4.1
Keskeiset ehdotukset
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 a §, jossa säädetään niistä tiedoista, joita arvonimiasioita käsittelevien viranomaisten on oikeus henkilön nuhteettomuuden arvioimiseksi käsitellä ja saada riippumatta tietojen salassa pidettävyydestä.
Ehdotetun säännöksen mukaan arvonimiasioiden käsittelyä varten valtioneuvoston kanslialla ja tasavallan presidentin kanslialla on oikeus saada ja käsitellä salassapitosäännösten estämättä arvonimen saajaksi ehdotettua henkilöä koskevia sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002) tarkoitettuun sakkorekisteriin merkittyjä tietoja henkilölle määrätyistä sakoista, rikesakoista ja tieliikennelain (729/2018) nojalla määrätyistä liikennevirhemaksuista, rikosrekisterilain (770/1993) 5 §:ssä tarkoitettuun rikosrekisterin otteeseen sisältyviä tietoja sekä tietoja esitutkintalaissa (805/2011) tarkoitetusta henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä silloin, kun henkilöllä itsellään on esitutkintalain mukaan oikeus saada tieto rikosepäilystä.
Säännöksessä määritellään tietojen käsittelyn yksinomaiseksi tarkoitukseksi henkilön nuhteettomuuden arvioiminen. Käsiteltävät tiedot on lainkohdan perusteella tarkoin rajattu sakkorekisteri- ja rikosrekisteriotteelta ilmeneviin tietoihin sekä mahdolliseen rikosepäilyyn. Säännöksen mukaan valtioneuvoston kanslia toimii käsiteltävien tietojen osalta rekisterinpitäjänä ja tasavallan presidentin kanslia henkilötietojen käsittelijänä.
Sakkorekisteriä koskevat tiedot
Sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 1 luvun 1 §:n mukaan laissa säädetyssä järjestyksessä pannaan täytäntöön päiväsakoin vahvistettu sakko sekä uhkasakko, yhteisösakko, rikesakko ja kurinpitosakko. Lain 5 luvussa säädetään sakkorekisteristä. Lain 46 §:n mukaan Oikeusrekisterikeskus ylläpitää sakkorekisteriä. Sakkorekisteri sisältää 47 §:n mukaan seuraamuksen kohteena olevan henkilön tunniste- ja yhteystietojen lisäksi muun muassa seuraamuksen laatua ja määrää, suoritettuja täytäntöönpanotoimia ja niiden aikaa sekä kertynyttä rahamäärää koskevat tiedot. Sakkorekisterin sisältämät rikokseen ja rikosoikeudelliseen seuraamukseen liittyvä tiedot on pidettävä salassa lain 50 §:ssä säädetyllä tavalla.
Sakkorekisteritietojen luovuttamisesta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetun lain 50 §:ssä, jonka 2 momentin mukaan Oikeusrekisterikeskus saa salassapitovelvollisuuden estämättä pyynnöstä luovuttaa tietoja niille, joiden oikeudesta mainittujen tietojen saamiseen säädetään erikseen lailla. Sakkorekisterin tietojen luovuttaminen vaatii siten nimenomaisen luovutussäännöksen ja säännöksestä on riittävän selvästi käytävä ilmi oikeus saada tietoja nimenomaan sakkorekisteristä. Säännöksessä on yksilöitävä tietoihin oikeutettu taho, luovutettavat tiedot ja tietojen käyttötarkoitus. Tietoja ei saa luovuttaa enää sen jälkeen, kun kolme vuotta on kulunut lainvoimaisen tuomion tai muun lopullisen viranomaisratkaisun julistamisesta tai antamisesta. Tiedot luovutetaan sakkorekisterin otteella.
Uusi tieliikennelaki (729/2018) on tullut voimaan 1.6.2020. Lain voimaantulon myötä osa aiemmin sakkorangaistuksen alaan kuuluvista liikennerikkomuksista siirrettiin hallinnollisen seuraamusmaksun, liikennevirhemaksun, alaan kuuluviksi. Lain 6 luvussa säädetään liikennerikkomuksista ja niiden seuraamuksesta liikennevirhemaksusta. Liikennevirhemaksuja voidaan määrätä esimerkiksi ajoneuvon kuljettajille nopeusrajoitusten rikkomisesta, jalankulkijoille tai pyöräilijöille liikennesääntöjen noudattamista koskevien säännösten rikkomisesta tai vaikkapa moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle henkilökuljetusta koskevien säännösten rikkomisesta.
