7.1
Säästöpankkilaki
15 §. Pykälän 1 momentin 6 kohtaan tehtäisiin teknisluontoinen muutos. Voimassaolevan lain mukaiset viittaukset 44 §:n 3 ja 4 momenttiin muutettaisiin uuden lain systematiikan mukaisiksi viittauksiksi uuden 44 b §:n 1–3 momenttiin. Sisällöllisesti kohta pysyisi nykyistä sääntelyä vastaavana.
44 §. Pykälää ehdotettaisiin muutettavaksi siten, että 1 momentti säilyisi voimassa olevaa pykälää sisällöllisesti vastaavana muilta kuin kokouspaikkaa koskevan täsmennyksen osalta. Lisäksi pykälään sisällytettäisiin uusi 2–6 momentti. Voimassa olevan 44 §:n nykyinen 2–4 momentti siirrettäisiin uuteen 44 a ja 44 b §:ään. Muutokset olisivat tarpeen uusien kokouskäytäntöjen mahdollistamiseksi sekä lain systematiikan selkeyttämiseksi. Mainittujen muutosten jälkeen uusi 44 § sääntelisi isäntien kokousta ja siinä noudatettavia menettelyitä.
Pykälän 1 momentissa säädetään, että isäntien on kokoonnuttava varsinaiseen kokoukseen ainakin kerran vuodessa. Momenttiin lisättäisiin maininta siitä, että isäntien tulisi kokoontua säästöpankin sääntöjen määräämässä paikassa. Nykytilassa kokouspaikka määräytyy säästöpankin sääntöjen mukaan. Tavallisesti kokous tulee sääntöjen nojalla pitää pankin toimialueella. Muutoksella vahvistettaisiin isäntien kokouksen kokouspaikkaa koskevaa pääsääntöä, jota ei ole aiemmin kirjattu säästöpankkilakiin. Kyseinen pääsääntö olisi tarpeen säätää, jotta laista ilmenisi mahdollisimman selkeästi isäntien kokouksen järjestämiseksi käytössä olevat vaihtoehdot. Momentti koskee isäntien kokouksen järjestämistä kokouspaikalla niin sanottuna fyysisenä kokouksena. Oletusarvoisena lähtökohtana momentissa tarkoitettujen perinteisten kokousten järjestämiselle pidetään sitä, että isännillä on aina oikeus käyttää oikeuksiaan kokouksessa täysimääräisesti. Niinpä tätä koskevaa mainintaa ei ole tarpeellista ottaa itse lakitekstiin.
Pykälän uuden 2 momentin mukaan hallitus voisi päättää isäntien kokoukseen osallistumisesta tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jollei pankin säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen kokouksen järjestämistä. Säännös mahdollistaisi niin kutsutut hybridikokoukset, joissa osa isännistä osallistuu kokoukseen kokouspaikalla ja osa tietoliikenneyhteyttä ja teknistä apuvälinettä käyttäen etäyhteyden välityksellä. Säästöpankin isäntä voisi kummalla tahansa tavalla osallistuessaan käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti. Käytännössä isännän oikeuksia olisivat esimerkiksi lain 45 §:ssä mainitut puhe- ja äänivallan käyttäminen sekä kyselyoikeus. Etäyhteyden avulla osallistuvalla isännillä on esimerkiksi oltava mahdollisuus käyttää puhevaltaa vähintään suullisesti ja äänestää 1 momentissa tarkoitettua kokousta vastaavalla tavalla. Lisäksi isännällä tulisi olla oikeus käyttää täysimääräisesti muitakin oikeuksia. Pankin säännöissä voidaan määrätä, että hybridikokouksia ei järjestetä lainkaan tai että hybridikokous voidaan järjestää vain tietyistä asioista. Toisaalta pankin säännöissä ei voida rajoittaa isännän täysimäärisiä oikeuksia hybridikokouksessa.
