7.1
Sotilasajoneuvolaki
1 luku. Yleiset säännökset
1 §.Soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin, että laki koskee 1) sotilasajoneuvojen ja niiden yhdistelmien a) luokitusta, b) rakennetta, hallintalaitteita, järjestelmiä, komponentteja, erillisiä yksiköitä, osia ja varusteita, c) ympäristöominaisuuksia, d) hyväksymistä ja rekisteröintiä sekä e) katsastusta.
Lisäksi laissa säädettäisiin 2) nimenomaisesti Puolustusvoimien suorittamista valvontatarkastuksista. Valvontatarkastuksista säädettäisiin tarkemmin lain 6 luvussa.
Valvontatarkastukset ovat mahdollisia ilman lainsäädäntöä nykyisin Puolustusvoimien hallinnassa olevilla alueilla, mutta säädösperusta ei ole nykytilassa selkeä yleisellä tiellä. Säännöksen arvioidaan selkeyttävän oikeustilaa. Valvontatarkastuksia käsitellään tarkemmin lain 6 luvun säännöskohtaisissa perusteluissa.
Puolustusvoimien valvontatarkastukset eivät poistaisi esimerkiksi poliisin yleistoimivaltaa tarkastaa Puolustusvoimien ajoneuvoja.
Pykälän 3 kohdan mukaan laissa säädettäisiin myös vieraan valtion tai kansainvälisen järjestön aluevalvontalain mukaisen luvan perusteella Suomessa olevan kansainvälisen sotilasajoneuvon teknisestä hyväksymisestä ja liikennekelpoisuuden valvonnasta. Soveltamisalassa tarkoitettu sotilasajoneuvo määriteltäisiin tarkemmin 2 §:ssä.
2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan ajoneuvotarkastajalla tarkoitettaisiin ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetussa laissa (957/2013) tarkoitettua Puolustusvoimissa katsastuksia suorittavaa ajoneuvotarkastajaa. Puolustusvoimien itse suorittamat katsastukset suorittaa ajoneuvotarkastaja.
Voimassa olevan sotilasajoneuvojen katsastustoiminnasta ja liikennekelpoisuuden valvonnasta puolustusvoimissa annetun puolustusministeriön asetuksen (65/2015) 4 §:n mukaan ajoneuvotarkastajana pätevyysvaatimuksena on muun muassa katsastustoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu peruskoulutus sekä puolustusministeriön asetuksessa tarkoitettu tarkastajakoulutukseen sisältyvä katsastuslajia vastaavan jakson suorittaminen. Lisäksi pykälän 3 momentin mukaan ajoneuvotarkastajalta muun muassa vaaditaan Puolustusvoimien BC-ajokortti. Puolustusvoimien ajokorteista säädetään tarkemmin ajokorttilain 58 §:n nojalla annetussa puolustusministeriön asetuksessa puolustusvoimien ajokorteista ja ajoluvista (23/2013).
Ajoneuvotarkastajilla on Puolustusvoimien organisaatiossa parhaat valmiudet suorittaa sotilasajoneuvojen teknistä tarkastustoimintaa ja valvontaa Puolustusvoimien hallintoyksiköissä.
Momentin 2 kohdan mukaan kansainvälisellä sotilasajoneuvolla tarkoitettaisiin aluevalvontalain mukaisen luvan perusteella Suomessa olevaa vieraan valtion tai kansainvälisen järjestön ajoneuvoa, joka täyttää 40 §:ssä säädetyt vaatimukset.
Momentin 3 kohdan mukaan moottorikäyttöisellä sotilasajoneuvolla tarkoitettaisiin sotilasajoneuvoa, joka kulkee konevoimalla. Tällaisia sotilasajoneuvoja olisivat muun muassa maastoajoneuvo, panssarivaunu sekä omalla konevoimalla lyhyitä matkoja kulkeva tykki. Myös esimerkiksi ajoneuvolain mopoa ja traktoria teknisesti lähellä olevat sotilasajoneuvot olisivat moottorikäyttöisiä sotilasajoneuvoja, jos ne luokiteltaisiin sotilasajoneuvoksi.
Momentin 4 kohdan mukaan Puolustusvoimien ajoneuvolla tarkoitettaisiin sotilasajoneuvoja sekä muita ajoneuvoja, jotka on merkitty ajoneuvolaissa (82/2021) tarkoitettuun rekisteriin ja joiden haltijaksi on merkitty Puolustusvoimat. Kyse olisi yleismääritelmästä, jolla tarkoitettaisiin kaikkia Puolustusvoimien ajoneuvoja ja sotilasajoneuvoja riippumatta siitä, mihin rekisteriin ne on rekisteröity. Määritelmän mukaisesti ajoneuvon tai sotilasajoneuvon haltijuus ja omistajuus määrittelee sen, onko kyse Puolustusvoimien ajoneuvosta.
Momentin 5 kohdan mukaan Puolustusvoimien ensirekisteröinnillä tarkoitettaisiin sotilasajoneuvon yksilöintitietojen sekä sotilasajoneuvon omistajuutta, haltijuutta, käyttövastaavaa ja käyttötarkoitusta koskevien tietojen merkitsemistä ensimmäistä kertaa Suomessa sotilasajoneuvorekisteriin. Puolustusvoimien ensirekisteröinti olisi mahdollista tehdä Suomessa ainoastaan kerran.
Ensirekisteröinnin osalta, kuten eräiden muidenkin esitettyjen säännösten osalta, on huomattava, että vaikka sääntely on lähellä ajoneuvolain vastaavaa sääntelyä, laissa ei mainita liikennevakuutusta. Tämä johtuu siitä, että valtion omistamien ajoneuvoilla ei ole liikennevakuutusta, vaan Valtiokonttori suorittaa vahinkotilanteissa tarvittavat maksut. Järjestelmä takaa kuitenkin vastaavan lopputuloksen kuin mitä liikennevakuutusjärjestelmä takaa.
Momentin 6 kohdan mukaan Puolustusvoimien kytkentäkatsastuksella tarkoitettaisiin vetävän ja hinattavan sotilasajoneuvon tai vetävän ja hinattavien ajoneuvojen välisten kytkentöjen hyväksymiseksi suoritettavaa tarkastusta.
Momentin 7 kohdan mukaan Puolustusvoimien muutoskatsastuksella tarkoitettaisiin sotilasajoneuvoon tehtyjen muutosten hyväksymiseksi taikka sotilasajoneuvosta sotilasajoneuvorekisteriin merkittyjen tietojen muuttamiseksi tai täydentämiseksi suoritettavaa tarkastusta.
Momentin 8 kohdan mukaan Puolustusvoimien muutosrekisteröinnillä tarkoitettaisiin sotilasajoneuvon haltijuutta tai käyttötarkoitusta koskevissa tiedoissa tapahtuneiden muutosten merkitsemistä sotilasajoneuvorekisteriin, eli Puolustusvoimien ensirekisteröinnissä sotilasajoneuvorekisteriin tallennettuihin tietoihin tulleiden muutosten merkitsemistä sotilasajoneuvorekisteriin.
Momentin 9 kohdan mukaan Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksella tarkoitettaisiin sotilasajoneuvon käytön aikaista määräajoin suoritettavaksi säädettyä sotilasajoneuvon kunnon ja sotilasajoneuvorekisteriin merkittyjen tietojen tarkastamista.
Momentin 10 kohdan mukaan Puolustusvoimien rekisteröintikatsastuksella tarkoitettaisiin yksittäisen sotilasajoneuvon luokitusta, vaatimustenmukaisuuden toteamista ja sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröintiä varten suoritettavaa tarkastusta. Puolustusvoimien rekisteröintikatsastuksesta säädettäisiin 24 §:ssä.
Puolustusvoimien rekisteröintikatsastus tehtäisiin sotilasajoneuvoille, jotka ensimmäistä kertaa merkitään sotilasajoneuvorekisteriin. Velvollisuus koskisi niin uutta kuin käytettyä sotilasajoneuvoa.
Puolustusvoimien rekisteröintikatsastuksessa todettaisiin sotilasajoneuvon rekisteröintiä varten tarpeelliset tiedot ja tarkastettaisiin, onko sotilasajoneuvo kunnoltaan turvallinen sekä rakenteeltaan, mitoiltaan ja varusteiltaan säännösten mukainen.
Momentin 11 kohdan mukaan Puolustusvoimien rekisteritunnuksella tarkoitettaisiin sotilasajoneuvon yksilöivää Puolustusvoimien rekisteröinnin suorittajan antamaa numerosarjaa tai kirjain- ja numerosarjaa. Kyse on sotilasajoneuvon yksilöivästä numerosarjasta tai kirjain- ja numerosarjasta.
Momentin 12 kohdan mukaan Puolustusvoimien rekisteröinnin suorittajalla tarkoitettaisiin pääesikunnan teknillistä tarkastusosastoa ja pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston nimeämää Puolustusvoimien palkattuun henkilöstöön kuuluvaa henkilöä. Puolustusvoimien rekisteröinnin suorittaja on aina Puolustusvoimien virassa toimiva henkilö. Rekisteröinnin suorittaja voi olla joko pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston virkamies tai Puolustusvoimien hallintoyksikössä oleva virkamies, jonka teknillinen tarkastusosasto on nimennyt. Muilla tahoilla ei olisi mahdollisuutta suorittaa ajoneuvojen rekisteröintejä Puolustusvoimissa.
Momentin 13 kohdan mukaan Puolustusvoimien siirtokilvellä tarkoitettaisiin sotilasajoneuvoon kiinnitettävää kilpeä, jossa on Puolustusvoimien rekisteritunnus. Puolustusvoimien siirtokilvestä säädettäisiin lain 23 §:ssä.
Momentin 14 kohdan mukaan Puolustusvoimien siirtoluvalla tarkoitettaisiin ajoneuvotarkastajan antamaa lupaa sotilasajoneuvon kuljettamiseksi tiettynä ajanjaksona. Puolustusvoimien siirtoluvasta säädettäisiin lain 22 §:ssä.
Momentin 15 kohdan mukaan Puolustusvoimien tyyppihyväksynnällä tarkoitettaisiin menettelyä, jossa tämän lain 13 §:ssä tarkoitettu Puolustusvoimien tyyppihyväksyntäviranomainen varmentaa, että ennen ajoneuvon rekisteröintiä sotilasajoneuvorekisteriin ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen tyyppi täyttää Puolustusvoimien asiaankuuluvat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset. Yksittäiselle sotilasajoneuvolle vastaava varmentaminen tehdään Puolustusvoimien rekisteröintikatsastuksessa.
Momentin 16 kohdan mukaan Puolustusvoimien valvontakatsastuksella tarkoitettaisiin sellaista sotilasajoneuvossa todettujen vikojen ja puutteiden vuoksi suoritettavaa Puolustusvoimien katsastusta, jonka määrää ajoneuvotarkastaja.
Momentin 17 kohdan mukaan rekisterikortilla tarkoitettaisiin Puolustusvoimien rekisteröinnin suorittajan ensirekisteröinnistä tai muutosrekisteröinnistä antamaa asiakirjaa, joka todistaa, että sotilasajoneuvo on rekisteröity sotilasajoneuvorekisteriin.
Momentin 18 kohdan mukaan sotilasajoneuvolla tarkoitettaisiin puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseen tarkoitettua, valmistettua tai varustettua ajoneuvoa, joka on merkitty sotilasajoneuvorekisteriin. Määritelmä olisi lain soveltamisalan kannalta merkittävä. Jotta ajoneuvo olisi sotilasajoneuvo ja lain soveltamisalan piirissä, olisi ajoneuvon oltava nimenomaisesti tarkoitettu, valmistettu tai varustettu Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tästä johtuen rekisteröity sotilasajoneuvorekisteriin. Näin ollen muut Puolustusvoimien ajoneuvot rekisteröitäisiin ajoneuvolain mukaan ja ne olisivat myös ajoneuvolain soveltamisalan piirissä.
Määritelmän sitominen sotilasajoneuvorekisteriin vastaisi sitä, mitä ilmailulaissa (864/2014) säädetään sotilasilma-aluksen määritelmästä. Mainitun määritelmän mukaan sotilasilma-alus on ilma-alus, joka on merkitty sotilasilma-alusrekisteriin.
Momentin 19 kohdan mukaan sotilasajoneuvon haltijalla tarkoitettaisiin sitä Puolustusvoimien hallintoyksikköä, joka pääasiallisesti päättää sotilasajoneuvon käytöstä. Sotilasajoneuvoja on sijoitettuna laajasti Puolustusvoimien organisaatiossa esimerkiksi joukko-osastoihin ja Puolustusvoimien laitoksiin. Nämä tahot myös hallinnoivat sotilasajoneuvojen käyttöä.
Momentin 20 kohdan mukaan Puolustusvoimien valvontatarkastuksella tarkoitettaisiin tiellä ja muualla Puolustusvoimien suorittamaa Puolustusvoimien ajoneuvon kunnon ja rekisteriin merkittyjen tietojen sekä ajo- ja lepoaikojen noudattamista ja kuormauksen tarkastusta. Rekisteritiedot tarkastettaisiin sotilasajoneuvorekisteristä ja liikenneasioiden rekisteristä sen mukaan, mihin rekisteriin Puolustusvoimien ajoneuvo on rekisteröity.
3 §. Sotilasajoneuvon rekisteröinti ja katsastus. Pykälä olisi yleissäännös rekisteröinnistä ja katsastuksesta. Pykälän 1 momentti vastaisi sisällöltään pääasiallisesti voimassa olevan ajoneuvolain 11 §:ää. Sotilasajoneuvo olisi rekisteröitävä ja asianmukaisesti katsastettava Puolustusvoimissa eikä sotilasajoneuvoa ja siihen tai sen hinattavaan sotilasajoneuvoon kytkettävää hinattavaa sotilasajoneuvo tai muuta ajoneuvoa saisi käyttää liikenteessä, jos sitä ei olisi asianmukaisesti ensirekisteröity, muutosrekisteröity tai katsastettu.
Asianmukaisella ensirekisteröinnillä, muutosrekisteröinnillä ja katsastamisella tarkoitettaisiin Puolustusvoimien ensirekisteröintiä, muutosrekisteröintiä, rekisteröintikatsastusta, muutoskatsastusta, kytkentäkatsastusta ja määräaikaiskatsastusta koskevien tämän lain säännösten ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Laissa tai sen nojalla voitaisiin säätää poikkeuksista rekisteröinti- ja katsastusvelvollisuuteen. Ajoneuvo, jota ei olisi esimerkiksi määräaikaiskatsastettu ajallaan tai johon olisi tehty katsastusta edellyttäviä muutoksia esittämättä sitä katsastukseen, olisi automaattisesti käyttökiellossa.
