidentinvaalissa (131 §), kuntavaaleissa (151 §) ja europarlamenttivaaleissa (170 §). Lisäksi vaalilain 13 §:n 2 momentin mukaisesti keskusvaalilautakunnan jäsenen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. 

3.1  Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on edistää varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien äänioikeutettujen mahdollisuuksia äänestää vaaleissa. Laitosäänestyksen järjestämisellä esityksessä tarkoitetuissa varuskunnissa ja yksiköissä voitaisiin vähentää varusmiesten tarvetta siirtyä ja tarvetta kuljettaa varusmiehiä erikseen yleisille ennakkoäänestyspaikoille. Esimerkiksi vuoden 2021 kuntavaalien osalta Pääesikunnalta ja Rajavartiolaitokselta saadun arvion mukaan laitosäänestys koski noin 20 kuntaa ja 15 000 varusmiespalvelusta suorittavaa äänioikeutettua. Lukumääräarviossa oli mukana myös naisten vapaaehtoista palvelusta suorittavien osuus (noin 700). 

Esityksessä ehdotetun vuoden 2017 alusta tulleiden kuntajaon muutosten huomioimisen osalta tavoitteena on ajantasaistaa vaalilakia vastaamaan voimassaolevaa kuntajakoa.  

Kiellolla vaaliasiamiesten toimimisesta kunnan keskusvaalilautakuntien jäsenenä tai varajäsenenä aluevaaleissa on tarkoitus yhdenmukaistaa sääntelyä eri vaalityyppien osalta, koska kielto on ilmaistu vaalilaissa muiden vaalien osalta sekä selkeyttää asiaa tältä osin.  

Vaalilain 66 g §:ään ehdotettavan aluevaaleja koskevan teknisen lisäyksen tarkoitus on selkeyttää säännöksen sisältöä. 

3.2  Keskeiset ehdotukset

Laitosäänestyksen toimittaminen varuskunnissa

Esityksessä ehdotetaan Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnat ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavat yksiköt sisällytettäväksi vaalilain 9 §:n 3 momentin listaan kotimaan erityisistä äänestyspaikoista. Käsitteellä Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnat tarkoitettaisiin sellaisia Puolustusvoimien varuskuntia, joissa sijaitsee varusmieskoulutusta antavia joukko-osastoja tai niiden osia. Esityksen mukaisesti laitosäänestystä ei järjestettäisi sellaisissa Puolustusvoimien varuskunnissa, joissa ei anneta varusmieskoulutusta. Vastaavasti laitosäänestystä ei esityksen mukaisesti järjestettäisi Rajavartiolaitoksen yksiköissä, joissa ei anneta varusmieskoulutusta.  

Lisäksi vaalilain ennakkoäänestysoikeutta koskevan 46 §:n 2 momenttiin äänioikeutetuista, jotka voivat äänestää laitosäänestyksessä, ehdotetaan lisättäväksi äänioikeutettu, joka suorittaa varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnassa tai Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavassa yksikössä.  

Kuntajaon muutokset

Esityksessä ehdotetaan vaalilain 5 §:n muuttamista siten, että sen 4 kohdasta poistetaan Luvia ja 9 kohdasta Juankoski. Siten pykälä vastaisi kahta kuntajaon muutosta, jotka ovat tulleet voimaan vuoden 2017 alussa:  

- Luvian kunta ja Eurajoen kunta yhdistettiin Eurajoen kunnaksi valtioneuvoston 10.12.2015 tekemällä päätöksellä (1471/2015), joka tuli voimaan 1.1.2017.  

- Juankosken kaupunki ja Kuopion kaupunki yhdistettiin uudeksi Kuopion kaupungiksi valtioneuvoston 16.6.2016 tekemällä päätöksellä (459/2016), joka tuli voimaan 1.1.2017.  