Pykälän uusi 3 momentti mahdollistaisi isäntien kokouksen järjestämisen ilman kokouspaikkaa. Tällaisen kokouksen järjestäminen edellyttäisi hallituksen päätöstä, ellei pankin säännöissä kielletä tai rajoiteta tällaisen isäntien kokouksen järjestämistä. Isännät käyttäisivät täysimääräisesti päätösvaltaansa ja muita oikeuksia kokouksessa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Tällöin isännillä olisi oikeus käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan kokouksessa siten kuin edellä 2 momentin yhteydessä esitetään. Jotta isännät voisivat käyttää kokouksessa oikeuksiaan, kaikilla isännillä on oltava yhtäläinen perinteistä fyysistä isäntien kokousta vastaava mahdollisuus käyttää oikeuksiaan etäyhteyden kautta. Momentti ei rajoita pankin mahdollisuutta tarjota isännille erillistä kokoontumistilaa, josta käsin isännät voivat osallistua kokoukseen kokousjärjestelmän kautta.
Pykälän uusi 4 momentti mahdollistaisi sen, että isäntien kokoukseen voi osallistua edellä mainittujen 1–3 momentissa tarkoitetun täysimääräisen kokousosallistumisen lisäksi postin taikka tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla ennen isäntien kokousta tai kokouksen aikana. Tämä olisi mahdollista hallituksen päätöksellä, mikäli pankin säännöissä ei rajoiteta tai kielletä tällaisen osallistumiskeinon tarjoamista. Tätä osallistumisvaihtoehtoa käyttävien isäntien oikeuksien käyttämistä voitaisiin rajoittaa hallituksen päättämällä tavalla, jollei pankin säännöissä toisin määrätä. Pankin hallitus voi esimerkiksi tarjota suullista puhevallan käyttämistä täydentäviä osallistumisvaihtoehtoja ennen kokousta tai sen aikana. Kysymyksiä voidaan esimerkiksi esittää kokoussovelluksen chat-toiminnon kautta. Kirjallisiin kysymyksiin vastaamista voidaan kuitenkaan rajoittaa 45 §:n 4 momentin mukaisesti.
Pankki voi myös tarjota osallistujille esimerkiksi erillisen ennakkoäänestys-, kysely- tai ehdotuksenteko-oikeuden ennen kokousta. Mikäli ennakkoäänestysmahdollisuutta tarjotaan, tulee hallituksen huolehtia siitä, että ennakkoäänestyksen kohteena oleva päätösehdotus otetaan muuttamattomana isäntien kokoukseen tämän pykälän 5 momentin mukaisesti. Ennakkoäänestäminen ei rajoita isännän oikeutta osallistua isäntien kokoukseen tai muuttaa ennakkoäänillä asiassa antamaansa kantaa kokouksessa toiseksi. Ennakkoäänestyskannan muuttaminen etänä kokouksen aikana lisää ennakkoäänestysvaihtoehdon käytettävyyttä isäntien kannalta, koska heidän ei tarvitse varautua paikalla osallistumiseen ennakkoäänen antamisen jälkeisten olosuhteiden muutosten varalta. Pankin säännöissä voidaan velvoittaa hallitus tarjoamaan tässä momentissa tarkoitettuja lisäosallistumiskeinoja tai rajoittaa hallituksen oikeutta niiden tarjoamiseen.
Isäntien kokouksen kokouskutsusta säädetään tarkemmin 44 a §:ssä. Kutsusta on käytävä selkeästi ilmi, jos kokouksessa käytetään tämän pykälän 4 momentissa tarkoitettuja lisäosallistumismahdollisuuksia ja että lisäosallistumismahdollisuuksia käyttäminen ei vastaa 2 momentissa tarkoitettua täysimääräiset osallistumisoikeudet sisältävää hybridikokousta.