Säännöstä voidaan pitää keskeisenä. Puolustusvoimilla on erityinen velvollisuus huolehtia muun muassa asevelvollisten turvallisuudesta kaikissa valmiuden tiloissa. Sotilasajoneuvojen asianmukaisella katsastuksella voidaan osaltaan varmistaa se, ettei sotilasajoneuvojen käytöstä aiheudu tarpeetonta hengen tai terveyden vaaraa.
Pykälän 2 momentin mukaan myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu Puolustusvoimien ajoneuvo voitaisiin rekisteröidä sotilasajoneuvorekisteriin, jos se on välttämätöntä sen käyttötarkoituksesta johtuen. Tilanteissa olisi kyse esimerkiksi Puolustusvoimien omistamista pakettiautoista, joita käytettäisiin ulkomailla rauhanturvatehtävissä. Näiden ajoneuvojen tekniset ominaisuudet eivät poikkea siitä, mitä ajoneuvolaissa säädetään. Kuitenkin ajoneuvon puolustusvoimallisesta käyttötarkoituksesta johtuen ajoneuvo olisi rekisteröitävä sotilasajoneuvorekisteriin ja sitä olisi muutenkin käsiteltävä sotilasajoneuvona.
Pykälän 3 momentissa olisi puolustusministeriön asetuksenantovaltuus siitä, mitä maalla kulkemaan tarkoitettuja laitteita ei olisi rekisteröitävä. Kyse on teknisesti yksinkertaisista liikkuvista laitteista.
4 §. Vastuu sotilasajoneuvon kunnosta, rekisteröinnistä ja katsastuksesta. Pykälä vastaisi voimassa olevan ajoneuvolain 12 §:ää. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin yleisesti siitä, että Puolustusvoimat olisi vastuussa siitä, ettei rekisteröintivelvollisuuden alaista, sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröimätöntä sotilasajoneuvoa käytettäisi liikenteessä. Lisäksi Puolustusvoimat olisi vastuussa siitä, että sotilasajoneuvo on säännösten ja määräysten mukaisesti katsastettu ja liikennekelpoinen.
Vastaavasti kuin edellä 3 §:n perusteluissa on todettu, kyse on keskeisestä säännöksestä muun muassa asevelvollisuutta suorittavien turvallisuuden kannalta. Maanpuolustusvelvollisuus on perustuslaissa säädetty velvollisuus, mikä luo Puolustusvoimille erityisen vastuun huolehtia asevelvollisten turvallisuudesta kaikissa valmiuden tiloissa.
Pykälän 2 ja 3 momentti vastaisivat sitä, mitä ajoneuvolain 12 §:n 2 momentissa säädetään, jos ajoneuvoa kuljettaa sen omistajan tai haltijan työntekijä. Vastaavasti kuin ajoneuvon omistajaan taikka omistajaan tai haltijaan työsuhteessa oleva, sotilasajoneuvon kuljettaja, ajaja tai johtaja ei ole sotilasajoneuvon omistaja tai haltija.
Käsiteltävänä olevan pykälän 2 momentin mukaan vastuu sotilasajoneuvon liikennekelpoisuudesta ja huollosta olisi Puolustusvoimilla. Vastaavasti kuin työnantajatilanteissa, sotilasajoneuvon kuljettajalla, ajajalla ja johtajalla ei ole vastuuta sotilasajoneuvon liikennekelpoisuudesta ja huollosta, koska sotilasajoneuvot ovat Puolustusvoimien omistuksessa tai hallinnassa. Puolustusvoimilla on yleinen vastuu sotilasajoneuvoistaan. Vastuu korostuu etenkin tilanteissa, joissa sotilasajoneuvoja käyttää tai niissä on kyydissä asevelvollisia.
Käsiteltävänä olevan pykälän 3 momentin mukaan Puolustusvoimien ajoneuvon kuljettaja, ajajan ja johtajan olisi ilmoitettava viipymättä sotilasajoneuvon haltijalle sotilasajoneuvon kunnossa havaitsemistaan puutteista, joita hän ei voi itse korjata. Ajajalla ja johtajalla viitattaisiin esimerkiksi panssariajoneuvoihin, joissa ajajalla ei olisi riittävää näkyvyyttä ympärilleen, jolloin käyttöön vaaditaan panssariajoneuvon ajaja sekä panssariajoneuvon ohjauskäskyjä antava johtaja, jolla on näkyvyys panssariajoneuvon ympärille ja ulkopuolelle. Säännöksellä selkeytettäisiin osaltaan sotilasajoneuvojen kuntoon, rekisteröintiin ja katsastukseen liittyviä oikeusturvanäkökohtia.
5 §. Velvoite korjata puutteellisuus ja vika. Pykälä vastaisi voimassa olevan ajoneuvolain 4 §:ää. Säännös sisältäisi kiellon käyttää liikenteessä sotilasajoneuvoa, jonka rakenteessa tai varusteissa havaitaan turvallisuuteen tai ympäristöominaisuuksiin vaikuttava puutteellisuus tai vika. Turvallisuutta ja ympäristöominaisuuksia koskeva rajaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että sotilasajoneuvolla saisi ajaa, vaikka esimerkiksi sen sisäilman lämmitin on rikki. Toisaalta esimerkiksi panssariajoneuvon johtajan ajajalle antamien ohjauskäskyjen antamiseen tarvittava viestiyhteydessä oleva merkittävä vika olisi momentissa tarkoitettu puutteellisuus tai vika.
Pykälän 2 momentin mukaan kielto ei kuitenkaan koskisi matkalla todettua, olosuhteet huomioon ottaen vähäiseksi katsottavaa puutteellisuutta tai vikaa, joka on syntynyt matkan kestäessä ja joka ei ole ollut välittömästi havaittavissa ja korjattavissa tai jonka korjausta ei voida ilman huomattavaa hankaluutta matkalla suorittaa.
Sotilasajoneuvojen osalta on huomattava, että vastuu voi jakaantua useammalle taholle. Esimerkiksi panssariajoneuvoissa on aina panssariajoneuvon ajaja ja johtaja. Ajajalla ei ole täyttä näkyvyyttä panssariajoneuvon sisältä, joten kuljettaminen tapahtuu panssariajoneuvon johtajan antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tämä vaikuttaa myös siihen, mitkä mahdollisuudet eri toimijoilla on havainnoida ja arvioida sotilasajoneuvossa havaittuja puutteellisuuksia ja vikoja. Esimerkiksi panssarivaunun johtajalla on näkyvyys panssarivaunun ulkopuolelle siihen, toimivatko valot, kun taas ajaja pystyy arvioimaan vain sen, toimiiko valojen kytkin asianmukaisesti. Arvio puutteellisuuden tai vian havaitsemisesta olisi näin ollen kokonaisharkintaa.
6 §. Sotilasajoneuvon rakenne, hallintalaitteet ja varusteet. Pykälä vastaisi sisällöltään pääosin voimassa olevan ajoneuvolain 7 §:n 1 momenttia ja 13 §:ää. Pykälässä säädettäisiin sotilasajoneuvon rakenteesta, hallintalaitteista ja varusteista, jotka liikenteessä käytettävässä sotilasajoneuvossa on oltava sen turvallista käyttämistä varten.
Pykälän 1 momentissa annettaisiin perussäännökset siitä, minkä tasoiset tekniset vaatimukset sotilasajoneuvon on täytettävä. Pääsääntö olisi, että sotilasajoneuvon olisi täytettävä vähintään sotilasajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana voimassa olleet tekniset vaatimukset.
Sotilasajoneuvotekniikan kehittyessä on selvää, että vähimmäisvaatimustaso kasvaa. Tästä johtuen säännöksessä todetusti teknisiin vaatimuksiin voitaisiin soveltaa myös ensimmäisen käyttöönottoajankohdan jälkeen voimaan tulleita teknisiä vaatimuksia. Tämä mahdollistaa sotilasajoneuvon päivittämisen täyttämään uudempia teknisiä vaatimuksia.
Sotilasajoneuvoissa on osana teknisiä vaatimuksia otettava huomioon myös kyberturvallisuus. Kyberturvallisuuden huomioon ottaminen on jo osana Puolustusvoimien toimintaa myös Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien suorittamisen kautta. Tästä syystä, toisin kuin ajoneuvolaissa, kyberturvallisuutta ei tarvitse nimenomaisesti ottaa huomioon säännöksissä. Sotilasajoneuvoissa ei ole myöskään kyse liikenneturvallisuuteen vaikuttavista järjestelmistä.
Perussäännös toimisi lähtökohtana esimerkiksi käytettynä maahantuodun sotilasajoneuvon vaatimustenmukaisuutta ja sotilasajoneuvon muuttamista koskevalle sääntelylle. Käytetyn sotilasajoneuvon, osan, järjestelmän, komponentin ja erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuuden osalta todettaisiin aiempaa sääntelyä vastaavasti, että vaatimustenmukaisuutta arvioitaessa saa ottaa huomioon luontaisen käytöstä johtuvan kulumisen, jolla ei ole vähäistä suurempaa vaikutusta turvallisuuteen.
Säännökselle on tarvetta, koska sotilasajoneuvoa koskevat tekniset vaatimukset koskevat uusia ajoneuvoja ja vaatimusten tasossa on huomioitu se, että ominaisuudet jossain määrin heikkenevät sotilasajoneuvon normaalin käytön aikana. Heikkeneminen tapahtuu esimerkiksi jarrujen kitkapintojen kulumisen, äänenvaimentimen vaimennusmateriaalin ominaisuuksien heikkenemisen taikka lasien ja valaisimien pintojen himmenemisen johdosta. Luontaiselle kulumiselle sallituista rajoista säädetään esimerkiksi Puolustusvoimien määräaikaiskatsastusta koskevissa säännöksissä ja määräyksissä. Sotilasajoneuvon ei edellytettäisi olevan uudenveroinen, mutta luontainen kuluminenkin sallittaisiin vain tiettyyn rajaan asti. Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston olisi asettava raja-arvoja, joiden ylittyessä muuntuminen ei olisi enää hyväksyttävää. Säännöksellä myös selkeytettäisiin sitä, että esimerkiksi kolarikorjauksessa saa käyttää käytetystä sotilasajoneuvosta peräisin olevia, vaurioituneita osia vastaavia hyväkuntoisia osia, vaikka ne eivät enää kaikilta osin olisi uutta osaa koskevien vaatimusten mukaisia.
Pykälän 2 momentti sisältäisi luettelon sotilasajoneuvon vähimmäistason turvallisuusvarusteista, jotka sotilasajoneuvossa tulisi olla sen käyttöönoton ajankohdan vaatimuksista riippumatta. Momentin 1 kohdassa säädettäisiin ohjauslaitteesta. Sen olisi oltava luotettava ja toiminnaltaan varma.
Momentin 2 kohdan mukaan käyttöjarru tulisi olla moottorikäyttöisessä sotilasajoneuvossa ja momentin 3 kohdassa säädettäisiin pakollisiksi renkaat ja vanteet taikka telat ja jalakset, jotka vastaavat niille kohdistuvaa kuormitusta.
Momentin 4 kohdan mukaan moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tulisi olla paloturvallinen polttoaine- ja sähköjärjestelmä ja momentin 5 kohdassa säädettäisiin pakolliseksi tarpeelliset valaisimet, heijastimet ja heijastavat tunnuskilvet.
Momentin 6 kohdan mukaan sotilasajoneuvoissa olisi oltava varoituskolmio, jos sotilasajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on yli 825 kilogramma.
Momentin 7 kohdassa säädettäisiin kuljettajan tai panssariajoneuvon johtajan riittävästä näkyvyydestä eteen, sivuille ja taakse. Kuljettajan tai panssariajoneuvon johtajan riittävä näkyvyys taakse saataisiin tarvittaessa järjestää taustapeilien avulla tai muulla vastaavalla järjestelmällä.
Momentin 8 kohdan mukaan tuulilasillisissa sotilasajoneuvoissa olisi oltava tarpeelliset laitteet näkyvyyden varmistamiseksi kaikissa sääoloissa. Tällä tarkoitettaisiin esimerkiksi tuulilasin pyyhkijöitä ja huurteenpoistojärjestelmää.
Momentin 9 kohdassa säädettäisiin pakollisiksi tarpeelliset laitteet ja rakenteet muiden tienkäyttäjien suojaamiseksi törmäystilanteessa. Kevyellä sotilasajoneuvolla tarkoitettaisiin lähinnä kaksi- ja kolmipyöräisiä sotilasajoneuvoja sekä maastoajoneuvoja.
Momentin 10 kohdan mukaan äänimerkinantolaite olisi oltava moottorikäyttöisessä sotilasajoneuvossa.
Momentin 11 kohdassa säädettäisiin nopeusmittari pakolliseksi moottorikäyttöisille sotilasajoneuvoille ja momentin 12 kohdan mukaan neli- tai useampipyöräisessä moottorikäyttöisessä sotilasajoneuvossa tulisi olla peruutuslaite.
Momentin 13 kohdan mukaan sotilasajoneuvon rakenteen tulisi turvata sotilasajoneuvon riittävä ohjattavuus, riittävät kaarreajo- ja jarrutusominaisuudet sekä kääntyvyys. Vaatimus toimisi perussäännöksenä sekä sotilasajoneuvojen hyväksymiselle liikenteeseen että sotilasajoneuvoihin tehtävien muutosten turvallisuuden varmistamiselle.
Momentin 14 kohdassa säädettäisiin riittävästä maavarasta, joka koskisi pyörillä varustettuja sotilasajoneuvoja. Vaatimus toimisi perussäännöksenä erityisesti sotilasajoneuvolle tehtävien muutosten yhteydessä. Maavaran riittävyys riippuu sotilasajoneuvosta ja tapauskohtaisista olosuhteista, mutta yleisenä periaatteena voidaan pitää, että sotilasajoneuvo ei saisi mennä rikki siitä, että se osuu sotilasajoneuvon käyttötarkoitus huomioon ottaen yleisesti vastaantuleviin esteisiin, esimerkiksi maastossa oleviin kiviin tai tiellä oleviin kaivojen kansiin. Sotilasajoneuvon maavaran tulisi olla sellainen, että sillä pystyy tarvittaessa ajamaan maastossa.
Momentin 15 kohdan mukaan tavaran kuljetukseen käytettävässä sotilasajoneuvossa olisi oltava turvalliset ja kuljetettavalle kuormalle soveltuvat kuormatilan rakenteet, laitteet ja varusteet sekä kuorman sitomiseen ja varmistamiseen käytettävät sidonta- ja kiinnitysvälineet. Nämä kattaisivat myös vaihtokuormakorin ja merikontin kiinnittämisen ajoneuvoon sekä tavaran ja laitteiston kiinnittämisen näihin. Tämä olisi perussäännös tavaran kuljetukseen käytettävän sotilasajoneuvon kuormatilaa ja esimerkiksi kuorman kiinnityspisteitä koskeville tarkemmille säännöksille ja määräyksille.
