1.2
Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta
1 luku Yleiset säännökset
1 §.Lain soveltamisala. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lain soveltamisalasta. Ehdotettu laki sisältäisi säännökset yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan yksityiskohtaisesta sisällöstä ja täytäntöönpanosta. Pykälän 1 momentti sisältäisi selvyyden vuoksi myös viittauksen rikoslain 2 c luvun 11 §:ään, jossa säädettäisiin yhdistelmärangaistukseen tuomitsemisesta ja sen perusteista.
Pykälän 2 momentti sisältäisi viittauksen vankeuslakiin. Viittauksella ilmaistaisiin, että yhdistelmärangaistukseen sisältyvän ehdottoman vankeuden täytäntöönpano ei poikkeaisi muusta vankeuden täytäntöönpanosta. Lakiehdotus sisältäisi siis säännökset yhdistelmärangaistukseen sisältyvän valvonta-ajan sisällöstä ja sen täytäntöönpanosta.
2 §.Valvonta-ajan tarkoitus ja sisältö. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan tarkoituksesta. Ehdotettavalla suunnitelmallisella ja asteittaisella vapauttamisella pyrittäisiin edistämään valvottavan valmiuksia sijoittua yhteiskuntaan pitkän vankeusjakson jälkeen. Valvonta-aika sisältäisi yksilöllisesti suunniteltua, eri tavoin toteutettavaa tukea, toimintaa ja valvontaa.
Yhteiskuntaan sijoittumisen valmiuksilla tarkoitetaan etenkin työelämään, opiskeluun tai muuten mielekkääseen ajankäyttöön liittyviä valmiuksia, mutta käsite sisältäisi myös esimerkiksi rikoksettoman elämäntavan noudattamisen mahdollistavat sosiaaliset valmiudet. Pitkää vankeusaikaa seuraavana valvonta-aikana tuomittu totuttelisi toimimaan yhteiskunnassa ja huolehtimaan asioistaan. Valvonta-ajan tarkoitus vastaisi siis rangaistusten täytäntöönpanolle muuallakin lainsäädännössä asetettuja tavoitteita. Yhdistelmärangaistuksen valvonta-aika voidaan lähinnä rinnastaa valvottuun koevapauteen, joka on vankeusajan jälkeinen, suunnitelmallisen vankeusprosessin viimeinen vaihe ennen ehdonalaista vapauttamista.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valvonta-ajan sisällöstä. Valvonta-aikaan sisältyisi liikkumisrajoituksena valvottavan velvollisuus pysyä asunnossaan 4 §:ssä ja rangaistusajan suunnitelmassa määriteltyinä aikoina, 5 §:ssä tarkemmin määriteltävä päihteettömyysvelvollisuus sekä velvollisuus osallistua toimintaan ja sitoutua valvontaan. Valvottava olisi velvollinen noudattamaan muitakin ehdotettavassa laissa säädettyjä velvollisuuksia. Valvonta-aikana noudatettavien velvollisuuksien sisältö vaihtelisi, koska se asetettaisiin 8 §:n mukaisessa rangaistusajan suunnitelmassa. Jokaisen valvottavan ongelmat ja tarpeet ovat erilaisia, ja niiden perusteella valvonta-ajan sisältö ja toteutustavat määrättäisiin suunnitelmassa yksilöllisesti. Valvottavan yleisistä velvollisuuksista säädettäisiin lain 12 §:ssä. Tekninen valvonta olisi keskeinen seuraamuksen valvontakeino, mutta myös valvontatapaamiset ja muu henkilökohtainen yhteydenpito valvottavaan olisivat tärkeitä. Valvonnan erilaisista toteutustavoista säädettäisiin 7 §:ssä.
3 §.Täytäntöönpanosta vastaava viranomainen. Rikosseuraamuslaitos vastaisi yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta, kuten rangaistusten täytäntöönpanosta yleensäkin. Pykälässä olisi nimenomainen maininta siitä, että Rikosseuraamuslaitos vastaisi valvonta-ajan täytäntöönpanosta. Säännös vastaisi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 6 §:ää.
4 §.Asunnossa pysyminen. Pykälässä säädettäisiin valvottavan velvollisuudesta pysyä asunnossaan. Pykälän 1 momentin mukaan valvottavan velvollisuudesta pysyä asunnossaan määrättäisiin rangaistusajan suunnitelmassa ja viikoittaisessa aikataulussa. Momentissa säädettäisiin niiden tuntien enimmäismäärä, jotka valvottava voitaisiin velvoittaa pysymään kotonaan. Tunteja olisi enimmillään yhdeksän, mutta niitä voisi olla vähemmänkin. Joustava tuntimäärä mahdollistaisi, että hyvin sujuneen valvonta-ajan perusteella tunteja voitaisiin rangaistusajan suunnitelmassa vähentää.
Olennaista olisi asunnossa yöpyminen, joka toisi valvottavan elämänrytmiin säännöllisyyttä ja merkitsisi hänen olemistaan tavoitettavissa kotoaan rangaistusajan suunnitelmassa määriteltyinä ajankohtina. Asunnossa pysyttävät tunnit olisi tästä syystä ajoitettava kello 21 ja kello 6 väliseen aikaan. Rangaistusajan suunnitelmassa voitaisiin määrätä koko 1 momentissa mainittu aikaväli tai vain osa siitä vietettäväksi kotona. Tarkoituksena on, että valvonta-ajan alussa jokaisella valvottavalla olisi asunnossaan yöpymiseen velvoittava rangaistusajan suunnitelma, mutta ongelmitta sujuneen valvonta-ajan perusteella määräystä voitaisiin myöhemmin muuttaa vähemmän sitovaksi. Samassa momentissa säädettäisiin viikoittaisesta aikataulusta, jossa määrätään toimintavelvollisuuden lisäksi myös kotona pysyttävät ajat.
Asunnossa pysymisen ajoittamista koskevasta säännöstä voitaisiin poiketa työstä tai toiminnasta aiheutuvasta syystä. Esimerkiksi yötyöjaksoja sisältävä vuorotyö olisi syy poiketa asunnossa pysymisen ajoittamista koskevasta säännöstä. Momentissa viitattaisiin myös lain 14 §:ään, jonka mukaan valvottavalle voidaan yksittäistapauksessa myöntää lupa poiketa rangaistusajan suunnitelmasta esimerkiksi perhesyistä tai viranomaisten kanssa asiointia varten.
Pykälän 2 momentin mukaan yhdistelmärangaistuksen valvonta-aika voitaisiin panna täytäntöön muussakin sopivassa paikassa kuin valvottavan asunnossa. Momentissa tarkoitetaan valvonta-ajan suorittamiseen sopivaa paikkaa, jossa valvottava suorittava hoidon, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn perusteella yöpyisi. Käytännössä tavallisin tällainen asuinpaikka olisi päihdekuntoutusta järjestävä laitos, jossa valvottava saisi hoitoa. Momentissa tarkoitettuun hoitoon valvottavaa ei voitaisi määrätä vastoin hänen tahtoaan, koska Rikosseuraamuslaitos ei voi sijoittaa rangaistukseen tuomittua pakkohoitoon. Valvottava siis hakeutuisi kuntoutukseen oma-aloitteisesti, tai ainakin hän olisi siihen suostunut. Tällainen muu rangaistuksen suorittamiseen sopiva paikka määrättäisiin asunnon sijaan rangaistusajan suunnitelmaa koskevassa 8 §:n 2 momentin 1 kohdassa, ja siihen sovellettaisiin tässä laissa tarkoitettuja asuntoa koskevia säännöksiä.
5 §.Päihteettömyys. Valvontaan liittyisi valvottavan rajattu velvollisuus pidättäytyä käyttämästä päihdyttäviä aineita. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, että valvottava ei saisi olla valvontatapaamisissa, seuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvässä työ-, kuntoutus-, koulutus- tai muussa toimintapaikassa eikä täytäntöönpanon edellyttämissä tilaisuuksissa alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen. Pykälän 1 momentti vastaisi sisällöltään yhdyskuntapalvelua koskevaa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 38 §:ää ja nuorisorangaistusta koskevaa 65 §:ää.
Pykälän 2 momentti sisältäisi informatiivisen säännöksen kiellosta valvonta-aikana käyttää huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja huumausaineita. Huumausainerikosten seuraamuksista säädetään rikoslain 50 §:ssä.
Valvottavalla olisi luonnollisesti oikeus käyttää lääkärin hänelle sairauden hoitoon määräämiä lääkkeitä, myös keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Valvottavan tulisi kuitenkin tarvittaessa todistaa Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle tällaisen lääkemääräyksen olemassaolo jotta tämä voidaan ottaa valvonnassa huomioon.
6 §.Toimintaan osallistuminen. Pykälän 1 momentti sisältäisi säännökset toimintavelvollisuudesta valvonta-aikana. Velvollisuus voisi koostua hyvin monentyyppisistä toiminnoista, joita olisivat osallistuminen valvontatapaamisiin, työssäkäynti taikka osallistuminen koulutukseen, kuntoutukseen tai Rikosseuraamuslaitoksen järjestämiin toimintaohjelmiin. Velvollisuuden sisällöksi voitaisiin hyväksyä myös muuta vastaavaa, valvottavan toimintakykyä ja sosiaalisia valmiuksia ylläpitävää tai edistävää toimintaa. Toiminnan tarkoituksena olisi parantaa valvottavan edellytyksiä rikoksettomaan elämään. Velvollisuuden tarkempi sisältö vahvistettaisiin rangaistusajan suunnitelmassa. Koska toimintavelvollisuuden sisältö ja määrä vahvistettaisiin yksilöllisesti, pykälässä säädettäisiin ainoastaan, minkälaisia toimintatyyppejä velvollisuus voisi sisältää. Valvonta-ajan täytäntöönpanoon kuuluisi kuitenkin aina valvontatapaamisia Rikosseuraamuslaitoksen valvojan kanssa, ja tapaamiset olisivat osa rangaistuksen valvontaa.
Yhdistelmärangaistuksen toimintavelvollisuuden ensisijaisena tavoitteena olisi tukea valvottavaa yhteiskuntaan sopeutumisessa pitkän vankeusjakson jälkeen. Tavoitteeseen pyrittäisiin esimerkiksi päihdekuntoutuksella, valvontatapaamisilla ja Rikosseuraamuslaitoksen järjestämällä ohjelmatyöllä. Valvottavan käynti säännöllisessä palkkatyössä tai tavoitteellinen opiskelu olisi todennäköisesti harvinaista, mutta työ ja opiskelu luonnollisesti hyväksyttäisiin toiminnan sisällöksi. Lisäksi lain 37 §:ssä ehdotetaan, että velvollisuuden sisällöksi hyväksyttävästä toiminnasta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Toimintavelvollisuus voisi koostua erilaisista osista, kuten opiskelun ja päihdekuntoutuksen yhdistelmästä. Säännöksen mukaan toiminnan tulisi kuitenkin aina ylläpitää tai edistää valvottavan sosiaalisia valmiuksia ja kykyä elää rikoksetonta elämää. Sosiaalisilla valmiuksilla tarkoitetaan säännöksessä lähinnä sopeutumista yhteiskuntaan rikoksiin syyllistymättä, mutta myös työnhakuun, opiskeluun tai vastaavaan liittyviä psyykkisiä toimintavalmiuksia. Vähimmäistavoitteena olisi valvottavalla jo olevien valmiuksien ja toimintakyvyn ylläpitäminen: jos hänet esimerkiksi arvioitaisiin kykeneväksi huolehtimaan itsestään ja velvoitteistaan, toimintavelvollisuuden sisällöllä pyrittäisiin ainakin ylläpitämään näitä valmiuksia. Yhdistelmärangaistukseen tuomittujen toimintakyky ei yleensä mahdollista vaativaan toimintaan osallistumista. Toimintavelvollisuus voisi sisältää myös etätyötä tai muuta kotona tehtävää työtä. Kotona tehtävä työ voisi olla muutakin kuin varsinaista palkkatyötä.