Pykälän uusi 5 momentti asettaisi lisäedellytyksiä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun kokouksen ja 4 momentissa tarkoitetun osallistumismahdollisuuden järjestämiselle. Lisäedellytyksiä olisivat osallistumisoikeuden, kokouksen päätösvaltaisuuden ja ääntenlaskennan oikeellisuuden selvittäminen 1 momentissa tarkoitetussa kokouspaikassa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Käytännössä isännän henkilöllisyyden selvittämiseksi voidaan käyttää useita keinoja, joista voidaan valita säästöpankin ja isäntien kannalta sopivin. Tunnistautuminen on mahdollista toteuttaa esimerkiksi vahvan tunnistautumisen, nimenhuudon, ääni- tai videoyhteyden, teknisen apuvälineen chat-toiminnon tai etäosallistumislinkin ja käyttäjätunnusten kautta tapahtuvaa tunnistautumista apuna käyttäen. Kokoukseen osallistuvina pidetään vain niitä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan ennen kokousta tai niitä, jotka voivat käyttää äänioikeuttaan kokouksen aikana. Lisäedellytykset ovat tarpeen isäntien kokousten päätösvaltaisuuden varmistamiseksi ja päätöksenteon toimivuuden turvaamiseksi. Mahdollisesti ennakkoäänestyksen kohteena oleva päätösehdotus on otettava muuttamattomana päätöksenteon kohteeksi isäntien kokoukseen. Tarkoituksena on estää se, että pohjaehdotusta muuttamalla tai jättämällä pohjaehdotuksen esittämättä kokouksessa voisi käytännössä mitätöidä ennakkoäänet tai aikaan saada epävarmuuden siitä, mitä kokous on päättänyt asiassa.
44 a §. Pykälä olisi uusi ja siihen sisällytettäisiin voimassa olevan 44 §:n 2 momentin säännökset isäntien kokousta koskevan kutsun toimittamisesta. Lisäksi pykälään lisättäisiin määräykset kutsun tarkemmasta sisällöstä. Pykälän 2 ja 3 momentti sisältäisi säännökset jatkokokouksista.
Pykälän 1 momentin ensimmäinen virke vastaisi nykyisen lain 44 §:n 2 momentin ensimmäistä virkettä, jonka mukaan kutsu isäntien kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja, jollei säännöissä ole määrätty pitempää aikaa, viimeistään viikkoa ennen kokousta. Momenttiin lisättäisiin uutena määräys siitä, että kutsussa on mainittava 44 §:n 2—4 momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä, osallistumisen teknisestä toteutuksesta, siihen liittyvästä isännän puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä.
Mikäli säästöpankin hallitus päättäisi tarjota isännille esimerkiksi mahdollisuuden esittää kysymyksiä ennen kokousta tai kokouksen aikana muuten kuin suullisesti, ja näihin kysymyksiin olisi tarkoitus vastata kirjallisesti vasta kokouksen jälkeen, kyseisestä puhevallan rajoituksesta ja kokousmenettelystä olisi momentin mukaan mainittava kokouskutsussa. Kokouskutsusta olisi myös tultava ilmi esimerkiksi etäyhteyden käyttöön liittyvät tekniset edellytykset, kuten päätelaitteen, käyttöjärjestelmän, selaimen ja tietoliikenneyhteyden vähimmäisvaatimukset, etäyhteyden luomiseen tarvittavat toimet (esimerkiksi linkin ja tunnusten saaminen ja käyttäminen sekä mahdollisesti tarvittavan ohjelmiston lataaminen) ja etäyhteyden käyttöohjeet sekä mahdollinen käyttäjätuki ennen kokousta ja kokouksen aikana. Kutsussa voidaan myös viitata pankin nettisivulta saatavaan yksityiskohtaisempaan ohjeistukseen. Ohjeistusta voidaan tarvittaessa täydentää kutsun toimittamisen jälkeen, kunhan isännälle jää riittävästi aikaa valmistautua etäyhteyden edellytysten täyttämiseen ja käytön opetteluun.
Pykälän 2 momentti vastaisi sisällöltään voimassaolevan lain 44 §:n 2 momentin toista, kolmatta ja neljättä lausetta. Momentti sääntelisi siis menettelyä tilanteessa, jossa päätöksen tekeminen isäntien kokouksessa siirrettäisiin jatkokokoukseen. Käytännössä jatkokokoukseen siirtäminen on voitu toteuttaa isäntien kokouksen päätöksellä puheenjohtajan ehdotuksesta. Jatkokokoukseen on voitu siirtää asioita, jotka vaativat esimerkiksi syvällisempää keskustelua, lisäselvityksiä tai päätöksentekoa useammassa kokouksessa.