Momentin 16 kohdassa säädettäisiin toiminnaltaan varmasta ja kestävästä kytkentälaitteesta, joka tulisi olla hinattavassa sotilasajoneuvossa ja sotilasajoneuvossa, jota käytetään hinattavan sotilasajoneuvon tai ajoneuvon vetoon. Tämä olisi perussäännös vetävän sotilasajoneuvon ja hinattavan sotilasajoneuvon tai ajoneuvon välisessä kytkennässä käytettäviä kytkentälaitteita koskeville säännöksille ja määräyksille.
Pykälän 3 momentin mukaan käytetyn sotilasajoneuvon katsottaisiin täyttävän pykälän 1 ja 2 momentin vaatimukset, jos se täyttää ne tekniset vaatimukset, jotka olivat voimassa Suomessa sotilasajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai tätä myöhemmin.
Aiemmin sotilasajoneuvoja koskevat määräykset ja tekniset vaatimukset ovat pohjautuneet ajoneuvolakiin sekä sen nojalla annetulla puolustusministeriön asetuksella säädettyihin poikkeuksiin. Liikenne- ja viestintäviraston määräyksistä on voitu antaa poikkeuksia pääesikunnan määräyksillä. Teknisiä vaatimuksia on myös tullut kansainvälisistä sotilasstandardeista. Näin ollen teknisten vaatimusten täyttymistä olisi arvioitava näitä vasten.
Pykälän 4 momentti sisältäisivät pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle osoitetut määräyksenantovaltuudet. Esimerkkinä sotilasajoneuvon varusteesta voidaan mainita sotavalot. Lisäksi poikkeuksia voitaisiin antaa esimerkiksi nopeusmittarin vaatimuksesta, jos sotilasajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus olisi esimerkiksi enintään 25 kilometriä tunnissa.
7 §. Sotilasajoneuvon valmistenumero. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin sotilasajoneuvon valmistenumerosta yleisenä rakenne- ja varustevaatimuksena. Valmistenumeroksi hyväksyttäisiin sotilasajoneuvon valmistajan tai pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston antama valmistenumero. Valmistenumero tulisi merkitä todistettavasti ja pysyvästi sotilasajoneuvoon, minkä lisäksi sen tulisi olla selkeästi nähtävissä. Jos valmistenumero vahingoittuu tai se poistetaan, se tulisi merkitä sotilasajoneuvoon uudelleen.
Pykälän 2 momentin mukaan pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto merkitsisi sotilasajoneuvorekisteriin tiedon valmistenumerolle tehtävistä toimenpiteistä ja mahdollisesta uudesta sijainnista.
Pykälän 3 momentti sisältäisi puolustusministeriölle osoitetun asetuksenantovaltuuden.
Pykälän 4 momentti sisältäisi pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle osoitetun määräyksenantovaltuuden.
8 §.Puolustusvoimien erikoiskuljetuksessa käytettävää Puolustusvoimien ajoneuvoa koskevat erityisvaatimukset. Pykälä vastaisi pääosin voimassa olevan ajoneuvolain 19 §:ää Puolustusvoimien erikoiskuljetusten erityispiirteet huomioon ottaen. Puolustusvoimien erikoiskuljetukset ovat usein kokonsa puolesta suuria (lähtökohtaisesti erottuvat muusta liikenteestä) ja ne tapahtuvat suunnitelman mukaisesti. Suurempiin harjoituksiin liittyen kuljetuksista ja niiden aiheuttamista haitoista liikenteelle tiedotetaan julkisesti. Erikoiskuljetusten määrät eivät kuitenkaan ole sitä luokkaa, että Puolustusvoimien kannattaisi hankkia ajoneuvolaissa tarkoitettuja erikoiskuljetusajoneuvoja ja varoitusautoja, vaan näiden sijasta olisi tarkoituksenmukaista käyttää Puolustusvoimien ajoneuvoja, joissa olisi mahdollisimman pitkälti samanlaiset merkinnät, varoitusvalaisimet ja muut varoituslaitteet kuin ajoneuvolain tarkoittamissa erikoiskuljetusajoneuvoissa ja varoitusautoissa. Esteitä ei olisi myöskään sille, että Puolustusvoimat käyttäisi erikoiskuljetuksessa ajoneuvolain mukaisia erikoiskuljetusajoneuvoja tai varoitusautoja.
Pykälän 1 momentti sisältäisi yleissäännöksen Puolustusvoimien erikoiskuljetuksessa käytettävän Puolustusvoimien ajoneuvon merkinnöistä, varoitusvalaisimista ja vastaavista muista varoituslaitteista. Puolustusvoimien ajoneuvolta vaadittavien yleisten merkintöjen lisäksi vaadittavilla riittävillä lisämerkinnöillä ehkäistäisiin Puolustusvoimien erikoiskuljetuksesta aiheutuvaa haittaa ja vaaraa muille tiellä liikkuville. Momentti sisältäisi lisäksi pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle osoitetun määräyksenantovaltuuden.
Pykälän 2 momentti sisältäisi Puolustusvoimien erikoiskuljetuksessa käytettävää Puolustusvoimien varoitusajoneuvoa koskevan perussäännöksen, jossa säädettäisiin Puolustusvoimien varoitusajoneuvon massasta, ajoneuvoluokasta, näkyvyysvaatimuksista ja varoituslaitteista. Käytettävä ajoneuvo voisi olla Puolustusvoimien ajoneuvo tai sotilasajoneuvo. Momentti sisältäisi lisäksi pääesikunnan teknillisen tarkastusosastolle osoitetun määräyksenantovaltuuden. Momentti koskisi nimenomaisesti Puolustusvoimien varoitusajoneuvolle asetettavia vaatimuksia, eikä se siis rajaisi pois mahdollisuutta käyttää myös ajoneuvolaissa tarkoitettua varoitusajoneuvoa tarpeen mukaan Puolustusvoimien erikoiskuljetuksissa.
Pykälän 3 momentti sisältää pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle osoitetun määräyksenantovaltuuden.
9 §. Viranomaiset puolustushallinnossa. Pykälässä säädettäisiin sotilasajoneuvoihin ja kansainvälisiin sotilasajoneuvoihin liittyvistä viranomaistoiminnoista puolustushallinnossa. Kuten nykytilassa perustuslain nojalla, Puolustusvoimat kuuluvat puolustusministeriön ohjauksen ja valvonnan alaisuuteen. Ohjausta toteutetaan muun muassa tulossopimusprosessilla.
Vallitsevassa Puolustusvoimien organisaatiossa sotilasajoneuvojen ja kansainvälisten sotilasajoneuvojen teknisten ominaisuuksien valvonta, tarkastus ja ohjaus sekä teknisten normien antovaltuudet on osoitettu pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle. Tämän lain voimaantulon myötä teknillisen tarkastusosaston asema Puolustusvoimissa lähenisi sitä, mitä ajoneuvolaissa säädetään Liikenne- ja viestintäviraston tehtävistä.
On lisäksi huomattava, että puolustusministeriöllä on hallinnonalan ylimpänä viranomaisena velvollisuus valvoa Puolustusvoimien toimintaa ja tarvittaessa hallinnollisesti puuttua siihen havaitessaan lainvastaisuutta tai muuta menettelyä, joka voisi vaarantaa sotilasajoneuvojen asianmukaisen käytön, turvallisuuden tai pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston riippumattoman toiminnan.
Puolustusvoimien sisällä havaittuihin puutteisiin puututaan normaalisti hallinnollisin menettelyin, sotilaskurinpitomenettelyllä ja viime kädessä rikosvastuun toteuttamisen kautta siten, kuin esimerkiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa säädetään. Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto on puolestaan osana Puolustusvoimia Puolustusvoimien sisäisen laillisuusvalvonnan kohteena.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin informatiivisesti puolustusministeriön suorittamasta ohjauksesta ja valvonnasta. Kuten nykyisin perustuslain 68 §:n nojalla, puolustusministeriö suorittaa muun muassa resurssi- ja normiohjausta. Tältä osin säännös on informatiivinen.
Keskeinen ohjauksen työkalu on tulossopimukset ja –tavoitteet. Vastaisuudessa pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto on huomioitava nimenomaisesti puolustusministeriön ja Puolustusvoimien tulossopimuksessa ja tulostavoitteiden asettamisessa.
Pykälän 2 momentin mukaan pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto hoitaisi sotilasajoneuvoihin ja kansainvälisiin sotilasajoneuvoihin liittyviä viranomaistehtäviä sekä muihin Puolustusvoimien hallinnassa olevien ajoneuvojen hankintaan ja käyttöön liittyviä valvontatehtäviä. Säännöksen mukaan pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto olisi Suomessa ainoa taho, joka hoitaisi sotilasajoneuvoja ja kansainvälisiä sotilasajoneuvoja koskevia viranomaistehtäviä. Lisäksi pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto valvoisi yleisesti Puolustusvoimien ajoneuvojen hankintaa ja käyttöä.
Pykälän 3 momentissa olisi tarkemmin säädetty pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston tehtävistä. Näitä tehtäviä olisi liikenteen turvallisuuden ja sotilasajoneuvojen teknisen kehityksen edistäminen Puolustusvoimien osalta. Lisäksi pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaisi edellä mainitusti toimialaansa koskevia teknisiä määräyksiä säädetyn toimivaltansa puitteissa. Käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa esitetään lukuisia määräyksenantovaltuuksia pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle. Lisäksi ajoneuvolain esitetyssä muutoksessa esitetään ajoneuvolakiin määräyksenantovaltuutta pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin teknillisen tarkastusosaston päälliköstä, joka vastaisi 2 momentissa tarkoitetun toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta. Riittävä riippumattomuus etenkin valvonta- ja tarkastustoiminnassa sekä määräysten antamisessa edellyttää, että teknillisen tarkastusosastoa johtava päällikkö ei voi vastaisuudessa olla Puolustusvoimien nimittämä, ja nimitysvalta olisi tarkoituksenmukaista siirtää puolustusministeriölle. Tämä edellyttää puolustusvoimista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamista.
Pykälän 5 momentissa olisi säädetty ajoneuvotarkastajien asemasta. Puolustusvoimat on laaja organisaatio, mistä johtuen sotilasajoneuvojen tarkastustoiminnan asianmukainen järjestäminen edellyttää Puolustusvoimien hallintoyksiköihin sijoitettuja ajoneuvotarkastajia. Ajoneuvotarkastajat olisivat tämän lain mukaisia tehtäviä suorittaessaan pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston valvonnassa ja ohjauksessa. Ajoneuvotarkastajalta edellytetään oikeuksia suorittaa Puolustusvoimien katsastuksia, joista säädetään katsastustoiminnasta annetun lain 2 §:n 2 momentin nojalla annetussa puolustusministeriön asetuksessa. Vaatimuksia on tarkemmin kuvattu edellä 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Ajoneuvotarkastajan on täytettävä edellä kuvatut vaatimukset, jotta pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voisi hyväksyä hänet. Se, missä Puolustusvoimien hallintoyksikössä ajoneuvotarkastaja on, ei ole merkitsevää, joten esimerkiksi pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston virkamieskin voisi toimia ajoneuvotarkastajana, kunhan ajoneuvotarkastajan tehtävien suorittamisesta ei synny jääviyttä.
Ajoneuvotarkastajan tehtävät edellyttävät riippumattomuutta ja objektiivisuutta. Tästä johtuen ajoneuvotarkastajan olisi kiinnitettävä toiminnassaan erityistä huomioita jääviyteen, eli ajoneuvotarkastaja ei voi tarkastaa ajoneuvoja, jotka ovat hänen kunnossapitovastuullaan tai hän on osallistunut ajoneuvon kunnossapitoon tai huoltoon. Jääviys olisi huomioitava toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä.
Pykälän 6 momentissa olisi määräyksenantovaltuus pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle. Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voisi antaa tarkemmat määräykset ajoneuvotarkastajatoiminnan järjestämisestä Puolustusvoimissa. Määräyksessä voitaisiin antaa tarkemmat normit ajoneuvotarkastajien työn organisoinnista sekä siitä, mihin Puolustusvoimien hallintoyksikköön ajoneuvotarkastajia on sijoitettuna.
2 luku. Sotilasajoneuvojen luokitus
10 §.Sotilasajoneuvojen luokitus. Sotilasajoneuvoja ei voida luokitella ajoneuvolain mukaisiin ajoneuvoluokkiin ja ne olisi luokiteltava sotilasajoneuvojen tekniset erityispiireet huomioon ottaen.
Pykälän 1 momentin mukaan sotilasajoneuvo olisi ajoneuvo, johon sen sotilaallisen käyttötarkoituksen vuoksi sovelletaan ajoneuvolaissa säädetyn luokituksen mukaan määräytyvistä teknisistä vaatimuksista poikkeavia teknisiä vaatimuksia.
Sotilasajoneuvot poikkeavat usein teknisesti merkittävästi esimerkiksi panssaroinnista ja aseistuksesta johtuen siitä, mitä ajoneuvolaissa säädetään ajoneuvojen luokituksesta. Sotilasajoneuvon luokitus olisi aina sidottu puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin ja sotilaalliseen käyttötarkoitukseen.
Pykälän 2 momentin mukaan myös ajoneuvolaissa tarkoitettu Puolustusvoimien ajoneuvo voitaisiin luokitella sotilasajoneuvoksi, jos se on välttämätöntä sen erityisen käyttötarkoituksen johdosta. Näissä tilanteissa olisi lähinnä kyse tavanomaisten ajoneuvojen käytöstä esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa, joissa on tarvetta esimerkiksi tavallisille pakettiautoille. Näiden ajoneuvojen tekniset vaatimukset eivät poikkea siitä, mitä ajoneuvolaissa tai sen nojalla säädetään, mutta ajoneuvojen käytöstä johtuen ajoneuvolain mukaisten toimenpiteiden, kuten katsastusten tekeminen, ei ole mahdollista ajoneuvolain edellytysten mukaisesti.
Luokituksesta johtuen puheena oleva Puolustusvoimien ajoneuvo voitaisiin rekisteröidä sotilasajoneuvorekisteriin ja siihen sovellettaisiin käsiteltävänä olevan esityksen säännöksiä muun muassa Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksesta.
