1
Sopimuksen sisältö
1 artikla.Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt. Tässä artiklassa määritetään ne henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Artikla on OECD:n mallisopimuksen mukainen. Sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa. Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa.
Eräissä tapauksissa sopimusta voidaan soveltaa myös kolmannessa valtiossa asuvaan henkilöön. Syrjintäkieltoa koskevan 22 artiklan määräykset ja tietojen vaihtamista koskevan 24 artiklan mukaan vaihdettavat tiedot voivat nimittäin koskea henkilöitä, jotka eivät asu kummassakaan sopimusvaltiossa.
2 artikla.Sopimuksen piiriin kuuluvat verot. Verot, joihin sopimusta sovelletaan, määritellään ja mainitaan tässä artiklassa.
3—5 artikla.Yleiset määritelmät.Sopimusvaltiossa asuva henkilö. Kiinteä toimipaikka. Näissä artikloissa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Artiklat ovat pääosin OECD:n mallisopimuksen mukaisia.
Sopimuksen 3 artiklassa on yleisiä määritelmiä. Määritelmiä on myös sopimuksen muissa artikloissa. Niinpä esimerkiksi sanonnat osinko, korko ja rojalti määritellään näiden tulolajien verotusta käsittelevissä artikloissa (10, 11 ja 12 artikla).
Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa. Siinä mainitaan myös valtio, sen paikallisviranomainen ja julkisyhteisö. Muun kuin luonnollisen henkilö asuinvaltio ratkaistaan sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisellä keskinäisellä sopimuksella (3 kappale).
Sanonta kiinteä toimipaikka, joka määritellään 5 artiklassa, on tärkeä erityisesti liiketulon verotusta koskevan 7 artiklan soveltamisen kannalta. Määritelmä vastaa OECD:n mallisopimuksen määräyksiä.
6 artikla.Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo. Kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on. Tällaiseen tuloon rinnastetaan artiklan mukaan muun muassa tulo, joka saadaan kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun yhteisöosuuden perusteella hallitun huoneiston käytöstä tai vuokralleannosta (4 kappale). Näin ollen voidaan esimerkiksi tuloa, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneiston vuokralleannosta, verottaa Suomessa.
Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimusta.
7 artikla.Liiketulo. Tämän artiklan mukaan sopimusvaltiossa olevan yrityksen saamasta liiketulosta voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa vain, jos yritys harjoittaa toimintaansa viimeksi mainitussa valtiossa olevasta kiinteästä toimipaikasta. Käsite kiinteä toimipaikka määritellään sopimuksen 5 artiklassa. Liiketuloa, josta kiinteän toimipaikan sijaintivaltio voi verottaa, on vain se tulo, joka on luettava kuuluvaksi itse kiinteään toimipaikkaan (1 kappale). Jos liiketuloon sisältyy tuloa, jota käsitellään erikseen sopimuksen muissa artikloissa, siihen sovelletaan sitä koskevia erityismääräyksiä (7 kappale).
Artiklan määräykset vastaavat OECD:n malliverosopimuksen määräyksiä.
8 artikla.Merenkulku ja ilmakuljetus. Tämä artikla sisältää merenkulusta ja ilmakuljetuksesta saadun tulon osalta poikkeuksia 7 artiklan määräyksiin. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisestä merenkulusta tai ilmakuljetuksesta, verotetaan vain tässä valtiossa, silloinkin kun tulo on luettava kuuluvaksi kiinteään toimipaikkaan, joka yrityksellä on toisessa sopimusvaltiossa (1 kappale).
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 8 artiklaa.
9 artikla.Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset. Etuyhteydessä keskenään olevien yritysten saamaa tuloa saadaan tämän artiklan mukaan oikaista, jos perusteetonta voitonsiirtoa voidaan osoittaa tapahtuneen. Suomessa tällä määräyksellä on merkitystä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n soveltamisen kannalta.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 9 artiklaa.
10 artikla.Osinko. Osingosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon saaja asuu (1 kappale).
Jos turkmenistanilaisen yhtiön maksaman osingon saajana on suomalainen yhtiö, osinko on Suomessa vapautettu verosta, jos saaja hallitsee välittömästi vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä (21 artiklan 1 kappaleen b kohta).