Vaaliasiamiesten esteellisyys toimia keskusvaalilautakunnan jäseninä tai varajäseninä aluevaaleissa

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi vaalilain 143 f §:n 2 momenttiin maininta siitä, että puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies aluevaaleissa ei saa olla keskusvaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. 

Tekninen lisäys

Esityksessä ehdotetaan, että vaalilain 66 g §:n 3 momenttiin lisättäisiin maininta aluevaaleista. Muutoksen jälkeen kunnan keskusvaalilautakunta käsittelisi kirjeäänestysasiakirjoja aluevaaleissa ja kuntavaaleissa samalla tavalla.  

3.3  Pääasialliset vaikutukset

Vaikutukset varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksiin

Laitosäänestys helpottaisi niiden varusmieskoulutukseen osallistuvien äänioikeutettujen äänioikeuden käyttämistä, jotka olisivat saapuvilla esityksessä tarkoitetuilla Puolustusvoimien varuskunta-alueilla ja Rajavartiolaitoksen yksiköissä laitosäänestystä toimitettaessa. Ehdotus edistäisi siten kyseisten henkilöiden vaali- ja osallistumisoikeuksien tosiasiallista toteutumista.  

Äänestysaktiivisuuden eriytyminen esimerkiksi iän ja sosioekonomisen aseman mukaan on tutkimuksissa tunnistettu ongelmaksi suomalaisessa demokratiassa. Laitosäänestyksen laajentaminen varusmiespalvelusta suorittaviin voi parantaa heidän äänestysaktiivisuuttaan, kun äänestyspaikkaan ei tarvitsisi itse aktiivisesti hakeutua, vaan äänestysmahdollisuus olisi käytössä palveluksen suorittamisen yhteydessä. Tämän voi arvella parantavan etenkin niiden varusmiesten äänioikeuden käyttämistä, joiden poliittinen kiinnittyminen on vähäistä.  

Laitosäänestyksen järjestämisellä voitaisiin vähentää varusmiespalvelusta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien äänioikeutettujen tarvetta siirtyä ja tarvetta kuljettaa kyseisiä henkilöitä erikseen yleisille ennakkoäänestyspaikoille. Tällöin voitaisiin myös mahdollisuuksien mukaan välttyä aiheuttamasta ruuhkaa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, joka on avoinna kaikille äänioikeutetuille, ja edistää näin osaltaan ennakkoäänestysten sujuvaa toimittamista.  

Erinäisten turvallisuusnäkökohtien huomiointi

Vaalilain 184 §:n mukaan oikeusministeriö voi valtuuttaa kotimaisen tai ulkomaisen vaalitarkkailijan koko maan alueelle ja kunnan keskusvaalilautakunta kunnan alueelle. Vaalitarkkailijalla on oikeus olla läsnä silloin kun vaaliviranomainen suorittaa tehtäviään. Tästä johtuen olisi mahdollista, että myös ulkomaisia vaalitarkkailijoita tulisi suorittamaan tarkkailua vaalitoimikunnan työskentelystä varuskunta-alueella.  

Pääesikunta on ennen vuoden 2021 kuntavaalien toimittamista pyrkinyt selvittämään mahdollisiin vaalitarkkailumissioihin ja myös vaalitoimikuntien varuskunta-alueille pääsyyn liittyviä potentiaalisia turvallisuusriskejä. Tuolloin todettiin, että riskien minimoimiseksi laitosäänestys varuskunnissa on mahdollista rajoittaa tiloihin, joihin varuskuntien ulkopuolisten henkilöiden pääsyn katsottaisi sisältävän mahdollisimman vähän riskejä. Laitosäänestys olisi mahdollista järjestää esimerkiksi sotilaskodissa tai tarvittaessa esimerkiksi ulkotiloissa varuskunta-alueen portin läheisyydessä äänestystä varten rajatulla alueella. Lisäksi vaalitoimikunnan jäsenille (ja mahdollisille vaalitarkkailijoille) voitaisiin järjestää varuskunnan puolelta saattaja tai saattajat, jolloin he eivät voisi itsenäisesti liikkua varuskunta-alueella. Oikeusministeriön tiedossa on, että esimerkiksi vankiloissa laitosäänestystä toimitettaessa vaalitoimikunnalle voidaan määrätä saattaja vankilan puolesta.  