Välttämättömyydellä tarkoitettaisiin sitä, että kyseistä Puolustusvoimien ajoneuvoa ei voitaisi muuten käyttää Puolustusvoimien lakisääteisen tehtävän suorittamiseksi eikä muun sotilasajoneuvon käyttäminen olisi mahdollista tai taloudellisesti katsottuna perusteltua. Lisäksi olisi otettava huomioon ajoneuvolain ajoneuvolle asettamat vaatimukset ja niiden käytännön toteuttaminen kyseisessä tehtävässä. Esimerkiksi sotilaallisessa kriisinhallinnassa ajoneuvon katsastuttaminen ajoneuvolain mukaisesti voi asettaa käytännön esteen, mistä syystä olisi välttämätöntä katsastaa kyseinen ajoneuvo käsiteltävänä olevan lain mukaisesti.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin puolustusministeriön asetuksenantovaltuudesta. Sääntely vastaisi sitä, miten sotilasajoneuvojen luokituksesta säädettiin kumotussa ajoneuvolaissa (1090/2002). Kumotussa ajoneuvolaissa puolustusministeriölle oli annettu laaja asetuksenantovaltuus antaa poikkeavia säännöksiä ajoneuvolaista. Sotilasajoneuvoista annetussa puolustusministeriön asetuksessa (180/2006) säädetään muun muassa panssariajoneuvosta ja erikoisajoneuvosta. Edellä mainittujen lisäksi uudessa luokitusasetuksessa olisi luokiteltava ainakin maastoajoneuvo, sotilasperävaunu ja sotilaspoliisiajoneuvo sekä muut Puolustusvoimien hälytysajoneuvot. Säädösteknisesti luokitusten olisi vastattava mahdollisimman pitkälti sitä, mitä ajoneuvolaissa ja sen nojalla on säädetty ajoneuvojen luokituksesta.
Asetuksenantovaltuus koskisi myös 2 momentissa tarkoitettuja välttämättömiä tilanteita ja kyseisten ajoneuvojen luokittamista sotilasajoneuvoksi. Asetuksessa ei olisi tarkoituksenmukaista poiketa ajoneuvolain tai sen nojalla annettujen säännösten luokitusta koskevista vaatimuksista.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuudesta. Määräyksenantovaltuus koskisi ennen kaikkea sotilasajoneuvojen alaluokkia ja muita luokitukseen liittyviä teknisluonteisia asioita. Tarkemmissa määräyksissä olisi huomioitava mahdollisimman pitkälle liikenne- ja viestintäviraston vastaavaa ajoneuvoluokkaa koskevat määräykset. Näitä määräyksiä voisivat olla esimerkiksi liikenne- ja viestintäviraston määräykset paariautojen paareista ja niiden kiinnittämisestä ajoneuvoon.
11 §.Sotilasajoneuvojen vastaavuus. Pykälän 1 momentissa olisi perussäännös. Säännös koskisi sitä, että sotilasajoneuvojen on lähtökohtaisesti noudatettava tieliikennesääntöjä. Koska erityisiä sotilasajoneuvoja koskevia tieliikennesääntöjä, kuten liikennemerkkejä, ei ole, sotilasajoneuvojen käytössä olisi noudatettava niitä sääntöjä, jotka koskevat sotilasajoneuvoa teknisiltä ominaisuuksiltaan mahdollisimman lähellä olevaa ajoneuvolaissa tarkoitettua ajoneuvoa. Arvioitaessa tieliikennesääntöjen soveltamista olisi noudatettava varovaisuusperiaatetta, eli mahdollisessa tulkintatilanteessa olisi vaihtoehdoista valittava se, mikä johtaa tiukempaan tulkintaan.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin määräyksenantovaltuudesta pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle. Koska sotilasajoneuvoja ei voida luokitella ajoneuvolain mukaisesti ja koska tieliikennesäännöt on laadittu ajoneuvolain määritelmiä ja luokituksia käyttäen, pääesikunnan teknillisen tarkastusosaton määräyksellä annettaisiin tarkemmat määräykset sotilasajoneuvon luokituksen ja ajoneuvolaissa tarkoitettujen ajoneuvojen luokitusten vastaavuudesta. Tieliikenteessä ei ole esimerkiksi erityisesti panssarivaunuja koskevia liikennemerkkejä, olisivat nämä vastaavuudeltaan esimerkiksi kuorma-autoja, ja tieliikenteessä olisi noudatettava samoja rajoituksia, jotka koskevat kuorma-autoja.
12 §.Puolustusvoimien hälytysajoneuvo. Pykälässä määriteltäisiin Puolustusvoimien hälytysajoneuvo. Puolustusvoimien hälytysajoneuvoja olisivat ainakin sotilaspoliisiajoneuvo, sotilasambulanssi ja Puolustusvoimien sairasauto.
Ajoneuvolain 32 §:ssä säädettäisiin yleisesti hälytysajoneuvoista. Yksityiskohtaisen, tiettyihin Puolustusvoimien hälytysajoneuvoihin liittyvän viittauksen tekeminen ajoneuvolaissa ei ole tarkoituksenmukainen, sillä ajoneuvolain soveltamisalassa olisi nimenomaisesti suljettu sotilasajoneuvot ulkopuolelle. Sen sijaan tämän esityksen 2. lakiehdotuksessa esitetään tieliikennelakiin viittausta sotilasajoneuvolakiin.
Puolustusvoimien hälytysajoneuvo olisi varustettu sinistä valoa näyttävällä vilkkuvalla varoitusvalaisimella ja hälytysajoneuvon äänimerkinantolaitteella. Ajoneuvolain muutoksessa huomioitaisiin Puolustusvoimien hälytysajoneuvo hälytysajoneuvoja koskevassa pykälässä, mitä kautta Puolustusvoimien hälytysajoneuvot tulisivat myös tieliikennelain soveltamisalaan. Tieliikennelaissa muun muassa säädetään esteettömän kulun antamisesta hälytysääni- ja hälytysvalomerkkejä antavalle hälytysajoneuvolle.
3 luku. Sotilasajoneuvon tyyppihyväksyntä.
Luvussa säädettäisiin sotilasajoneuvojen tyyppihyväksynnästä. Sotilasajoneuvojen tyyppihyväksyntämenettelyn tavoitteet vastaisivat sitä, mitä ajoneuvolaissa säädetään typpihyväksynnästä, eli jokaista hankittua sotilasajoneuvoa ei tarvitsisi hyväksyä ja määrätä, mihin sotilasajoneuvoluokkana se kuuluu, vaan tyyppihyväksyntä tehtäisiin yhdelle sotilasajoneuvolle, jota vastaavat sotilasajoneuvot pystyttäisiin rekisteröimään sotilasajoneuvorekisteriin tyyppihyväksynnän perusteella.
Menettely olisi suoraviivaisempi kuin ajoneuvolaissa säädetty hyväksyntämenettely. Tämä on perusteltua, sillä Puolustusvoimat on ainut taho Suomessa, joka voi hankkia sotilasajoneuvoja sekä käyttää ja hallita niitä. Sotilasajoneuvojen hankinta ei ole sattuman varaista, vaan hankinta on keskitettyä ja hankintaprosessissa otetaan laajasti jo etukäteen huomioon sotilasajoneuvoja koskevat tekniset seikat.
13 §.Sotilasajoneuvon tyyppihyväksyntäviranomainen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että sotilasajoneuvojen tyyppihyväksyntäviranomainen on Suomessa pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto. Laissa käytettäisiin ajoneuvolaista poiketen käsitettä sotilasajoneuvojen tyyppihyväksyntäviranomainen, jotta ero ajoneuvolain hyväksyntäviranomaiseen olisi mahdollisimman selkeä.
14 §. Sotilasajoneuvon tyyppihyväksyntä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin sotilasajoneuvojen tyyppihyväksynnän myöntämisestä. Tyyppihyväksynnän myöntämisen ehtona olisi yhdenmukaisuus valmistusasiakirjojen kanssa ja asetettujen vaatimusten täyttäminen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sotilasajoneuvojen tyyppihyväksynnässä tarkastettavista asioista. Säännös vastaisi pääosin ajoneuvolain 43 §:n 2 momenttia.
Pykälän 3 momentin mukaan sotilasajoneuvon tyyppihyväksynnästä olisi annettava todistus. Sotilasajoneuvojen tyyppihyväksyntä voisi olla myös ehdollinen.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuudesta. Annettavat määräykset voisivat koskea esimerkiksi sotilasajoneuvojen tyyppihyväksynnän prosessia ja sitä, miten ajoneuvolaissa tarkoitettu tyyppihyväksyntä voidaan hyväksyä sotilasajoneuvojen tyyppihyväksynnän lähtökohdaksi. Viimeksi mainittu tarkoittaisi myös tiettyyn vaiheeseen asti tehtyä ajoneuvolaissa tarkoitettua tyyppihyväksyntää.
4 luku. Sotilasajoneuvorekisteri ja sotilasajoneuvojen rekisteröinti.
15 §. Sotilasajoneuvorekisterin käyttötarkoitus ja sisältö. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rekisterin tietosisällöstä yleisellä tasolla. Sotilasajoneuvorekisteriä pidettäisiin puolustusvoimista annetussa laissa tai sen nojalla säädettyjen tai määrättyjen tehtävien hoitamiseksi. Sotilasajoneuvot liittyvät jo määritelmän mukaisesti johonkin puolustusvoimien lakisääteiseen tehtävään ja niitä hankitaan näiden tehtävien hoitamiseksi.
Momentissa mainituilla teknisillä tehtävillä tarkoitettaisiin rekisteriin tehtäviä tavanomaisia kirjauksia ja muita vastaavan tasoisia tehtäviä. Pääasiallinen sotilasajoneuvorekisterin ylläpito ja kehittäminen kuuluisivat pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle.
Pykälän 2 momentissa todettaisiin sotilasajoneuvorekisteriin kirjattavat tiedot. On huomattava, että sotilasajoneuvorekisteriin ei kirjata henkilötietoja, sillä sotilasajoneuvojen omistajana on Puolustusvoimat ja sotilasajoneuvot eivät ole yksittäisen henkilön hallussa muuta kuin tehtävän edellyttämän ajan.
Rekisteriin merkittäisiin muun muassa tietoja tässä laissa säädetyistä katsastuksista.
Sotilasajoneuvorekisteriin voidaan merkitä tietoja myös muista Puolustusvoimien ajoneuvoista, jotka on rekisteröity liikenneasioiden rekisteriin. Pääsääntöisesti näihin ajoneuvoihin, rekisteriin ja rekisterimerkintöihin sovelletaan kyseistä rekisteriä koskevia säännöksiä, mutta sotilasajoneuvorekisteriin voitaisiin merkitä näistä ajoneuvoista muita tarpeellisia tietoja.
Pykälän 3 momentissa olisi määräyksenantovaltuus pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle antaa tarkemmat määräykset sotilasajoneuvorekisteriin merkittävistä tiedoista. Näitä tietoja olisivat esimerkiksi eri katsastuksista tehtävät merkinnät.
16 §. Käyttövastaava. Säännös olisi osin informatiivinen ja vastaisi sitä, mitä ajoneuvolain 90 §:ssä säädetään käyttövastaavasta. Pykälän 1 momentissa todettaisiin, että pääesikunnan teknillisellä tarkastusosastolla olisi sotilasajoneuvojen käyttövastaava, joksi voidaan merkitä osaston palkattuun henkilöstöön kuuluva henkilö. Virkamiehellä on oltava käytössään tiedot Puolustusvoimien ajoneuvojen kuljettamiseen oikeutetuista henkilöistä. Esimerkiksi sotilasajoneuvon kuljettajalle annettu sakko toimitetaan käyttövastaavalle, joka selvittää asiaa edelleen sakon toimittamista varten ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden, kuten sotilaskurinpitomenettelyn, käynnistämiseksi.
Säännöksen soveltamisala olisi laajempi kuin ajoneuvolain 90 §, joka koskee ainoastaan siinä mainittuja ajoneuvoja. Näin ollen Puolustusvoimissa käyttövastaava olisi oltava myös muillakin Puolustusvoimien ajoneuvoilla.
Säännöksellä ei olisi vaikutusta ajoneuvolain 90 §:n soveltamiseen Puolustusvoimien ajoneuvojen osalta.
17 §.Rekisterikortti. Säännöksessä säädettäisiin rekisterikortista. Rekisterikortti vastaisi pääasiallisesti sitä, mitä ajoneuvolaissa säädetään rekisteröintitodistuksesta. Rekisterikortissa on merkittynä olennaiset tiedot sotilasajoneuvon teknisten tietojen tarkastamisesta ja muun muassa siitä, mitä sotilasajoneuvoja ja ajoneuvoja sotilasajoneuvolla voi vetää. Sotilasajoneuvossa olevasta rekisterikortista esimerkiksi sotilasajoneuvoa kuljettava varusmies näkee nopeasti, mitkä ovat sotilasajoneuvon tekniset ja muut ominaisuudet sekä mitä sotilasajoneuvoja ja muita ajoneuvoja siihen voitaisiin kytkeä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rekisterikortin antamisesta sotilasajoneuvon haltijalle, eli Puolustusvoimien hallintoyksikölle, Puolustusvoimien ensirekisteröinnin tai Puolustusvoimien muutosrekisteröinnin yhteydessä.
Pykälän 2 momentin mukaan sotilasajoneuvossa voi olla rekisterikortin ajoneuvotarkastajan oikeaksi todistama jäljennös. Koska sotilasajoneuvoilla ei ole vakituisia kuljettajia tai ajajia, rekisterikortin katoamisvaara on suurempi kuin muiden ajoneuvojen osalta. Näin ollen rekisterikortin jäljennöksen sijoittamista sotilasajoneuvoon voidaan pitää perusteltuna.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin rekisterikortin sisällöstä.
Pykälän 4 momentti sisältäisi määräyksenantovaltuuden pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle. Määräyksissä olisi otettava kantaa muun muassa tulostusmateriaaliin, jonka olisi oltava riittävän kestävä sen käyttötarkoitus huomioon ottaen.
18 §. Puolustusvoimien rekisterikilvet ja rekisteritunnus. Pykälän 1 momentin mukaan ensirekisteröitävää sotilasajoneuvoa varten annetaan sotilasajoneuvon yksilöivä Puolustusvoimien rekisteritunnus, joka voi olla merkittynä Puolustusvoimien rekisterikilpeen tai maalattuna sotilasajoneuvoon. Rekisteritunnus säilyisi pääsääntöisesti muuttumattomana koko sotilasajoneuvon elinkaaren ajan aina lopulliseen poistamiseen asti. Säännöksessä tarkoitetaan käytöllä ajoneuvon käyttötarkoituksen mukaista käyttöä, joka voi ajoneuvosta riippuen sisältää myös maastokäyttöä ja esimerkiksi vesistöylityksiä. Vahingoittumiseksi ei katsota tällaisesta käytöstä aiheutuvaa normaalia kulumista, joka edellyttää rekisterikilven tai maalatun rekisteritunnuksen korjaamista tai uusimista.
Puolustusvoimien rekisteritunnuksen ja rekisterikilpien olisi oltava selkeästi erottuvia muista rekisteritunnuksista ja rekisterikilvistä. Käytännössä tämä toteutetaan Puolustusvoimien rekisterikilven keltaisella värillä ja sillä, että useimmissa tapauksissa rekisteritunnus on numerosarja ilman kirjaimia.