Säästöpankkilaissa ei kuitenkaan ole säädetty isäntien kokouksen lyhytaikaisesta keskeyttämisestä esimerkiksi kokousjärjestelyiden häiriön vuoksi. Sen sijaan 2 momentissa tarkoitettu jatkokokous voi olla pidemmänkin ajan kuluttua alkuperäisen aloitetun kokouksen keskeyttämisestä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa tietoliikenneyhteyden tai muu kokouksen järjestämisessä käytetyn teknisen apuvälineen toimintahäiriö voi vaikuttaa kokouksen päätösten pätevyyteen ja on syytä olettaa häiriön korjaamisen viivästyttävän kokousta olennaisesti. Säännös ei koske lyhytkestoisia häiriöitä, joiden ajaksi puheenjohtaja voi keskeyttää kokouksen lyhyeksi ajaksi. Kokoustauosta ei tarvitse lähettää osallistujille erillistä viestiä, vaan lähtökohtaisesti etäosallistujienkin tulisi odottaa yhteyden muodostumista uudelleen.
Tällöin kokouksen puheenjohtaja voisi päättää kokouksen keskeyttämisestä ja jatkamisesta kymmenen arkipäivän kuluessa kokouskutsun mukaisesta aloitushetkestä. Edellytyksenä olisi, että keskeytys, mahdollisen jatkamisen ajankohta sekä mahdollisesti uusi tekninen toteutus olisivat saatettavissa hyvissä ajoin niiden isäntien tietoon, joilla oli oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshetkellä. Kokouksen keskeytystarpeeseen voidaan varautua siten, että ainakin etäyhteyden kautta osallistuvilta isänniltä pyydetään etäyhteyttä koskevan pyynnön yhteydessä sellainen sähköinen yhteystieto, jonka avulla osakkeenomistajille voi viivästyksettä ilmoittaa kokouksen keskeytyksestä ja mahdollisesta jatkamisesta. Koska kyse ei olisi pykälän 2 momentissa tarkoitetusta varsinaisesta jatkokokouksesta, osallistumaan oikeutettuja olisivat ensisijaisesti ne isännät, jotka ovat osallistuneet keskeytyneeseen kokoukseen.
Momentti mahdollistaisi varautumisen mahdollisiin tietoliikenneyhteydessä tai teknisen apuvälineen käytössä ilmeneviin toimintahäiriöihin, joilla voisi olla vaikutuksia isäntien kokouksen päätösvaltaisuuteen ja sitä kautta päätösten pätevyyteen. Mikäli puheenjohtaja katsoisi tai voisi olettaa kokouksen päätösvaltaisuuden vaarantuvan tietoliikenneyhteyden tai teknisen apuvälineen toimintahäiriön vuoksi, voitaisiin asian käsittely siirtää jatkokokoukseen 3 momentissa säädetyn mukaisesti.
Isäntien kokouksen päätösvaltaisuuden edellytyksenä 45 §:n 1 momentin mukaan on vaatimus vähintään isännistön kolmanneksen ja ainakin kuuden isännän paikalla olosta. Vaatimus on ymmärrettävä edellytykseksi, jonka on täytyttävä ainakin kaikkien päätöksentekoa vaativien asiakohtien tai päätösehdotusten käsittelyn yhteydessä. Perinteisissä kokouspaikalla pidettävissä isäntien kokouksissa päätösvaltaisuuden toteamiseen ei ole liittynyt erityisiä ongelmia, sillä päätösvaltaisuus on yleensä todettu kokouksen alussa esimerkiksi osallistujien nimenhuudolla. Kokouksen puheenjohtajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että kokouksen päätösvaltaisuuteen liittyvien edellytykset täyttyvät riippumatta siitä, miten isäntien kokous järjestetään. Kokouksen on siis oltava päätösvaltainen esimerkiksi myös niin sanottujen hybridikokousten ja ilman kokouspaikkaa pidettävien kokousten yhteydessä kokouspaikalla pidettävää kokousta vastaavalla tavalla. Mikäli isäntien kokous ei ole ollut päätösvaltainen, kokouksessa tehtyjä päätöksiä voi rasittaa epäily pätemättömyydestä. Puutteet kokouksen päätösvaltaisuudessa voivat tietyissä tilanteissa johtaa myös vahingonkorvausvelvollisuuteen.