Myös vesiliikenteen rangaistusjärjestelmä on uudistettu 1.6.2020 voimaan tulleella vesiliikennelailla (782/2019). Nykyisin käytössä olevan rikosoikeudellisen rangaistusjärjestelmän rinnalle on tullut vesiliikenteen liikennevirhemaksujärjestelmä. Kuten tieliikennelain rikkomusten myös vesiliikennerikkomusten seuraamuksena käytetään jatkossa liikennevirhemaksua hallinnollisten vesiliikennerikkomusten seuraamuksena, kun taas sakko säilyy vakavampien ja moitittavampien tekojen rangaistuksena. Uuden vesiliikennelain tullessa voimaan erilaisia vesikulkuneuvon päällikön yleisiä rikkomuksia, vesiliikenteen nopeusrajoitusten rikkomisia ja rekisteröintirikkomuksia käsitellään kiinteämääräisillä liikennevirhemaksuilla.
Liikennevirhemaksu ei ole sakko, vaan hallinnollinen sanktio. Liikennevirhemaksu ja sakko ovat kuitenkin luonteeltaan samanlaisia, kumpikin on lainvastaisesta menettelystä määrättävä seuraamus. Liikennevirhemaksut sekä sakot ja muut rikosoikeudelliset rangaistukset muodostavat eheän kokonaisuuden, jossa liikennevirhemaksun ja sakon soveltamisalojen väliin ei jää sanktioimatonta menettelyä. Liikennevirhemaksu voidaan tällä hetkellä lisäksi määrätä seuraamukseksi ajoneuvolaissa (1090/2002), ajokorttilaissa (386/2011) ja liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) säädetyistä hallinnollisista rikkomuksista.
Liikennevirhemaksujen täytäntöönpanossa on tarkoitus noudattaa sakon täytäntöönpanosta annetun lain säännöksiä. Hallituksen esitys 17/2020 vp. on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä ja siihen sisältyy ehdotus sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta niin, että lakia sovellettaisiin myös tieliikennelain mukaisten liikennevirhemaksujen täytäntöönpanoon. Lain voimaantulon jälkeen tallennetaan sakkorekisteriin myös tiedot henkilölle määrätyistä liikennevirhemaksuista, joita voitaisiin näin ollen tämän esityksen mukaisesti luovuttaa arvonimiasioiden käsittelyä varten.
Arvonimiasioita käsittelevien viranomaisten tiedonsaantioikeus kohdistuisi sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa tarkoitettuun sakkorekisteriin merkittyihin tietoihin henkilölle määrätyistä sakoista ja liikennevirhemaksuista. Näitä tietoja olisivat näin ollen sakontäytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiset sakot sekä tiedot liikennevirhemaksuista. Tiedot luovutettaisiin sakkorekisteriotteella. Tiedonsaantioikeuden tarkoituksena on se, että arvonimen myöntämisen perusteeksi henkilöstä saadaan kokonaisvaltaisesti ja kattavasti tietoa hänen nuhteettoman käyttäytymisensä arvioimiseksi. Tämän tiedonsaannin on tarkoituksenmukaista koskea kaikkia sakkorekisteristä saatavissa olevia tietoja henkilölle määrätyistä sakko-, rikesakko- ja liikennevirhemaksuista.
Vaikka liikennevirhemaksut ovat hallinnollisia seuraamuksia eivätkä rikosoikeudellisia seuraamuksia, voi niillä olla merkitystä siinä kokonaisarviossa, jonka nojalla henkilön nuhteettomuutta arvonimen myöntämisen osalta arvioidaan. Esimerkiksi myönnettävällä arvonimellä voi tässä suhteessa olla merkitystä, jolloin esimerkiksi liikenneneuvoksen tai poliisineuvoksen arvonimen saamisen edellytyksiä voidaan arvioida jossain määrin eri tavalla kuin esimerkiksi käsityöneuvoksen. Harkinta perustuu kuitenkin aina kokonaisarviointiin.
Sakkorekisteristä luovutettavat, rikokseen ja rikosoikeudelliseen seuraamukseen liittyvät tiedot on pidettävä salassa, mikä arvonimiasioita käsittelevien viranomaisten tulee ottaa huomioon saamiensa tietojen käsittelyssä.