Muulla toimintakykyä ja sosiaalisia valmiuksia ylläpitävällä tai edistävällä toiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi osallistumista Rikosseuraamuslaitoksen järjestämiin tai hyväksymiin toimintaohjelmiin. Velvollisuuteen voisi sisältyä monenlaista tavoitteellista ja suunniteltua toimintaa, esimerkiksi päihdeongelman avohoitoa taikka säännöllistä liikuntaa. Toiminnan tulisi kuitenkin aina olla luonteeltaan sellaista, että sitä voidaan valvoa luotettavasti. Mahdollisia valvontatapoja olisivat tekninen valvonta ja henkilökohtainen yhteydenpito valvottavaan tai hänen toimintapaikalleen.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi toimintavelvollisuuden ajoittumisesta ja tuntimäärästä. Velvollisuus tulisi pyrkiä vahvistamaan sellaiseksi, että se voidaan täyttää päivisin kello 6:n ja 21:n välisenä aikana. Tästä voitaisiin rangaistusajan suunnitelmassa kuitenkin poiketa, jos toimintavelvollisuuden täyttäminen sitä yksittäisessä tapauksessa edellyttäisi. Tällainen tilanne olisi esimerkiksi vuorotyö. Toiminnan viikoittainen tuntimäärä olisi vähintään viisi ja enintään 50 tuntia. Näin suuri vaihtelu tuntimäärässä olisi tarpeen, koska valvottavien elämäntilanteet ja toimintakyky olisivat erilaiset. Lisäksi toimintavelvollisuutta tulee voida joustavasti muuttaa valvonta-aikana. Toimintavelvollisuuden vähimmäismäärä voisi täyttyä esimerkiksi osallistumisella motivoiviin keskusteluihin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen kanssa. Jos valvottava kävisi kokoaikaisessa työssä, tuntimäärä saattaisi nousta lähelle enimmäismäärää. Muutokset kirjattaisiin rangaistusajan suunnitelmaan.
7 §.Valvonta. Pykälässä säädettäisiin erilaisista valvontatavoista. Rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvien määräysten noudattamisen tekninen valvonta olisi keskeinen valvontakeino, jota käytettäisiin valvonnassa aina. Tarkoituksena olisi pyrkiä varmistamaan, että valvottava noudattaa hänelle määrättyjä velvollisuuksia ja liikkumisrajoituksia.
Pykälän 1 momentin mukaan valvottavaa voitaisiin valvoa hänen ylleen ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä taikka tällaisten välineiden yhdistelmällä. Ehdotettava teknistä valvontaa koskeva säännös vastaisi sisällöltään valvotusta koevapaudesta annetussa laissa ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetussa laissa olevia säännöksiä lukuun ottamatta edellä mainituissa laeissa olevaa mahdollisuutta asentaa valvontalaitteita tuomitun kotiin. Yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanossa ei valvottavan kotiin asennettavia teknisiä välineitä käytettäisi, koska valvottavan asunto on perustuslain 10 §:ssä säädetyn kotirauhan suojaamaa aluetta. Valvonta-aikana noudatettavat määräykset eivät edellyttäisi valvottavan suostumusta, toisin kuin valvotussa koevapaudessa ja valvontarangaistuksessa, joissa kotiin voidaan suostumuksen perusteella asentaa valvontavälineitä. Ehdotettava sanamuoto mahdollistaa silti tehokkaan valvonnan. Teknisten ratkaisujen laaja valikoima mahdollistaa hyvin valvonnan yksilöllisen toteutuksen. Koska valvottava tulee voida paikantaa tai hänen liikkumistaan seurata luotettavasti, pelkkä matkapuhelimen mukana pitämiseen perustuva valvonta ei ainakaan valvonta-ajan alkuvaiheessa riittäisi. Rikosseuraamuslaitos päättäisi käytettävän valvontatavan jokaisessa tapauksessa erikseen rangaistusajan suunnitelmaa tehtäessä.
Yleisimmät sähköisen valvonnan muodot ovat radiotaajuustekniikka, satelliittipaikannukseen perustuva GPS-valvonta sekä matkapuhelimien maanpäällisten tukiasemien avulla toteutettava GSM-valvonta. Nämä valvontamuodot on myös mahdollista yhdistää. Nykyään Rikosseuraamuslaitos käyttää valvontarangaistuksen valvonnassa lähinnä radiotaajuustekniikkaa. Valvotun koevapauden ja avovankiloihin sijoitettujen valvonnassa käytetään satelliittipaikannuksella toimivan erillisen valvontapuhelimen ja kehoon kiinnitettävän pannan yhdistelmää. Valvonta-ajan valvonnassa käytettäisiin todennäköisesti valvottavan ylle kiinnitettävään pantaan sijoitettavaa paikannustekniikkaa, koska se ei edellyttäisi käymistä valvottavan kotona ja mahdollistaisi riittävän intensiivisen valvonnan.
Säännös oikeuttaisi ainoastaan kehon päälle liitettävien laitteiden käytön, mikä pykälän sanamuodossa nimenomaisesti todettaisiin. Valvontaa ei siis voida toteuttaa mikrosirun tai muun vastaavan ihon alle asennettavan valvontavälineen avulla. Satelliittivalvontaa voidaan toteuttaa esimerkiksi valvottavan kehoon kiinnitettävän tai hänellä matkapuhelimessa mukana olevan paikantimen avulla.
Pykälän 2 momentin mukaan valvontalaite ei saisi mahdollistaa kotirauhan piiriin ulottuvaa, pakkokeinolain (806/2011) 10 luvun 16 §:ssä tarkoitettua teknistä kuuntelua eikä 19 §:ssä tarkoitettua teknistä katselua. Täsmennys olisi välttämätön perustuslain 10 §:n 1 momentin takaaman kotirauhan ja yksityiselämän suojan turvaamiseksi.
Valvottavan ja täytäntöönpanoviranomaisen väliset valvontatapaamiset olisivat olennainen osa valvontaa. Pykälän 3 momentissa olisi Rikosseuraamuslaitosta velvoittava säännös, jonka mukaan valvottavaan olisi pidettävä yhteyttä sekä valvontatapaamisin että muilla tavoin. Tällaisen yhteydenpidon määrä ja toteutustapa päätettäisiin valvottavan yksilöllisen kontrollin ja tuen tarpeen perusteella. Valvontatapaamisten ja yhteydenpidon tarkoituksena olisi sekä varmistaa rangaistusajan suunnitelman noudattaminen että tukea valvottavaa rangaistuksen suorittamisessa.
Pykälän 4 momentti sisältäisi rangaistuksen täytäntöönpanossa noudatettavan hienotunteisuusperiaatteen. Lisäksi valvonta olisi toteutettava puuttumatta enempää kenenkään oikeuksiin ja aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.
2 luku Valvontaan sijoittamisen valmistelu
8 §.Rangaistusajan suunnitelma ja aikataulu. Pykälässä säädettäisiin yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan rangaistusajan suunnitelmasta ja viikoittaisesta aikataulusta. Rangaistusajan suunnitelman tarkoituksena on luoda täsmällisesti määritelty sisältö kunkin yhdistelmärangaistusta suorittavan valvottavan valvonta-ajalle.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rangaistusajan suunnitelman laatimisesta. Yhdistelmärangaistukseen tuomittu siirtyisi välittömästi suoritettuaan rangaistukseen kuuluvan vankeusajan suorittamaan rangaistuksen valvonta-aikaa. Tästä syystä suunnitelman valmistelu olisi aloitettava hyvissä ajoin jo vankeusaikana ennen tuomitun siirtymistä valvontaan. Rikosseuraamuslaitoksen olisi pyrittävä saamaan vanki osallistumaan suunnitelman laatimiseen, sillä tämä motivoisi vankia sitoutumaan valvonta-ajan tukeen ja velvollisuuksiin. Tuomitulle tulisi nimittää yhdyskuntaseuraamustoimistosta valvoja jo vankeusaikana. Näin myös valvoja voisi osallistua valvonta-aikaa koskevan rangaistusajan suunnitelman tekemiseen. Vankia olisi kuultava rangaistusajan suunnitelman valmistelun aikana. Kuulemiseen sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään asianosaisen kuulemisesta. Asian merkityksen vuoksi pidetään tarkoituksenmukaisena nimenomaisesti säätää kuulemisesta. Päätösvaltaa koskeva säännös olisi lain 29 §:ssä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että rangaistusajan suunnitelmaan olisi merkittävä valvonta-ajan alkamisen ja päättymisen päivä. Rangaistusajan suunnitelma sisältäisi määräykset 2 momentin 1—9 kohdissa luetelluista seikoista. Säännöksellä pyritään siihen, että rangaistusajan suunnitelma ja sen pohjalta laadittava aikataulu olisi selkeä siten, että valvottava tietäisi velvollisuutensa ja valvonta-ajan ohjelmansa riittävän tarkasti.
Yhdistelmärangaistukseen kuuluva valvonta-aika alkaisi säännönmukaisesti sinä päivänä, jona tuomittu on suorittanut hänelle määrätyn rikoslain 2 c luvun 11 §:ssä säädetyn yhdistelmärangaistukseen kuuluvan vankeusajan. Vankeusajan laskemiseen sovellettaisiin, mitä vankeuslain 3 luvun 1 §:ssä säädetään määräaikaisen vankeusrangaistuksen pituuden laskemisesta. Jos tuomittu olisi sairaalassa vankeusajan päättyessä, laskettaisiin sitä seuraavat mahdolliset sairaalassaolopäivät valvonta-aikaan kuuluviksi. Myös yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan päättymisen päivämäärä merkittäisiin rangaistusajan suunnitelmaan.
Pykälän 2 momentin 1 kohdassa säädettäisiin asunnosta ja ajasta, jonka valvottava on velvollinen pysymään asunnossaan. Ehdotettu 4 § konkretisoituisi kunkin valvottavan kohdalla siten, että valvottavan asunto yksilöitäisiin ja suunnitelmasta kävisi selvästi ilmi, milloin valvottavalla on velvollisuus pysyä asunnossaan. Tätä velvollisuutta koskevaa määräystä valmisteltaessa olisi otettava huomioon, että 6 §:n mukainen toimintavelvollisuus voisi asettaa rajoituksia valvottavan asunnossa pysymiselle.
Pykälän 2 momentin 2 kohdassa säädettäisiin toimintaan osallistumisen sisällöstä, viikoittaisesta vähimmäis- ja enimmäistuntimäärästä sekä tarpeellisista matka-ajoista. Rangaistusajan suunnitelmassa tulisi säännöksen nojalla yksilöidä, minkälaiseen toimintaan valvottavan on osallistuttava ja kuinka monta tuntia toimintaan osallistumista valvottavalla on viikossa oltava. Velvollisuus osallistua toimintaan olisi 6 §:n mukaan vähintään viisi ja enintään 50 tuntia viikossa. Rangaistusajan suunnitelmassa tulisi myös määritellä toimintapaikan ja asunnon välisten matka-aikojen kesto, sillä tämä on otettava huomioon laadittaessa 2 momentin 1 kohdan mukaista määräystä asunnossa pysymisestä.
Pykälän 2 momentin 3 kohdassa säädettäisiin valvottavan velvollisuudesta pidättäytyä päihteiden käytöstä valvonta-aikana sen mukaan kuin 5 §:ssä säädetään.
Pykälän 2 momentin 4 kohdassa säädettäisiin valvonnasta ja sen edellyttämistä teknisistä valvontavälineistä. Rangaistusajan suunnitelmassa tulisi säännöksen nojalla yksilöidä, minkälaista teknistä valvontaa valvottavalle järjestetään ja minkälaisia valvontavälineitä valvonnassa käytetään. Rikosseuraamuslaitos olisi velvollinen toimittamaan ja asentamaan tarvittavat valvontavälineet.
Pykälän 2 momentin 5 kohdassa säädettäisiin valvottavan ja hänen valvojansa välisistä valvontatapaamisista. Rangaistusajan suunnitelmassa tulisi säännöksen nojalla yksilöidä, missä valvontatapaamiset järjestetään ja kuinka usein tapaamisia tulee olla.
Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan rangaistusajan suunnitelmassa voitaisiin kieltää tietyllä alueella liikkuminen tai yksilöityjen henkilöiden tapaaminen valvonta-aikana. Tällaiset määräykset voisivat sisältää kiellon esimerkiksi rikoskumppaneiden tapaamiseen. Määräys voisi sisältää myös kiellon liikkua tietyllä alueella. Tällainen kielto voisi koskea esimerkiksi rikoksentekopaikkaa.
Pykälän 2 momentin 7 kohdassa säädettäisiin yhteydenpidosta valvottavan ja Rikosseuraamuslaitoksen välillä. Rangaistusajan suunnitelmassa määrättäisiin, mitä välineitä käyttäen, esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostiviestillä, yhteyttä pidetään, kenen aloitteesta sekä kuinka usein.
Pykälän 2 momentin 8 kohdassa säädettäisiin valvonta-ajan asianmukaista suorittamista edistävistä tukitoimista. Säännöksen mukaan rangaistusajan suunnitelma sisältäisi tiedon myös sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tarpeellisista tukitoimista. Tällä tarkoitettaisiin esimerkiksi sitä, miten kotikunta jo olemassa olevilla toimillaan ja palveluillaan edistää rikoksentekijän valmiuksia elää rikoksetonta elämää. Kyse voisi olla esimerkiksi terveydenhuollon palveluista tai velkaneuvonnasta.
Pykälän 2 momentin 9 kohtaan ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan rangaistusajan suunnitelma voisi sisältää muitakin yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan täytäntöönpanolle välttämättömiä määräyksiä, joita valvottava on velvollinen noudattamaan. Valvonta-ajan sisältöä voi olla yksittäistapauksissa tarpeen määritellä myös tavoilla, jotka eivät sisälly rangaistusajan suunnitelmaa koskeviin edellä mainittuihin kohtiin ja joita lainsäätäjä ei ole voinut ennakoida.
Pykälän 3 momentti sisältäisi säännöksen valvonta-ajan suorittamisen aikataulusta. Aikataulun tulisi sisältää tiedot muun muassa valvottavan osallistumisesta toimintaan ja muista seikoista, jotka voidaan riittävän tarkasti ajoittaa.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin siitä, että Rikosseuraamuslaitoksen tulisi rangaistusajan suunnitelmaa valmisteltaessa tehdä riittävästi yhteistyötä vangin koti- tai asuinkunnan sosiaali-, terveys-, asunto- sekä työvoimaviranomaisten, muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Vangilla on kaikki tavanomaisen kuntalaisen oikeudet esimerkiksi asuntoa etsittäessä. Näitä oikeuksia olisi hyödynnettävä valmisteltaessa valvonta-ajan täytäntöönpanoa.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin rangaistusajan suunnitelman tiedoksiannosta valvottavalle. Rangaistusajan suunnitelma olisi annettava valvottavalle tiedoksi henkilökohtaisesti. Samassa yhteydessä käytäisiin huolellisesti läpi rangaistusajan suunnitelman yksityiskohdat sekä sen määräysten rikkomisen seuraamukset. Tämä olisi tärkeää, koska epätietoisuus määräysten sisällöstä ja rikkomisen seuraamuksista olisi tuomitun aseman ja oikeusturvan kannalta ongelmallista. Tuomitun ei voitaisi olettaa saavan riittävästi tietoa määräyksistä ja niiden noudattamisen välttämättömyydestä esimerkiksi pelkän kirjallisen aineiston, kuten lain tai rangaistusajan suunnitelma-asiakirjan perusteella. Säännös poikkeaisi hallintolain tiedoksiantoa koskevista säännöksistä siten, että rangaistusajan suunnitelma olisi aina annettava henkilökohtaisesti tiedoksi. Tämä mahdollistaisi rangaistusajan suunnitelman läpikäynnin ja selittämisen valvontaan siirrettävän vangin oikeusturvan varmistamiseksi. Henkilökohtainen tiedoksianto olisi myös käytännössä mahdollinen, sillä valvontaan siirrettävä on rangaistusajan suunnitelman valmistuessa vankilassa suorittamassa yhdistelmärangaistukseen kuuluvaa vankeusaikaa.
9 §.Valvonta-ajan täytäntöönpanon valmistelu. Pykälässä säädettäisiin valvonta-ajan täytäntöönpanon valmistelusta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen velvollisuudesta valvonta-ajan täytäntöönpanon valmistelussa selvittää 6 §:ssä tarkoitetun toimintaan osallistumispaikan soveltuvuus valvonta-ajan täytäntöönpanoon. Soveltuvuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että osallistumispaikka on turvallinen, valvottavissa ja että se ei ole ristiriidassa 8 §:n 2 momentin 6 kohdan määräysten kanssa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että Rikosseuraamuslaitoksella olisi valvonta-ajan täytäntöönpanoa varten oikeus tarpeen mukaan olla yhteydessä valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyviin viranomaisiin ja yksityisiin yhteisöihin valvonta-ajan edellytysten selvittämistä taikka määräysten noudattamista koskevissa asioissa. Yhteydenpidon päämääränä olisi varmistaa, että valvonta-ajan täytäntöönpanolle luodaan mahdollisimman hyvät edellytykset.
Pykälän 3 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus olisi ennen rangaistusajan suunnitelman määräysten vahvistamista velvollinen pyytämään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaiselta Vankiterveydenhuollon yksiköltä arvion valvontaan sijoitettavan vangin riskistä syyllistyä väkivaltarikokseen. Päämääränä on arvion avulla saada mahdollisimman paljon tietoa, jotta rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvät määräykset voitaisiin mitoittaa kullekin valvonta-ajan täytäntöönpanoon siirtyvälle vangille sopiviksi. Arvio vastaisi elinkautisvankien vapauttamisharkinnassa tehtävää arviota, vaikka arviota ei tässä tapauksessa suoritettaisi vapauttamisharkintaa varten.
10 §.Muiden kuin vangin kuuleminen. Pykälässä säädettäisiin valvottavan kanssa samassa asunnossa asuvien suostumuksesta ja alaikäisten mielipiteen selvittämisestä. Tässä noudatettaisiin valvontarangaistuksen ja valvotun koevapauden täytäntöönpanossa vakiintunutta menettelyä rangaistusta suorittavan henkilön perheen ja lähipiirin kuulemisesta ja suostumuksesta. Yhdistelmärangaistukseen sovellettuna säännös merkitsisi, että rangaistusajan suunnitelmaan on liitettävä valvottavan kanssa vakituisesti samassa asunnossa asuvien täysi-ikäisten kirjallinen suostumus rangaistuksen täytäntöönpanoon kyseisessä asunnossa. Rangaistusten täytäntöönpanossa käytettävien säännösten yhdenmukaisuuden vuoksi kuulemisessa ei näin ollen sovellettaisi hallintolain 34 §:n kuulemista koskevia säännöksiä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että valvottavan kanssa samassa asunnossa asuvien täysi-ikäisten henkilöiden olisi omasta vakaasta tahdostaan suostuttava valvonta-ajan täytäntöönpanoon asunnossa. Suostumus annettaisiin kirjallisena.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin alle 18-vuotiaan mielipiteen selvittämisvelvollisuudesta. Alaikäistä olisi tarvittaessa kuultava yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa siten kuin lastensuojelulain (417/2007) 20 §:ssä säädetään. Valvonta-ajan täytäntöönpanoon asunnossa ei saisi ryhtyä, jos alaikäinen perustellusta syystä vastustaisi täytäntöönpanoa asunnossa ja hänen ikänsä ja kehitystasonsa puolesta voitaisiin katsoa olevan kypsä arvioimaan asiaa. Mielipide olisi kirjattava rangaistusajan suunnitelmaan liitettävään asiakirjaan.
Säännöksen 1 momentti vastaisi sisällöllisesti valvotusta koevapaudesta annetun lain (629/2013) 3 §:n 3 momenttia ja 2 momentti saman lain 9 §:ää.
11 §.Suostumuksen peruuttaminen. Pykälässä säädettäisiin tilanteesta, jossa tuomitun kanssa asuva täysi-ikäinen peruuttaisi suostumuksensa valvonta-ajan täytäntöönpanoon asunnossa.
Pykälän 1 momentin mukaan peruutuksen tulisi olla kirjallinen ja siihen tulisi olla perusteltu syy. Näillä vaatimuksilla pyrittäisiin vähentämään rangaistuksen täytäntöönpanon estäviä epäasiallisia peruutuksia.
Pykälässä tarkoitettuna perusteltuna syynä voisivat olla esimerkiksi asuinkumppanien väliset sovittamattomat ja vakavat ristiriidat, jotka tekisivät valvonta-ajan jatkamisen asunnossa mahdottomaksi. Tällaiset ristiriidat olisi pyrittävä mahdollisimman hyvin ennakoimaan jo valvonta-aikaa suunniteltaessa, ettei peruutuksia tulisi.
Lähtökohtana tällaisissa tilanteissa olisi, että valvonta-ajan jäljellä oleva osa voitaisiin suorittaa jossain muussa tarkoitukseen sopivassa asuinpaikassa. Tästä syystä ehdotettavan pykälän 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen olisi selvitettävä, voidaanko jäljellä oleva valvonta-aika suorittaa jossain muussa tarkoitukseen soveltuvassa asuinpaikassa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tuomitun ja hänen täysi-ikäisten asuinkumppaniensa kuulemisesta peruutustilanteissa. Rikosseuraamuslaitoksen olisi 1 momentissa mainittua selvitystä tehdessään kuultava asunnossa asuvia täysi-ikäisiä henkilöitä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa tuomitulle ei löytyisi uutta, valvonta-ajan suorittamiseen soveltuvaa asuntoa. Kysymyksessä olisi täytäntöönpanon este, josta säädetään 16 §:ssä. Valvottava tulisi ottaa säilöön ja jäljellä oleva valvonta-aika muunnettaisiin vankeudeksi.
3 luku Valvottavan velvollisuudet ja niiden noudattamisen valvonta
12 §.Valvottavan yleiset velvollisuudet. Ehdotettu pykälä sisältäisi säännökset valvottavan yleisistä velvollisuuksista.
Pykälän 1 kohta sisältäisi säännöksen valvottavan velvollisuudesta pysyä asunnossaan, pysyä päihteettömänä, osallistua toimintaan sekä sitoutua valvontaan rangaistusajan suunnitelmassa määrätyllä tavalla. Näistä velvollisuuksista, jotka muodostavat yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan keskeisen sisällön sekä niiden yksityiskohtaisemmasta toteuttamisesta säädettäisiin tarkemmin 4—7 §:ssä.
Pykälän 2 kohta sisältäisi säännöksen velvollisuudesta noudattaa rangaistusajan suunnitelmaa ja rangaistuksen suorittamiselle tehtävää viikoittaista aikataulua. Lain 8 §:ssä säädettäisiin rangaistusajan suunnitelmassa määrättävistä asioista.