Pykälän 2 momentti sisältäisi puolustusministeriölle osoitetun asetuksenantovaltuuden.
Pykälän 3 momentissa olisi pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuus.
19 §. Puolustusvoimien rekisterikilpien kiinnittäminen ja rekisteritunnuksen merkitseminen. Pykälässä säädettäisiin Puolustusvoimien rekisterikilpien kiinnittämisestä ja rekisteritunnuksen merkitsemisestä. Pykälän 1 momentin mukaan kiinnitystä tai merkitsemistä ei saisi tehdä ennen sotilasajoneuvon ensirekisteröintiä.
Pykälän 2 momentin mukaan rekisteritunnuksen voisi merkitä sotilasajoneuvoon jo ennen sen rekisteriin merkitsemistä, mutta se olisi pidettävä peitettynä ennen ensirekisteröintiä.
Pykälän 3 momentin mukaan Puolustusvoimien rekisterikilpien ja rekisteritunnuksen olisi oltava sellaisesta materiaalista valmistettuja tai muuten merkittynä siten, etteivät ne vahingoitu sotilasajoneuvoa käytettäessä. Säännöksellä pyrittäisiin turvaamaan sotilasajoneuvojen tunnistettavuus ja yksilöiminen mahdollisimman pitkälti kaikissa olosuhteissa.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin puolustusministeriön asetuksenantovaltuudesta. Sotilasajoneuvot saattavat poiketa rakenteellisesti ajoneuvolaissa tarkoitetuista ajoneuvoista suuresti. Tästä johtuen rekisterikilville ei välttämättä ole sotilasajoneuvossa vastaavaa paikkaa kuin mitä ajoneuvolain mukaisissa ajoneuvoissa on. Näin ollen rekisterikilvet saatetaan joutua asentamaan sotilasajoneuvossa sinne, minne ne saadaan pysyvästi kiinnitettyä. Puolustusminiteriön asetuksella säädettäisiin tarkemmin siitä, mihin Puolustusvoimien rekisterikilpi olisi kiinnitettävä tai Puolustusvoimien rekisteritunnus merkittävä sotilasajoneuvoluokkakohtaisesti.
20 §. Puolustusvoimien rekisterikilpien ja –tunnuksien käyttö. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin yleisestä kiellosta kiinnittää tai merkitä sotilasajoneuvoon kilpiä tai muita merkintöjä, jotka harhauttavasti muistuttavat Puolustusvoimien rekisterikilpeä tai –tunnusta tai jonkin valtion kansallisuustunnusta.
Pykälän 2 momentissa todettaisiin, että Puolustusvoimien rekisterikilven ja –tunnuksen olisi oltava liikenteessä vaikeudetta luettavissa. Säännös olisi otettava huomioon myös edellä 18 §:n 3 momentissa tarkoitetussa puolustusministeriön asetuksessa.
21 §. Sotilasajoneuvon poisto sotilasajoneuvorekisteristä. Pykälän 1 momentin mukaan liikenneasioiden rekisteriin rekisteröidystä ajoneuvosta, joka on aiemmin rekisteröity sotilasajoneuvorekisteriin, on tehtävä sotilasajoneuvon poistumista koskeva rekisterimerkintä sotilasajoneuvorekisteriin.
Tilanteet, joissa sotilasajoneuvo luovutetaan yksityiselle henkilölle tai muulle taholle, ovat sotilasajoneuvojen määrään suhteutettuna harvinaisia. Valtaosaa sotilasajoneuvoja käytetään niin pitkään, että käytännössä niitä ei voi enää käyttää.
Joissain tapauksissa tilanne voi olla kuitenkin sellainen, että sotilasajoneuvo myydään ulkopuoliselle taholle, esimerkiksi toiselle valtiolle tai keräilijälle. Luonnollisesti viimeksi mainituissa tilanteissa sotilaallisen käytön toimintaedellytykset on poistettava sotilasajoneuvosta ja ostaja vastaa siitä, että saa entisen sotilasajoneuvon rekisteröityä liikenneasioiden rekisteriin ajoneuvolain mukaisesti. Pykälän 2 momentin mukaan Puolustusvoimien rekisterikilvet on palautettava Puolustusvoimien rekisteröinnin suorittajalle ja Puolustusvoimien rekisteritunnus poistettava sotilasajoneuvosta, kun sotilasajoneuvo poistetaan sotilasajoneuvorekisteristä. Sotilasajoneuvon poistosta tehdään merkintä sotilasajoneuvon rekisterikorttiin.
22 §. Puolustusvoimien siirtolupa. Pykälän 1 momentin mukaan ajoneuvotarkastaja voisi antaa käyttökiellossa olevaa tai ajokieltoon määrättyä sotilasajoneuvoa varten Puolustusvoimien siirtoluvan. Siirtolupa annettaisiin sotilasajoneuvolle, jonka on jo aiemmin rekisteröity sotilasajoneuvorekisteriin ja sotilasajoneuvossa on ulkoisesti havaittavat yksilöintitunnukset, kuten Puolustusvoimien rekisterikilpi tai rekisteritunnus.
Momentissa olisi mainittu perusteina muun muassa sotilasajoneuvon korjaamolle vienti. Momentin 4 kohdan muita erityisiä syitä olisivat esimerkiksi sotilasajoneuvon paraatikäyttö, käyttö sotilasnäytöksessä sekä sotilasajoneuvon käyttö elokuvan kuvauksissa.
Pykälän 2 momentin mukaan siirtolupa voidaan antaa sotilasajoneuvon käyttöön liikenteessä, vaikka sotilasajoneuvoa ei olisi ensirekisteröity, ajoneuvosta olisi tehty liikennekäytöstä poistoa koskeva ilmoitus sotilasajoneuvorekisteriin tai sotilasajoneuvo olisi käyttökiellossa tai määrätty ajokieltoon. Käyttökiellossa olevan sotilasajoneuvon osalta kyse olisi lähinnä sotilasajoneuvon korjaukseen viennistä sekä ajokieltoon määrätyn sotilasajoneuvon osalta sotilasajoneuvon viemisestä korjattavaksi ja katsastettavaksi.
Pykälän 3 momentin mukaan Puolustusvoimien siirtolupa voitaisiin antaa korkeintaan 21 päiväksi. Lähtökohtaisesti ajanjakson olisi oltava mahdollisimman lyhyt ja pidempi aika edellyttäisi painavia syitä.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että Puolustusvoimien siirtoluvan nojalla käytettävä sotilasajoneuvo voi olla kuormattuna ainoastaan materiaalilla, joka on tarkoitettu 1 momentissa mainittuihin käyttötarkoituksiin. Kuormauksen olisi siis liityttävä 1) sotilasajoneuvon katsastukseen tai korjaamolle vientiin, 2) maahantuodun sotilasajoneuvon siirtoon tuontipaikalta vientipaikalle, 3) sotilasajoneuvon tai siihen kiinteästi liittyvän varusteen testaukseen tai 4) sotilasajoneuvon siirtoon muusta erityisestä syystä. Vastaava koskisi tilanteita, joissa siirtolupa koskisi vetävää sotilasajoneuvoja ja vedettävää sotilasajoneuvoa tai sotilasajoneuvoa ja vedettävää ajoneuvoa sekä näiden kuormaa.
Pykälän 5 momentin mukaan Puolustusvoimien siirtolupa annettaisiin kirjallisesti sotilasajoneuvoon, mistä kuljettaja tai ajaja voisi luvan esittää tarvittaessa.
23 §. Puolustusvoimien siirtokilpi. Pykälän 1 momentin mukaan ajoneuvotarkastaja voisi antaa käyttökiellossa olevaa tai ajokieltoon määrättyä sotilasajoneuvoa varten Puolustusvoimien siirtokilvet. Erotuksena 22 §:ssä tarkoitetusta Puolustusvoimien siirtoluvasta, siirtokilpi annetaan sellaista sotilasajoneuvoa varten, jossa ei ole ulkoisesti havaittavia yksilöintitunnuksia eikä sotilasajoneuvoa ole vielä esimerkiksi rekisteröity sotilasajoneuvorekisteriin.
Momentissa olisi mainittu perusteina muun muassa sotilasajoneuvon korjaamolle vienti. Momentin 4 kohdan muita erityisiä syitä olisivat esimerkiksi sotilasajoneuvon paraatikäyttö, käyttö sotilasnäytöksessä sekä sotilasajoneuvon käyttö elokuvan kuvauksissa.
Pykälän 2 momentin mukaan Puolustusvoimien siirtokilpi olisi kiinnitettävä ja merkittävä vastaavasti, kuin Puolustusvoimien rekisterikilvet on kiinnitettävä tai Puolustusvoimien rekisteritunnus on merkittävä. Tällä varmistettaisiin se, että etenkin liikenteessä olisi todettavissa se, että sotilasajoneuvoa saa käyttää.
Käytännössä Puolustusvoimien siirtokilpi tulisi kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa sotilasajoneuvoa ei ole vielä rekisteröity ja se pitää kuljettaa sotilasajoneuvon maahantuontipaikasta rekisteröintikatsastuspaikalle.
Pykälän 3 momentti koskisi tilanteita, joissa sotilasajoneuvoa ei ole rekisteröity sotilasajoneuvorekisteriin tai se on poistettu käytöstä. Näissä tapauksissa Puolustusvoimien rekisterikilvet ja Puolustusvoimien rekisteritunnukset on peitettävä tai poistettava sotilasajoneuvosta rekisterikilpien käytön ajaksi.
Siirtomerkit olisi poistettava sotilasajoneuvosta ja palautettava viipymättä siirtoluvan voimassaolon päättymisestä. Palautuksesta tehdään merkintä sotilasajoneuvorekisteriin.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin puolustusministeriön asetuksenantovaltuudesta.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuudesta.
5 luku. Sotilasajoneuvojen katsastus
24 §.Puolustusvoimien rekisteröintikatsastus. Pykälän 1 momentin mukaan sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröitävän sotilasajoneuvon on oltava hyväksytty Puolustusvoimien rekisteröintikatsastuksessa. Rekisteröintikatsastus olisi sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröimisen edellytys.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin katsastuksen sisällöstä. Keskeistä olisi, että sotilasajoneuvo olisi säännösten ja määräysten mukainen. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi puolustusministeriön asetuksella annettavia säännöksiä sotilasajoneuvojen luokituksesta sekä tämän asetuksen nojalla annettuja pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksiä.
Pykälän 3 momentin mukaan Puolustusvoimien rekisteröintikatsastuksesta olisi annettava sotilasajoneuvon haltijalle, eli Puolustusvoimien hallintoyksikölle, rekisterikortti. Rekisterikortin I osa sisältäisi tietoja sotilasajoneuvon teknisistä tiedoista Rekisterikortin II osaa käytettäisiin rekisteri-ilmoitusasiakirjana.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuudesta. Valtuus koskisi muun muassa katsastuksen sisältöä sekä tilanteissa, joissa olisi velvollisuus esittää tyyppihyväksytty sotilasajoneuvo Puolustusvoimien rekisteröintikatsastukseen. Viimeksi mainitussa tilanteessa määräykseen olisi haettava johtoa siitä, mitä ajoneuvolaissa tai sen nojalla on säädetty ajoneuvojen rekisteröintikatsastusvelvollisuudesta.
25 §.Puolustusvoimien muutoskatsastus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa sotilasajoneuvo olisi esitettävä muutoskatsastukseen ennen sen käyttöä liikenteessä. Tilanteissa olisi kyse ennen kaikkea sotilasajoneuvoon tehdyistä muutoksista eikä se vastaisi enää sotilasajoneuvorekisteriin merkittyjä tietoja.
Pykälän 2 momentti sisältäisi pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuuden. Tarkentava määräys voitaisiin antaa esimerkiksi siitä, missä konkreettisissa tilanteissa sotilasajoneuvo olisi esitettävä muutoskatsastukseen.
26 §.Puolustusvoimien kytkentäkatsastus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin sotilasajoneuvojen kytkentäkatsastusvelvollisuudesta. Lähtökohtana olisi, että sotilasajoneuvojen yhdistelmä tai sotilasajoneuvon ja muun ajoneuvon yhdistelmä olisi esitettävä kytkentäkatsastukseen säännöksessä erikseen luotelluissa tapauksissa. Näin ollen muissa tapauksissa yhdistelmiä ei tarvitsisi esittää erikseen kytkentäkatsastukseen. Huomioitavaa on, että säännöksen mukainen kytkentäkatsastusvelvollisuus koskisi säädettyjen ehtojen mukaisia yhdistelmiä, joissa vetävänä ajoneuvona tai ajoneuvoyhdistelmän osana olisi sotilasajoneuvo. Momentissa tarkoitettuja yhdistelmiä voisivat olla muun muassa Puolustusvoimien erikoisajoneuvon ja vedettävänä olevan tykin yhdistelmä ja vetävänä oleva sotilasajoneuvo ja liikenneasioiden rekisteriin rekisteröity perävaunu. Säännöksessä ei myöskään poissuljettaisi tilannetta, jossa liikenneasioiden rekisteriin rekisteröity ajoneuvo vetäisi perässään sotilasajoneuvoa. Viimeksi mainittu tilanne saattaisi konkretisoitua mahdollisesti poikkeusoloissa.
Momentin viittauksella muun muassa yleisiin kytkentöihin tarkoitettaisiin esimerkiksi ajoneuvolaissa tarkoitettuja kytkentöjä.
Pykälän 2 momentissa olisi säädetty pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuudesta. Määräysten osalta olisi seurattava mahdollisimman pitkälti sitä, mitä ajoneuvolaissa tai sen nojalla on säädetty ajoneuvojen kytkentäkatsastuksesta.
27 §.Puolustusvoimien määräaikaiskatsastus. Määräaikaiskatsastus olisi keskeinen sotilasajoneuvojen liikennekelpoisuuden ja kunnon ylläpitämisen kannalta.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että kaikki sotilasajoneuvot olisi määräaikaiskatsastettava, jollei kyse ole sotilasajoneuvosta, joka on vuositarkastettava. Määräaikaiskatsastuksen alaisista sotilasajoneuvoista säädettäisiin jäljempänä 4 momentin perusteella. Muut sotilasajoneuvot olisivat vuositarkastuksen piirissä.
Määräaikaiskatsastus olisi tehtävä vuosittain, ensimmäisen kerran viimeistään vuoden kuluttua sotilasajoneuvon käyttöönottopäivästä. Tämän jälkeen määräaikaiskatsastus voitaisiin tehdä vapaasti valittavana päivänä, viimeistään kuitenkin vuoden päästä edellisestä katsastuspäivästä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, ettei tietyissä tapauksissa seuraava määräaikaiskatsastuksen viimeinen mahdollinen katsastuspäivä muuttuisi.