Tieto laitosäänestystä toimittavista vaalitoimikuntaan kuuluvista henkilöistä olisi tarvittaessa mahdollista toimittaa etukäteen tiedoksi varuskunnalle esimerkiksi laitosäänestyksen ajankohtaa sovittaessa. Vastaavasti varuskunnilla olisi tarvittaessa mahdollisuus saada tietoonsa ne henkilöt, jotka olisivat saaneet valtuutuksen toimia vaalitarkkailijoina.  

Taloudelliset vaikutukset

Laitosäänestyksen toimittamisesta Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnissa ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä aiheutuisi oletettavasti pieniä taloudellisia vaikutuksia laitosäänestyksen järjestämisestä vastaaville kunnille. Ainakin osa kunnista joutuisi todennäköisesti nimeämään kunnan alueella sijaitsevassa Puolustusvoimien varuskunnassa tai Rajavartiolaitoksen yksikössä toimitettavaa laitosäänestystä varten erillisen vaalitoimikunnan. 

Vaikutukset viranomaistoimintaan

Esityksellä ei olisi vaikutuksia Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin. Esityksellä olisi vähäisiä vaikutuksia Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen työtehtävien määrään ja näiden toimitilojen käyttöön. Ehdotuksen mukaisen laitosäänestyksen toimittaminen voisi edellyttää vaalitoimikuntaan kuuluvien henkilöiden saattamista äänestyspaikalle ja sieltä pois sekä muuta vaalitoimikunnan ohjeistamista käytännön asioissa. Kulku alueelle, jossa annetaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta, vaatii asianmukaisen luvan. Kulkulupien hankkiminen vaalitoimikunnalle sekä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön ohjeistaminen ennakkoäänestyksen toimittamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä aiheuttaa myös joitakin lisätehtäviä Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle. 

Vaikutukset koskien muita ehdotettavia muutoksia

Esityksessä ehdotetulla muutoksella vaalilain 5 §:ään siten, että se vastaisi kahta kuntajaon muutosta, jotka ovat tulleet voimaan vuoden 2017 alussa ei ole vaikutuksia vaalilain 6 §:n mukaisesti vaalipiireistä valittavien kansanedustajien lukumääriin, koska kuntajaon muutokset eivät aiheuta muutosta vaalipiirijakoon.  

Myöskään vaalilakiin ehdotettavalla lisäyksellä vaaliasiamiesten esteellisyydestä toimia kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä aluevaaleissa ei olisi käytännön vaikutuksia tulkintaan siitä, voivatko vaaliasiamiehet toimia kunnan keskusvaalilautakunnan jäseninä aluevaaleissa, koska voimassaolevan vaalilain 14 §:n mukaan kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenen ja varajäsenen esteellisyydestä säädetään hallintolain 27–30 §:ssä. Kun esteellisyyssääntelyä sovelletaan keskusvaalilautakunnan jäseniin ja varajäseniin, voidaan tulkita, että vaaliasiamies olisi esteellinen toimimaan keskusvaalilautakunnan jäsenenä hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti: jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.  

Vaalilain 66 g §:ään ehdotetulla muutoksella ei ole käytännön vaikutuksia, koska se ainoastaan selkeyttää säännöksen sisältöä. 

Näiden muutosehdotusten osalta esityksellä ei ole myöskään taloudellisia tai muita yhteiskunnallisia vaikutuksia. 