Rikosrekisteriä koskevat tiedot
Rikosrekisterilaissa (770/1993) säädetään Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämästä rikosrekisteristä. Lain 1 §:n mukaan rikosrekisteriin kerätään, talletetaan ja siitä luovutetaan tietoja, jotka tarvitaan rikosoikeudellisten seuraamusten määräämistä ja täytäntöönpanoa varten. Rikosrekisterin tietoja voidaan luovuttaa käytettäväksi myös henkilön luotettavuuden ja henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämisessä ja arvioinnissa.
Lain 2 §:n mukaan tuomioistuinten ilmoitusten perusteella rikosrekisteriin merkitään tiedot ratkaisuista, joilla henkilö on Suomessa tuomittu ehdottomaan vankeuteen, yhdistelmärangaistukseen, valvontarangaistukseen, yhdyskuntapalveluun, ehdolliseen vankeuteen, ehdollisen vankeuden ohessa tuomittuun sakkoon, yhdyskuntapalveluun tai valvontaan, nuorisorangaistukseen, nuorisorangaistuksen sijasta sakkoon, viraltapanoon tai jätetty rikoslain (39/1889) 3 luvun 4 §:n 1 tai 2 momentin nojalla rangaistukseen tuomitsematta. Lisäksi rikosrekisteriin merkitään tiedot tuomioistuinratkaisuista, joilla Suomen kansalainen ja Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen on ulkomailla tuomittu edellä mainittua seuraamusta vastaavaan seuraamukseen.
Rikosrekisterilain 10 §:n mukaan rikosrekisteristä poistetaan tieto ehdollisesta vankeudesta, ehdollisen vankeuden ohessa tuomitusta sakosta, yhdyskuntapalvelusta tai valvonnasta, nuorisorangaistuksesta, nuorisorangaistuksen sijasta tuomitusta sakosta, viraltapanosta ja yhteisösakosta viiden vuoden kuluttua. Tieto ehdottomasta, enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksesta, valvontarangaistuksesta ja yhdyskuntapalvelusta poistetaan kymmenen vuoden kuluttua. Tieto ehdottomasta, yli kahden ja enintään viiden vuoden vankeusrangaistuksesta sekä rikoslain 3 luvun 4 §:n 1 ja 2 momentin nojalla rangaistukseen tuomitsematta jättämisestä kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Poistaminen tehdään edellä mainitun määräajan kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä.
Rikosrekisterilain 4 a §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rikosrekisteristä luovutetaan henkilöä koskevat tiedot Suomen viranomaiselle asiassa, joka koskee viranomaisen lupaa tai hyväksyntää, jonka edellytyksenä on henkilön luotettavuus. Tietojen luovuttaminen on mahdollista kyseisen lainkohdan perusteella, kun luotettavuusvaatimus on kirjattu lakiin tai sitä alempiasteiseen säännökseen (HE 8/1999 vp). Luotettavuuden vaatimus voidaan ilmaista laissa tai muussa säännöksessä myös käyttämällä muuta vastaavantyyppistä ilmausta kuten sopiva, hyvämaineinen tai nuhteeton. Tiedot luovutetaan rikosrekisteriotteella. Viranomaisen on annettava henkilölle tieto siitä, että häntä koskevat tiedot voidaan pyytää rikosrekisteristä 1 momentissa tarkoitetun asian käsittelyä varten. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos henkilön voidaan olettaa muutenkin tietävän tiedon hankkimisesta.
Arvonimiasetuksessa on säädetty siitä, että arvonimen saajan tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton. Säännös on rikosrekisterilain näkökulmasta riittävä siihen, että sen nojalla voidaan katsoa edellä mainittujen edellytysten henkilön luotettavuudesta säätämisen osalta täyttyvän. Lainsäädännön selkeyden ja yksiselitteisyyden vuoksi on kuitenkin perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla (PeVL 14/2018 vp., s. 6) tarkoituksenmukaista säätää arvonimiasioita käsittelevien viranomaisten oikeudesta käsitellä rikosrekisterilaissa säädettyjä arkaluonteisia tietoja saman tasoisesti ja yhdenmukaisesti sakkorekisteritietojen ja rikosepäilytietojen kanssa. Tästä syystä ehdotettuun uuteen 3 a §:ään ehdotetaan sääntelyä myös rikosrekisteriotteen osalta. Rikosrekisteritietojen luovuttamiseen Oikeusrekisterin pitämästä rikosrekisteristä sovelletaan edellä mainittua rikosrekisterilain 4 a §:n 1 momenttia sekä 5 §:n 1 momenttia, jonka mukaan tiedot luovutetaan rikosrekisterinotteella. Rikosrekisterilaissa edellytetty henkilön informoimisvelvollisuus täytetään arvonimiasioiden osalta sillä, että henkilöltä, jolle arvonimeä haetaan, pyydetään arvonimiasetuksen tarkoittamalla tavalla suostumusta rekisteritietojen pyytämiseen.