Pykälän 3 momentin säädettäisiin, missä tilanteissa määräaikaiskatsastus olisi hyväksyttävä. Säännöksessä viitattaisiin vakavaan vikaa tai puutteellisuuteen. Pääesikunnan teknillinen tarkastus osasto antaisi tarkemman määräyksen vikojen ja puutteellisuuksien luokituksesta pykälän 5 momentin perusteella. Säännöksessä olisi myös viitattu tilanteisiin, jotka edellyttävät muutoskatsastusta.
Pykälän 4 momentissa olisi puolustusministeriön asetuksenantovaltuus. Asetuksenantovaltuudessa viitattaisiin muussa kuin operatiivisessa käytössä oleviin sotilasajoneuvoihin. Tällä tarkoitettaisiin sotilasajoneuvoja, joita ei käytetä aktiivisesti, vaan niillä on ennemminkin historiallista tai museaalista arvoa. Nämä sotilasajoneuvot olisivat verrattavissa ajoneuvolain tarkoittamiin museoajoneuvoihin eikä niitä olisi tarkoituksenmukaista pitää normaalin sotilasajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen piirissä.
Pykälän 5 momentissa olisi säädetty pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuudesta. Valtuus koskisi teknisisiä seikkoja, kuten määräaikaiskatsastuksen sisältöä sekä vikojen ja puutteellisuuksien luokittelua, mikä muodostuisi keskeiseksi määräykseksi.
Vikojen ja puutteellisuuksia koskevan määräyksen olisi vastattava mahdollisimman pitkälti ajoneuvolain 154 §:ää ja sen nojalla annettavia Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiä. Tarkempia määräyksiä olisi annettava ainakin 1) vähäisistä vioista ja puutteellisuuksista, joilla ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvon turvallisuuteen eikä ympäristöön, 2) vakavista vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat vaarantaa ajoneuvon turvallisuuden tai vaikuttaa ympäristöön taikka aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille sekä 3) vaarallisista vioista ja puutteellisuuksista, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat turvallisuuden tai vaikuttavat ympäristöön.
Määräyksissä olisi muutenkin mahdollisimman pitkälti noudatettava sitä, mitä ajoneuvolain tai sen nojalla annettujen säännösten nojalla säädetään ja määrätään ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen osalta.
28 §. Määräaikaiskatsastamattoman sotilasajoneuvon käyttökielto. Pykälän 1 momentti täydentäisi määräaikaiskatsastusvelvollisuutta. Jos sotilasajoneuvo ei ole määräaikaiskatsastettu määräpäivään mennessä, sotilasajoneuvo on käyttökiellossa.
Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ajoneuvotarkastaja voi antaa kirjallisen luvan sotilasajoneuvon kuljettamiseksi määräpaikkaan, korjattavaksi tai katsastettavaksi.
Pykälän 3 momentissa olisi pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuus 2 momentissa mainitusta luvasta.
29§.Puolustusvoimien katsastuksen keskeyttäminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa Puolustusvoimien katsastus olisi keskeytettävä. Perusteet liittyisivät siihen, että sotilasajoneuvo ei ole sellainen kuin Puolustusvoimien katsastukseen oletettavasti oli tulossa, kuten että sotilasajoneuvoa ei voida yksilöidä tai sotilasajoneuvoa on muutettu siinä määrin, että se olisi esitettävä Puolustusvoimien muutoskatsastukseen.
Pykälän 2 momentissa todettaisiin, että sotilasajoneuvon rekisteritiedot voitaisiin oikaista, jos kyse on vähäisestä virheestä, kuten kirjoitusvirheestä, ja näin jatkaa määräaikaiskatsastusta ilman muutoskatsastusta. Teknisten tietojen virheellisyys voi johtua myös sotilasajoneuvon poikkeavasta väristä verrattuna siihen, mitä sotilasajoneuvorekisteriin on merkittynä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että keskeytetty määräaikaiskatsastus tai jälkitarkastus voitaisiin suorittaa loppuun kahden kuukauden kuluessa keskeytyksestä. Säädetty määräaika olisi kuukauden pidempi, mitä ajoneuvolain vastaavassa säännöksessä säädetään. Sotilasajoneuvoja ei voi käyttää vapaasti, vaan niiden käytöstä määrätään aina hallintoyksikössä erikseen ja kuka sotilasajoneuvoa saa käyttää. Näin ollen käyttökiellon alaista sotilasajoneuvoa ei voitaisi myöskään määrätä käytettäväksi.
Sotilasajoneuvojen korjaamiseen vaadittavien varaosien saaminen voi olla paikoitellen haasteellisempaa kuin mikä on tilanne liikenneasioiden rekisteriin rekisteröityjen ajoneuvojen osalta, joten kahden kuukauden määräaikaa voidaan pitää perusteltuna. Keskeytynyt katsastus suoritettaisiin samassa katsastuspaikassa loppuun.
30§.Ajokieltoon määrääminen Puolustusvoimien katsastuksessa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että jos sotilasajoneuvossa havaittaisiin vaarallinen vika tai puutteellisuus, sotilasajoneuvo on määrättävä ajokieltoon katsastuksen hylkäämisen lisäksi.
Pykälän 2 momentin mukaan sotilasajoneuvossa olevat viat ja puutteellisuudet olisi korjattava ja sotilasajoneuvo hyväksyttävä katsastuksessa, ennen kuin sitä voitaisiin käyttää taas liikenteessä. Poikkeuksista säädetään aiemmin lain 23 §:ssä.
Pykälän 3 momentin mukaan ajoneuvotarkastaja tekee merkinnän rekisterikorttiin ja sotilasajoneuvorekisteriin ajokiellosta.
31 §.Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa havaittujen vikojen ja puutteellisuuksien korjaaminen. Pykälän 1 momentin mukaan ajoneuvotarkastaja voisi antaa kirjallisen luvan, jotta ajoneuvon voitaisiin kuljettaa sopivaan määräpaikkaan, korjattavaksi ja katsastettavaksi.
Pykälän 2 momentti vastaisi voimassa olevan ajoneuvolain 158 §:n 1 momenttia. Pykälän 2 momentin mukaan Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa hylätyn sotilasajoneuvon, jota ei ole määrätty ajokieltoon, hylkäyksen perusteena olevat viat ja puutteellisuudet olisi korjattava mahdollisimman pian. Pykälässä tarkoitetuissa puutteellisuuksissa olisi kyse niin kutsutuista korjauskehotusvioista. Korjauksen aikarajaa olisi arvioitava sen perusteella, mikä on objektiivisesti niin pian kuin teoriassa on mahdollista. Ehdoton määräaika korjaukselle määrittyisi 32 §:n mukaan.
Momentin mukaan Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa todetut vähäiset viat ja puutteellisuudet olisi korjattava kohtuullisen ajan kuluessa. Näillä tarkoitettaisiin niitä vikoja ja puutteellisuuksia, jotka eivät aiheuta sotilasajoneuvon hylkäämistä Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa.
32 §.Oikeus käyttää Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa hylättyä sotilasajoneuvoa. Jos Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa hylättyä sotilasajoneuvoa ei ole määrätty ajokieltoon, sotilasajoneuvon viat ja puutteellisuudet on korjattava 31 §:ssä säädetysti mahdollisimman pian. Jos hylkäyksen perusteena olevia vikoja ja puutteellisuksia ei ole korjattu ja sotilasajoneuvoa ei ole hyväksytty Puolustusvoimien katsastuksessa säädettynä aikana, sotilasajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä.
Pykälän 1 momentin mukaan sotilasajoneuvoa saisi käyttää liikenteessä enintään kahden kuukauden ajan määräaikaiskatsastuksesta hylkäämisestä. Jos sotilasajoneuvoa ei edellä mainittuna ajanjaksona hyväksytä jälkitarkastuksessa tai määräaikaiskatsastuksessa, sotilasajoneuvoa saisi käyttää liikenteessä vain ajoneuvotarkastajan antamalla luvalla katsastukseen vientiä varten.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ajoneuvotarkastajan oikeudesta antaa todistus, jonka perusteella Puolustusvoimien määräaikaistarkastuksessa ajokieltoon asetetulle sotilasajoneuvo voitaisiin kuljettaa lähimpään paikkaan, jossa korjaus voidaan tarkoituksenmukaisesti suorittaa. Todistuksessa on mainittava, minne ja miten ajoneuvon saa kuljettaa sekä kuinka kauan todistus on voimassa.
33 §.Puolustusvoimien jälkitarkastus. Pykälä vastaisi pääosin voimassa olevan ajoneuvolain 162 §:ää. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, että Puolustusvoimien katsastuksessa hylätty sotilasajoneuvo voitaisiin hyväksyä Puolustusvoimien jälkitarkastuksessa. Puolustusvoimien katsastuksella tarkoitettaisiin kaikkia sotilasajoneuvojen katsastuksia.
Puolustusvoimien jälkitarkastus olisi tällöin suoritettava kahden kuukauden kuluessa. Määräaika olisi kuukauden pidempi, mitä ajoneuvolaissa säädetään, sillä etenkin sotilasajoneuvojen varaosien suhteen toimitusajat eivät välttämättä vastaa sitä, mitä ajoneuvolaissa tarkoitettujen ajoneuvojen kohdalla on.
Kahden kuukauden määräaika alkaisi ensimmäisestä sotilasajoneuvoa koskevasta hylkäämisestä. Jos tämän määräajan kuluessa sotilasajoneuvoa ei hyväksyttäisi jälkitarkastuksessa, sotilasajoneuvo olisi katsastettava uudelleen.
Pykälän 2 momentin mukaan Puolustusvoimien jälkitarkastus kohdistuisi niihin vikoihin tai puutteellisuuksiin, jotka on havaittu katsastuksessa tai edellisessä jälkitarkastuksessa.
Pykälän 3 momentin mukaan jälkitarkastuksessa voitaisiin tarkastaa myös vika tai puutteellisuus, jonka perusteella sotilasajoneuvo olisi hylättävä momentissa mainituissa Puolustusvoimien katsastuksissa. Tarkastuksen suorittamiseen riittäisi epäilys. Säännöstä voidaan pitää tiukempana, mitä ajoneuvojen jälkitarkastuksessa yleisesti ottaen on. Sotilasajoneuvojen kohdalla kyse ei ole kansalaisten perusoikeuksiin ja oikeusturvaan puuttuvasta toiminnasta, mistä syystä tiukempi ja tarkempi sääntely on mahdollista.
34 §. Katsastamattoman sotilasajoneuvon käyttö valmiudellisista syistä. Pykälässä säädettäisiin tilanteista, joissa määräaikaiskatsastamattomia sotilasajoneuvoja otettaisiin käyttöön valmiutta kohotettaessa ja tehostettaessa. Kyse on tilanteista, joissa kyse ei ole vielä poikkeusoloista, mutta Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuvasta muutoksesta johtuen myös määräaikaiskatsastamattomia sotilasajoneuvoja olisi perusteltua ottaa käyttöön tai siirtää varautumisen kannalta tarpeellisiin paikkoihin.
Pykälän 1 momentin mukaan päätöksen varastoidun sotilasajoneuvon käyttöön ottamisesta voisi tehdä pääesikunnan päällikkö tai Maa-, Meri- tai Ilmavoimien komentaja taikka Puolustusvoiminen logistiikkalaitoksen johtaja. Varastoitujen määräaikaiskatsastamattomien sotilasajoneuvojen käyttöönoton ei voida katsoa olevan siinä määrin merkittävää, yksilön oikeuksiin puuttuvaa tai liikenneturvallisuutta vaarantavaa, etteikö päätöstä voisi tehdä säännöksessä mainitut tahot. Kuten muutenkin, Puolustusvoimat vastaa sotilasajoneuvojen kunnosta.
Momentin toisen virkkeen mukaan edellytyksenä on, että sotilasajoneuvo on varastoitu määräaikaiskatsastuksen jälkeen eikä sitä ole käytetty muuten varastointiin liittyen. Varastointi sisältää varastoinnin aikaisen huollon, kunnostamisen ja sen varmistamisen, että varastoitu sotilasajoneuvo on tarvittaessa nopeassakin aikataulussa käyttökuntoinen. Tämä ja varastojärjestelyt saattavat edellyttää sotilasajoneuvojen vähäistä käyttöä. Näin myös ehkäistään sitä, että sotilasajoneuvoon olisi aiheutunut käytöstä johtuvaa kulumista taikka vikoja tai puutteellisuuksia, joiden tarkastamiseksi sotilasajoneuvot määräaikaiskatsastetaan.
Pykälän 2 momentissa olisi säädetty erityinen velvoite, että pykälässä tarkoitettujen sotilasajoneuvojen käyttöönotossa olisi erityisesti varmistettava sotilasajoneuvojen jarrujen, ohjauksen ja muiden hallintalaitteiden sekä valaisimien toiminta. Näitä voidaan pitää liikenneturvallisuuden kannalta keskeisinä tarkastuksen kohteina.
Pykälän 3 momentissa olisi säädetty pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuudesta. Määräysten pohjana voitaisiin käyttää ajoneuvolain nojalla annettuja liikenne- ja viestintäviraston määräyksiä, jotka soveltuvat pykälässä mainittuun toimintaan.
35 §. Vuositarkastus. Pykälässä säädettäisiin niiden sotilasajoneuvojen tarkastamisesta, jotka eivät kuulu määräaikaiskatsastuksen piiriin. Vuositarkastus on menettelynä kevyempi kuin Puolustusvoimien määräaikaiskatsastus. Tätä voidaan pitää perusteltuna, koska vuositarkastettavat sotilasajoneuvot ovat muun muassa rakenteeltaan yksinkertaisempia ja kevyempiä kuin määräaikaiskatsastettavat sotilasajoneuvot. Vuositarkastusvelvollisuus on kuitenkin tiukempi kuin ajoneuvolaissa, sillä ajoneuvolain mukaan ainoastaan määräaikaiskatsastettavia ajoneuvoja koskee tarkastusvelvollisuus.
Pykälän 2 momentin mukaan vuositarkastukseen sovellettaisiin sitä, mitä tässä luvussa säädetään Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksesta ja katsastamattoman sotilasajoneuvon käyttämisestä valmiudellisista syistä. Pykälä sisältäisi listauksen siitä, miltä osin edellä mainittuja säännöksiä sovellettaisiin vuositarkastukseen.
Pykälän 3 momentin mukaan pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi päättää, ettei vuositarkastusta suoriteta, jos sotilasajoneuvon rakenteen yksinkertaisuuden vuoksi liikennekelpoisuudesta voidaan varmistua muulla tavoin.
Pykälän 4 momentin mukaan pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksellä annettaisiin tarkemmat määräykset vuositarkastuksen tarkastuskohteista ja niiden arvosteluperusteista.