4.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Hallituksen esityksen mukainen tavoite varusmiesten äänestysmahdollisuuksien turvaamisesta vaaleissa voitaisiin vaihtoehtoisesti saavuttaa myös voimassaolevalla vaalilainsäädännöllä, vakiintuneilla käytännöillä varusmiesten äänestämismahdollisuuksien toteuttamiseksi esimerkiksi järjestämällä kuljetuksia varuskunnista yleisille ennakkoäänestyspaikoille tai sijoittamalla yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja varuskuntien läheisyyteen. Esityksen mukaisella ehdotuksella arvioidaan kuitenkin mahdolliseksi varmistaa varusmiesten äänioikeuden käyttö paremmin kuin voimassaolevan lainsäädännön puitteissa. 

4.2  Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot

Varusmiesten äänestämisen huomioimista vaalilainsäädännössä ulkomailla on tarkasteltu hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain 9 ja 46 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 60/2021 vp) keväällä 2021. Tuolloin tehdyn tarkastelun mukaan varuskunnissa suoritettavasta laitosäänestykseen verrattavasta ennakkoäänestyksestä ei ole säädetty oheisessa vertailussa läpikäytävien maiden (Ruotsi, Norja, Tanska) vaalilainsäädännössä, mutta Norjassa viranomaisohjeistuksen mukaan myös sotilastukikohtaan voidaan järjestää äänestyspaikka.  

Ruotsi

Ruotsin vaalilaki (Vallag 2005:837) ei sisällä erillisiä säännöksiä varuskunnista äänestyspaikkoina tai varusmiesten äänestysjärjestelyistä. Lain 3 luvun 5 §:ssä säädetään vaalilautakunnan mahdollisuudesta päättää, että äänestäminen voidaan järjestää myös sairaalassa, rangaistuslaitoksessa tai muussa vastaavassa laitoksessa.  

Norja

Norjan vaalilaki (Lov om valg til Stortinget, fylkesting og kommunestyrer, LOV-2002-06-28-57) ei sisällä säännöksiä varuskunnista mahdollisena ennakkoäänestyspaikkana. Vaalilain § 8-3 sisältää säännöksen ennakkoäänestyspaikoista. Mainitun pykälän mukaan ennakkoäänestys voidaan toimittaa muun muassa terveyden- ja sosiaalihuollon laitoksissa tai muussa sellaisessa paikassa, jonka vaalikomitea on määrännyt ennakkoäänestyspaikaksi. Norjan vaaliviranomaisen ylläpitämällä sivulla valg.no annetaan tarkempaa ohjeistusta vaalien toimittamisesta ja ennakkoäänestämisestä. Sivuston mukaan ennakkoäänestyspaikkana toimivana laitoksena voidaan pitää muun muassa sotilastukikohtaa.  

Tanska

Tanskan paikallis- ja aluevaalilaki (Kommunal- og regionalvalgloven LBK nr 13 af 09/01/2020) ei sisällä säännöksiä äänestämisestä varuskunnissa. Ennakkoäänestys toimitetaan Tanskassa kirjeäänestyksenä. Lain 6 luvun 59 §:ssä säädetään kirjeäänestyksen lähtökohdasta, jonka mukaan kaikilla äänioikeutetuilla on mahdollisuus äänestää postitse missä tahansa maan kunnassa. Lain 6 luvun 60 §:ssä säädetään kirjeäänestysmahdollisuudesta muun muassa sairaaloissa, sosiaalilain tarkoittamissa hoito- ja turvakodeissa, julkisissa hoitokodeissa, muissa ikääntyneiden asunnoissa sekä vankeinhoitolaitoksissa tai pidätyskeskuksissa. Lain 6 luvun 60 §:ssä säädetään mahdollisuudesta äänestää kirjeitse kotoa, jos äänestäjä ei sairauden tai liikkuvuuden puutteen vuoksi voi ilmestyä äänestyspaikalle, eikä tällä ole mahdollisuutta äänestää jossakin edellä mainitussa laitoksessa tai asuntomuodossa.