Rikosrekisterin sisältämät rikokseen ja rikosoikeudelliseen seuraamukseen liittyvät tiedot on pidettävä salassa, mikä arvonimiasioita käsittelevien viranomaisten tulee ottaa huomioon saamiensa tietojen käsittelyssä.
Rikosepäilyä koskevat tiedot
Esitutkintalaissa (805/2011) säädetään rikoksen esitutkinnan suorittamisesta. Lain mukaan esitutkinnan toimittaa muu poliisi kuin suojelupoliisi. Esitutkintaviranomaisia ovat lisäksi rajavartio-, tulli- ja sotilasviranomaiset. Esitutkintalain 1 luvun 2 §:n mukaan esitutkinnassa selvitetään asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat.
Arvonimiasioita käsittelevillä viranomaisilla olisi tiedonsaantioikeus siitä, kohdistuuko arvonimen saajaksi ehdotettuun henkilöön esitutkintalaissa tarkoitettu rikosepäily. Esitutkintaviranomaisen tulisi luovuttaa tieto rikosepäilystä arvonimiasian käsittelyä varten sellaisessa tapauksessa, jossa asianosaiselle itselleen voidaan esitutkintalain 15 §:n tarkoittamalla tavalla ilmoittaa tieto häneen kohdistuvasta rikosepäilystä. Esitutkintaviranomaisen tulisi esitutkinnan vaihe huomioon ottaen luovuttaa tieto siitä, millaisesta teosta henkilöä epäillään joko rikosnimikkeen tai rikoksen laatua kuvaavan tiedon avulla.
Poliisin suorittamasta henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (616/2019). Lain 22 §:n 3 ja 4 momenttien mukaan poliisi saa perustellusta syystä luovuttaa salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona viranomaiselle henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä viranomaisen laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi. Ennen henkilötietojen luovuttamista niiden vastaanottajan on esitettävä rekisterinpitäjälle luotettava selvitys henkilötietojen asianmukaisesta suojaamisesta. Poliisilain (872/2011) 7 luvun 2 §:n mukaan poliisin henkilöstöön kuuluvan virkamiehen vaitiolovelvollisuus ei estä tiedon antamista viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle, jolla säädetyn tehtävänsä vuoksi on tarve saada tieto muuten salassa pidettävästä seikasta taikka henkilön luotettavuudesta tai sopivuudesta tehtävään. Tietojen luovuttamisesta turvallisuuden kannalta merkittävään tehtävään pyrkivän tai siinä olevan henkilön luotettavuuden varmistamiseksi säädetään erikseen laissa.
Arvonimiasioiden käsittelyä varten on tarpeellista säätää selventävästi tiedonsaantioikeudesta rikosepäilyn osalta. Poliisi tai muu esitutkintaa suorittava viranomainen voisi luovuttaa tiedon rikosepäilystä arvonimiasioita käsittelevälle viranomaiselle pyynnöstä. Asiaa käsittelevän viranomaisen velvollisuutena olisi varmistaa tietojen asianmukainen suojaaminen ja esittää tästä luotettava selvitys tietopyynnön yhteydessä. Rikosepäilyä koskeva tieto on pidettävä salassa, mikä arvonimiasioita käsittelevien viranomaisten tulee ottaa huomioon tietojen käsittelyssä.
On myös huomioitava, että arvonimen myöntäminen on aina kokonaisharkintaan perustuva ratkaisu, eikä se näin ollen perustu yksittäisiin viranomaisten antamiin lausuntoihin tai yksittäisiin rekisteritietoihin. Myöskään esitutkintalain mukaista rikosepäilyä ei syyttömyysolettaman näkökulmasta tule näin ollen pitää yksinomaan ratkaisevana tekijänä arvonimen myöntämistä koskevassa harkinnassa, mutta se voidaan ottaa huomioon ja arvonimen myöntämistä tai arvonimiasian käsittelyä on mahdollista esimerkiksi lykätä tällä perusteella.