Osingosta voidaan artiklan 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksavan yhtiön kotipaikka on (lähdevaltio). Artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaan vero lähdevaltiossa on rajoitettu 5 prosenttiin osingon kokonaismäärästä, jos osingonsaaja on yhtiö, joka suoraan omistaa vähintään 25 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta. Muissa tapauksissa vero saa olla enintään 15 prosenttia osingon kokonaismäärästä. Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan mainittuja rajoituksia (4 kappale), jos osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan.
Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 21 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 10 artiklaa.
11 artikla. Korko. Korosta voidaan verottaa kummassakin sopimusvaltiossa (1 ja 2 kappale). Koron enimmäisverokanta sopimusvaltiossa, josta korko kertyy (lähdeverokanta), on 10 prosenttia. Korko on lähdeverovapaa (verotetaan vain vastaanottajan asuinvaltiossa), jos se maksetaan toisen sopimusvaltion hallitukselle mukaan lukien sen paikallisviranomainen, keskuspankki tai tämän hallituksen omistama tai kontrolloima virasto tai laitos (rahoituslaitos mukaan lukien) tai toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle sellaiseen lainaan tai luottoon liittyen, jonka on taannut jokin edellä mainituista. Virasto tai laitos käsittää Suomen osalta erityisesti Teollisen yhteistyön rahaston, Finnveran ja Suomen Vientiluoton ja Turkmenistanin osalta the Central Bank of Turkmenistan ja the State Bank for Foreign Economic Relations of Turkmenistan.
Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan 1 ja 2 kappaleissa olevia rajoituksia, jos koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan (5 kappale).
Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 21 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.
Lähdevaltion verottamisoikeutta koskevilla määräyksillä ei ole Suomessa juuri mitään käytännön merkitystä, koska rajoitetusti verovelvollisen on tuloverolain (1535/1992) 9 §:n 2 momentin mukaan vain eräissä harvinaisissa ja vähämerkityksissä tapauksissa suoritettava Suomessa veroa täältä saadusta korosta.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 11 artiklaa tai sen kommentaareja.
12 artikla.Rojalti. Rojaltista voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa rojaltin saaja asuu. Rojaltista voidaan kuitenkin 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy (lähdevaltio). Vero saa silloin olla enintään 10 prosenttia rojaltin kokonaismäärästä. Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan 2 kappaleessa olevaa rajoitusta (4 kappale), jos rojaltin maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Rojaltista, joka maksetaan kiinteän omaisuuden käyttöoikeudesta, sekä kaivoksen tai muiden luonnon varojen hyväksikäytöstä verotetaan 6 artiklan mukaan.
Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 21 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.
Artikla poikkeaa OECD:n malliverosopimuksesta siinä, että artikla antaa rojaltin verottamisoikeuden myös lähdevaltiolle.
13 artikla.Luovutusvoitto. Luovutusvoiton verottaminen säännellään tässä artiklassa. Kiinteän omaisuuden luovutuksesta saadusta myyntivoitosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on (1 kappale). Kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun osuuden luovutuksesta saatu myyntivoitto rinnastetaan kiinteän omaisuuden luovutuksesta saatuun myyntivoittoon (2 kappale). Esimerkiksi myyntivoitosta, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneiston luovutuksesta, voidaan siis verottaa Suomessa. Jos sopimusvaltiossa asuvalla henkilöllä on toisessa sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka, toimipaikan ja sen liikeomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa eli toimipaikan sijaintivaltiossa (3 kappale). Myyntivoitosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisessä liikenteessä käytetyn laivan tai ilma-aluksen ja niiden käyttöön liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain tässä sopimusvaltiossa eli yrityksen asuinvaltiossa (4 kappale).
Voitosta, joka saadaan sellaisen omaisuuden luovutuksesta, jota ei tarkoiteta 1—5 (tavarakontit) kappaleessa, verotetaan vain luovuttajan asuinvaltiossa (6 kappale).
Määräykset vastaavat OECD:n mallisopimuksen 13 artiklan tai artiklan kommentaarin määräyksiä.
14—16 artikla.Työtulo. Johtajanpalkkio. Taiteilijat ja urheilijat. Näihin artikloihin sisältyvät määräykset, jotka koskevat työtuloa ja työvoiman vuokrausta (14 artikla), johtajanpalkkiota (15 artikla) sekä taiteilijoita ja urheilijoita (16 artikla), ovat eräin täsmennyksin ja poikkeamin OECD:n mallisopimuksen ja Suomen verosopimuksissaan noudattaman käytännön mukaiset.
17 artikla.Eläkkeet, elinkorot ja samanluonteiset maksut. Yksityiseen palvelukseen perustuvaa eläkettä ja muuta samanluonteista hyvitystä verotetaan artiklan mukaan vain eläkkeensaajan asuinvaltiossa (1 kappale). Eläkettä ja muuta samanlaista suoritusta, joka maksetaan sopimusvaltion tai sen paikallisviranomaisen sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön (esimerkiksi Suomen TEL-eläke) tai järjestelmän mukaan, voidaan kuitenkin verottaa tässä valtiossa eli lähdevaltiossa (2 kappale).
Määräykset vastaavat OECD:n mallisopimuksen 18 artiklan kommentaarin vaihtoehtoisia määräyksiä.
18 artikla.Julkinen palvelus. Julkisesta palveluksesta saatua tuloa verotetaan 1 kappaleen a kohdassa olevan pääsäännön mukaan vain siinä sopimusvaltiossa, josta maksu tapahtuu. Vastaava pääsääntö on 2 kappaleen a kohdan mukaan voimassa tällaisen palveluksen perusteella maksettavan eläkkeen osalta. Artiklan 1 kappaleen b kohdassa ja 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa palkkatuloa ja eläkettä verotetaan kuitenkin vain saajan kotivaltiossa. Artiklan 3 kappaleessa mainituin edellytyksin verotetaan taas julkisesta palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä niiden määräysten mukaan, jotka koskevat yksityisestä palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 19 artiklaa.
19 artikla.Opiskelijat. Sopimuksen 19 artiklassa on määräyksiä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta eräissä tapauksissa. Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 20 artiklaa.
20 artikla.Muu tulo. Tulosta, jota ei käsitellä 6—19 artiklassa, verotetaan vain tulon saajan asuinvaltiossa (1 kappale).
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 21 artiklaa.
21 artikla.Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Tämän artiklan mukaan kumpikin sopimusvaltio käyttää kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa päämenetelmänä hyvitysmenetelmää. Suomea koskevat määräykset ovat 1 kappaleessa ja Turkmenistania koskevat määräykset 2 kappaleessa. Artiklan 1 kappaleen a kohdan määräys rakentuu sille periaatteelle, että tulon saajaa verotetaan Suomessa (sen ollessa asuinvaltio) myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa Turkmenistanissa (lähdevaltio). Suomessa maksettavasta verosta vähennetään kuitenkin vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta Turkmenistanissa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa (1552/1995) säädetään. Hyvitysmenetelmää ei luonnollisestikaan sovelleta Suomessa silloin, kun osinko on vapaa Suomen verosta 1 kappaleen b kohdan määräyksen nojalla.
22—25 artikla.Syrjintäkielto. Keskinäinen sopimusmenettely. Tietojen vaihtaminen. Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäsenet. Näihin artikloihin sisältyvät syrjintäkieltoa (22 artikla), keskinäistä sopimusmenettelyä (23 artikla), tietojen vaihtamista (24 artikla) ja diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäseniä (25 artikla) koskevat määräykset. Syrjintäkielto ja tietojenvaihto koskevat kaikenlaatuisia veroja. Tietojenvaihtoartikla on OECD:n mallisopimuksen viimeisimmän laajan 26 artiklan mukainen, ja myös muut artiklat vastaavat OECD:n mallisopimuksen artikloita (24, 25 ja 28 artikla).
26 ja 27 artikla.Voimaantulo. Päättyminen. Sopimuksen voimaantuloa (26 artikla) ja päättymistä (27 artikla) koskevat määräykset sisältyvät näihin artikloihin. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.