6 luku. Puolustusvoimien valvontatarkastus
Luvussa säädettäisiin Puolustusvoimien valvontatarkastuksesta. Kyse olisi yleisellä tiellä tai muualla suoritettavasta Puolustusvoimien ajoneuvoihin kohdistuvasta tarkastuksesta, jossa voitaisiin tarkastaa muun muassa sotilasajoneuvon tai muun Puolustusvoimien ajoneuvon tekniset tiedot ja kuormaus. Puolustusvoimien valvontatarkastuksen kohteena on Puolustusvoimien määräysvallan alaiset ajoneuvot sekä Puolustusvoimien ohjauksen ja valvonnan alaiset henkilöt, joita Puolustusvoimilla olisi oikeus muutenkin ohjata ja valvoa. Puolustusvoimilla on myös tieto siitä, missä ajoneuvot liikkuvat, joten tarkastukset voidaan kohdistaa tehokkaasti, eikä mainittavaa haittaa pitäisi syntyä muille tienkäyttäjille.
Edellä sanotuista syistä säännöstä voidaan pitää informatiivisena. Kuitenkin, koska tarkastukset voisivat tapahtua Puolustusvoimien alueiden ulkopuolella, Puolustusvoimien valvontatarkastuksista olisi tarkoituksenmukaista säätää nimenomaisesti.
Säännösten tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta ja parantaa Puolustusvoimien teknistä turvallisuutta valvovien virkamiesten toimintamahdollisuuksia.
36 §. Puolustusvoimien valvontatarkastus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tarkastuksen teknisistä kohteista. Niitä olisivat Puolustusvoimien ajoneuvon kunto liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön vaikuttavilta osin sekä sotilasajoneuvorekisteriin ja liikenneasioiden rekisteriin merkityt tiedot.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin yksityiskohtaisesti valvontatarkastuksen sisällöstä. Näitä olisivat muun muassa silmämääräinen tarkastus, teknisen kunnon tarkastus ja kuljettajan, ajajan tai johtajan ajo-oikeuksien tarkastus.
Pykälän 3 momentissa todettaisiin, että 41 §:ssä tarkoitettu ajokieltoon määrääminen on merkittävä sotilasajoneuvon katsastus- tai rekisteröintikorttiin taikka sotilasajoneuvorekisteriin.
Pykälän 4 momentin mukaan ajoneuvotarkastaja voisi suorittaa Puolustusvoimien valvontatarkastuksen. Valvontatarkastuksiin voitaisiin järjestää tarvittaessa muitakin asiantuntijoita, mutta heillä ei varsinaisesti olisi itsenäisiä oikeuksia tarkastuksissa. Ajoneuvotarkastaja voisi esimerkiksi ajo-oikeuksien tarkastuksen yhteydessä esittää asiakirjat asiantuntijalle, jolla on tarkemmat tiedot ajo-oikeuksista.
37 §. Puolustusvoimien ajoneuvon pysäyttäminen ja ajoneuvotarkastajan oikeudet. Pykälän 1 momentin mukaan Puolustusvoimien ajoneuvon ajaja, kuljettaja tai johtaja olisi velvollinen pysäyttämään Puolustusvoimien ajoneuvon ajoneuvotarkastajan merkistä. Velvollisuus olisi vastaava, mitä tieliikennelaissa on säädetty ajoneuvolain mukaisten ajoneuvojen osalta. Pysäyttämisvelvollisuus koskee ainoastaan Puolustusvoimien ajoneuvoja, joten muilla ajoneuvoilla ei tätä velvollisuutta ole.
Lain voimaantulo edellyttää Puolustusvoimilta vahvaa tiedotusta, jotta Puolustusvoimien valvontatarkastuksista ei aiheudu tarpeetonta haittaa muille tienkäyttäjille, ja että muut tienkäyttäjät osaavat sivuuttaa Puolustusvoimien ajoneuvoja koskevan pysäyttämiskäskyn.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että Puolustusvoimien ajoneuvon kuljettajan, ajajan tai johtajan olisi sallittava Puolustusvoimien valvontatarkastuksen suorittaminen. Edellä tarkoitetut tahot ovat joka tapauksessa velvollisia noudattamaan käskyjä ja käskyjen noudattamatta jättämisestä seuraa sotilaskurinpidolliset menettelyt. Säännöstä voidaan pitää informatiivisena.
Pykälän 3 momentissa olisi säädetty Puolustusvoimien ajoneuvon kuljettajan, ajajan tai johtajan velvollisuuksista ja ajoneuvotarkastajan sekä Puolustusvoimien valvontatarkastukseen osallistuvan asiantuntijan oikeuksista Puolustusvoimien valvontatarkastuksen suorittamiseksi.
Asiantuntijan voi olla myös Puolustusvoimien katsastuksia suorittava yksityinen taho, jolla on tarvittava osaaminen esimerkiksi Puolustusvoimien ajoneuvojen katsastustoiminnasta.
38 §. Valvontatarkastuksen suorittaminen. Pykälän 1 momentin mukaan Puolustusvoimien valvontatarkastus voitaisiin suorittaa tiellä tai muussa sellaisessa paikassa, missä Puolustusvoimien ajoneuvon on täytettävä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaiset vaatimukset. Tarkastuksesta voitaisiin myös ilmoittaa etukäteen. Pääesikunnan teknillinen tarkastusosaston voisi esimerkiksi ilmoittaa, että tarkastuksen kohteena on erityisesti kuormaus, jolloin pelkkä ilmoitus saattaa saada aikaan Puolustusvoimien organisaatiossa kuormausta koskevien säännösten noudattamisessa positiivisen vaikutuksen.
Ehdotetulla säännöksellä pyritään siihen, että Puolustusvoimien hallintoyksiköissä ei tiedetä, milloin Puolustusvoimien ajoneuvoja joutuu valvontatarkastuksen kohteeksi. Tarkastuksissa voisi olla mukana Puolustusvoimien katsastuksia suorittavia asiantuntijoita tarpeen mukaan sekä teknistä tarkastuslaitteistoa, kuten siirrettävä jarrudynamometri ja pakokaasupäästöjen mittauslaite. Jotta vältyttäisiin teknisten laitteiden siirtämiseltä tielle, Puolustusvoimien ajoneuvo voitaisiin ohjata tarvittaessa valvontatarkastuksen suorittamiseksi lähellä sijaitsevaan katsastustoimipaikkaan, jota Puolustusvoimat voisivat muutenkin käyttää ajoneuvojensa katsastukseen.
Pykälän 2 momenttiin otettaisiin tasapuolisuutta ja kohtuuttoman haitan välttämistä koskeva säännös. Säännöksessä mainittuihin seikkoihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä Puolustusvoimien valvontatarkastus koskee ainoastaan Puolustusvoimien ajoneuvoja. Etenkin yleisellä tiellä suoritettava tarkastus edellyttäisi selkeästi sen ilmoittamista, että tarkastus ei koske muita tienkäyttäjiä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yhteistyöstä poliisin kanssa. Poliisilla on yleinen toimivalta yleisillä teillä, joten mahdollisten ristiriitojen ja muiden epäselvyyksien välttämiseksi Puolustusvoimien valvontatarkastuksesta olisi ilmoitettava tarvittaessa poliisille etukäteen ja tarkastus kokonaisuudessaan olisi suunniteltava yhteistyössä poliisin kanssa etenkin muille tienkäyttäjille aiheutuvan vaaran ja kohtuuttoman haitan ehkäisemiseksi. Selvää olisi se, että etenkin toiminnan käynnistämisen vaiheessa poliisin kanssa olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä kuin myöhemmin toiminnan vakiinnuttua. Etenkin suunniteltujen suurempien Puolustusvoimien valvontatarkastusten osalta, kuten niin kutsuttujen moottorimarssien, tai jos Puolustusvoimien valvontatarkastus järjestettäisiin vilkkaasti liikennöidyllä tai muuten ruuhkaisella tiellä, poliisiin olisi oltava yhteydessä matalammalla kynnyksellä.
Oletettavaa on se, että Puolustusvoimien valvontatarkastuksia ei tehtäisi kovin taajaan, vaan niillä olisi ennen kaikkea preventiivinen vaikutus.
39 §. Puolustusvoimien valvontatarkastuksesta annettava raportti. Pykälässä säädettäisiin valvontatarkastuksesta annettavasta raportista. Pykälän 1 momentin mukaan Puolustusvoimien valvontatarkastuksessa tehdyistä huomioista annettaisiin raportti Puolustusvoimien ajoneuvon haltijalle, eli haltijana olevalle Puolustusvoimien hallintoyksikölle. Raportti antaa haltijalle tarvittavat tiedot, jotta haltija voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Raportti voisi toisaalta myös kertoa siitä, että asiat ovat erinomaisella tolalla.
Pykälän 2 momentissa olisi määräyksenantovaltuus pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle.
7 luku. Erinäiset säännökset.
40 §. Kansainvälinen sotilasajoneuvo Suomessa. Pykälässä säädettäisiin kansainvälisille sotilasajoneuvoille asetettavista vaatimuksista, kun sotilasajoneuvot ovat Suomessa. Nykytilassa kansainvälistä sotilasajoneuvoa koskeva sääntely perustuu kansainvälisten sopimusten tulkintaan. Kansainvälinen sotilasajoneuvo vaatii myös aluevalvontalain mukaisen luvan ollakseen Suomessa.
Pykälän 1 momentissa viitattaisiin vieraan valtion tai kansainvälisen järjestön ajoneuvoon. Kansainvälisellä järjestöllä tarkoitettaisiin muun muassa Yhdistyneitä kansakuntia ja muita kansainvälisiä järjestöjä. Ajoneuvon olisi oltava myös sellainen, että se vaatisi aluevalvontalain mukaisen luvan. Muussa tapauksessa ajoneuvoa kohdeltaisiin ajoneuvolain mukaisesti.
Säännöksessä tarkoitettuihin ajoneuvoihin sovellettaisiin sotilasajoneuvoja koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Poikkeuksen tähän voisi muodostaa Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet. Kansainväliset velvoitteet voisivat tulla esimerkiksi kansainvälisen järjestön, johon Suomi on liittynyt, omista standardeista tai muista määräyksistä.
Pykälän 2 momentin mukaan pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto suorittaa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja tunnustaa Suomessa tiellä tai muualla käytettävät kansainväliset sotilasajoneuvot ja niiden yhdistelmät. Tunnustus voitaisiin tehdä samassa yhteydessä, kun aluevalvontalain mukaista lupaa annetaan ja harkitaan. Tunnustamisella tarkoitettaisiin menettelyä, jolla arvioitaisiin kansainvälinen sotilasajoneuvon kelpoisuus käytettäväksi Suomessa ja vaatimustenmukaisuuden arviointia. Arviossa olisi kiinnitettävä huomiota kansainvälisen sotilasajoneuvon mittoihin ja massoihin sekä muihin ominaisuuksiin ja verrattava niitä Suomessa käytössä oleviin sotilasajoneuvoihin sekä siihen, mitä mahdollisia rajoitteita niiden käyttöön liittyy. Yleisesti tunnustamisessa olisi kyse ennen kaikkea siitä, voitaisiinko kansainvälistä sotilasajoneuvoa ylipäänsä käyttää Suomessa etenkin yleisellä tiellä.
Pykälän 2 momentissa olisi lueteltu lisäksi vaatimukset kansainväliselle sotilasajoneuvolle. Momentin 1 ja 2 kohdan mukaan kansainvälisen sotilasajoneuvon olisi oltava lähettäjävaltiossa asianmukaisesti katsastettu tai tarkastettu sekä lähettäjä valtion viranomaisen hyväksymä. Lähettäjävaltio vastaisi siitä, että sen sotilasajoneuvoille on tehty tarvittavat toimenpiteet sen kunnon ja turvallisuuden takaamiseksi.
Momentin 3 kohdan mukaan kansainvälisen sotilasajoneuvon olisi oltava turvallinen liikennekäyttöön, eli kyseistä ajoneuvoa voitaisiin käyttää myös lähettäjävaltiossa liikenteessä ja olisi myös Suomessa liikennekäyttöön hyväksyttävissä. Arvioinnin pohjana voitaisiin käyttää sitä, minkä maan ajoneuvoja voitaisiin yleisesti käyttää Suomessa.
Momentin 4 kohdan mukaan kansainvälisen sotilasajoneuvon olisi myös oltava rinnasteinen Suomessa käytössä oleviin sotilasajoneuvojen luokitukseen. Kyse olisi kansainvälisen sotilasajoneuvon teknisten ominaisuuksien arvioinnista suhteessa Suomessa voimassa olevaan sotilasajoneuvojen luokitukseen. Toisin sanoen puolustusministeriön sotilasajoneuvojen luokituksesta annettavassa asetuksessa olisi oltava kyseistä ajoneuvoa koskeva luokka tai kansainvälinen sotilasajoneuvo olisi luokiteltavissa Suomessa sotilasajoneuvojen luokituksen mukaisesti. Rinnasteisesta ajoneuvosta esimerkkinä voisi olla panssarivaunut, joita voidaan pitää varsin samanlaisina Suomen kanssa sotilaallista yhteistyötä tekevien valtioiden kesken.
Momentin 5 kohdassa viitattaisiin puolustusministeriön hyväksymiin kansainvälisiin tai muihin sotilasstandardeihin. Puolustusministeriö antaisi pykälän 2 momentin perusteella päätöksen niistä sotilasstandardeista.
Kohdassa viitattaisiin myös Suomea sitoviin kansainvälisiin tai muihin sotilasstandardeihin. Näillä tarkoitettaisiin kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomi on liittynyt, ja niiden perusteella jäsenvaltioita velvoittavia sotilasstandardeja. Sotilasstandardit ovat teknisiä ominaisuuksia koskevia teknisiä asiakirjoja.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin puolustusministeriön päätöksestä siitä, mitä kansainvälisiä sotilasstandardeja Suomessa on hyväksytty käytettäväksi. Päätöksessä ei ole kyse sotilasstandardien implementoinnista, vaan siitä, mitä teknisiä vaatimuksia pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voisi käyttää esimerkiksi sotilasajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja muista teknisistä vaatimuksista annettavien määräysten pohjana. Sotilasstandardien hyväksynnän perusteella pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voisi antaa sotilasstandardeja vastaavia määräyksiä ja puolustusministeriö voisi ottaa standardeissa todetut tekniset vaatimukset huomioon esimerkiksi sotilasajoneuvojen luokitusta koskevassa puolustusministeriön asetuksessa. Sotilasstandardien hyväksyntä ei velvoita ottamaan huomioon standardeissa esitettyjä seikkoja sellaisenaan ja kansallinen harkintavalta säilyy siis laajana.