Pykälän 3 kohdassa asetettaisiin valvottavalle ilmoittautumisvelvollisuus. Valvottavalla olisi velvollisuus ilmoittautua erikseen määriteltyinä ajankohtina Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä tai poliisilaitoksella. Yksiköt voisivat olla esimerkiksi vankiloita tai yhdyskuntaseuraamustoimistoja. Ilmoittautumisvelvollisuus parantaisi viranomaisten mahdollisuuksia valvoa yhdistelmärangaistukseen sisältyvän valvonta-ajan asianmukaista suorittamista.
Pykälän 4 kohdassa säädettäisiin, että valvottavan olisi annettava Rikosseuraamuslaitokselle yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan täytäntöönpanon kannalta välttämättömät tiedot käyttämästään lääkityksestä. Tiedot määrätyistä lääkkeistä ja niiden annostelusta olisivat tarpeen, koska lääkkeiden väärinkäyttö olisi 4 §:ssä säädettävän päihteettömyysvelvoitteen vastaista. Ajan tasalla olevien tietojen varmistamiseksi valvottavan olisi annettava uudet tiedot lääkityksen vaihtuessa.
Pykälän 5 kohta sisältäisi huolellisuusvelvoitteen, jonka mukaan valvottava olisi velvollinen käsittelemään teknisiä valvontavälineitä huolellisesti ja noudattamaan niiden käytöstä annettuja ohjeita. Valvottavaa tulisi opastaa välineiden oikeaan käyttöön, vaikka valvontavälineet olisivatkin helppokäyttöisiä. Ohjeet olisi hyvä antaa myös kirjallisina.
13 §.Päihteettömyyden valvonta. Pykälään ehdotetaan säännöksiä päihteettömyyden valvonnasta. Ehdotettavan 1 momentin mukaan päihteettömyyttä voitaisiin valvoa puhalluskokein sekä virtsa- ja sylkinäyttein. Puhalluskoetta voitaisiin vaatia valvonta-aikaan liittyvän tapaamisen yhteydessä esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen tukipartioautossa. Valvottava voitaisiin myös velvoittaa saapumaan virtsanäytteen antamista varten Vankiterveydenhuollon tai päihdehuollon yksikköön taikka Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön. Näyte voitaisiin antaa myös terveyskeskuksessa tai päihdehuoltolain (41/1986) mukaisessa yksikössä.
Velvollisuus suostua päihteettömyyden valvontaan olisi riippumaton siitä, epäiltäisiinkö valvottavaa päihteiden käytöstä yksittäisessä tilanteessa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa valvottava ilman pätevää syytä kieltäytyy puhalluskokeesta taikka sylki- tai virtsanäytteen antamisesta. Tuolloin voitaisiin määrätä otettavaksi verikoe. Säännös vastaisi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 22 §:ää ja vankeuslain 16 luvun 7 §:n 4 momenttia.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin testitulosten varmistamisesta. Jos sylki- tai virtsanäyte osoittautuisi positiiviseksi, sen tulos olisi varmistettava laboratoriossa, joka täyttää huumausainetestien tekemisestä säädetyt laatuvaatimukset. Tällaisten testien laatuvaatimuksista säädetään huumausainetestien tekemisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (218/2005) 3 §:ssä.
Jos valvottavan todettaisiin puhallusnäytteen perusteella olevan 5 §:n ja rangaistusajan suunnitelman vastaisesti alkoholin vaikutuksen alainen, Rikosseuraamuslaitoksen olisi ryhdyttävä 18 tai 19 §:n mukaisiin toimenpiteisiin.
Päihteettömyysvelvoitteen rikkomisen seuraamukset riippuisivat jossain määrin rikkomuksen laadusta ja sen mahdollisesta uusimisesta. Olennaista olisi joka tapauksessa pyrkiä järjestämään valvottavalle tukea päihteiden käytön välttämisessä.
Huumausaineiden käyttö on rikos, joka on kriminalisoitu rikoslain 50 luvun 2 a §:ssä. Jos virtsanäytteen varmistus osoittaisi valvottavan käyttäneen huumausainetta, Rikosseuraamuslaitoksen tulisi noudattaa 23 §:n viittaussäännöksen nojalla lisäksi rikoslain 2 luvun 13 §:n 2 momenttia, jonka mukaan asiasta on tehtävä ilmoitus poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle.
Päihteettömyyden valvonta voitaisiin tulevaisuudessa suorittaa myös etävalvontana, esimerkiksi siten, että Rikosseuraamuslaitoksen virkamies soittaa puhelimella valvottavalle ja velvoittaa tämän suorittamaan puhalluskokeen tätä tarkoitusta varten asennetulla laitteella.
14 §.Lupa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa. Ehdotettu säännös mahdollistaisi rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvän velvollisuuden noudattamatta jättämisen yksittäisessä tapauksessa hyväksyttävästä syystä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin sellaisista tilanteista, jotka ovat etukäteen tiedossa. Perusteet vastaisivat sisällöltään niitä perusteita, joilla vangille voidaan myöntää poistumislupa tärkeästä syystä. Edellytyksenä olisi, että lupa olla noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa olisi tarpeen pykälässä mainittujen tärkeiden asioiden hoitamiseksi.
Perheeseen liittyvillä syillä tarkoitettaisiin esimerkiksi perhejuhlaan tai lähiomaisen hautajaistilaisuuteen osallistumista, mikä saattaisi edellyttää tilapäistä poistumista paikkakunnalta, jossa valvonta-aika suoritetaan. Muu vastaava täytäntöönpanoon vaikuttava seikka voisi olla esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin tai valvottavan työhön liittyvä asia, joka edellyttäisi poistumista valvonnan täytäntöönpanopaikkakunnalta. Valvottava olisi velvollinen hakemaan lupaa etukäteen. Lupa voisi koskea yhtä tai useampaa velvollisuutta. Päätösvallasta säädettäisiin 29 §:ssä. Jos lupa sisältäisi poistumisen Suomen valtion alueelta, valvonta olisi järjestettävä muulla tavalla kuin valvottavan kehon ylle kiinnitettävän valvontalaitteen avulla.
Jos edellä mainittua täytäntöönpanopaikkakunnalta poistumisen tarvetta ei olisi, 1 momentissa tarkoitettujen asioiden hoitaminen voitaisiin pääsääntöisesti sisällyttää rangaistusajan suunnitelman viikoittaiseen aikatauluun.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ennalta arvaamattomasta, pakottavasta syystä, joka estäisi rangaistusajan suunnitelman noudattamisen. Ennalta arvaamattomalla tapahtumalla tarkoitettaisiin esimerkiksi ylivoimaisen esteen kaltaisia tilanteita, kuten julkisen liikenteen ongelmista aiheutunutta myöhästymistä asunnolle palaamisessa tai toimintavelvollisuuden suorittamispaikalle saapumisessa. Tällainen tapahtuma voisi olla myös esimerkiksi valvottavan hoidossa olevan lapsen tai lähiomaisen äkillinen, vakava sairastuminen tai esimerkiksi työpaikalla tapahtunut tulipalo tai vesivahinko, joka estää normaalin työssäkäynnin.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan säännöstä myös siitä, että valvottavan tulisi viivytyksettä ilmoittaa tapahtumasta tai esteestä Rikosseuraamuslaitokselle. Asiasta tehtäisiin erillinen päätös, jossa otettaisiin kantaa siihen, onko syy hyväksyttävä vai ei. Päätös asiasta voitaisiin tehdä tilanteesta ja olosuhteista riippuen ennen poikkeamista, sen aikana taikka jälkeenpäin. Päätösvallasta säädettäisiin 29 §:ssä.
15 §.Rangaistusajan suunnitelman muuttaminen. Ehdotettu säännös sisältäisi mahdollisuuden muuttaa rangaistusajan suunnitelmaa yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikana. Säännös olisi tarpeen, sillä vuoden pituinen valvonta on suhteellisen pitkä aika, jona valvottavan yhteiskuntaan sopeutumisessa ja muissa olosuhteissa voi tapahtua merkittäviäkin muutoksia. Säännös mahdollistaisi kunkin valvottavan yksilöllisen tilanteen ja olosuhteiden uudelleenarvioinnin.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa valvottavan olosuhteiden muuttumisen tai muun siihen rinnastettavan perustellun syyn vuoksi olisi syytä muuttaa rangaistusajan suunnitelmaa. Olosuhteiden muutoksella tarkoitettaisiin muun muassa valvottavan elämän- tai perhetilanteen pysyvää vakiintumista tai hänen raitistumistaan siten, että nämä seikat merkittävästi antavat aihetta arvioida, että esimerkiksi valvontakäyntien harventamisella edistettäisiin valvottavan koulutusmahdollisuuksia tai työnsaantia. Tällöin rangaistusajan suunnitelman muuttaminen voisi olla aiheellista. Myös teknistä valvontaa voitaisiin keventää.
Olosuhteet voivat kuitenkin vuoden pituisena valvonta-aikana muuttua myös niin, että yhden tai useamman 2 ja 4—7 §:ssä säädetyn velvollisuuden ja rangaistusajan suunnitelmassa täsmällisesti määritellyn valvontakeinon tehostaminen olisi aiheellista asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Näin voisi olla, jos valvottavalla on vaikeuksia noudattaa hänelle rangaistusajan suunnitelmassa määrättyjä velvollisuuksia tai jos hänelle on annettava valvontamääräysten rikkomisesta johtuvia kirjallisia varoituksia tai huomautuksia. Myös velvollisuuksien tai seurantakeinojen lisääminen tapahtuisi rangaistusajan suunnitelmaa muuttamalla. Tarvittaessa esimerkiksi päihdekokeita voitaisiin tihentää, jos on syytä olettaa, että valvottava ei pysy päihteettömänä. Samoin henkilökohtaista tukea ja teknisen valvonnan intensiivisyyttä voitaisiin tarvittaessa lisätä. Muulla olosuhteiden muuttumiseen rinnastettavalla syyllä tarkoitettaisiin valvottavan itse aiheuttamaa tilannetta, esimerkiksi työpaikan vaihtoa taikka muuttoa toiselle paikkakunnalle.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa se, miten valvottava suoriutuu rangaistusajan suunnitelman määräyksistä, voisi antaa aihetta muuttaa ehdotetun lain 8 §:ssä tarkoitettua rangaistusajan suunnitelmaa valvonta-aikana. Vaikka rangaistusajan suunnitelma on ennen valvonta-ajan alkamista syytä laatia varsin velvoittavaksi, valvottavan käyttäytymisellä, valvontamääräysten noudattamisella ja valvottavan sopeutumisella yhteiskuntaan valvonta-aikana voisi olla merkitystä valvonta-ajan myöhemmissä vaiheissa. Jos valvottava menestyksekkäästi noudattaisi rangaistusajan suunnitelmassa määrättyjä velvollisuuksiaan ja hänen kehityksensä yhteiskuntaan sopeutumisessa antaisi aihetta arvioida tämän kehityksen olevan pysyvää, voitaisiin tilanne arvioida uudelleen ja rangaistusajan suunnitelman määräyksiä tarpeen mukaan muuttaa. Tällöin esimerkiksi valvottavan velvollisuuksia tai valvontatapaamisia voitaisiin vähentää. Käytännössä tämä merkitsisi valvonnan keventämistä eri tavoin tilanteessa, jossa valvottavan sopeutuminen yhteiskuntaan etenee myönteisesti. Tarvittaessa, esimerkiksi jos valvottava osoittaa piittaamattomuutta velvollisuuksien noudattamisesta, velvollisuuksien tai seurantakeinojen lisääminen olisi mahdollista rangaistusajan suunnitelmaa muuttamalla. Esimerkiksi päihdetestien määrää tai teknisen valvonnan intensiivisyyttä voitaisiin tarvittaessa lisätä.
Valvontaa ei kokonaan lakkautettaisi, mutta sen sisältöä voitaisiin mukauttaa valvonta-aikana saatuihin kokemuksiin.
Kysymyksessä olisi valvottavan senhetkisen tilanteen arvioinnin ja tulevaisuuteen kohdistuvan arvion sisältävä kokonaisuus. Kokonaisarviota tehdessään Rikosseuraamuslaitos voisi ehdotetun lain 9 §:n 3 momentissa säädettävällä tavalla pyytää Vankiterveydenhuollon yksiköltä arviota valvottavan riskistä syyllistyä väkivaltarikokseen. Arvio vastaisi elinkautisvankien vapauttamisharkinnassa tehtävää arviota.
Rangaistusajan suunnitelmaa muutettaessa valvottavaa olisi kuultava. Kuulemiseen sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään asianosaisen kuulemisesta.
Rangaistusajan suunnitelmaa voitaisiin säännöksen nojalla muuttaa useamman kerran. Tarve muuttamiseen määräytyisi kunkin valvottavan tilanteen ja kehityksen myötä. Rangaistusajan suunnitelman muuttamisesta päättäisi Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus. Päätösvaltaa koskeva säännös olisi lain 29 §:ssä.
16 §.Este valvonta-ajan täytäntöönpanolle. Pykälässä säädettäisiin valvonta-ajan jatkamisen esteestä ja esteen seurauksista. Säännös koskisi tilanteita, joissa olosuhteiden muuttuminen estäisi valvonta-ajan täytäntöönpanon asunnossa. Valvonta-ajan jatkamisen este olisi poikkeus tuomioistuimen määräämästä yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta, eikä estettä siksi tulisi tulkita laajasti.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa valvottavan 4 §:ssä tarkoitettu asunto vaihtuu tai olosuhteet muuttuvat siten, ettei valvonta-aikaa voida jatkaa siellä. Tällöin valvottavan pysymiselle rangaistusajan suunnitelmassa määrätyssä asunnossa on este. Tällaisen tilanteen voisi laukaista esimerkiksi asumisen estävä vesivahinko. Valvonta-ajan täytäntöönpano voisi estyä myös muusta pakottavasta syystä, esimerkiksi rakennuksessa suoritettavan putkiremontin vuoksi. Säännöksen tarkoittamassa tapauksessa olisi selvitettävä, voidaanko valvonta-aika panna täytäntöön jossakin muussa asunnossa tai muussa rangaistusajan suunnitelmassa valvottavalle määrättävässä paikassa. Rikosseuraamuslaitos vastaisi asian selvittämisestä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa valvonta-ajan täytäntöönpanoa ei voida jatkaa taikka riittävää valvontaa järjestää 1 momentissa tarkoitetun esteen taikka valvottavan laitoshoitoa vaativan sairauden, tapaturman tai muun näihin rinnastettavan esteen vuoksi. Valvottavaa ei kuitenkaan tällaisessakaan tapauksessa voitaisi pitää vapaudessa ilman valvontaa. Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen olisi tällöin otettava valvottava säilöön. Säilöön ottamisesta säädettäisiin 24 §:ssä.
Sen jälkeen, kun valvonta-aika olisi säilöönoton jälkeen muunnettu vankeudeksi, vankia voitaisiin hoitaa Vankiterveydenhuollon yksikköön kuuluvassa sairaalassa tai siirtää hänet hoidettavaksi julkisen terveydenhuollon piiriin. Rikosseuraamuslaitos vastaisi vangin valvonnasta myös Vankiterveydenhuollon yksikön ulkopuolisessa sairaalahoidossa. Vanki voisi olla tällaisessa sairaanhoidossa jo säilössäpidon aikana. Vankeuslain 10 luvun 2 §:ää, jossa säädetään tilapäisestä hoidosta ja tutkimuksesta vankilan ulkopuolella. Vakavasti sairas vanki voidaan myös vapauttaa vankilasta hoitoa varten vankeuslain 10 luvun 3 §:n perusteella, jolloin valvontaa ei ole. Rangaistusaika kuluu molemmissa tapauksissa sairaalahoidon aikana. Asialla on merkitystä, jos hoitoa varten vapautettu vanki toipuu ja hänet toimitetaan vankilaan suorittamaan rangaistuksen loppuosaa. Jos kysymyksessä olisi yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittanut vanki, hänen tulisi palata suorittamaan jäljellä olevaa valvonta-aikaa.
Pykälän 1 ja 2 momenteissa olisi kyse tilanteista, joissa valvonta-ajan jatkaminen estyy valvottavasta riippumattomasta syystä. Rikosseuraamuslaitoksen olisi aktiivisesti pyrittävä järjestämään valvonta-ajan jatkaminen mainituissa tilanteissa esimerkiksi muuttamalla rangaistusajan suunnitelmaa siten, että muuntoa vankeudeksi ei tarvittaisi. Rikosseuraamuslaitoksen tulisi myös auttaa uuden asunnon järjestämisessä, jos valvonta-ajan jatkaminen rangaistusajan suunnitelmassa määrätyssä asunnossa olisi mahdotonta. Jäljellä olevan valvonta-ajan muunto vankeudeksi olisi viimesijainen keino tilanteissa, joissa valvonta-ajan jatkaminen estyy täysin valvottavasta riippumattomasta syystä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle velvollisuus 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ryhtyä toimenpiteisiin asian saattamiseksi syyttäjän ja tuomioistuimen käsiteltäväksi. Syyttäjän olisi viipymättä saatettava asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Esteen todettuaan tuomioistuin muuntaisi valvonta-ajasta suorittamatta olevan osan ehdottomaksi vankeudeksi. Muunnossa noudatettavan menettelyn osalta viitataan 26 §:ään.
17 §.Turvatarkastus. Pykälään ehdotetaan säännöstä turvatarkastuksesta. Turvatarkastuksen tarkoituksena olisi varmistaa yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpanon turvallisuus ja järjestyksen säilyminen. Säännös vastaisi sisällöltään yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 50 §:ää.
Pykälän 1 momentti sisältäisi säännöksen valvottavan tarkastamisesta yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpanon turvallisuudesta huolehtimiseksi ja järjestyksen turvaamiseksi. Turvatarkastuksella pyrittäisiin huolehtimaan muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen ja apuvalvojan turvallisuudesta tapaamisten yhteydessä. Tarkastuksella pyrittäisiin myös siihen, että yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpano voitaisiin suorittaa ilman, että yleinen järjestys tai valvontaan osallistuvien henkilöiden työ vaikeutuvat.
Pykälän 2 momentti sisältäisi säännöksen Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen oikeudesta tarkastaa valvottava käyttäen metallinilmaisinta, muuta vastaavaa teknistä laitetta tai koulutettua koiraa taikka vaatteita tunnustelemalla. Valvottava voitaisiin tarkastaa myös hänen yllään olevia vaatteita koskettamalla.
Turvatarkastuksessa pyrittäisiin varmistamaan, ettei valvottavalla ole hallussaan turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita, joiden hallussapito on kielletty laissa tai lain nojalla. Henkilön turvallisuudelle vaaraa aiheuttavalla esineellä tarkoitetaan esimerkiksi ilman asianmukaista lupaa hallussa olevaa ampuma-asetta. Kielletyillä aineilla tarkoitettaisiin esimerkiksi huumausaineita ja kielletyillä esineillä huumausaineiden käyttöön liittyviä ruiskuja ja neuloja.
Pykälän 3 momentin nojalla Rikosseuraamuslaitoksen virkamies voisi ottaa pois turvatarkastuksessa löydetyt aineet ja esineet, joilla voidaan aiheuttaa vaaraa henkilön, esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen tai apuvalvojan, turvallisuudelle taikka joiden hallussapito on muuten laissa tai lain nojalla kielletty. Valvottavalta voitaisiin ottaa pois esimerkiksi ilman lupaa pidetty ampuma-ase taikka hänen hallustaan löydetyt huumausaineet. Säännös ei sitä vastoin oikeuttaisi ottamaan pois esimerkiksi keittiöveitsiä. Esineet ja aineet luovutettaisiin poliisille, jos kysymys olisi edellä mainituista esineistä tai aineista, joita valvottavalla ei olisi lain mukaan oikeutta pitää hallussaan. Esimerkki lakisääteisestä hallussapitorajoitteesta on ampuma-aselain (1/1998) mukainen luvanvaraisuus muun muassa aseiden hallussapitoon. Velvollisuus luovuttaa huumausaineet poliisille perustuu huumausainelain 8 §:ään. Pois otetut esineet ja aineet olisi luovutettava poliisille tai, jos siihen ei ole lain mukaan estettä, viipymättä palautettava valvottavalle.
Pykälän 4 momentti sisältäisi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 50 §:n 4 momenttia vastaavan säännöksen vähimmän haitan periaatteen noudattamisesta ja aiheettoman huomion herättämisen välttämisestä.
18 §.Velvollisuuksien rikkominen. Pykälässä säädettäisiin menettelystä epäiltäessä velvollisuuksien rikkomista. Pykälän 1 momentissa viitattaisiin lain 12 ja 13 §:ään, joissa säädetään rangaistusajan suunnitelmasta, valvottavan yleisistä velvollisuuksista ja päihteettömyyden valvonnasta.
Velvollisuuksien rikkomistapauksissa Rikosseuraamuslaitos antaisi valvottavalle kirjallisen varoituksen. Rikosseuraamuslaitoksen virkamies olisi varoituksen antaessaan velvollinen kertomaan valvottavalle, että velvollisuuksien toistuvalla rikkomisella voi olla merkitystä arvioitaessa rikkomisen törkeyttä, ja velvollisuuksien törkeä rikkominen johtaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Kirjallisesta varoituksesta saisi hakea oikaisua siten kuin 35 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi.
Pykälässä tarkoitettua rikkomista olisivat esimerkiksi myöhästyminen rangaistusajan suunnitelmassa määrätystä kotiinpaluuajasta tai valvontatapaamisesta.
Hyvin vähäisissä rikkomistapauksissa pelkkä suullisen huomautuksen antaminen valvottavalle riittäisi. Esimerkiksi pieni, ymmärrettävästä väärinkäsityksestä aiheutunut poikkeaminen valvottavalle määrätystä aikataulusta voisi johtaa huomautuksen antamiseen. Suullisetkin huomautukset olisi kuitenkin valvottavan tilanteen seuraamisen vuoksi kirjattava. Huomautus ei olisi viranomaispäätös eikä sillä olisi oikeusvaikutuksia. Huomautuksesta ei saisi hakea oikaisua.
Pykälän 2 momentissa olisi menettelysäännös, jonka mukaan Rikosseuraamuslaitoksen olisi velvollisuuksien rikkomista epäillessään tehtävä asiasta selvitys. Rikkomuksella voisi olla merkitystä mahdollisia myöhempiä seuraamuksia ajatellen, joten asiasta tehtäisiin määrämuotoinen selvitys. Valvottavan oikeusturvan takaaminen vaatisi rikkomistapauksen huolellista tutkimista. Selvityksen sisällöstä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että 9 §:n 2 momentissa tarkoitetut, valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvät viranomaiset ja yksityiset yhteisöt saisivat salassapitoa koskevien säännösten estämättä ilmoittaa Rikosseuraamuslaitokselle määräysten rikkomisesta. Valvottavan kanssa valvonta-aikana yhteydessä olevat tahot voivat havaita epäilemiään rangaistusajan suunnitelman rikkomuksia, jotka eivät muutoin tulisi Rikosseuraamuslaitoksen tietoon.
19 §.Törkeä velvollisuuksien rikkominen. Pykälässä säädettäisiin törkeän velvollisuuksien rikkomisen tekotavoista ja seuraamuksista.
Pykälän 1 momentissa lueteltaisiin erilaisia törkeän rikkomisen tunnusmerkistön täyttäviä tekotapoja ja määriteltäisiin teon edellytykseksi sen toistuvuus. Törkeää rikkomista olisivat säännöksen mukaan se, että valvottava toistuvasti saapuisi valvonta-aikaan liittyvään tilaisuuteen päihtyneenä, yrittäisi estää teknisten valvontavälineiden toiminnan tai oleskelisi muualla kuin rangaistusajan suunnitelmassa sallitulla alueella. Rikkomisen vakavuusasteen arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon valvottavan aiemmin velvollisuuksien rikkomisesta saamat 18 §:ssä säädettävät kirjalliset varoitukset. Säännöksen ilmaisu ”toistuvasti” tarkoittaisi uudistuvaa velvollisuuksien rikkomista, jolla valvottava osoittaisi piittaamattomuutta velvollisuuksistaan ja haluttomuutta käyttäytymisensä muuttamiseen. Tällaisen toistuvuuden ja piittaamattoman asenteen toteaminen saattaisi edellyttää useampaa, mahdollisesti pitemmällä aikavälillä tehtyä rikkomusta. Esimerkiksi valvontatapaamisten jatkuva laiminlyönti voisi olla velvollisuuksien törkeää rikkomista. Ilmaisua ”toistuvasti” ei siis ole tarkoitus tulkita siten, että järjestyksessä toinen velvollisuuksien rikkominen aina merkitsisi törkeän rikkomisen tunnusmerkistön täyttämistä. Toisaalta jo kaksikin velvollisuuksien rikkomiskertaa voitaisiin katsoa törkeäksi rikkomiseksi.
Pykälän 2 momentin mukaan velvollisuuksien rikkomista pidettäisiin törkeänä myös, jos valvottava rikkoisi 12 tai 13 §:n säädettyjä velvollisuuksiaan tavalla, joka osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta valvonta-ajan suorittamisesta. Momentissa tarkoitettua ilmeistä piittaamattomuutta asetetuista velvollisuuksista osoittaisi esimerkiksi se, ettei valvottava pyrkisi lainkaan noudattamaan hänelle rangaistusajan suunnitelmassa asetettuja velvollisuuksia. Tämä voisi ilmetä esimerkiksi jatkuvana oleskeluna muualla kuin valvonta-ajan suorittamiseen määrätyssä asuinpaikassa tai toimintavelvollisuuden laiminlyöntinä kokonaan jo valvonta-ajan alkaessa. Ilmeistä piittaamattomuutta arvioitaisiin kokonaisuutena, jossa otettaisiin huomioon muun muassa tekojen vakavuus, jatkuvuus, valvottavan yleinen suoriutuminen valvonta-ajan velvollisuuksista sekä hänen elämäntilanteessaan mahdollisesti tapahtuneet muutokset.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että valvottava voidaan ottaa säilöön, jos hän 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla tavalla törkeästi rikkoo velvollisuuksiaan. Säilöönottoon sovellettaisiin, mitä 24 §:ssä säädetään.
Velvollisuuksiaan rikkova valvottava voisi pyrkiä välttelemään rikkomusten selvittämistä. Hän saattaisi myös olla vaarallinen ympäristölleen tai itselleen. Tästä syystä valvottava voitaisiin ottaa säilöön, kunnes törkeä rikkomus on selvitetty ja tuomioistuin on käsitellyt asian.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen ja syyttäjän velvollisuuksista epäiltäessä törkeää velvollisuuksien rikkomista. Rikosseuraamuslaitoksella voisi olla syytä epäillä törkeää rikkomista esimerkiksi tapauksessa, jossa Rikosseuraamuslaitos ei saisi yhteyttä valvottavaan eikä pystyisi paikantamaan häntä teknisen valvonnan keinoin. Rikosseuraamuslaitoksella olisi velvollisuus selvittää epäily ja kirjata asiassa esiin tulleet seikat. Rikosseuraamuslaitoksen tulisi saattaa asia syyttäjän käsiteltäväksi. Jos syyttäjä katsoisi velvollisuuksia rikotun törkeästi, hänen olisi viipymättä saatettava asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos tuomioistuin toteaa valvottavan törkeästi rikkoneen velvollisuuksiaan, on sen muunnettava valvonta-ajasta suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeudeksi. Jäljellä olevan valvonta-ajan muuntamisesta vankeudeksi säädettäisiin 26 §:ssä.
20 §.Nouto velvollisuuksien rikkomisen selvittämiseksi. Pykälästä säädettäisiin mahdollisuudesta noutaa valvottava valvontatapaamiseen mahdollisen velvollisuuksien rikkomisen selvittämiseksi.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa valvottava ilman Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen tiedossa olevaa hyväksyttävää syytä jättäisi saapumatta valvontatapaamiseen tai hänen epäiltäisiin muulla tavoin rikkoneen rangaistusajan suunnitelmassa määrättyjä velvollisuuksiaan ja olisi todennäköistä, että hän pyrkisi välttelemään velvollisuuksien rikkomisen selvittämistä. Tällöin hänet voitaisiin noutaa Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen määräämään seuraavaan tapaamiseen, joka voisi olla rangaistusajan suunnitelmassa määrätty valvontatapaaminen tai Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen määräämä muu tapaaminen. Poliisin olisi annettava noudon toteuttamiseksi virka-apua.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että noudettavaksi määrätty saataisiin aikaisintaan kuusi tuntia ennen valvontatapaamista ottaa kiinni ja säilöön. Nouto olisi pyrittävä suorittamaan niin, ettei tuomittu sen vuoksi joudu tarpeettomasti huomion kohteeksi.
Pykälän 3 momentti sisältäisi viittauksen 29 §:ään, jossa säädettäisiin toimivallasta.
21 §.Voimakeinojen käyttö. Pykälässä säädettäisiin oikeudesta voimakeinojen käyttöön. Voimakeinojen käyttö ei olisi itsenäinen toimivaltuus, vaan sen tulisi aina liittyä virkatehtävien hoitoon tässä laissa säädettyjä muita toimivaltuuksia käytettäessä. Näin ollen voimakeinoja ei saisi käyttää muutoin kuin virkatehtävien suorittamiseksi. Voimakeinojen käyttö olisi aina viimesijaista.
Viimesijaisuudesta aiheutuu, että voimakeinojen käytön perusteena olisi yleensä valvottavan vastarinta. Vastarinnalla tarkoitetaan valvottavan aktiivista tai passiivista käyttäytymistä, jolla estetään Rikosseuraamuslaitoksen virkamiestä suorittamasta virkatehtäviään. Tällaista vastarintaa voisi olla vastaan rimpuileminen tarkastustoimenpidettä, esimerkiksi turvatarkastusta suoritettaessa. Pelkkä sanallinen hyökkäys ei ole vastarintaa, mutta väkivallalla uhkaileminen sen sijaan on.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen oikeudesta käyttää voimakeinoja yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaan liittyvää virkatehtävää suorittaessaan. Voimakeinoja voitaisiin käyttää ainoastaan laissa täsmällisesti määritellyissä ja rajatuissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita olisivat henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen torjuminen, muu jonkun terveyttä uhkaavan teon tai tapahtuman torjuminen, valvonta- ja tarkastustehtävän suorittaminen sekä valvontalaitteiden poisottaminen.
Voimakeinojen käyttö kohdistuisi pääsääntöisesti valvottavaan. Ainoastaan poikkeuksellisissa tapauksissa voimakeinojen käyttö voisi kohdistua muuhunkin henkilöön. Tällöin kysymys olisi tilanteesta, jossa voimakeinojen käyttö olisi tarpeen henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen tai muun terveyttä uhkaavan teon tai tapahtuman torjumiseksi. Kysymys olisi poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa poliisin apuun turvautuminen ei olisi mahdollista.
Muissa pykälän tarkoittamissa tilanteissa voimakeinojen käyttö kohdistuisi valvottavaan. Valvonta- ja tarkastustoimenpiteellä tarkoitetaan esimerkiksi turvatarkastuksen toimittamista ennen Rikosseuraamuslaitoksen ajoneuvoon sijoittamista. Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten ja kuljetuksen turvallisuuden takaamiseksi on välttämätöntä, että valvottavalta voidaan ottaa pois luvattomat ja vaaralliset esineet, vaikka hän vastustaisi toimenpidettä.
Valvottavalta, joka kieltäytyy puhalluskokeen suorittamisesta sekä sylki- tai virtsanäytteen antamisesta, voitaisiin ottaa verikoe. Jos valvottava vastustaa toimenpidettä, hänet voitaisiin viedä verikokeen ottamista varten terveyskeskukseen tarvittaessa voimakeinoja käyttäen.
Voimakeinoja voitaisiin käyttää myös valvontalaitteiden pois ottamiseksi.
Muissa kuin ehdotetun pykälän 1 momentissa mainituissa tilanteissa Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen tulisi pyytää poliisilta virka-apua.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin voimakeinojen käytön oikeutuksesta. Voimakeinojen olisi säännöksen mukaan aina oltava tarpeellisia ja olosuhteisiin nähden puolustettavia. Tarpeellisuusvaatimuksella tarkoitetaan, ettei voimakeinoja saisi käyttää varmuuden vuoksi, vaan vasta, jos muut käytettävissä olevat keinot eivät tehoa. Tarpeellisuusvaatimuksesta aiheutuu myös, että voimakeinojen käyttö on lopetettava heti, kun vastarinta loppuu tai tilanne saadaan muuten hallintaan.
Puolustettavuus rinnastuu suhteellisuusperiaatteeseen. Voimakeinojen tulee olla kohtuullisessa ja järkevässä suhteessa virkatoimella tavoiteltavaan päämäärään. Puolustettavuuden arviointia varten 2 momentissa olisi säännös siitä, mitä seikkoja arvioinnissa olisi otettava huomioon. Puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat. Säännös vastaisi vankeuslain 18 luvun 6 §:n 2 momenttia.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, että voimankäyttövälineitä saisi käyttää ainoastaan asianmukaisen koulutuksen saanut virkamies. Voimankäyttövälineistä ehdotetaan säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella.
Pykälän 4 momentissa olisi viittaussäännös, jonka mukaan voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
22 §.Valvonta-ajaksi lukeminen. Pykälä sisältäisi valvonta-ajaksi lukemista koskevat säännökset.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa valvottava rikkoo 4 §:ssä tarkoitettua velvollisuutta pysyä asunnossaan. Tällöin suoritetuksi valvonta-ajaksi ei luettaisi aikaa rikkomista seuraavan vuorokauden alusta sen vuorokauden loppuun, jolloin valvottava palaa asuntoon tai otetaan kiinni vankilaan toimittamista varten. Momentin toinen virke sisältäisi poikkeuksen pääsäännöstä, sillä sen mukaan asunnon ulkopuolella vietetty aika kuitenkin luetaan rangaistusajaksi, jos valvottavalla on ollut asunnosta poistumiseen 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu pakottava syy. Suoritetuksi valvonta-ajaksi luetaan myös sellainen aika, joksi valvottavalle on 14 §:n 1 momentin nojalla on myönnetty lupa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa. Säännöksessä ehdotetaan myös, että 16 §:ssä tarkoitetun esteen ilmetessä sovellettaisiin valvonta-ajaksi lukemisessa samaa laskutapaa kuin asunnosta poistumisessa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että aika, jonka tuomittu on ollut otettuna säilöön siten kuin 24 §:ssä säädetään, ja ennen mahdollista valvonta-ajan muuntamista vankeudeksi 26 §:n mukaisessa menettelyssä, luettaisiin valvonta-ajaksi. Näin voisi olla esimerkiksi silloin, kun valvottava on otettu säilöön epäiltynä 19 §:ssä tarkoitusta törkeästä velvollisuuksien rikkomisesta, mutta syyttäjä ei nostaisi asiasta syytettä tai tuomioistuin ei katsoisi, että kysymyksessä olisi ollut törkeä velvollisuuksien rikkominen. Tällöin valvottavan säilöönottoaika luetaan osaksi hänen rangaistuksensa suoritettua valvonta-aikaa.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa valvottava valvonta-aikana määrätään tutkintavankeuteen epäillyn rikoksen johdosta. Tutkintavankeus ei aina olisi välttämätön uuden rikoksen selvittämisen aikana, sillä epäilty suorittaisi tuona aikana yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa, eikä hän näin ollen vaivatta voisi pakoilla tai paeta maasta. Yhdistelmärangaistuksen valvontamääräyksiä ei sen sijaan olisi mahdollista tiukentaa uuden rikosepäilyn johdosta. Uuden rikoksen epäilystä johtuvan tutkintavankeuden aika luettaisiin yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajaksi.
23 §.Viittaussäännökset. Ehdotettu pykälä sisältäisi viittaussäännökset yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain ja rikoslain eräisiin säännöksiin. Viittaustekniikalla mahdollistettaisiin voimassa olevien säännösten soveltaminen.
Pykälän 1 momentin mukaan yhdistelmärangaistukseen kuuluvaan valvonta-aikaan sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, mitä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 7 §:ssä säädetään valvojasta ja hänen apunaan toimivasta henkilöstä, 8 §:ssä valvojan ja apuvalvojan tehtävistä sekä 57 §:ssä keskusvalvonnan järjestämisestä.
Pykälän 2 momentti sisältäisi viittaussäännöksen henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettuun lakiin (1069/2015). Yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvien tietojen rekisteröinnissä ja muussa käsittelyssä noudatettaisiin, mitä mainitun lain 6 §:n 3—5 momentissa säädettäisiin. Yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyviä tietoja olisivat tiedot rangaistusajan suunnitelman sisällöstä ja määräyksistä, valvottavan käyttämästä lääkityksestä, joka näkyy päihdetestissä positiivisena tuloksena, velvollisuuksien rikkomisesta ja sen seuraamuksesta sekä muut täytäntöönpanoon liittyvät tiedot.
Pykälän 3 momentti sisältäisi viittaussäännöksen rikoslain 2 luvun 13 §:n 2 momenttiin. Tätä sovellettaisiin, jos valvottava tekee rikoksen vankilan ulkopuolella.
4 luku Menettelysäännökset ja säilöönotto
24 §.Valvottavan säilöönotto. Pykälässä säädettäisiin mahdollisuudesta ottaa valvottava säilöön ja toimittaa hänet vankilaan. Kysymyksessä olisi turvaamistoimenpide, jolla varmistettaisiin rangaistuksen asianmukainen suorittaminen laissa määritellyissä tilanteissa. Mahdollisia säilöönottotilanteita olisi kaksi: 16 §:ssä säädettävä este valvonta-ajan täytäntöönpanolle ja 19 §:ssä säädettävä törkeä velvollisuuksien rikkominen.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin säilöön ottamisesta silloin, kun valvottavalla on valvonta-ajan jatkamiselle 16 §:ssä tarkoitettu täytäntöönpanon este tai valvottavaa todennäköisin syin epäillään 19 §:ssä tarkoitetusta törkeästä velvollisuuksien rikkomisesta. Estetilanteissa valvottava olisi otettava säilöön, jos 16 §:n perusteluissa mainittua valvonta-ajan täytäntöönpanopaikaksi soveltuvaa, korvaavaa asuntoa ei pystyttäisi järjestämään. Velvollisuuksien törkeän rikkomisen tapauksissa säilöönotolla puolestaan varmistettaisiin rikkomuksen selvittäminen ja sen seuraamuksen täytäntöönpano. Mahdollisuutta säilöönottoon tarvitaan, koska valvottavan vapaaehtoista pysymistä Rikosseuraamuslaitoksen tavoitettavissa törkeän rikkomisen selvittämiseksi ei yleensä voitaisi pitää riittävän todennäköisenä. Molemmissa momentissa tarkoitetuissa tilanteissa säilöönotto jätettäisiin kuitenkin tekemättä, jos sitä olisi pidettävä selvästi tarpeettomana. Turvaamistoimenpiteen tarve perustuisi siis yksilölliseen harkintaan.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin säilöönotosta päättäneen virkamiehen velvollisuudesta ilmoittaa asiasta käräjäoikeudelle. Ilmoitus olisi tehtävä viipymättä, eli viimeistään säilöönottoa seuraavana päivänä. Ilmoituksen tekeminen nopeasti olisi erittäin tärkeää, koska käräjäoikeuden olisi 25 §:n mukaisesti käsiteltävä asia viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säilöön ottamisesta. Erillistä säilöönottovaatimusta ei tarvittaisi, vaan säilöönottoa koskevan asian käsittely käräjäoikeudessa perustuisi tehtyyn ilmoitukseen. Ilmoitus tehtäisiin valvottavan säilyttämispaikan käräjäoikeudelle tai sille käräjäoikeudelle, jonka tuomiopiirissä yhdistelmärangaistusta suorittava asuu tai vakinaisesti oleskelee.
Pykälän 3 momentissa määriteltäisiin säilöön otetun oikeudellinen asema ja säädettäisiin päätösvallasta. Säilöön otetun kohteluun sovellettaisiin vankeuslakia. Päätösvallasta säilöönotossa olisi viittaus 29 §:n 6 momenttiin. Säilöön ottamisesta päättäisi pakkokeinolain 2 luvun 9 §:ssä määritelty pidättämiseen oikeutettu virkamies.
25 §.Säilöönoton käsittely tuomioistuimessa. Pykälässä säädettäisiin säilöönoton käsittelystä käräjäoikeudessa.
Pykälän 1 momentin mukaan säilöön ottamista koskeva asia olisi otettava käsiteltäväksi viipymättä ja viimeistään neljän vuorokauden kuluttua pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai vankilan johtajan tekemästä säilöönottopäätöksestä. Aikaraja olisi sama kuin vangitsemisvaatimuksen käsittelylle asetettu aikaraja pakkokeinolain 3 luvun 5 §:ssä. Säilöönotto tulisi käsitellä käräjäoikeudessa, koska tilanteissa olisi kysymys yhdistelmärangaistusta suorittavan vapaudenmenetyksestä. Käräjäoikeuden päätösvalta täyttäisi vaatimukset, jotka perustuslain 7 § asettaa vapaudenmenetyksestä päättämiselle. Kysymyksessä olisi pakkokeinoistunto, jossa ei vielä käsiteltäisi valvonta-ajan muuntamista vankeudeksi. Säilöön ottamista koskevassa asiassa käräjäoikeus olisi päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Käsittely yhden tuomarin kokoonpanossa vastaisi vangitsemista koskevan asian käsittelyä käräjäoikeudessa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että säilöön ottamista koskevaan päätökseen ei saisi hakea muutosta. Kielto koskisi muutoksenhakua valittamalla ja vastaisi kieltoa, joka on säädetty vangitsemispäätöksestä valittamisesta pakkokeinolain 3 luvun 19 §:ssä. Säilöön otetulla olisi mahdollisuus kannella tuomioistuimen päätöksestä.
26 §.Valvonta-ajan muuntaminen vankeudeksi. Pykälässä säädettäisiin valvonta-ajan muuntamisesta ehdottomaksi vankeudeksi. Vankeudeksi muunnettua valvonta-aikaa suorittavaan sovellettaisiin vankeuslakia.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että tuomioistuimen olisi muunnettava valvonta-ajasta jäljellä oleva aika ehdottomaksi vankeudeksi, jos valvonta-ajan suorittamiselle on 16 §:ssä tarkoitettu este tai jos valvottava 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla törkeästi rikkoo velvollisuuksiaan. Muuntaminen koskisi valvonta-aikaa sen loppuun asti.
Pykälän 2 momentti sisältäisi muuntokäsittelyä koskevia menettelysäännöksiä. Valvonta-ajan vankeudeksi muuntamista koskeva asia olisi käsiteltävä kiireellisenä, koska valvottava olisi todennäköisesti otettu säilöön ja hänen oikeudellinen asemansa yhdistelmärangaistusta suorittavana tuomittuna tulisi selvittää mahdollisimman pian. Asiassa toimivaltaisia käräjäoikeuksia olisivat se käräjäoikeus, joka on ensimmäisenä oikeusasteena käsitellyt yhdistelmärangaistusta koskevan rikosasian sekä valvottavaa säilössä pitävän vankilan ja valvottavan asuin- tai oleskelupaikan tuomiopiirien käräjäoikeudet. Vankeudeksi muunto voitaisiin käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa. Valvottava haastettaisiin muuntokäsittelyyn siten kuin oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 11 luvussa säädetään rikosasian vastaajan haastamisesta oikeudenkäyntiin.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että muuntopäätöksestä tehtävä valitus olisi käsiteltävä kiireellisenä. Päätös olisi täytäntöönpanokelpoinen muutoksenhausta huolimatta.
27 §.Muuntosuhde. Pykälässä säädettäisiin valvonta-ajan muuntamisessa noudatettavasta muuntosuhteesta. Pykälän 1 momentin mukaan valvonta-ajan muuntamisessa ehdottomaksi vankeudeksi yksi päivä suorittamatta olevaa valvonta-aikaa vastaa yhtä päivää vankeutta ja päivän osa suoritettua valvonta-aikaa vastaa yhtä päivää vankeutta. Muuntosuhde vastaisi asiallisesti yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 83 §:ssä säädettyä muuntosuhdetta.
Pykälän 2 momentti sisältäisi viittauksen vankeuslain 3 luvun 1 §:ään. Tämän mukaan määräaikaista vankeusrangaistusta täytäntöönpantaessa rangaistusaika lasketaan päivinä. Vuosin ja kuukausin tuomittu vankeusrangaistus muutetaan päiviksi siten, että vuoteen lasketaan 365 päivää ja kuukauteen 30 päivää. Yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan laskemisessa sovellettaisiin vankeuslain laskutapaa.
28 §.Vankeudeksi muunnetun valvonta-ajan suorittaminen. Pykälässä säädettäisiin vankeudeksi muunnetun valvonta-ajan jatkamisesta.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Rikosseuraamuslaitos voisi päästää tuomitun, jonka valvonta-aika on 26 §:n mukaan muunnettu ehdottomaksi vankeudeksi, suorittamaan valvonta-aikaa. Tämä olisi mahdollista, jos tuomitun edellytykset suoriutua valvonta-ajasta olisivat parantuneet tai täytäntöönpanon este olisi lakannut siten, että valvonta-ajan jatkaminen olisi tarkoituksenmukaista. Tällaisessa tapauksessa yhdistelmärangaistuksen tarkoitus asteittaisesta siirtymisestä yhteiskuntaan voisi toteutua. Ennen päätöstä Rikosseuraamuslaitos antaisi lausuntonsa asiasta. Valvonta-ajasta suoritettaisiin valvonta-ajasta jäljellä oleva osuus. Päätösvallasta säädettäisiin 29 §:ssä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskuksen olisi otettava valvonta-ajan jatkamista koskeva asia käsiteltäväksi siten kuin 8—10 §:ssä säädetään viimeistään kolmen kuukauden kuluttua valvonta-ajan muuntopäätöksestä, ja sen jälkeen enintään kolmen kuukauden välein. Säännöksen tarkoituksena olisi varmistaa, että Rikosseuraamuslaitos määräajoin arvioisi tuomitun edellytykset suoriutua valvonta-ajasta.
5 luku Päätösvaltaa koskevat säännökset
29 §.Päätösvalta. Pykälässä säädettäisiin päätösvallasta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskuksen päätösvallasta. Säännöksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus vahvistaisi 8 §:ssä tarkoitetun rangaistusajan suunnitelman ja päättäisi 15 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajan suunnitelman muuttamisesta.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että täytäntöönpanojohtaja, täytäntöönpanopäällikkö tai työjärjestyksessä määrätty muu virkamies vastaisi rikoslain mukaisesta rangaistusajan laskemisesta ja 22 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajaksi lukemisesta.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että vankilan johtaja, työjärjestyksessä määrätty toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies, yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja taikka työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja päättäisi 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun verinäytteen ottamisesta, 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa, 16 §:ssä tarkoitetusta selvityksestä ja esityksestä syyttäjälle, 18 §:n 1 momentissa kirjallisesta varoituksesta, 19 §:ssä tarkoitetusta esityksestä syyttäjälle, ja 33 §:ssä tarkoitettujen matkakustannusten korvaamisesta.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja tai työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja päättäisi 34 §:ssä tarkoitetusta valvottavan etsintäkuulutuksesta.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin, että Rikosseuraamuslaitoksen virkamies päättäisi muusta 13 §:ssä tarkoitetusta päihteettömyyden valvonnasta kuin verinäytteen ottamisesta ja 17 §:ssä tarkoitetusta turvatarkastuksesta sekä turvatarkastuksessa löydettyjen esineiden ja aineiden poisottamisesta ja 18 §:n 1 momentissa tarkoitetusta selvityksestä.
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin, että pakkokeinolain 2 luvun 9 §:n mukainen pidättämiseen oikeutettu virkamies päättäisi 20 §:ssä tarkoitetusta noudosta. Päätös tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen pyynnöstä. Pidättämiseen oikeutettu virkamies päättäisi myös 16 ja 19 §:ssä tarkoitetusta valvottavan säilöönotosta.
Pykälän 7 momentissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön päätösvallasta 28 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa, jossa tuomittu sijoitettaisiin suorittamaan jäljellä olevaa valvonta-aikaa. Päätös tehtäisiin vankilan johtajan esityksestä. Ennen päätöstä Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus antaisi 28 §:n mukaan asiasta lausuntonsa. Tuomitun sijoittaminen suorittamaan jäljellä olevaa valvonta-aikaa olisi poikkeuksellinen päätös, jonka johdosta tuomittu hallintoviranomaisen päätöksellä jatkaisi valvonta-ajan suorittamista, vaikka tuomioistuin olisi muuntanut valvonta-ajan ehdottomaksi vankeudeksi. Päätöksen poikkeuksellisuus ja periaatteellinen merkitys puoltaisivat korkeaa päätöstasoa.
30 §. Virka-apu. Pykälässä säädettäisiin poliisin antamasta virka-avusta. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa, että valvottava voitaisiin noutaa sieltä, missä hän on ja tarpeen mukaan viedä asuntoonsa tai vankilaan. Säännös koskisi ensi sijassa tilanteita, joissa valvottava arvioidaan vaaralliseksi ja virka-apu on tästä syystä tarpeen.
Pykälän 1 momentti vastaa vankeuslain 1 luvun 11 §:ää. Vankeuslakia sovelletaan mainitun lain 1 §:n mukaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tämän vuoksi poliisin antamasta virka-avusta yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonnan täytäntöönpanossa esitetään lakiin otettavaksi nimenomaista säännöstä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen oikeudesta saada virka-apua pidättämiseen oikeutetulta virkamieheltä, jos valvottava on 16 §:ssä tarkoitetun esteen tai 19 §:ssä tarkoitetun törkeän rikkomuksen epäilyn johdosta otettava säilöön.
6 luku Erinäiset säännökset
31 §.Kielto soveltaa ehdonalaista vapauttamista ja valvottua koevapautta koskevia säännöksiä. Pykälässä säädettäisiin, että yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanoon ei sovellettaisi ehdonalaista vapauttamista eikä valvottua koevapautta koskevia säännöksiä. Syynä tälle ratkaisulle on, että yhdistelmärangaistus koostuu vankeusajasta ja sitä välittömästi seuraavasta, yhdistelmärangaistukseen sisältyvästä valvonta-ajasta. Soveltamiskielto koskisi myös tilannetta, jossa valvonta-aika on muunnettu ehdottomaksi vankeudeksi.
32 §.Yhdistelmärangaistuksen päättyminen. Pykälässä säädettäisiin yhdistelmärangaistuksen päättymisestä. Pykälän 1 momentin mukaan yhdistelmärangaistus olisi kokonaisuudessaan suoritettu, kun rangaistuksen valvonta-aika tai vankeudeksi muunnettu valvonta-aika on suoritettu.
Pykälän 1 momentin toisen virkkeen mukaan rangaistuksensa kokonaan suorittaneelle valvottavalle on annettava todistus suoritetusta yhdistelmärangaistuksesta. Vastaava säännös sisältyy nyt vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (548/2015) 78 §:n 2 momenttiin.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että valvottavan olisi tultava Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön valvonta-ajan täytäntöönpanossa käytettyjen teknisten valvontavälineiden luovuttamista ja muita vapauttamiseen liittyviä toimenpiteitä varten. Näin olisi toimittava valvonta-ajan päättyessä, rangaistusajan suunnitelmassa tarkemmin määräytyvänä ajankohtana. Valvonta-aika voitaisiin päättää myös niin, että Rikosseuraamuslaitoksen virkamies valvontatapaamisen tai muun tapaamisen yhteydessä poistaisi käytöstä ja ottaisi haltuunsa valvonta-ajan täytäntöönpanossa käytetyt tekniset valvontavälineet sekä luovuttaisi vapauttamiseen liittyvät asiakirjat rangaistuksensa suorittaneelle henkilölle.
33 §.Matkakustannukset. Pykälän mukaan Rikosseuraamuslaitos korvaisi yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonnan täytäntöönpanoon liittyvät tarpeelliset matkakustannukset valtion varoista. Tällaisia matkakustannuksia voisi syntyä esimerkiksi käynneistä Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä. Täytäntöönpanon valvontaan liittyvillä matkoilla tarkoitettaisiin myös matkoja, jotka valvottava tekisi terveyskeskukseen päihdetestin antamiseksi.
Lähtökohtana olisi, että valvottava maksaisi toimintaan osallistumisesta aiheutuneet matkakustannukset omilla varoillaan. Valvottava voisi tarvittaessa hakea asuinkunnaltaan toimeentulotukea tai muuta vastaavaa tukea matkakustannusten kattamiseksi.
Pykälän 2 momentin mukaan myös 6 §:ssä säädettyyn toimintaan osallistumiseen liittyviä matkakustannuksia voitaisiin korvata valtion varoista, jos se valvottavan varattomuus tai matkakustannusten peruste huomioon ottaen yksittäistapauksessa olisi perusteltua. Korvaus olisi toissijainen ja tulisi kysymykseen esimerkiksi silloin, kun toimeentulotuki ei riittäisi kattamaan näitä kustannuksia.
Matkakustannusten määrällä tarkoitetaan yleensä niiden suurta määrää suhteessa valvottavan toimeentuloon. Tällaisia suuria kustannuksia voisi aiheutua esimerkiksi tilanteessa, jossa valvottava asuu kaukana toimintavelvollisuuden suorituspaikasta. Toimintavelvollisuuden täyttämisestä aiheutuvien matkakustannusten korvaaminen voi liittyä myös esimerkiksi tilanteeseen, jossa toimintakyvytön henkilö joutuu turvautumaan muihin kuin julkisiin kulkuvälineisiin esimerkiksi kuntoutukseen osallistuakseen.
Matkoihin tulisi 3 momentin mukaan käyttää halvinta mahdollista kulkuneuvoa eli yleensä julkisen liikenteen kulkuvälinettä, koska kustannukset maksettaisiin halvimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten mukaan. Korvausta voitaisiin tarvittaessa suorittaa myös ennakkoon.
34 §.Etsintäkuulutus. Pykälään ehdotetaan säännöstä etsintäkuulutuksesta tapauksessa, jossa valvottavaa ei tavata eikä hänen oleskelupaikkaansa ei saada selville. Tällöin Rikosseuraamuslaitos antaisi hänestä etsintäkuulutuksen.
35 §.Oikaisuvaatimus. Pykälään ehdotetaan säännöstä oikeudesta oikaisuvaatimuksen tekemiseen. Pykälän 1 momentin mukaan valvottava saisi hakea oikaisua Rikosseuraamuslaitoksen päätökseen, joka koskee 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun verinäytteen ottamista, 14 §:ssä tarkoitettua lupaa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvää velvollisuutta, 17 §:ssä tarkoitettua turvatarkastuksessa löydettyjen esineiden ja aineiden poisottamista, 18 §:ssä tarkoitettua kirjallista varoitusta, 22 §:ssä tarkoitettua rangaistusajaksi lukemista ja 33 §:ssä tarkoitettujen matkakustannusten korvaamista.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin oikaisuvaatimuksia koskevasta päätösvallasta. Rikosseuraamuslaitoksen aluejohtaja ratkaisisi 1 momentin 1—4 ja 6 kohdassa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen. Pykälän 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen ratkaisisi Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanojohtaja, jollei kysymys ole hänen tekemästään päätöksestä.
Pykälän 3 momentin mukaan oikaisuvaatimus olisi tehtävä kirjallisesti seitsemän päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksiantoon sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimus tulisi toimittaa aluejohtajalle, yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajalle tai vankilan johtajalle. Jos kysymys on 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä, oikaisuvaatimus tulisi toimittaa Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanojohtajalle. Oikaisuvaatimus olisi käsiteltävä kiireellisenä. Muutoin oikaisuvaatimuksen käsittelyyn sovellettaisiin, mitä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 91 ja 92 §:ssä säädetään.
36 §.Valitus hallinto-oikeuteen. Pykälässä säädettäisiin muutoksenhausta hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun aluejohtajan tai täytäntöönpanojohtajan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Menettelyssä noudatettaisiin, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus tehtäisiin siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä aluejohtajan oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös on tehty. Täytäntöönpanojohtajan päätöksestä valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeuteen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valituksentekoajasta. Valitus tehtäisiin 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Momentissa viitattaisiin lisäksi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 89—92 §:iin, joissa säädettyä sovellettaisiin muutoin valituksen käsittelyyn.
37 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 1 momentti sisältäisi valtioneuvoston asetuksen antamistoimivallan. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin säännökset pykälässä mainituista asioista, jotka koskisivat valvonnan lisäksi erilaisia asiakirjojen sisältöä ja kirjaamista koskevia asioita sekä toimintavelvollisuuden sisältöä, voimankäyttövälineitä ja matkakustannusten korvaamista.
Pykälän 2 momentissa olisi valtuussäännös, jonka mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö voisi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentissa mainituista asioista. Määräyksiä Rikosseuraamuslaitos voisi antaa valvonta-ajan valmistelusta, valvonta-ajan suorittamisesta, niistä perusteista, joilla toimintavelvollisuudesta voitaisiin poiketa sekä tilanteista, joita voitaisiin pitää pakottavina ja ennalta arvaamattomina sekä poliisille tehtävän ilmoituksen sisällöstä.
38 §.Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Säännöksen mukaan rikokseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, ja siitä seuraavan rangaistuksen täytäntöönpanoon sovellettaisiin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.