Henkilötietojen käsittely, käsittelyn oikeusperuste ja oikeasuhtaisuus
Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti nyt säädetään arvonimiasioita käsittelevien viranomaisten oikeudesta käsitellä henkilötietoja henkilön nuhteettomuuden selvittämiseksi. Käsittely perustuu yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen viranomaisen lakisääteiseen velvoitteeseen. Julkisen arvonannon osoituksista annetun lain 2 §:n mukaan presidentti päättää yksittäistä arvonimeä tai muuta julkisen arvonannon osoitusta koskevasta asiasta, jollei päätöksen tekoa ole säädetty muun viranomaisen tehtäväksi. Presidentti tekee päätöksen valtioneuvostossa ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Menettelystä ja arvonimiasioiden valmistelusta on säädetty tarkemmin arvonimiasetuksessa. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yksinomaan varmistaa arvonimen myöntämisen harkinnassa riittävien, ajantasaisten ja nuhteettomuuden selvittämisen kannalta asiallisesti oikeiden tietojen saaminen päätöksenteon pohjaksi.
Nyt käsiteltäväksi ehdotettuja henkilötietoja käytetään ainoastaan arvonimiasioiden käsittelyssä ja vain niiden henkilöiden osalta, joille arvonimeä esitetään. Tietoja ei luovuteta muihin tarkoituksiin. Nyt ehdotetusti tietosisältöön kuuluisivat rekistereistä saatavat sakko-, rikesakko-, liikennevirhemaksu- ja rikosmerkinnät sekä tieto käynnissä olevasta esitutkinnasta. Käsiteltävät tiedot ovat tarkkarajaisesti laissa säädettyjä. Henkilön nuhteettomuuden arvoimiseksi nämä tiedot ovat välttämättömiä ja muodostavat alarajan arvonimiasioiden moitteettomuusarvioinnille. Tekoja, joita voidaan moitittavuudeltaan pitää vähäisempinä kuin nyt kuvattuja rikkomuksia, ei näin ollen lähtökohtaisesti käsitellä arvonimiasian myöntämisen yhteydessä.
Tietosuojalain 7 §:n mukaan tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuihin rikostuomioihin ja rikkomuksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyviä henkilötietoja saa käsitellä, jos tietoja käsitellään 6 §:n 1 momentin 1, 2 tai 7 kohdassa säädetyssä tarkoituksessa. Nyt ehdotetusti arvonimiasioita käsitteleville viranomaisille säädetään käsittelyoikeus rikoksia ja rikkeitä koskeviin tietoihin niiltä osin, kun nämä ovat saatavilla kansallista rikosrekisteriä pitävältä viranomaiselta.
Arvonimien myöntäminen edustaa sekä henkilölle itselleen että suurelle yleisölle osoitusta merkittävästä julkisesta arvostuksesta, jonka tasavallan presidentti myöntää. Menettelyn arvonimen myöntämisessä tulee olla tasoltaan, laadultaan ja varmuudeltaan sellaista, että yleisesti voidaan luottaa harkinnan perustuvan myöntöhetkellä asiallisiin ja kattaviin perusteisiin henkilön sopivuudesta arvonimen saajaksi. Nyt käsiteltäviksi ehdotettuja tietoja voidaan pitää luonteeltaan sellaisina, joita perusteltu päätöksenteko vähintään edellyttää. Henkilöllä ei ole ehdotonta oikeutta arvonimen saamiseen, ei edes tapauksessa, jossa henkilöstä saatava selvitys osoittaisi sinällään nuhteettomuutta. Kun päätöksenteko tosiasiassa perustuu henkilöstä saataviin kattaviin tietoihin, voidaan kuitenkin arvonimen saajiksi ehdotettujen oikeusturvan todeta parantuvan. Käsiteltävät tiedot ovat oikeasuhtaisia käsittelyn tarkoitukseen nähden ja ottaen huomioon arvonimien asema yhteiskunnassa arvostuksen osoittajana, tietojen käsittely on välttämätöntä yleisen edun mukaisen tavoitteen toteuttamiseksi.
Menettely tietojen luovuttamisessa ja käsittelyssä
Tietojen luovuttamisen menettelyyn sovellettaisiin lähtökohtaisesti arvonimiasetuksen säännöksiä lausunnon pyytämisestä muilta viranomaisilta. Näin ollen laissa säädettyjä tietoja pyydettäisiin ja saataisiin lähtökohtaisesti niiltä viranomaisilta, joilta asetuksen mukaisesti arvonimiasioissa pyydetään lausuntoa. Tietoja rikosrekisterin ja sakkorekisterin tiedoista pyydetään suoraan rekisterien ylläpitäjältä, Oikeusrekisterikeskukselta, joka luovuttaa tiedot sakon täytäntöönpanosta annettua lakia sekä rikosrekisterilakia noudattaen sakkorekisteri- ja rikosrekisteriotteella. Rikosepäilyn tietoja on tarkoituksenmukaista pyytää esitutkintaviranomaisilta, erityisesti poliisilta. Tietojen luovutus tapahtuisi maksutta, kuten tähänkin asti. Arvonimiasioita käsitellään vuositasolla noin 200 henkilön osalta, eikä tällä lainsäädäntömuutoksella ole vaikutusta pyyntöjen määriin.
