1.1  Tausta

1.2  Valmistelu

EU-säädöksen valmistelu

Valtioneuvosto on antanut komission esityksistä tiedon eduskunnalle kirjelmällä (U 79/2021 vp) 20.1.2022. Kirjelmässä on kuvattu sekä komission asetusehdotuksen, että direktiiviehdotuksen pääasiallinen sisältö. Valtioneuvosto on pitänyt komission ehdotuksia tarpeellisina ja oikeasuuntaisina. Valtioneuvosto kiinnitti kannassaan huomiota vaikutusarvioiden suppeuteen ja riittävän pitkien siirtymäaikojen tarpeellisuuteen hallitun toimeenpanon kannalta.  

Hallituksen esityksen valmistelu

Hallituksen esitystä on valmisteltu virkatyönä. Valmistelun aikana on käyty keskusteluja muun muassa Finanssivalvonnan ja pörssin kanssa hyödyntäen niiden asiantuntemusta rahoitusvälineiden kaupankäynnistä.  

Hallituksen esitys on lähetetty julkiselle lausuntokierrokselle 12.11.2024. Saadusta lausuntopalautteesta on koostettu yhteenveto, joka on luettavissa hallituksen esityksen jaksossa 6. 

2.1  Yleistä

Komission mukaan muutosehdotukset MiFID II -direktiiviin ja MiFIR-asetukseen edistävät osaltaan pääomamarkkinaunionin toteutumista parantamalla markkinatietojen avoimuutta ja saatavuutta, tasapuolisia toimintaedellytyksiä kauppapaikkojen välillä sekä varmistamalla, että EU:n markkinainfrastruktuurit voivat pysyä globaalisti kilpailukykyisinä. 

Kauppatietojen saatavuus kytkeytyy tässä yhteydessä konsolidoituihin kauppatietoihin ja tällaisen kootun kaupankäyntitiedon tarjoamispalvelun toteutumiseen ( CTP, consolidated tape provider ). Komissio on ehdotuksellaan pyrkinyt varmistamaan, että EU-markkinalle löytyisi tällainen halukas palvelun tarjoaja ja että sillä olisi toiminnalle realistiset toimintamahdollisuudet,  

MiFID II -direktiivissa säädetään säännellyille markkinoille sekä MTF ja OTF-kaupankäynnin järjestäjille nimenomainen velvollisuus huolehtia konsolidoidun kaupankäyntitiedon tarjoajalle toimitettavien kaupankäyntitietojen laadusta. Direktiivin sisältyy myös sanktioita MiFIR-asetuksen säännösten toimeenpanon tehostamiseksi. Komission alkuperäinen direktiiviehdotus on neuvottelujen kuluessa jonkin verran laajentunut muun muassa päästöoikeuksien ja päästöoikeusjohdannaisten osalta.  

Direktiivin muutetut säännökset koskevat kauppapaikan velvollisuutta luovuttaa kaupankäyntitietoja ja niiden laadullisia vaatimuksia kohtuullisin kaupallisin ehdoin sekä kaupankäynnin väliaikaista keskeyttämistä ja keskeytyksen ja sen perusteiden julkistamista sekä kaupan toteutuspaikan raportointia asiakkaalle poistamalla velvollisuus julkistaa vuosittainen koonti käytetyistä kauppapaikoista. Direktiivin säännöksiä hyödyke- ja päästöoikeusjohdannaisten osalta on tarkennettu ja päästöoikeudet poistettu säännöksistä. Direktiivin sanktiosäännösten viittaukset EU:n rahoitusvälineiden markkinat asetuksen artikloihin on päivitetty ja sanktioihin on lisätty joitakin uusia sanktioituja artikloita ja asetukseen lisättyjen uusien artikloiden osalta säännöksiä, tarpeelliseksi katsotuilta osin.  

Direktiivin sisältöä on avattu jäljempänä tarkemmin. Direktiivin muutokset liittyvät olennaisesti asetuksen sisältöön ja muutoksiin, joten tässä hallituksen esityksessä on kuvattu myöskin asetuksen keskeisiä muutoksia, vaikka ne ovatkin suoraan sovellettavaa oikeutta, eivätkä edellytä kansallisia täytäntöönpanotoimia. 

2.2  MiFID II

Muutosdirektiivillä kumotaan MiFID II -direktiivin 1 artiklan 7 kohta koskien monenkeskisten järjestelmien toiminnassa noudatettavia vaatimuksia ja sen sisältö koskien hybridijärjestelmien oikeutta harjoittaa monenkeskistä kaupankäyntitoimintaa siirretään MiFIR-asetukseen. (1 artikla 1 kohta). MiFID II -direktiivin 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohta korvataan. Jatkossa määritellyiltä finanssialan ulkopuolisilta yhteisöiltä ja suoran sähköisen markkinoillepääsyn tarjoajan asiakkailta ei vaadittaisi sijoituspalveluyrityksen toimilupaa. Muutos tehdään päällekkäisten vaatimusten poistamiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten edistämiseksi unioniin sijoittautuneiden henkilöiden ja sellaisten kolmanteen maahan sijoittautuneiden henkilöiden välillä, joilla on pääsy unionin kauppapaikkoihin suoran sähköisen markkinoillepääsyn välityksellä ja joilta direktiivissä 2014/65/EU ei edellytetä toimilupaa (1 artikla 2 kohta). 

Muutosdirektiivillä korvataan MiFID II -direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 19 ja 20 alakohdat. Uuden alakohdan 19 mukaan ”monenkeskinen järjestelmä” määritellään jatkossa MiFIR-asetuksessa. Uuden 20 alakohdan mukaan kauppojen sisäisten toteuttajien laadullista arviointia sovelletaan muutetun MiFIR-asetuksen johdosta jatkossa ainoastaan oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin (1 artikla 3 kohta a ja b alakohta). 

Muutosdirektiivillä muutetaan MiFID II -direktiivin 27 artiklaa. Artiklan 3 ja 6 kohdassa edellytetty ilmoitusvaatimus koskien raportteja ”parhaasta toteutuksesta” poistetaan MiFIR-asetuksen muuttamisen vuoksi. Jatkossa MiFIR-asetuksessa määritellään konsolidoidut kauppatiedot, johon sisältyy kyseinen ilmoitusvaatimus. Tämän vuoksi 3 kohtaan on lisätty viittaus asetukseen ilmoitusvelvollisuuden osalta (1 artikla 4 kohta b ja c alakohta). Myös artiklan 10 alakohta korvataan siten, että jatkossa arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ESMA , on laadittava luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään perusteet, jotka on otettava huomioon laadittaessa toimeksiantojen toteuttamisperiaatteita ja arvioitaessa niiden toimivuutta (1 artikla 4 kohta e alakohta).  

Muutosdirektiivillä lisätään MiFID II -direktiivin 31 artiklan 1 alakohtaan ja 47 artiklan 1 kohdan uuteen alakohtaan g edellytys, jonka mukaan jäsenvaltioiden on jatkossa edellytettävä, että kohdissa määritellyillä toimijoilla on jatkossa käytössään järjestelyt, joilla varmistetaan, että ne täyttävät MiFIR-asetuksen 22 b artiklassa säädetyt tietojen laatua koskevat vaatimukset (1 artikla 5 ja 6 kohta). Lisäksi 47 artiklan 1 kohtaan lisätään uusi alakohta h, jolla laajennetaan MiFID II -direktiivin edellytys, jonka mukaan monenkeskisillä kaupankäyntijärjestelmillä ja organisoiduilla kaupankäyntijärjestelmillä tulee olla vähintään kolme merkittävässä määrin aktiivista jäsentä tai käyttäjää koskemaan myös säänneltyä markkinaa (1 artikla 6 kohta). 

Muutosdirektiivillä muutetaan MiFID II -direktiivin 48 artiklan 5 ja 12 kohtaa ja kumotaan 13 kohta kaupankäynnin aiheettomaan volatiliteettiin puuttumiseksi säädetyillä mekanismeilla kuten kaupankäynnin väliaikaisella pysäyttämisellä. Jatkossa jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina julkistaa verkkosivustollaan tiedot kaupankäynnin pysäyttämiseen tai rajoittamiseen johtaneista olosuhteista sekä periaatteista, joiden mukaisesti vahvistetaan siinä käytetyt tärkeimmät tekniset parametrit. Lisäksi ESMA vahvistaa teknisten sääntelystandardien luonnoksilla periaatteet, jotka on otettava huomioon näiden parametrien vahvistamisessa. Muutosdirektiivillä lisätään myös 49 artiklan 2 kohtaan alakohta hintarajasääntöjen soveltamisesta tietyin edellytyksin myös ETA-alueen ulkopuolisiin arvopapereihin. (1artikla 7 kohta a–c alakohdat ja 1 artikla 8 kohta). 

Vaatimus liiketoimintakellojen synkronoinnista sisältyy jatkossa MiFIR-asetukseen, jonka vuoksi MiFID II -direktiivin 50 artikla kumotaan (1 artikla 9 kohta). 

Muutosdirektiivissä on osin muutettu ja poistettu MIFID-direktiivin 70 artiklan (3) kohdan a alakohdasta viittaus kumottuun MIFID:n 50 artiklaan. Lisäksi muutetaan ja poistetaan useita 70 artiklan (3) kohdan b alakohdan alakohtia päivittämään viittaukset asetukseen sekä lisäämään uudet sanktioidut asetuksen kohdat. Uusia sanktioituja artiklakohtia ovat muun muassa asetuksen 5 artikla, osia artikloista 22a, 22b ja 22c sekä 39 a artikla. 

2.3  MiFIR

Soveltamisala ja määritelmät (artiklat 1 ja 2)

Soveltamisalaa koskevan sääntelyn tuominen selkeämmin MiFIR-asetukseen sääntelyn yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi sekä määritelmien täydentäminen: Konsolidoitujen kauppatietojen kannalta on määritelty core market data (kaupankäynnin ydintieto). Kauppaa koskevaksi ydintiedoksi on määritelty oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta muun muassa: parhaat osto- ja myyntitarjoukset (hinta ja määrä); toteutetut kaupat (hinta ja määrä), päivän sisäinen huutokauppatieto ja päivän päätöshuutokauppatieto. 

Kaupankäynnin avoimuusvaatimukset (artiklat 4, 5, 8a, 8b, 9, 11 ja 13)

Säännellyn markkinan (pörssi) ja monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ( MTF ) ylläpitäjälle voidaan myöntää toimivaltaisen viranomaisen toimesta vapautus ( waiver ) julkistaa kauppaa edeltäviä tarjoustietoja. Referenssihinta-waiverin puitteissa tehtävää kaupankäyntiä rajoitettaisiin jatkossa siten, että vain tietyn kokoiset tarjoukset voisivat hyötyä julkistamisvapautuksesta. Kaupankäyntiä referenssihinta- ja sopimuskauppa-waiverien puitteissa rajoittavaa mekanismia ( DVC ) yksinkertaistetaan poistamalla kauppapaikkakohtainen neljän prosentin maksimi ja rajoittamalla koko unionissa käyty kauppa jatkossa seitsemään prosenttiin aiemman kahdeksan prosentin sijasta. Kaupankäynnin keskeyttämispäätös tehdään jatkossa kuuden kuukauden sijasta kolmeksi kuukaudeksi. Kauppaa edeltävien avoimuusvaatimusten osalta vaatimus julkaista sitovia tai viitteellisiä hintatarjouksia sovelletaan jatkossa ainoastaan keskitettyihin rajahintatoimeksiantojen tarjouskirjoihin ja määräajoin toistuvaan huutokauppaan perustuviin kaupankäyntijärjestelmiin. Lisäksi avoimuusvaatimuksia johdannaisten osalta tarkennetaan. Toimivaltaisen viranomaisen harkintavaltaa myöntää liiketoimia koskevien tietojen julkistamisesta annettavia lykkäyksiä ( deferral ) kavennetaan rajaamalla lykkäysvaihtoehtojen määrää. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle säädetään valtuudet määritellä tarkemmin teknisillä sääntelystandardeilla siitä, miten ’kohtuullisin kaupallisin ehdoin’ vaatimusta ( RCB ) sovelletaan asetettaessa kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset tiedot saataville.  

Kauppojen sisäisille toteuttajille tiukemmat velvoitteet (artiklat 14 ja 17a)

Kauppojen sisäisten toteuttajien velvollisuutta julkistaa sitovia hintatarjouksia täsmennetään siten, että ne julkistavat hintatarjoukset teknisillä sääntelystandardeilla määritettävän hintatarjouksen vähimmäiskoon perusteella. Sääntöjä kauppojen sisäisen toteutuksen hinnoitteluun tiukennetaan. 

Nimetyt julkistamisyhteisöt (artikla 21a)

Jotta sijoituspalveluyritys voi olla vastuussa liiketoimen julkistamisesta hyväksytyn julkistamisjärjestelmän välityksellä ilman, että sen tarvitsee hakea kauppojen sisäisen toteuttajan asemaa, otetaan käyttöön nimetyn julkistamisyhteisön asema. Lisäksi toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä sijoituspalveluyrityksille nimetyn julkistamisyhteisön asema tiettyjen rahoitusvälinelajien osalta näiden sijoituspalveluyritysten pyynnön mukaisesti ja ilmoitettava tällaisista pyynnöistä arvopaperimarkkinaviranomaiselle. ESMA julkaisee rekisterin nimetyistä julkistamisyhteisöistä verkkosivustollaan. 

Kauppapaikoille ja kauppojen sisäisille toteuttajille velvollisuus kaupankäyntitietojen luovuttamiseen konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalle ja liiketoimintakellojen synkronointi (artiklat 22a, 22b ja 22c)

Kauppapaikat (pörssit, MTF:t ja organisoidun kaupankäynnin järjestäjät ( OTF )) ovat velvolliset luovuttamaan kaupankäynnin ydintiedot konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalle. Velvollisuus ulottuu myös kauppojen sisäisiin toteuttajiin. Toimijoiden velvollisuus synkronoida kaupankäyntikellonsa siirrettiin MiFID II -direktiivistä MiFIR-asetukseen. Vaatimus synkronoinnista kattaa jatkossa myös nimetyt julkistamisyhteisöt, kauppojen sisäiset toteuttajat, hyväksytyt julkistamisjärjestelmät sekä konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajat.  

Listattuja arvopapereita (osakkeita) koskeva kaupankäyntivelvollisuus (STO) (artikla 23)

Sijoituspalveluyrityksien velvollisuutta toteuttaa osakekaupat kauppapaikalla tai kauppojen sisäistä toteuttajaa vastaan täsmennetään soveltamisalan selventämiseksi siten, että velvollisuus koskee sellaisia kaupankäynnin kohteeksi kauppapaikalle otettuja osakkeita, joilla on ETA-alueen ISIN-koodi. Poikkeuksen kaupankäyntivelvollisuudelle muodostavat tilanteet, joissa osakkeella käydään kauppaa kolmannen maan kauppapaikassa kolmannen maan valuutalla tai kauppa tehdään hyväksyttävien vastapuolten tai ammattimaisten vastapuolten kesken eikä kaupalla ole vaikutusta hinnan muodostukseen. ESMA pitää jatkossa listaa verkkosivullaan kaupankäyntivelvollisuuden piirissä olevista osakkeista. 

Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan valinta ja velvoitteet (artiklat 27da ja 27ha)

Sääntelyssä määritetään prosessi, jota ESMA:n on noudatettava valitessaan konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajaa sekä asetetaan konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan organisatoriset edellytykset. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajille säädetään velvollisuus julkiseen raportointiin. ESMA:lle annetaan valvontavaltuudet.  

Johdannaisten kaupankäyntivelvoitteet (DTO) (artiklat 28, 32, ja 32a)

Eräitä johdannaislajeja koskevan kaupankäyntivelvoitteen ( derivatives trading obligation, DTO ) sääntelyä yhteensovitetaan EMIR-asetuksen määritysvelvollisuuden ( clearing obligation ) sääntelyn kanssa.  

Syrjimätön pääsy määritysjärjestelmiin (artiklat 35, 36, 38, 38 g ja 38h) 

Pörssijohdannaisten kaupanselvitysvelvollisuus ei enää koskisi sellaisia johdannaisia, joiden kauppoja ei ole toteutettu selvitysjärjestelmään liittyneessä kauppapaikassa. Vastaavasti kauppapaikan ei tarvitse hyväksyä kaikkia selvityspaikkoja liitetyksi siihen.  

Sijoituspalvelun tarjoajille kielto tarjota maksua toimeksiantovirrasta (artikla 39 a)

Artiklalla on tarkoitus kieltää payment for order flow eli käytäntö, jossa sijoituspalvelun tarjoaja saa maksun kolmannelta osapuolelta siitä, että se ohjaa kaikki saamansa kaupankäyntitoimeksiannot toteutettavaksi tämän kolmannen osapuolen määrittämään paikkaan. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus sallia toimeksiantojen reitittämisen jatkaminen kyseisessä jäsenvaltiossa 30.6.2026 asti, mikäli menettely oli sallittu kyseisessä jäsenvaltiossa asetuksen voimaantulon hetkellä. Suomessa ei tällaista menettelyä ole ollut käytössä eikä poikkeamismahdollisuus siten koske Suomessa toimivia palveluntarjoajia.  

3.1  Säännelty kaupankäynti rahoitusvälineillä

Pörssi ja muut kauppapaikat

Kauppapaikoilla tarkoitetaan järjestelmiä ja palveluita, joissa useiden osapuolten arvopapereita ja/tai johdannaisia koskevat osto- ja myyntitarjoukset kohtaavat. Kauppapaikoiksi luetaan säännelty markkina (pörssi), monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä ( MTF ) ja organisoitu kaupankäyntijärjestelmä ( OTF ). Arvopa-perikauppaa on mahdollista käydä myös muuten, kuten kauppojen sisäisen toteuttajan ( SI ) kanssa tai kauppapaikkojen ulkopuolella ( OTC ).  

Suomessa on tällä hetkellä yksi säännelty markkina, Helsingin Pörssi ja yksi monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä First North Finland. Kummankin edellä mainitun markkinan ylläpitäjänä toimii Nasdaq Helsinki Oy, joka on osa kansainvälistä Nasdaq-konsernia. 

Pörssitoiminta

Pörssissä voidaan käydä kauppaa julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeilla, joukkovelkakirjoilla sekä useilla muilla eri rahoitusvälineillä. Suomessa arvopaperistetuilla johdannaisilla käydään kauppaa First Northin markkinapaikalla. Kaupankäynti perustuu sijoituspalvelun tarjoajan ja sen asiakkaiden toimittamiin asiakkaiden rahoitusvälineitä koskeviin osto- ja myyntitoimeksiantoihin, joita täsmäytetään kaupoiksi pörssin sääntöjen mukaisesti jatkuvassa kaupankäynnissä. Sijoituspalveluyritykset voivat antaa tarjouksia myös markkinatakaajan ominaisuudessa.  

Pörssillä tulee olla syrjimättömät säännöt, jotka takaavat kaupankäynnin osapuolille pääsyn markkinalle. Kaupankäynnin avoimuuteen liittyen voimassa olevan lain mukaisesti pörssin säännöissä kuvataan kaupankäyntimenettelyn järjestelmät, osapuolten velvoitteet ja kaupankäyntimenettely yksityiskohtaisesti. 

Jatkuvassa huutokaupassa kaupankäynti tapahtuu tarjousten välityksellä automaattisesti. Automaattisessa tarjousten täsmäytyksessä kaupankäynti alkaa avoimella huutokaupalla jatkuvan kaupankäynnin alussa. Jatkuvassa kaupankäynnissä jokaisen uuden tarjouskirjaan tulevan tarjouksen täsmäytyminen tarkistetaan välittömästi muiden tarjouskirjan tarjousten kanssa. Kaupankäynti myös päättyy avoimeen huutokauppaan jatkuvan kaupankäynnin lopussa. Edellä kuvatun lisäksi käytössä on myös muita kaupankäyntimalleja, joissa kaupankäynti ei ala tai lopu huutokaupalla tai kaupan täsmäytyminen saattaa odottaa markkinatakaajan palaamista tarjouskirjaan. Oma osa-alueensa on sopimuskaupat.  

Kaupankäynnin ohjaamiseksi tapahtuvaksi säännellyllä markkinalla tai kauppojen sisäisessä toteutuksessa, osakkeita koskee kauppapaikkavelvollisuus ( STO ). Tarjoustietojen julkistamispoikkeuksiin liittyen pörssin ulkopuoliselle kaupankäynnille on säädetty MiFIR-asetuksessa yläraja. Ylärajan laskemisessa seurattiin aiemmin kahta volyymipainotettua arvoa: kauppapaikkakohtainen (4 prosenttia) ja EU-laajuinen markkina (8 prosenttia) niin sanottu Double volume cap . Raja-arvon laskennan yksinkertaistaminen on todettu tarpeelliseksi. MiFIR-muutoksen yhteydessä siirryttiin yksinkertaiseen raja-arvoon (7 prosenttia).  

Sopimuskaupat ja kauppojen sisäinen toteuttaminen

Pörssissä tapahtuvan automaattisen kaupankäynnin lisäksi sijoituspalvelun tarjoajat voivat toteuttaa kauppoja myös sopimuskauppana. Pörssi tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa sopimuskaupan kahden osapuolen välillä, mutta kauppa voidaan toteuttaa myös täysin pörssin ulkopuolella niin sanottuna OTC kauppana. 

Kauppojen sisäinen toteuttaminen on erityinen sijoituspalvelun muoto, jossa kauppojen sisäinen toteuttaja ( systematic internaliser, SI ) käy kauppaa omaan lukuunsa toteuttaessaan asiakkaiden toimeksiantoja kauppapaikan ulkopuolella ylläpitämättä monenkeskistä järjestelmää. SI:llä ei ole oikeutta koota yhteen kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressejä toiminnallisesti samalla tavalla kuin kauppapaikassa eikä käyttää sisäistä täsmäytysjärjestelmää, joka toteuttaa asiakkaiden toimeksiantoja monenkeskisesti.  

SI:n velvollisuudesta julkistaa osakkeelle kulloistakin markkinatilannetta vastaavia sitovia osto- tai myyntitarjouksia, asiakkaan toimeksiantojen toteuttamiseen liittyvistä sisäisen toteuttajan velvollisuuksista sekä sisäisen toteuttajan asiakassuhteista säädetään tarkemmin kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa. 

Myös pörssissä toteutetut sopimuskaupat tulee raportoida kaupankäyntijärjestelmään yhteydessä olevan järjestelmän kautta. Sopimuskaupat ovat mahdollisia vain niillä rahoitusvälineillä, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi pörssissä. Sopimuskaupassa välittäjä tulee kaupan osapuoleksi joko omaan tai toisen lukuun. Välittäjään voi kohdistua hintariski sen tehdessä kaupan omaan lukuunsa tai mikäli hinta, johon kauppa toteutetaan ei ole tiedossa kaupantekohetkellä. Mikäli vain yksi kaupan osapuoli on välittäjä, on kauppa raportoitava sisäisenä kauppana.  

Kaupankäyntitietojen julkistaminen

Helsingin pörssi jakaa reaaliaikaista tai viivästettyä informaatiota tarjouksista ja tehdyistä kaupoista myös muille markkinatoimijoille ja yleisölle markkinainformaation jälleen myyjien kautta tai suoraan esimerkiksi internetsivuillaan. Jatkuvan kaupankäynnin aikana tehdyt sopimuskaupat on raportoitava lähtökohtaisesti niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista. Pääsääntöisesti sekä tarjoukset että toteutuneet kaupat näkyvät pörssin osapuolille ja niitä koskevaa tietoa voi ostaa ja toteutuneet kaupat näkyvät 15 minuutin viiveellä kaikille.  

Pörssi tarjoaa sekä osana jatkuvaa kaupankäyntiä, että sen ulkopuolella erilaisia mahdollisuuksia tehdä tarjouksia niin, että ne eivät ole näkyvissä tarjouskirjassa. Näitä ovat muun muassa suurikokoiset tarjoukset ja referenssihintajärjestelmä. 

Vieraan pääomanehtoisten instrumenttien ( non equity ) kauppahintatietojen julkistamisen osalta eri jäsenmaiden viivästyttämissäännöt ovat vaihdelleet. Myös pohjoismaissa on ollut erilaista tulkintaa. Suomessa tulkinta on ollut joustavampi kuin Ruotsissa ja Tanskassa. MiFIR-asetuksen muutoksella viivästyksen sallimisen ehtoja yhdenmukaistetaan EU:ssa.  

Säännökset ovat mahdollistaneet jo nykyisellään sellaisen palvelun tarjoamisen, jossa kaupankäyntitiedot koottaisiin yhteen usealta kauppapaikalta ja julkistettaisiin yleisölle ( consolidated tape provide r). Johtuen erinäisistä käytännön esteistä kuten datan yhteensopivuuden haasteista ja toiminnan kaupallisesta kannattavuudesta, tällaisia palvelun tarjoajia ei ole Eurooppaan muodostunut. Tilanteeseen odotetaan muutosta asetuksen muutosten myötä.  

Kaupankäynnin väliaikainen keskeyttäminen

Pörssi voi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 1070/2017 (jäljempänä RahkL ) 3 luvun 11 §:n nojalla päättää keskeyttää tai lopettaa kaupankäynnin rahoitusvälineellä, jos rahoitusväline tai rahoitusvälineen liikkeeseenlaskija ei enää täytä pörssin sääntöjen vaatimuksia tai jos se on muutoin tarpeen pörssin toiminnasta annettujen säännösten ja määräysten, pörssin sääntöjen tai hyvän tavan vastaisen menettelyn vuoksi. Pörssi voi keskeyttää tai lopettaa kaupankäynnin rahoitusvälineellä vastaavin edellytyksin myös rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijan hakemuksesta.  

RahkL 3 luvun 22 pykälässä on edellytetty, että pörssillä on oltava järjestelmä ja sisäiset menettelyt kaupankäynnin merkittävien toimintahäiriöiden välttämiseksi ja jotka ovat riittävät muun muassa kaupankäynnin keskeyttämiseksi tai rajoittamiseksi lyhytaikaisesti laissa tarkemmin säädetyissä tilanteissa. 