Pykälän 4 momentissa olisi säädetty pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle määräyksenantovaltuus siitä, miten kansainvälisten sotilasajoneuvojen luokitus vastaa sotilasajoneuvoja. Kyse olisi sen arvioinnista, olisiko kansainvälinen sotilasajoneuvo Suomessa luokiteltavissa esimerkiksi panssarivaunuksi tai maastoajoneuvoksi. Vastaavuuden kautta määrittyisi myös se, mitä liikennesääntöjä kansainvälisen sotilasajoneuvon olisi noudatettava, kuten sotilasajoneuvojen osalta on säädetty lakiehdotuksen 11 §:ssä.
41 §. Puolustusvoimien ajoneuvon ajokieltoon määrääminen. Pykälä vastaisi pääosin ajoneuvolain 198 §:ää. Ajokieltoon voitaisiin pykälän 1 momentin mukaan määrätä tai estää Puolustusvoimien ajoneuvon käyttämisen liikenteessä tai muualla, jos Puolustusvoimien valvontatarkastuksessa tai muutoin todetaan, ettei Puolustusvoimien ajoneuvo rakenteeltaan, varusteiltaan tai kunnoltaan täytä säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia. Mitä vakavampaa vaaraa vaatimustenvastaisuus aiheuttaisi, sitä perustellumpaa ajokieltoon määrääminen olisi. Ajokieltoon voitaisiin määrätä myös, jos Puolustusvoimien ajoneuvo on käyttökiellossa taikka jos Puolustusvoimien ajoneuvoa on käytetty rekisteröintiä tai rekisteröimättömän ajoneuvon väliaikaista tai tilapäistä käyttöä liikenteessä koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti.
Momentin 1 kohdan viittaus lakiin tarkoittaisi kyseiseen ajoneuvoon sovellettavaa lainsäädäntöä. Sotilasajoneuvojen osalta kyse olisi sotilasajoneuvolaista ja muiden Puolustusvoimien ajoneuvojen osalta ajoneuvolaista tai muuta lainsäädännöstä, jossa velvoittavaa lainsäädäntöä olisi.
Ajoneuvotarkastajan toimivaltuus olisi rinnakkainen poliisin yleistoimivallan kanssa Puolustusvoimien ajoneuvoja koskien.
Säännöksen valtuus estää Puolustusvoimien ajoneuvo koskisi ajoneuvon käyttöä Puolustusvoimien toiminnassa. Näin ollen esimerkiksi Puolustusvoimien vuokraama ajoneuvo voitaisiin asettaa ajokieltoon Puolustusvoimien käytössä, mutta ajoneuvon palauttamisen yhteydessä ajoneuvo saattaisi olla käytettävissä vuokranantajan muussa toiminnassa. Vuokraaja vastaisi siitä, onko hänen näkemyksensä mukaan Puolustusvoimien ajokielto ollut perusteltu.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin lisätoimenpiteistä, joita voitaisiin suorittaa pykälän 1 momentissa tarkoitetun lisäksi sotilasajoneuvoille. Sotilasajoneuvon käyttö voitaisiin estää ottamalla pois rekisteri- tai siirtokilvet sekä rekisterikortin, siirtoluvan tai peittämällä rekisteritunnukset taikka käyttämällä muunlaisia tarvittavia keinoja.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ajoneuvotarkastajan oikeudesta antaa kirjallinen lupa tilanteessa, jossa ajoneuvotarkastaja estää Puolustusvoimien ajoneuvon käytön. Lupa voisi koskea Puolustusvoimien ajoneuvon kuljettamista sopivaan määräpaikkaan, korjattavaksi ja katsastettavaksi.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin ajoneuvotarkastajan oikeudesta, jos Puolustusvoimien ajoneuvon rakennetta on muutettu niin, että se olisi esitettävä muutoskatsastukseen.
42 §. Katsastamattoman tai epäkuntoisen Puolustusvoimien ajoneuvon käytön estäminen. Pykälä vastaisi pääosin voimassa olevan ajoneuvolain 199 §:ää. Pykälässä säädettäisiin Puolustusvoimien ajoneuvon käytön käytännön estämisestä ja siitä, mihin esimerkiksi irroitetut rekisterikilvet on toimitettava ja ajokiellon merkitsemisestä. Lisäksi säädettäisiin siitä, milloin rekisterikilvet voidaan taas kiinnittää.
Pykälän 2 momentin mukaan ajokielto olisi merkittävä viipymättä sotilasajoneuvorekisteriin.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ajoneuvotarkastajan oikeudesta antaa lupa kuljettaa Puolustusvoimien ajoneuvo esimerkiksi korjattavaksi tai säilytettäväksi.
43 §. Puolustusvoimien valvontakatsastukseen määrääminen. Esitetty pykälä vastaisi pääosin ajoneuvolain 200 §:ää. Pykälä koskisi niin sotilasajoneuvoja kuin Puolustusvoimien käytössä olevia liikenneasioiden rekisteriin rekisteröityjä ajoneuvoja.
Määräyksen osalta olisi kiinnitettävä huomiota siihen, onko kyse sotilasajoneuvosta, muusta Puolustusvoimien omistamasta ajoneuvosta vai esimerkiksi vuokra-ajoneuvosta, jonka osalta valvontakatsastukseen viemisen arvioisi ajoneuvon vuokralle antaja erikseen Puolustusvoimien esittämien huomioiden pohjalta. Puolustusvoimat ei voi antaa viimeksi mainituissa tapauksissa velvoittavia määräyksiä kolmannelle osapuolelle käsiteltävänä olevan lain mukaan, ellei vuokrasopimuksessa toisin ole sovittu.
Sotilasajoneuvot määrättäisiin Puolustusvoimien valvontakatsastukseen, josta säädettäisiin tarkemmin 43 §:ssä sekä muut Puolustusvoimien ajoneuvot ajoneuvolain mukaiseen valvontakatsastukseen. Määräys merkitään sotilasajoneuvojen osalta sotilasajoneuvorekisteriin. Sotilasajoneuvorekisterissä on myös tiedot liikenneasioiden rekisteriin merkittyjen Puolustusvoimien ajoneuvojen osalta.
Määräys olisi velvoittava Puolustusvoimien sisällä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, milloin Puolustusvoimien ajoneuvo määrättäisiin perusteellisempaa tarkastusta varten katsastettavaksi kiinteässä katsastustoimipaikassa. Jos ajoneuvotarkastaja katsoo, että Puolustusvoimien ajoneuvossa havaitut viat tai puutteet voivat aiheuttaa sellaisen ympäristöhaitan tai turvallisuusriskin, että Puolustusvoimien ajoneuvon tiellä suoritettavaa tarkastusta perusteellisempi tarkastus on aiheellista suorittaa, hän voi määrätä Puolustusvoimien ajoneuvon katsastettavaksi. Tällaista perusteellisempaa tarkastusta kutsuttaisiin valvontakatsastukseksi.
Tiellä suoritettavassa tarkastuksessa ei yleensä ole käytettävissä saman tasoisia mittalaitteita kuin kiinteillä katsastuspaikoilla. Tarkastuksessa saattaa syntyä epäilys siitä, ettei Puolustusvoimien ajoneuvo ei ole liikenneturvallisessa kunnossa. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi tutkittaessa Puolustusvoimien raskaan ajoneuvoyhdistelmän jarruja tai pakokaasupäästöjä. Puolustusvoimat sopii tarkemmin katsastustoimipaikkojen kanssa Puolustusvoimien valvontakatsastusten suorittamisesta.
Ajoneuvotarkastaja harkitsisi, mikä olisi sopiva määräaika Puolustusvoimien valvontakatsastukselle ja antaisi myös sitä koskevaan määräyksen. Puolustusvoimien ajoneuvo olisi määräajasta alkaen käyttökiellossa Puolustusvoimien valvontakatsastuksessa hyväksymiseen saakka.
Ajoneuvotarkastaja voisi ajoneuvon saamien vaurioiden tai muun erityisen syyn vuoksi määrätä, että pykälässä tarkoitettu Puolustusvoimien ajoneuvon valvontakatsastus olisi laajennettava rekisteröintikatsastuksen kaltaiseksi katsastukseksi. Peruste tällaiseen katsastukseen määräämiseen voisi pykälässä mainittujen vaurioiden lisäksi olla jonkinlainen epäselvyys Puolustusvoimien ajoneuvon identiteetissä.
Se, onko kyse sotilasajoneuvosta vai liikenneasioiden rekisteriin rekisteröidystä Puolustusvoimien ajoneuvosta, vaikuttaa määräykseen. Sotilasajoneuvojen valvontakatsastus toteutetaan Puolustusvoimissa, kun taas liikenneasioiden rekisteriin rekisteröity Puolustusvoimien ajoneuvo valvontakatsastetaan vastaavasti kuin ajoneuvolaissa tarkoitettu ajoneuvo ja katsastus hankittaisiin ulkopuoliselta toimijalta.
Kummassakin tilanteessa määräys on kuitenkin velvoittava, koska ajoneuvon käyttäjä on Puolustusvoimien käskyvallan alainen. Määräyksen tottelematta jättämisestä voi seurata muun muassa sotilaskurinpidolliset tai muut hallinnolliset menettelyt.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin oikeudesta käyttää Puolustusvoimien ajoneuvoa liikenteessä 1 momentista poiketen. Sen mukaan Puolustusvoimien ajoneuvoa saisi käyttökiellosta huolimatta käyttää liikenteessä sen kuljettamiseksi sille erikseen varattuna aikana katsastukseen.
44 §. Puolustusvoimien valvontakatsastuksen sisältö. Pykälän 1 momentin mukaan Puolustusvoimien valvontakatsastukseen sovellettaisiin sitä, mitä Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksesta säädetään.
Pykälän 2 momentin mukaan pääsääntöisesti Puolustusvoimien valvontakatsastus ei korvaa määräaikaiskatsastus tai vuositarkastusta. Jos sotilasajoneuvolle tehtäisiin kuitenkin ensin määräaikaiskatsastus tai vuositarkastus, korvaisi tämä Puolustusvoimien valvontakatsastuksen.
Pykälän 3 momentin mukaan ajoneuvotarkastaja voisi määrätä valvontakatsastuksen tarkastuskohteet. Kohteet voidaan merkittävä muun muassa sotilasajoneuvon rekisterikorttiin, kirjalliseen määräyksen tai tallentaa tarvittavat tiedot sotilasajoneuvorekisteriin. Ajoneuvotarkastaja tallentaisi sotilasajoneuvorekisteriin valvontakatsastuksesta sotilasajoneuvoon liittyvät tiedot ja sotilasajoneuvon matkamittarin lukeman katsastushetkellä
Pykälän 4 momentti Puolustusvoimien ajoneuvon kunnon tarkastamisesta tilanteessa, jossa ajoneuvo tarkastaja ei ole määrännyt valvontakatsastuksen tarkastuskohteita. Tällöin Puolustusvoimien ajoneuvon kunto olisi tarkastettava määräaikaiskatsastuksen laajuudessa.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin sellaisen Puolustusvoimien ajoneuvon valvontakatsastuksen alasta, jota ei koske määräaikaiskatsastusvelvollisuus siten, että Puolustusvoimien ajoneuvon olisi oltava sitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisessa kunnossa, turvallinen käytettäväksi liikenteessä, siitä ei aiheudu tarpeettomia ympäristöhaittoja ja, että siitä rekisteriin merkittävät tiedot ovat oikein.
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin siitä, milloin Puolustusvoimien ajoneuvo määrättäisiin perusteellisempaa tarkastusta varten katsastettavaksi. Ajoneuvotarkastaja voisi Puolustusvoimien ajoneuvon saamien vaurioiden tai muun erityisen syyn vuoksi määrätä, että pykälässä tarkoitettu Puolustusvoimien ajoneuvon valvontakatsastus olisi laajennettava rekisteröintikatsastuksen kaltaiseksi katsastukseksi. Peruste tällaiseen katsastukseen määräämiseen voisi pykälässä mainittujen vaurioiden lisäksi olla jonkinlainen epäselvyys Puolustusvoimien ajoneuvon identiteetissä.
Pykälän 7 momentin mukaan Puolustusvoimien ajoneuvo olisi hylättävä Puolustusvoimien valvontakatsastuksessa, jos ajoneuvoa ei voida luotettavasti yksilöidä.
45 §. Sotilasajoneuvojen kunnon ja liikennekelpoisuuden valvonta. Pykälässä säädettäisiin yleisestä sotilasajoneuvojen ja muiden Puolustusvoimien ajoneuvojen kunnon ja liikennekelpoisuuden valvonnasta. Sotilasajoneuvojen kunto ja liikennekelpoisuus perustuisi käsiteltävänä olevaan lainsäädäntöön ja muiden Puolustusvoimien ajoneuvojen ajoneuvolakiin. Lisäksi yleisinä toimivaltaisina viranomaisina toimisivat poliisi ja säädetyillä toimialueillaan rajavartiolaitos ja tulli.
46 §.Voimaantulo. Laki olisi tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2023. Lailla ei kumottaisi sotilasajoneuvoista annettua puolustusministeriön asetusta, joka jäisi toistaiseksi voimaan sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Asetus kumottaisiin myöhemmin, kun tarvittavat pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräykset olisi annettu.
47 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 1 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa käyttöön otettua ja liikenteeseen hyväksyttyä Puolustusvoimien ajoneuvoa saa edelleen käyttää.
Pykälän 2 momentin mukaan Puolustusvoimien ajoneuvoja koskeviin hankintasopimuksiin sisältyvät ajoneuvot saadaan ottaa käyttöön noudattaen ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä noudattaen. Puolustusvoimien hankintasopimukset ovat pääsääntöisesti monivuotisia ja jakautuen useaan eri erään. Hankintasopimuksissa ei ole voitu ottaa huomioon tulevia lainsäädäntömuutoksia, mistä johtuen ajoneuvot olisi voitava ottaa käyttöön sopimuksen tekemisen hetkellä voimassa olleiden säännöksiä ja määräyksiä noudattaen.
Pykälän 3 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa myönnetty sotilasajoneuvon tyyppihyväksyntä olisi voimassa myös tämän lain voimaan tullessa ja tyyppihyväksytty ajoneuvo voitaisiin ottaa käyttöön tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Momentti olisi merkittävä etenkin käytettyinä hankittujen Puolustusvoimien tyyppihyväskymien ajoneuvojen käyttöönotossa. Näiden ajoneuvojen käyttöönotto ajoittuu pitkälle aikavälille ja useisiin hankintaeriin.
Pykälän 4 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa käyttöön otetun sotilasajoneuvon voimaantuloa seuraavan määräaikaiskatsastuksen viimeinen katsastuspäivä määräytyisi lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, jonka jälkeen noudatetaan tämän lain säännöksiä.
Pykälän 5 momentin mukaan tämän lain voimaantullessa vireillä olevat asiat käsiteltäisiin loppuun noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä.