2.1
Nykytila
Lainsäädäntö ja soveltamisohjeet
Metallirahalain 1 §:n mukaan valtiolla on yksinoikeus Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti lyöttää Suomessa metallirahaa omaan lukuunsa. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan metallirahat laskee liikkeeseen Suomen Pankki, jolle asianomainen ministeriö luovuttaa metallirahat nimellisarvosta liikkeeseen laskemista varten.
Metallirahalain 3 §:n 1 momentin mukaan metallirahaa, joka on huomattavasti vahingoittunut, ei saa käyttää maksuvälineenä, eikä sitä tarvitse hyväksyä maksuksi. Pykälän 2 momentin mukaan Suomen Pankki on kuitenkin velvollinen ottamaan vastaan vahingoittuneen metallirahan, jos se voidaan varmasti todeta oikeaksi. Lain 4 §:n mukaan valtio on velvollinen lunastamaan Suomen Pankille palautetut, Suomen Pankin liikkeeseen laskemat metallirahat niiden nimellisarvosta.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 133 artiklan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen euron käytössä yhteisenä rahana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskuspankin toimivaltuuksia. Artiklan mukaan toimenpiteistä säädetään, kun Euroopan keskuspankkia on kuultu.
Euroopan unionin lainsäädännössä kunnoltaan rahakiertoon kelpaamattomista eurometallirahoista ja niiden käsittelystä säädetään eurometallirahojen aitouden tarkistamisesta ja kiertoon kelpaamattomien eurometallirahojen käsittelystä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 1210/2010 (jäljempänä EU:n metalliraha-asetus). Asetuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan määritelmäsäännöksen mukaan kiertoon kelpaamattomilla eurometallirahoilla tarkoitetaan aitoja eurometallirahoja, jotka on hylätty aitouden tarkistamisen yhteydessä tai joiden ulkoasu on merkittävästi muuttunut. Asetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on poistettava kiertoon kelpaamattomat eurometallirahat kierrosta. Asetuksen 8 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaan jäsenvaltioiden on hyvitettävä tai vaihdettava uusiin eurometallirahat, jotka ovat pitkän käyttöiän tai vahingoittumisen vuoksi tulleet kiertoon kelpaamattomiksi tai jotka on hylätty aitouden tarkistamismenettelyssä jostain muusta syystä. Asetuksen 8 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaan jäsenvaltiot voivat kieltäytyä hyvittämästä kiertoon kelpaamattomia eurometallirahoja, joita on joko muutettu tarkoituksella tai jotka ovat muuttuneet prosessissa, jonka voidaan kohtuudella odottaa muuttavan niitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hyväntekeväisyystarkoituksiin kerättyjen metallirahojen, kuten toivomuslähteisiin heitettyjen metallirahojen, hyvittämistä. Asetuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen jälkeen, kun kiertoon kelpaamattomat eurometallirahat on poistettu kierrosta, ne tuhotaan pysyvällä fyysisellä muodonmuutoksella, jotta näitä metallirahoja ei voida palauttaa kiertoon tai esittää hyvitettäväksi.
EU:n metalliraha-asetuksen 11 artiklassa säädetään kiertoon kelpaamattomien eurometallirahojen tarkastuksista. Artiklan 3 kohdassa säädetään jäsenvaltion mahdollisuudesta kieltäytyä ottamasta vastaan kiertoon kelpaamattomia eurometallirahoja, jos eurometallirahojen vastaanottamisesta tai käsittelystä aiheutuu terveysriski niiden käsittelijöille tai jos palautettava erä ei ole asetuksen 10 artiklan mukaisten pakkaus- ja merkintästandardien mukainen.
Komission päätöksellä 29.10.2004 (2005/37/EY) perustetun Euroopan teknis-tieteellisen keskuksen (ETTK) tehtävänä on eurometallirahojen väärentämisen torjumiseksi tehtävien teknisten toimien koordinointi. EU:n metalliraha-asetuksen 7 artiklan mukaan komissio varmistaa, että ETTK määrittelee muun muassa aitojen metallirahojen hyväksymisen raja-arvot. ETTK on antanut 28.10.2019 suuntaviivat eurometallirahojen aitouden tarkistamisesta ja kiertoon kelpaamattomien eurometallirahojen käsittelystä (ETSC - Guidelines On the implementation of Regulation (EU) No 1210/2010 of the European Parliament and of the Council of 15 December 2010 concerning authentication of euro coins and handling of euro coins unfit for circulation. (October 2019); https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/economy-finance/etsc_guidelines_october_2019_public-ares2019-6661509.pdf).
ETTK:n antamissa suuntaviivoissa todetaan muun muassa määritelmät kiertoon kelpaamattomien kolikoiden, kuten eri tavalla vaurioituneiden ja muutettujen kolikoiden, tarkastamiseen. Visuaalista tarkastelua varten on lueteltu ja luonnehdittu seuraavat huonokuntoisuuskategoriat kiertoon kelpaamattomille kolikoille (s. 12–26): 1. Likaisuus, 2. Syöpyminen, 3. Mekaaniset vauriot, 4. Uudelleenkootut kolikot, 5. Lyöntivirheet, 6. Palaneet, kiillotetut ja puhdistetut kolikot sekä 7. Muut erilaiset muutokset. Suuntaviivojen mukaan (s. 26) jäsenvaltiot päättävät teknisen analyysin ja muiden seikkojen perusteella tapauskohtaisesti, onko kolikoita muutettu EU:n metalliraha-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti joko tarkoituksella tai ovatko kolikot muuttuneet prosessissa, jonka voidaan kohtuudella odottaa muuttavan niitä. Erikseen todetaan, että eurokolikot, jotka ovat käyneet läpi jätteenpolton, metallinkierrätyksen tai muun vastaavan prosessin, voidaan katsoa tahallaan vahingoittuneiksi, eikä jäsenvaltioiden näin ollen tarvitse hyvittää niitä.
Kiertoon kelpaamattomat eurometallirahat käytännössä
Metallirahoja käytetään pääsääntöisesti vaihtorahana sekä maksuvälineinä pienissä ostoksissa. Suomen Pankki toimittaa metallirahat rahahuoltoyhtiöille, jotka jakavat ne edelleen kysynnän mukaan yrityksille sekä pankkikonttoreihin. Ylimääräinen metalliraha palautuu takaisin rahahuoltoyhtiöille, joiden varastoista metallirahaa toimitetaan jälleen tarvitsijoille.
Metallirahaa säilytetään joko rullattuna paperikääreessä tai muovisissa turvapusseissa. Kierrossa niitä säilytetään mm. kassalaatikoissa, lompakoissa ja säästölippaissa. Vaikka metallirahat näin vähitellen kuluvat, niiden pintaan lyödyt kuviot säilyvät selkeinä ja kahdesta eri metalliosasta koostuvat metallirahat pysyvät lujina. Kun laskentakeskuksessa havaitaan kierrossa kuluneita metallirahoja, ne poistetaan kierrosta ja korvataan hyväkuntoisilla metallirahoilla. Huonokuntoiset metallirahat toimitetaan Suomen Pankkiin.
Metallirahan aitous todennetaan fysikaalisesti arvioimalla rahaan käytetyn metalliseoksen aitoutta. Metallirahoja tunnistavat laitteet eivät arvioi metallirahaa visuaalisesti. Vääntyneet metallirahat tulevat hylätyiksi konelajittelussa, jos ne eivät mahdu lajittelukoneen syöttöaukkoon. Lopullisen arvion metallirahan kunnosta tekevät rahahuollossa asianmukaisen koulutuksen saaneet henkilöt.
Euromaiden keskuspankeille on esitetty lunastettavaksi jo usean vuoden ajan erittäin huonokuntoisia metallirahoja, joiden alkuperäksi lunastusta pyytävät tahot esittävät yleensä EU-alueen ulkopuolisen maan, usein Aasiasta. Lunastettavaksi esitettävät metallirahamäärät ovat yleensä huomattavia, satoja kiloja. Metallirahojen ilmoitetaan olevan peräisin mm. auto- ja vastaavista romuttamoista. Metallirahojen alkuperän todentaminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Euroalueelta saatujen tietojen perusteella kyseessä on usein ammattimainen ja verkostoitunut toiminta.
Jäsenvaltioihin lunastettavaksi tuodut metallirahat ovat yleisesti erittäin huonokuntoisia. Esimerkiksi kahdesta metallista valmistettujen kolikoiden ulko- ja sisäosia on stanssattu yhteen siten, ettei ole varmuutta, että ne ovat alun perin samasta kolikosta. Kolikot voivat olla vääntyneitä ja pinnaltaan kuluneita siten, että vastaavaa jälkeä voidaan aikaansaada vain happokäsittelyllä tai erittäin kovalla mekaanisella paineella. Verrattuna normaalikierrossa tapahtuvaan metallirahan kulumiseen ero erittäin huonokuntoisiin metallirahoihin on huomattava.
Suomeen on tuotu metallirahoja, joiden kärsimät vauriot eivät Suomen Pankin arvion mukaan voi syntyä eurometallirahojen normaalista käytöstä, vaan kolikoita on joko muutettu tarkoituksella tai ne ovat muuttuneet prosessissa, jonka normaalisti ihminen ymmärtää vahingoittavan metallia, ts. metalliprässissä, happokylvyssä tai muussa vastaavassa poikkeuksellisessa prosessissa. Suomen Pankin kokemuksen ja asiantuntemuksen perusteella eurometallirahat eivät normaalissa maksuvälinekäytössä pitkänkään käyttöiän seurauksena kulu sellaisiksi kuin mitä hyvitettäväksi esitetyt tyypillisesti EU-alueen ulkopuolelta tuodut kiertoon kelpaamattomat kolikot ovat. Esimerkiksi tällaisten kolikoiden pinnat ovat olleet syöpyneitä ja joissakin 1 ja 2 euron kolikoissa keski- ja reunaosa ovat heikosti kiinni toisissaan tai kokonaan irronneet erilleen toisistaan. Näin vahingoitetut metallirahat tulisi EU:n metalliraha-asetuksen mukaisesti voida jättää hyvittämättä.
Keskusrikospoliisi on todennut Kiinasta Suomeen hyvitettäväksi tuotuja eurokolikoita koskevassa kolikkotutkimuslausunnossaan 9.10.2014, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) mukaan joissakin euromaissa kiertoon kelpaamattomia, kuluneita ja tummuneita eurokolikoita on myyty kierrosta poistamisen jälkeen romumetallina ulkomaille. Keskusrikospoliisin mukaan näytteen sisältämien kolikoiden pinnan syöpyminen on todennäköisesti aiheutunut siitä, että kolikoita on puhdistettu ja kiillotettu jollakin hapolla tai muulla syövyttävällä kemikaalilla, joka on vahingoittanut kolikoiden pinnan. Joidenkin 1 ja 2 euron kolikoiden kohdalla havaittu keski- ja reunaosan kuvioiden yhteensopimattomuus viittaa siihen, että keski- ja reunaosat on erotettu todennäköisesti romuttamisvaiheessa toisistaan ja kolikoiden keski- ja reunaosia on jälkikäteen yhdistetty uudelleen toisiinsa.
Käytännössä kolikot voivat muuttua vahingon sattuessa tai tahallisen toiminnan seurauksena, mutta normaalissa kierrossa kolikko ei altistu kemikaaleille tai koville ulkoisille voimille. Kolikon normaalia kulumista voidaan arvioida olevan kiiltoasteen väheneminen sekä pienehköt naarmut ja kolhut. Sen sijaan esimerkiksi kolikoiden syöpymistä, uudelleen kokoamista, vääntymistä, ruostumista, reikiintymistä, kiillottumista, palamista tai niihin rinnastuvaa kulumista ei pääsääntöisesti tapahdu rahan normaalissa kierrossa eikä varsinkaan massaluonteisesti. Suomessa normaalisti kierrosta poistettavat Suomen Pankille rahahuollon toimijoiden kautta palautuvat vahingoittuneet kolikot eivät ole ns. romukolikoiden kaltaisia, vaan tavanomaisen kulumisen johdosta vahingoittuneita.