Hyödykejohdannaisten ja päästöoikeusjohdannaisten kaupankäynti

Hyödyke- ja päästöoikeusjohdannaisten kaupankäyntisääntelyllä on Suomessa vähäinen merkitys, kun kaupankäynti toteutuu käytännössä pitkälti kauppapaikoilla Suomen rajojen ulkopuolella.  

3.2  Pörssin toimilupa

Säännellyn markkinan toimiluvan myöntämisestä säädetään MiFID II -direktiivin 44 artiklassa. Artiklan säännökset on pantu täytäntöön RahkL:n 2 luvussa. Pörssitoiminta on ollut Suomessa luvanvaraista vuoden 1989 arvopaperimarkkinalain (495/1989), jäljempänä VAML , säätämisestä lähtien. Siten pörssitoiminta on ollut luvanvaraista jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Toimilupaviranomaisena on aina toiminut valtiovarainministeriö. Käytännössä pörssin toimilupa-asiat ovat erittäin harvinaisia. Suomessa toimii tällä hetkellä yksi pörssi, jota ylläpitää Nasdaq Helsinki Oy.  

Pörssin toimiluvan kokonaista tai osittaista peruuttamista säännellään RahkL 2 luvun 14 §:ssä. Lisäksi valmiuslakiin (1552/2011) sisältyvät säännökset pörssitoiminnan rajoittamisesta poikkeusoloissa valtion maksuvalmiuden, maan talouselämän perusteiden kannalta välttämättömän taloudellisen toiminnan turvaamiseksi sekä arvopaperi- tai vakuutusmarkkinoiden häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi. Valmiuslain mukaisesti, jos valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot, voidaan rajoittamistoimien aloittamisesta säätää valtioneuvoston asetuksella (käyttöönottoasetus). Tällainen asetus voidaan antaa määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi. 

Pörssin omistajakontrollissa toimivaltainen viranomainen on Finanssivalvonta (RahkL 2 luvun 11 ja 12 §). Lisäksi RahkL:ssa säädetään Finanssivalvonnan vastustamisoikeudesta pörssin kotipaikan siirrossa sekä rajat ylittävässä sulautumisessa tai jakautumisessa. 

Pörssin omistus on seikka, jota arvioidaan myös valtiovarainministeriön toimiluvan myöntämis- ja peruuttamisharkinnassa. Valtiovarainministeriön myöntämän toimiluvan edellytykseksi on RahkL:ssa säädetty se, että pörssin omistus ei vaaranna pörssin varovaisten ja terveiden liiketoimintaperiaatteiden mukaista liiketoimintaa. Siten Finanssivalvonnalla ja valtiovarainministeriöllä on omistajakontrollissa rinnakkaista toimivaltaa siltä osin kuin pörssin omistuksella tai siinä tapahtuneilla muutoksilla voi olla vaikutusta valtiovarainministeriön toimilupaharkinnassa. 

3.3  Pörssin sääntöjen vahvistaminen

Rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin sisältyvät säännökset siitä, että jäsenvaltioiden on vaadittava säänneltyjä markkinoita laatimaan selkeät ja avoimet säännöt rahoitusvälineiden ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi (51 artikla) sekä ottamaan käyttöön, panemaan täytäntöön ja ylläpitämään objektiivisiin perusteisiin perustuvat avoimet ja syrjimättömät säännöt, jotka koskevat pääsyä säännellylle markkinalle tai sen jäsenyyttä (53 artikla). 

Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin asiaa koskevat säännökset on pantu täytäntöön RahkL:n 3 luvussa. RahkL 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan pörssillä on oltava avoimet ja syrjimättömät säännöt ja menettelyt asianmukaisen ja tasapuolisen kaupankäynnin turvaamiseksi sekä puolueettomat perusteet toimeksiantojen tehokkaaksi toteuttamiseksi. Edelleen RahkL 3 luvun 6 §:ssä säädetään pörssin sääntöjen vähimmäissisällöstä. Luvun 7 §:ssä säädetään puolestaan sääntöjen vahvistamisesta. Pykälän mukaan pörssin säännöt ja niiden muutokset vahvistaa hakemuksesta valtiovarainministeriö. Säännöt on vahvistettava, jos ne ovat RahkL:n ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset ja jos saadun selvityksen perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että ne turvaavat luotettavan ja tasapuolisen kaupankäynnin (1 momentti). Hakemus on ratkaistava kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Päätös on kuitenkin aina tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Valtiovarainministeriön on ennen sääntöjen vahvistamista pyydettävä Finanssivalvonnan lausunto. Jos päätös koskee sähköön, maakaasuun tai päästöoikeuksiin perustuvaa johdannaissopimusta, lausunto on pyydettävä myös Energiavirastolta (2 momentti). Valtiovarainministeriö voi kaupankäynnin luotettavuuden ja tasapuolisuuden turvaamiseksi määrätä vahvistamissaan säännöissä olevien määräysten sisältöä muutettavaksi tai täydennettäväksi. Valtiovarainministeriön on ennen määräyksen antamista kuultava pörssiä ja pyydettävä asiassa Finanssivalvonnan lausunto (3 momentti). Mitä 1 momentissa säädetään sääntöjen muutosten vahvistamisesta, ei sovelleta, jos muutokset ovat merkitykseltään vähäisiä tai teknisiä. Pörssin on kuitenkin toimitettava sääntöjen muutokset valtiovarainministeriölle ja Finanssivalvonnalle tiedoksi ennen niiden voimaantuloa. Jos syntyy erimielisyyttä siitä, ovatko pörssin sääntöjen muutokset merkitykseltään vähäisiä tai teknisiä, ratkaisee asian valtiovarainministeriö (4 momentti). 

Pörssitoiminnassa noudatettavien sääntöjen viranomaisvahvisteisuus on ollut voimassa VAML:n säätämisestä lähtien. Säännöt vahvistavana viranomaisena on toiminut valtiovarainministeriö. 

Käytännössä sääntömuutosasioissa Finanssivalvonnalla on ollut aktiivinen rooli. Tähän on syynä muun muassa se, että Finanssivalvonnalla on yksittäisissä kysymyksissä valvojan roolin kautta ajankohtainen näkemys markkinakäytännöistä. Asian merkitys on kaupankäynnin monipuolistumisen ja monimutkaistumisen seurauksena kasvanut. Tätä korostaa edelleen se, että Finanssivalvonta osallistuu ESMA:n tasolla EU:n rahoitusmarkkinoita koskevan alemman asteisen sääntelyn valmisteluun. Kyseisellä alemman asteisella sääntelyllä on usein läheinen sisällöllinen yhteys pörssin sääntöihin. 

3.4  MiFID II täytäntöönpanon täydennys

Lisäksi MiFID II -direktiivin täytäntöönpanoon liittyen on havaittu täydennystarve, joka edellyttää täsmennystä RahkL:iin. MiFID II edellyttää, että direktiivin 57 artiklassa kuvattuja positiolimiittejä ei sovelleta 57 artiklan 1 kohdan toisen kappaleen a alakohdassa tarkoitettuihin finanssialan ulkopuolisen yhteisön positioihin tai sen lukuun pidettyihin positioihin, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät kyseisen finanssialan ulkopuolisen yhteisön kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä. Kohdan kansallisesta täytäntöönpanosta ei tällä hetkellä ilmene edellytys objektiivisesta mitattavuudesta. Täsmennys on siten tarpeen tehdä direktiiviin perustuvana vaatimuksena kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettuun lakiin. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

MiFID II -direktiivissä säädettään säännellyille markkinoille sekä MTF ja OTF-kaupankäynnin järjestäjille nimenomainen velvollisuus huolehtia konsolidoidun kaupankäyntitiedon tarjoajalle toimitettavien kaupankäyntitietojen laadusta. Komissio esittää myös sanktioita MiFIR:n säännösten toimeenpanon tehostamiseksi. Uutena sanktioituna säännöksenä MiFIR:iin on lisätty uusi 39 a artikla, jossa kielletään toimeksiantojen reitittäminen maksua vastaan tietylle toteutuspaikalle.  

Muut muutosehdotukset liittyvät kaupankäynnin väliaikaisen keskeyttämisen perusteisiin ja niiden julkistamiseen sekä täsmennyksiin hyödykejohdannaisposition ja päästöoikeuspositioiden valvontaan. Palvelujen tarjoajien velvollisuutta raportoida asiakkaalle toimeksiannon toteutuspaikka on päivitetty ja samassa yhteydessä on poistettu velvollisuus julkistaa yleisölle vuosittain kauppapaikkakohtaiset tiedot. Vieraan pääoman ehtoisten instrumenttin kaupankäyntitietojen julkistamisen viivästyttämisestä säädetään tarkemmin MiFIR-asetuksessa. Muutoksella yhtenäistetään julkistamiskäytäntöjä eri jäsenmaissa, joissa on aiemmin sallittu toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Edelleen julkistamisviiveen osalta huomioidaan markkinapaikan tilanne ja kyseisen rahoitusvälineen likviditeetti. Seuraamusmaksujen osalta päivitetään direktiivin viittaukset asetukseen vastaamaan asetuksen muutoksia.  