Arvonimiasioita käsittelevät valtioneuvoston kanslia ja tasavallan presidentti. Arvonimiasetuksen 6 §:ssä säädetään valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimivasta arvonimilautakunnasta, jonka tehtävänä on arvonimiasioiden valmistelu. Arvonimilautakunta ei ole itsenäinen viranomainen, vaan toimii osana valtioneuvoston kansliaa, mistä syystä arvonimilautakunnan oikeudesta käsitellä henkilötietoja ei säädetä erikseen. Käytännössä arvonimiasioita valmistelee valtioneuvoston kansliassa arvonimilautakunnan sihteerinä toimiva virkamies. Arvonimilautakunta arvioi arvonimiesitykset ja puoltaa esityksiä tasavallan presidentin hyväksyttäviksi. Arvonimilautakunta ja sen sihteerinä toimiva virkamies, joka myös toimii asian esittelevänä valtioneuvoston esittelijänä, muodostavat henkilötietoja käsittelevän elimen. Tasavallan presidentin kanslia käsittelee tietoja ainoastaan niiltä osin, kuin käsittely on välttämätöntä presidentin päätöksentekoa varten. Muilta viranomaisilta saatuja tietoja käytetään ainoastaan arvonimiasioiden käsittelyä varten, eikä tietoja luovuteta toissijaisiin tarkoituksiin tai myöhempää käsittelyä varten. Tietoja käsittelevät virkavastuulla toimivat henkilöt. Nyt ehdotettu lainmuutos ei vaikuta erityisesti tietosuojatoimenpiteitä lisäävästi, vaan nykyisillä, yleistä tietosuoja-asetusta noudattavilla käytännöillä, suojataan myös nyt saatavaksi ehdotettuja tietoja.
Esityksellä ei ole tarkoitus poiketa yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksistä rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisessa. Arvonimiasioiden käsittelyssä noudatetaan näin ollen muun muassa yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiä rekisteröidyn informoinnista (14 artikla), rekisterinpitäjän vastuusta (24 artikla), käsittelytoimista laadittavasta selosteesta (30 artikla) sekä rekisteröidyn oikeuksista (15–18 ja 21 artikla). Valtioneuvoston kanslia toimii käsiteltävien tietojen osalta rekisterinpitäjänä ja tasavallan presidentin kanslia käsittelee henkilötietoja valtioneuvoston kanslian lukuun. Tasavallan presidentin kansliassa henkilötietoja käsitellään vain niiltä osin, kuin päätöksenteko arvonimiasiassa tätä edellyttää.
Valtioneuvoston kanslia vastaa sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan toteuttamisesta (25 artikla) ja käsittelyn turvallisuudesta (32 artikla) omassa toiminnassaan. Valtioneuvoston kanslia vastaa myös 5 artiklan 2 kohdan ja 24 artiklan mukaisesti siitä, että se voi osoittaa vastuullaan olevien rekisterinpitäjien velvollisuuksien toteuttamisen. Rekisterinpitäjän on varmistettava, että rekisteröidylle kerrotaan mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja. Lisäksi toimijat vastaavat valvontaviranomaisen kanssa tehtävästä yhteistyöstä (31 artikla) sekä tietoturvaloukkauksia koskevista menettelyistä (33 ja 34 artikla), kun tietoturvaloukkaus tapahtuu niiden toiminnassa.
Arvonimiasetuksen 5 §:n 2 momentissa säädetään lisäksi siitä, että henkilöltä itseltään pyydetään kirjallinen suostumus häntä koskevien tietojen pyytämisestä eri viranomaisilta hyvämaineisuuden ja nuhteettomuuden selvittämiseksi. Arvonimen myöntämistä koskevan esityksen tekijöiden edellytetään näin ollen varmistavan etukäteen, että henkilö tietää hänelle esitettävän arvonimeä. Arvonimen saajaksi ehdotetun henkilön tulee näin ollen aina olla tietoinen siitä, että hänestä voidaan pyytää salassa pidettäviä tietoja arvonimiasian käsittelemistä varten.