Esityksessä ehdotetaan pörssin toimilupamenettelyn ja sääntöjen vahvistamismenettelyn siirtämistä valtiovarainministeriöstä Finanssivalvonnan tehtäväksi. Ehdotus virtaviivaistaa menettelyjä ja vähentää valtiovarainministeriön ja pörssin hallinnollista taakkaa.  

Perusteena sille, että valtiovarainministeriö on toiminut pörssin toimilupaviranomaisena, on aiemmassa lainvalmistelussa pidetty pörssin keskeistä merkitystä markkinainfrastruktuurissa. Ajatus on ollut, että markkinoiden toiminnan ja sijoittajien suojan toteutumiseksi pörssien määrää on voitava rajoittaa. Pörssin toimilupamenettelyyn on liittynyt nykyistä enemmän tarkoituksenmukaisuusharkintaa (HE 157/1988 vp., s. 4–5). Suomen EU-jäsenyyden ja pääomamarkkinasääntelyn kehittymisen myötä toimilupamenettelystä on tullut korostuneesti oikeudellista harkintaa.  

Nykytilanteessa Finanssivalvonnalla on pörssin valvojana valtiovarainministeriötä parempi näkyvyys pörssin toimintoihin. Tämän merkitys on kaupankäynnin monipuolistumisen ja monimutkaistumisen seurauksena kasvanut. Tätä korostaa edelleen se, että Finanssivalvonta osallistuu Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) tasolla EU:n rahoitusmarkkinoita koskevan alemman asteisen sääntelyn valmisteluun. Kyseisellä alemman asteisella sääntelyllä on usein läheinen sisällöllinen yhteys pörssin sääntöihin. 

Lisäksi RahkL:iin tehtäisiin täsmennys liittyen MiFID II -direktiivin täytäntöönpanoon. Esityksessä ehdotetaan, että positiolimiittejä ei sovelleta finanssialan ulkopuolisen yhteisön positioihin tai sen lukuun pidettyihin positioihin, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät kyseisen finanssialan ulkopuolisen yhteisön kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Hallituksen esityksen lakimuutosten vaikutuksia ei pysty arvioimaan ilman, että huomioidaan EU-asetuksen ja -direktiivin lakimuutoksia, joita ei ole tarve kansallisesti panna täytäntöön. Monet hallituksen esityksen lakiehdotukset ovat osa EU-lainsäädännön aihekokonaisuutta, josta vain osasta on tarve säätää kansallisesti. Jotta vaikutuksista saa kattavan eikä pirstaleista kuvaa, hallituksen esityksen vaikutuksissa on mukana myös EU-lainsäädäntöjen vaikutuksia, vaikka arviointi pääosin keskittyy lakiehdotusten vaikutuksiin. 

5.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Pörssin toimilupaviranomainen 

Pörssin toimilupaviranomainen on tällä hetkellä valtiovarainministeriö. Näin on ollut siitä lähtien, kun pörssitoiminta säädettiin luvanvaraiseksi VAML:ssa. Valtiovarainministeriö vastaa myös pörssin sääntöjen ja niitä koskevien muutosten vahvistamisesta. Valtiovarainministeriön on ennen sääntöjen vahvistamista pyydettävä Finanssivalvonnalta lausunto. 

Tässä esityksessä ehdotetaan, että pörssin toimilupaviranomainen olisi jatkossa Finanssivalvonta. Finanssivalvonnan ehdotetaan myös toimivan pörssin sääntöjen ja niiden muutokset vahvistavana viranomaisena. Mahdollista kuitenkin olisi, että valtiovarainministeriö toimisi pörssin toimilupaviranomaisena, vaikka Finanssivalvonta vastaisi pörssin sääntöjen vahvistamisesta. Tätä voisi puoltaa pörssin asema markkinainfrastruktuurin kannalta keskeisenä toimijana. Myös arvopaperikeskuksen toimilupaviranomainen on arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) perusteella valtiovarainministeriö. 

Toimilupaharkinnan ja sääntöjen vahvistamisen välillä on kuitenkin läheinen yhteys. RahkL:n 2 luvun 4 §:n mukaan pörssin toimilupahakemukseen on liitettävä lain 3 luvun 7 §:ssä tarkoitettu hakemus pörssin sääntöjen vahvistamisesta. RahkL 2 luvun 5 §:n mukaan pörssin toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija ja sen suunnittelema toiminta täyttävät tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksessa säännellyn markkinan ylläpitämiselle säädetyt ja määrätyt vaatimukset. Yhtenä toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on siten se, että pörssi laatii ja pitää yleisön saatavilla säänneltyä markkinaa koskevat säännöt (RahkL 3 luvun 6 §). Koska pörssin säännöt ovat asia, jota tarkastellaan toimiluvan myöntämisen yhteydessä, on perusteltua, että sekä toimilupa-asioissa että sääntöjen vahvistamisessa toimivaltainen viranomainen on sama viranomainen. 

Valtiovarainministeriön lausuntomahdollisuus pörssin toimilupa-asiassa 

Valtiovarainministeriölle voitaisiin turvata sääntelyllä lausuntomahdollisuus pörssin toimilupa-asiassa, vaikka toimiluvan myöntäminen siirrettäisiin ehdotuksen mukaisesti Finanssivalvonnalle. Käytännössä hakija toimittaa toimilupahakemuksen yhteydessä suuren määrän erilaista tietoa, jonka se tai toimilupaviranomainen katsoo olevan merkityksellistä toimilupaharkinnan kannalta. Jotta valtiovarainministeriö voisi lausua asiasta, olisi sen tutustuttava samoihin materiaaleihin kuin jotka toimitetaan toimilupaviranomaiselle. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että toimilupahakemus käytäisiin läpi sekä Finanssivalvonnassa että valtiovarainministeriössä. Tätä ei ole pidettävä perusteltuna, kun otetaan huomioon ehdotuksen tavoite hallinnollisen taakan vähentämisestä ja menettelyjen virtaviivaistamisesta. Siksi ehdotuksessa ei ehdoteta valtiovarainministeriölle lausuntomahdollisuutta pörssin toimilupa-asiassa. 

Pörssin sääntöjen viranomaisvahvisteisuudesta luopuminen 

Pörssin sääntöjen viranomaisvahvisteisuus ei perustu Euroopan unionin rahoitusmarkkinasääntelyyn, vaan kyseessä on kansallinen vaatimus. Vaatimukselle on pitkät perinteet. Sääntöjen viranomaisvahvisteisuus on ollut voimassa VAML:n säätämisestä lähtien vuodesta 1989. Pörssin sääntöjen viranomaisvahvisteisuus on myös kansainvälisesti vertaillen EU:ssa vallitseva tapa.  

Pörssin sääntöjen viranomaisvahvisteisuus lisää eri markkinaosapuolten, kuten sijoittajien ja välittäjien luottamusta pörssin kaupankäyntiin. Se myös lisää ennakoitavuutta ja siten kaikkien sääntöjen kannalta releventtien markkinaosapuolten oikeusvarmuutta. Viranomaisvahvistuksen myötä pörssin säännöille tulee institutionaalinen tuki. Viranomaisvahvisteisuuden voidaan myös katsoa vähentävän riskiä äkillisille sääntömuutoksille ja samalla sille, että sääntöjen sisällöstä aiheutuisi erimielisyyksiä. 

Ruotsissa ja Saksassa sääntöjä ei vahvista viranomainen. Saksassa säännöt vahvistaa eri sidosryhmistä koostuva paneeli ja Ruotsissa sääntöjen hyväksyminen edellyttää elinkeinoelämän järjestön myötävaikutusta. On epäselvää, miten tällainen järjestely toimisi Suomessa. Ratkaistava olisi ensinnäkin kysymys siitä, millaisia tahoja tällaiseen sidosryhmäpaneeliin kuuluisi tai keitä pörssin sääntömuutoksista tulisi konsultoida. Järjestely tarkoittaisi merkittävää muutosta 1980-luvun lopulta alkaen vallinneeseen käytäntöön.  

5.2  Muiden jäsenvaltioiden suunnittelemat tai toteuttamat keinot

MiFID -muutosdirektiivi 

Hallituksen esitystä kirjoitettaessa ei ole vielä tiedossa muiden jäsenvaltioiden tarkempia toteuttamistapoja. Direktiivin kansallinen täytäntöönpano ei kuitenkaan jätä tosiasiallisesti suurta liikkumatilaa toteutukselle, joten oletettavaa on, että toteutuksessa ei ole suuria eroja. 

Pörssin toimilupa ja sääntöjen vahvistaminen 

Ruotsi 

Pörssin toimiluvasta säädetään Ruotsin arvopaperimarkkinalaissa ( lag (2007:528) om värdepappersmarknaden ). Ruotsissa pörssin toimilupaviranomainen on sikäläinen finanssivalvontaviranomainen Finansinspkentionen . Pörssin toimiluvan yhtenä edellytyksenä on se, että pörssillä on säännöt. Pörssin säännöt ovat seikka, joka arvioidaan siten toimilupahakemuksen yhteydessä. Muutoin pörssin sääntöjä ei Ruotsissa vahvista viranomainen. Nasdaq Nordic Main Market Rulebook asettaa kuitenkin edellytyksiä tietyille sääntöihin tehtäville muutoksille. Sääntöihin tehtävien muutosten luonteesta riippuen muutokset edellyttävät osassa tapauksista, että Nasdaq Stockholm konsultoi Svenskt Näringsliv -järjestöä muutosten osalta, kun taas osassa tapauksia muutosten tekeminen edellyttää niistä sopimista järjestön kanssa.  

Saksa 

Saksan pörssilain ( Börsengesetz ) mukaan pörssitoiminta edellyttää viranomaisen ( Börsenaufsichtsbehörde ) myöntämää lupaa. Toimilupaviranomaiset ovat Saksassa alueellisia. Saksassa on useita alueellisia pörssejä. Markkina-arvolla mitattuna keskeisin markkinapaikka on Deutsche Börsen ylläpitämä Frankfurtin pörssi ( Die Frankfurter Wertpapierbörse ). Sen säännöt tai niiden muutokset eivät ole viranomaisvahvistuksen kohteena, vaan sääntöasiat käsitellään pörssivaltuustossa ( Börsenrat ). Pörssivaltuusto koostuu enintään 24:stä jäsenestä, jotka edustavat liikkeeseenlaskijoita, erilaisia luottolaitoksia, vakuutusyhtiöitä, sijoittajia tai muita markkinatoimijoita.  

Ranska 

Ranskassa pörssin toimiluvan myöntää valtiovarainministeriö Ranskan finanssivalvontaviranomaisen Autorité des marchés financier esityksestä ( AMF ). AMF konsultoi toimilupa-asiassa valvontaviranomaista Autorité de contrôle prudentiel et de résolutionia . Ranskassa AMF vahvistaa pörssin säännöt.  

Belgia 

Belgiassa pörssin toimilupaviranomainen on valtiovarainministeriö. Belgian finanssivalvontaviranomainen avustaa ministeriötä toimilupaharkinnassa. Belgiassa pörssin säännöt vahvistaa finanssivalvontaviranomainen. 

Viro 

Virossa pörssin toimilupaviranomainen on finanssivalvontaviranomainen. Finanssivalvontaviranomainen toimii myös pörssin säännöt vahvistavana viranomaisena. 

7.1  Laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä

1 luku Soveltamisala ja määritelmät 

2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 4 kohdan määritelmä päivitetään viittaamaan EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetukseen vastaavasti kuin direktiivin artikla 4:n kohdassa 19 on muutettu. Lisäksi 1 momentin 16 kohdan määritelmän sanamuoto on muutettu direktiivin 4 artiklan 20 kohtaa vastaavasti.  

5 §.Monenkeskisen järjestelmän ylläpitäjän ja kauppojen sisäisen toteuttajan noudatettavat säännökset. Pykälä kumottaisiin direktiivin kumotun 1 artiklan 7 kohdan mukaisesti.  

2 luku Säännellyn markkinan ylläpitäminen 

1 §. Säännellyn markkinan ylläpitämisen luvanvaraisuus ja muu sallittu toiminta . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Finanssivalvonta toimisi toimilupaviranomaisena säännellyn markkinan ylläpitämiselle.  

4 §. Toimilupahakemus. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että siinä säädettäisiin pörssin toimilupahakemuksen tekemisestä Finanssivalvonnalle. Lisäksi pykälän 4 momentti muutettaisiin siten, että siinä säädettäisiin hakijan velvollisuudesta toimittaa Finanssivalvonnalle pyynnöstä toimiluvan myöntämisen kannalta tarvittavia lisäselvityksiä.  

5 §. Toimiluvan myöntämisen edellytykset . Pykälän johdantokappale muutettaisiin siten, että sen säännökset olisivat linjassa ehdotuksen kanssa siitä, että Finanssivalvonta toimisi pörssin toimilupaviranomaisena.  

7 §.Toimilupapäätös ja pörssin toiminnan aloittaminen . Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että sen viittaus muutoksenhakusäännöksiin olisi linjassa ehdotuksen kanssa siitä, että Finanssivalvonta toimisi pörssin toimilupaviranomaisena. Pykälässä oleva viittaus 11 luvun 1 §:ään on muutettava viittaukseksi 11 luvun 2 §:ään.  

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan kumottavaksi siten, että Finanssivalvonnan olisi toimilupaviranomaisena pyydettävä toimilupahakemuksesta Suomen Pankilta lausunto. Nykytilan mukaan valtiovarainministeriö pyytää toimilupaviranomaisena lausunnon sekä Finanssivalvonnalta että Suomen Pankilta. Jatkossa valtiovarainministeriöllä ei olisi enää minkäänlaista lakiin perustuvaa roolia toimilupahakemusmenettelyssä.  

Lisäksi pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen säännökset olisivat linjassa ehdotuksen kanssa siitä, että Finanssivalvonta toimisi pörssin toimilupaviranomaisena.  

8 §.Toimilupa eurooppayhtiölle . Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen säännökset olisivat linjassa ehdotuksen kanssa siitä, että Finanssivalvonta toimisi pörssin toimilupaviranomaisena.  

9 §. Toimiluvan rekisteröinti. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen säännökset olisivat linjassa ehdotuksen kanssa siitä, että Finanssivalvonta toimisi pörssin toimilupaviranomaisena.  

14 §. Toimiluvan peruuttaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappale ja 2–4 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen säännökset olisivat linjassa ehdotuksen kanssa siitä, että Finanssivalvonta toimisi pörssin toimilupaviranomaisena. Samoin kuin toimiluvan myöntämisen osalta Finanssivalvonta toimisi toimivaltaisena viranomaisena myös pörssin toimiluvan peruuttamista koskevassa asiassa.  

15 §. Finanssivalvonnan oikeus keskeyttää pörssin toiminta. Pykälä ja sen otsikko ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän säännökset olisivat linjassa ehdotuksen kanssa siitä, että Finanssivalvonta toimisi pörssin toimilupaviranomaisena.  

3 luku Säännellyn markkinan toiminnan järjestäminen 

1 §.Säännellyn markkinan toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset . Pykälän 2 momenttiin ehdotettaisiin lisättäväksi uusi virke momentin loppuun. Uutena lisäedellytyksenä vaadittaisiin, että pörssillä on oltava vähintään kolme aktiivista jäsentä tai käyttäjää, jotka kaikki voivat osallistua hinnanmuodostukseen keskenään tai muiden kaupankäyntiosapuolien kanssa. Edellytys vastaa direktiivin 47 artiklan 1 kohdan h alakohtaa. Pykälän 3 momenttiin ehdotettaisiin tehtäväksi kielellisiä tarkistuksia ja lisättäväksi myös uusi virke momentin loppuun. Momentissa täsmennettäisiin tietojen laatua koskevia vaatimuksia viittaamalla EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 22 b artiklan vaatimuksiin direktiivin 47 artiklan 1 kohdan g alakohtaa vastaavasti.  

7 §.Pörssin sääntöjen vahvistaminen . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen mukaan Finanssivalvonta vahvistaisi hakemuksesta pörssin säännöt ja niiden muutokset. Pörssin sääntöjen vahvistamisessa toimivaltainen viranomainen on ollut valtiovarainministeriö. Tähän ehdotetaan muutosta. Muutos edellyttää muutoksia myös pykälän 2–4 momenttiin .  

Muutos sääntöjen vahvistamismenettelyyn on johdonmukainen sen kanssa, että Finanssivalvonnan ehdotetaan toimivan myös pörssin toimilupaviranomaisena.  

20 §.Hinnanmuutosvälit . Pykälässä uudessa3 momentissa säädettäisiin direktiivin 49 artiklan 2 kohdan mukaisesti myös kauppapaikan mahdollisuudesta määrätä hinnanmuutosväli kattaen myös kolmansissa maissa kaupankäynnin kohteena olevien EU-tunnukselliset arvopaperit.  

21 §.Liiketoimintakellojen yhdenmukaistaminen . Pykälä kumottaisiin direktiivin kumotun 50 artiklan mukaisesti. Liiketoimintakellojen synkronointivaatimuksesta säädetään asetuksen 22 c artiklassa  

22 §. Rahoitusvälineen kaupankäynnin lyhytaikainen keskeyttäminen. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uutena vaihtoehtoisena edellytyksenä kaupankäynnin lyhytaikaiselle keskeyttämiselle hätätilanne. Pykälän uudessa 5 momentissa säädettäisiin pörssin velvollisuudesta julkistaa verkkosivuillaan keskeyttämiseen tai rajoittamiseen johtavat olosuhteet ja periaatteet, joiden mukaisesti vahvistetaan siinä käytettävät parametrit.  

Pykälän uudessa6 momentissa säädettäisiin informatiivisesti Finanssivalvonnan toissijaisesta oikeudesta keskeyttää kaupankäynti väliaikaisesti, ellei pörssi sitä tekisi. Pykälän muutokset perustuvat direktiivin 48 artiklan 5 kohdan muutoksiin.  

26 §. Hyödyke- ja päästöoikeusjohdannaisten hoidon valvonta. Pykälän otsikkoon lisättäisiin myös päästöoikeusjohdannaiset. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin poistamalla siitä virheellinen viittaus päästöoikeuksiin ja teknisenä täsmennyksenä lisättäisiin direktiiviin mukaisesti tarkempi luetelma luovutettavista tiedoista. Tällaisia tietoja olisivat muun muassa tosiasiallinen edunsaaja tai omistaja, asiaan liittyvät varat ja velat ja mahdollisesti positiot muissa kauppapaikoissa samaan kohde-etuuteen perustuvissa päästöoikeus- tai hyödykejohdannaisissa ja taloudelliselta kannalta vastaavissa OTC-sopimuksissa. Pykälän muutokset perustuvat direktiivin 57 artiklaan ja sen 8 kohtaan. Momenttiin ehdotettaisiin tehtäväksi myös kielellisiä tarkistuksia.  

33 §. Ilmoitukset muille ETA-valtioille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle . Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtiovarainministeriön sijasta Finanssivalvonnan on ylläpidettävä rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin mukaisesti luetteloa säännellyistä markkinoista, joille on kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain mukaisesti vahvistettu säännöt. Muutos olisi linjassa sen kanssa, että Finanssivalvonnan ehdotetaan toimivan pörssin säännöt ja niiden muutokset vahvistavan viranomaisena.  

4 luku Ulkomaisen pörssin toiminta Suomessa 

2 §.Kolmannen maan pörssi . Pykälää ehdotetaan muutettavaksi säätämällä siinä kolmannessa maassa pörssiä vastaavan markkinoiden ylläpitäjän oikeudesta tarjota Suomeen sijoittuneelle sijoituspalvelun tarjoajalle tai muulle henkilölle suora mahdollisuus osallistua säänneltyä markkinaa vastaavaan kaupankäyntiin Finanssivalvonnan luvalla. Nykytilan mukaan valtiovarainministeriö antaa kyseisen luvan. Muutos olisi linjassa sen kanssa, että Finanssivalvonta toimisi ehdotuksen mukaan pörssin toimilupaviranomaisena.  

4 §.Luvan myöntäminen kolmannen maan pörssille . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen säännökset olisivat linjassa sen kanssa, että Finanssivalvonnan ehdotetaan toimivan lupaviranomaisena kolmannen maan pörssiä vastaavan markkinoiden ylläpitäjän oikeudelle tarjota Suomeen sijoituspalvelun tarjoajalle tai muulle henkilölle suora mahdollisuus osallistua säänneltyä markkinaa vastaavaan kaupankäyntiin. Muutos edellyttää muutoksia myös pykälän 3 ja 4 momenttiin .  

5 §.Luvan peruuttaminen sekä toiminnan keskeyttäminen . Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen säännökset olisivat linjassa sen kanssa, että Finanssivalvonnan ehdotetaan toimivan lupaviranomaisena kolmannen maan pörssiä vastaavan markkinoiden ylläpitäjän oikeudelle tarjota Suomeen sijoituspalvelun tarjoajalle tai muulle henkilölle suora mahdollisuus osallistua säänneltyä markkinaa vastaavaan kaupankäyntiin.  

5 luku Monenkeskiseen ja organisoituun kaupankäyntijärjestelmään sovellettavat vaatimukset 

10 §. Hyödyke- ja päästöoikeusjohdannaisten hoidon valvonta. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaavasti kuin 3 luvun 26 §:ssä ja siihen lisättäisiin uutena päästöoikeusjohdannaiset. Pykälässä viitattaisiin edelleen 3 luvun 26 §:ään, mutta myös momentin tekstiin lisättäisiin päästöoikeusjohdannaiset.  

13 §.Kaupankäynnin järjestäjän valvontatehtävät. Pykälän uudessa 3 momentissa direktiivin 31 artiklan 1 kohdan mukaisesti MTF ja OTF -markkinan ylläpitäjälle tietojen laatuvaatimuksista asetuksen 22 b artiklassa säädetyn tasoisesti. Nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvä uusiksi 4 ja 5 momentiksi.  

16 §.Toiminnan keskeyttäminen. Pykälän 1 momenttiin muutettaisiin valtiovarainministeriön sijaan Finanssivalvonnalle oikeus määrätä monenkeskisen tai organisoidun kaupankäynnin järjestäjä keskeyttämään toiminta määräajaksi. Muutos vastaa johdonmukaisesti toimilupa- ja sääntövahvistusasioiden siirtämistä valtiovarainministeriöltä Finanssivalvonnalle ja Finanssivalvonnalle esitettyä valtuutta keskeyttää pörssin toiminta määräajaksi. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin vastaamaan toimivaltaisen viranomaisen muutosta. Momentissa säilytettäisiin edelleen lausunnon pyytäminen asiassa Suomen Pankilta.  

7 luku Rahoitusvälineiden kaupankäynnin läpinäkyvyysvaatimukset 

5 §. Kauppapaikan raportointi asiakkaalle. Pykälässä säädettäisiin muutetun direktiivin 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti sijoituspalveluyrityksen velvollisuudesta raportoida kaupan toteutuksen jälkeen, missä kauppapaikassa toimeksianto toteutettiin. Aiempi vuonna 2021 kumottu (940/2021) säännös edellytti tietojen vuotuiseen ilmoittamiseen kootusti yleisölle sen lisäksi, että asiakkaalle tuli raportoida toimeksiannon toteutuspaikka. Kyseistä artiklaa ei väliaikaisesti sovellettu vuosina 2021–2022.  

6 §.Hyödyke- ja päästöoikeusjohdannaisia koskevat tiedot . Pykälän 1 momenttia muutettaisiin vastaamaan direktiivin 58 artiklan 1 kohtaa ja sen a alakohtaa vastaavasti. Raportointivelvollisuus ei enää koskisi päästöoikeuksia vaan ainoastaan hyödyke- ja päästöoikeusjohdannaisia. Pykälän 3 momenttia muutettaisiin vastaavasti korvaamalla viittaus päästöoikeuksiin pelkästään viittauksella päästöoikeusjohdannaisiin. Pykälän 5 momenttia muutettaisiin vastaamaan muutettua direktiivin 58 artiklan 2 kohtaa. Momenttiin lisättäisiin velvollisuus toimittaa päivittäin keskusviranomaiselle tai sen puuttuessa kauppapaikan valvovalle viranomaiselle positioerittely. Keskusviranomainen on sen kauppapaikan toimivaltainen viranomainen, jolla kaupankäynti on volyymiltaan suurin. Momentin viimeiseen lauseeseen tehtäisiin kielellinen tarkistus ja korvattaisiin loppuasiakas ilmaisulla asiakkaan asiakas. Muutoksella on tarkoitus parantaa luettavuutta. Säädöksen tarkoitus ei muutu eli asiakasketjun pituus ei vaikuta velvollisuuden ulottuvuuteen muutoksen jälkeenkään.  

7 §.Osapuolten luokittelu . Pykälän 1 momentin johdantokappale muutetaan vastaavasti kuin direktiivin 58 artiklan 4 kohdan i) alakohdassa on muutettu. Luokittelusta poistetaan päästöoikeuksien haltijat ja lisätään otettavaksi huomioon liiketoiminnan luonne ja toimiluvat. Momentin luetelmakohdan 5 kohtaa täsmennetään direktiivin 58 artiklan 4 kohdan e alakohtaa vastaavasti viittaamalla päästöoikeusjohdannaisten haltijaan. Direktiivin 58 artiklan 5 alakohdassa on lisäksi todettu informatiivisesti, että päästöoikeusjohdannaisten tapauksessa ilmoituksen toimittaminen ei rajoita päästökauppalain mukaisten velvoitteiden täyttämistä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta).  

10 luku Valvonta, salassapitovelvollisuus ja erityiset toimivaltuudet 

3 §.Hyödykejohdannaisia koskevat erityiset toimivaltuudet . Pykälän 3 momentin 1 kohta ehdotetaan täsmennettäväksi. Momenttia täydennettäisiin vastaamaan MiFID II:n 57 artiklan 1 kohdan toisen kappaleen a alakohtaa. Alakohdan sanamuodosta ilmenisi jatkossa, että sitä sovelletaan finanssialan ulkopuolisen yhteisön positioihin tai tällaisen yhteisön lukuun pidettyihin positioihin, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät kyseisen yhteisön kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä.  

11 luku Muutoksenhaku 

1 §.Muutoksenhaku valtiovarainministeriön päätökseen . Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Ehdotuksen mukaan pörssin toimilupa-, kolmannen maan pörssin lupahakemus mukaan lukien, ja pörssin sääntöjen vahvistamisasiat sekä 5 luvun 16 §:ssä tarkoitettu monenkeskisen tai organisoidun kaupankäynnin keskeyttäminen ehdotetaan siirrettäväksi valtiovarainministeriöltä Finanssivalvonnan tehtäväksi. Lakiin ei siten jäisi enää mitään valtiovarainministeriön päätösasioita, joihin tulisi voida hakea muutosta.  

2 §. Muutoksenhaku . Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi lyhyempään muotoon muutoksenhaku, kun enää ei olisi tarvetta tehdä eroa kahden eri viranomaisen muutoksenhaun osalta. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain numero. 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momentin alkuun lisättäisiin ne pörssiä koskevat päätösasiat, joita koskeviin Finanssivalvonnan päätöksiin pörssi voi hakea muutosta eli lain 2 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta toimilupapäätöksestä sekä 3 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä pörssin sääntöjen vahvistamisesta ja 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä pörssin sääntöjen muuttamisesta. Muutos olisi linjassa sen kanssa, että Finanssivalvonnan ehdotetaan toimivan pörssin toimiluvan ja sääntöjen vahvistamisesta vastaavana viranomaisena. Momentissa ei rajoitettaisi hallintolaissa tarkoitettua muutoksenhakuoikeutta, vaan ohjattaisiin informatiivisesti muutoksenhakuoikeudesta erityisissä tilanteissa ja tilanteissa, joissa myös usealla osapuolella voisi olla samanaikaisesti intressi hakea muutosta päätökseen. Pykälän uudeksi 3 momentiksi ehdotetaan siirrettäväksi voimassa olevan lain 11 luvun 1 §:n 2 momentin niin sanottu viivästysvalitus.  

12 luku Hallinnolliset seuraamukset 

2 §.Seuraamusmaksu . Pykälän sanktiosäännösviittaukset päivitetään vastaamaan direktiivin 70 artiklan 3 kohdan muutoksia. Pykälän 2 momentin 1 kohdan luetteloon on täydennetty viittaus 2 luvun 10 §:n taloudellisiin toimintaedellytyksiin, 3 kohdan luettelosta on poistettu viittaus RahkL:n kumottavaan 3 luvun 21 §:ään (liiketoimintakellojen yhdenmukaistaminen), joka korvautuu viittauksella asetuksen 22 c artiklaan ja luetteloon on lisätty viittaukset 3 luvun 4 §:ään pörssin toiminnan ulkoistamisesta sekä viittaus 3 luvun 6 §:ään pörssin sääntöjen vähimmäissisällöstä. Direktiivin 70 artiklan 3 a alakohdassa viittaus direktiivin 50 artiklan 1 alakohtaan liiketoimintakellojen synkronointiin on poistettu ja korvautuu asetuksen 22 c artiklan lisäyksellä.  

Pykälän 3 momentin1–4, 6 ja 8 kohtaan on tehty direktiivin 70 artiklan 3 b alakohdan mukaiset muutokset.  

Uusia sanktioituja asetuksen artikloita ovat 5 artikla kaupankäynnin volyymiyläraja 8a (1) ja (2)kauppapaikan kauppaa edeltävät avoimuusvaatimukset johdannaisten osalta sekä 8 b kauppapaikan kauppaa edeltävät avoimuusvaatimukset toimeksiantokokonaisuuksien osalta samoin kuin 11a (1) johdannaisia koskevien tietojen julkistamisen lykkääminen 22 a (1) (5) ja (8) tietojen siirto konsolidoidun kaupankäyntitiedon tarjoajalle sekä 22 b (1)tietojen laatu ja 22 c (1) liiketoimintakellojen synkronointi.  

Päivityksiä on tehty nykyisiin viittauksiin asetuksen 8 artiklaan, 11 artiklaan, 13, 14, ja 15 artiklaan joukkovelkakirjalainojen, koskien strukturoitujen tuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten kaupankäyntitietojen julkistamista ja julkistamisen lykkäämistä sekä 28 ja 31 artiklaan. Momentin 4 kohdasta on poistettu viittaukset MiFIR-asetuksen kumottuun 18 artiklaan. 

Asetuksen uuden 39 a artikla kieltoa tarjota maksua toimeksiantovirrasta ( payment for order flow ) on tehostettu myös hallinnollisen sanktion uhalla. Suomessa direktiivin 70 artiklan 3 kohdan hallinnollisista seuraamuksista on säädetty Sijoituspalvelulain 15 luvun 2 §:n 6–7 momentissa ja laissa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä 12 luvun 2 §:n 2 ja 3 momentissa.  

7.2  Sijoituspalvelulaki

1 luku Yleiset säännökset 

2 §.Poikkeukset lain soveltamisalasta. Pykälän 1 momentin 3 b kohtaan tehtäisiin direktiivin 2 artiklan (1) (d) alakohdan kohdan ii kohdan mukaisesti) muutos koskien osapuolia, jotka käyttävät suoraa sähköistä markkinoillepääsyä.  

10 luku Menettelytavat asiakassuhteessa 

8 §.Toimeksiantojen huolellinen toteuttaminen. Pykälän 2 ja 6 momentti kumottaisiin vastaavasti kuin direktiivin 27 artiklan 2 ja 6 kohta on kumottu. Pykälän 7 momenttiin lisättäisiin direktiivin 27 artiklan 7 kohdan muutoksen mukaisesti arviointivelvollisuus muutostarpeesta.  

15 luku Hallinnolliset seuraamukset  

2 §.Seuraamusmaksu . Pykälän sanktiosäännösviittaukset päivitetään vastaaman direktiivin päivitettyjä viittauksia. Pykälän 6 momentin6 kohtaan on korjattu virheellinen pykäläviittaus 6 b luvun 12 §:n 1 momenttiin oikeaksi viittaukseksi 6 b luvun 13 §:n 1 momenttiin rikkomuksista ilmoittamiseen. Pykälän 7 momenttiin on kirjoitettu direktiivin 70 artiklan 3 b kohdassa säädetyt muutokset asetuksen artikloihin.  

Direktiivin 70 artiklan 3 a alakohdassa viittaus direktiivin 50 artiklan 1 alakohtaan liiketoimintakellojen synkronointiin on poistettu ja korvautuu asetuksen 22 c artiklan lisäyksellä. 

Uusia sanktioituja asetuksen artikloita ovat 5 artikla kaupankäynnin volyymiyläraja 8a (1) ja (2) kauppapaikan kauppaa edeltävät avoimuusvaatimukset johdannaisten osalta sekä 8 b kauppapaikan kauppaa edeltävät avoimuusvaatimukset toimeksiantokokonaisuuksien osalta samoin kuin 11a (1) johdannaisia koskevien tietojen julkistamisen lykkääminen 22 a (1) (5) ja (8) tietojen siirto konsolidoidun kaupankäyntitiedon tarjoajalle sekä 22 b (1)tietojen laatu ja 22 c (1) liiketoimintakellojen synkronointi.  

Päivityksiä on tehty nykyisiin viittauksiin asetuksen 8 artiklaan, 11 artiklaan, 13, 14, ja 15 artiklaan koskien joukkovelkakirjalainojen, strukturoitujen tuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten kaupankäyntitietojen julkistamista ja julkistamisen lykkäämistä sekä 28 ja 31 artiklaan. Viittaukset MiFIR-asetuksen kumottuun 18 artiklaan on poistettu. 

Asetuksen uuden 39 a artikla kieltoa tarjota maksua toimeksiantovirrasta ( payment for order flow ) on tehostettu myös hallinnollisen sanktion uhalla. Suomessa direktiivin 70 artiklan 3 kohdan hallinnollisista seuraamuksista on säädetty Sijoituspalvelulain 15 luvun 2 §:n 6–7 momentissa ja laissa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä 12 luvun 2 §:n 2 ja 3 momentissa.  

7.3  Laki Finanssivalvonnasta

50 o §. Toiminta rahoitusvälineiden markkinat -direktiivissä ja EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Finanssivalvonta toimisi rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 44 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena. Muutos on linjassa Rahk:L:n 2 luvun 4 §:ään ehdotettavan muutoksen kanssa siitä, että Finanssivalvonta toimisi pörssin toimilupaviranomaisena.