Kokouksen päätösvaltaisuus voi luonnollisesti muuttua kokouksen aikana myös kokouspaikalla pidettävissä kokouksissa saapuvilla olevien isäntien lukumäärän mukaan. Etäosallistumiskeinoja käytettäessä tietoliikenneyhteyden tai osallistumisessa käytetyn teknisen apuvälineen toimintahäiriöt voivat johtaa tilanteisiin, joissa päätösvaltaisuudessa tapahtuu kokouksen kuluessa tavallista enemmän muutoksia. Tällöin hybridikokouksessa tai ilman kokouspaikkaa järjestettävässä isäntien kokouksessa päätösvaltaisuuden varmistaminen myös kokouksen kuluessa voi olla perusteltua. Koska päätösvaltaisuuden toteaminen esimerkiksi niin sanotussa hybridikokouksessa tai ilman kokouspaikkaa järjestettävässä kokouksessa eroaa eräiltä osin fyysisestä kokouksesta niissä käytettävien teknisten apuvälineiden vuoksi, myös kokouksen päätösvaltaisuuden varmistamiseen liittyviä käytäntöjä on tarpeellista täsmentää.
Hybridikokouksena tai ilman kokouspaikkaa järjestettävässä kokouksen päätösvaltaisuus voidaan todeta useilla tavoilla. Puheenjohtaja voi todeta kokouksen päätösvaltaiseksi esimerkiksi tarkastamalla osallistujalistan, jos kokouksen järjestämisessä käytetty tekninen apuväline tuottaa tosiaikaisen ja luotettavan yhteenvedon kokoukseen osallistujista. Päätösvaltaisuuden toteamisessa tukea voidaan saada myös osallistujien sähköistä tunnistautumista koskevasta vaatimuksesta. Kokouksen päätösvaltaisuus voidaan varmistaa myös isäntien nimenhuudolla, joka voidaan käytössä olevan teknisen apuvälineen toiminnallisuuksista riippuen toteuttaa esimerkiksi ääniyhteyden ja sitä mahdollisesti täydentävän kuvayhteyden välityksellä. Vaihtoehtoisesti nimenhuuto voidaan toteuttaa kirjallisen kommenttitoiminnon, kuten chat-toiminnon, välityksellä. Mikäli kokouksen päätösvaltaisuudesta syntyy epävarmuutta kokouksen kuluessa tai yksittäisen asiakohtaa tai päätösehdotusta koskevan päätöksenteon yhteydessä, voidaan kokouksessa suorittaa uusi nimenhuuto puheenjohtajan päätöksellä tai isännän esityksestä. Mikäli pankki tarjoaa ennakkoäänestysmahdollisuuden ennen kokousta, ennakkoäänestykseen käytetyn palvelun avulla voidaan myös arvioida ennakkoäänestäneiden isäntien määrä ja vaikutus kokouksen päätösvaltaisuuteen. Edellä esimerkinomaisesti mainittuja keinoja voidaan käyttää kokouksen päätösvaltaisuuden toteamiseen, mutta käytettävän teknisen apuvälineen ominaisuuksista johtuen päätösvaltaisuuden toteamiseksi käytössä olevia keinoja voi olla muitakin tai ne voivat uuden teknologian myötä olennaisesti muuttua. Kokouksen aikana tehdyt havainnot kokouksen päätösvaltaisuudesta voidaan myös merkitä kokouspöytäkirjaan.
Isäntien kokouksen päätösvaltaisuuden toteamisessa on huomioitava myös ehdotetun 44 §:n 5 momentti. Momentin mukaan lisäedellytyksiä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun hybridikokouksen tai ilman kokouspaikkaa pidettävän kokouksen ja 4 momentissa tarkoitetun osallistumismahdollisuuden osalta kokoukseen osallistuvina pidetään vain niitä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan ennen kokousta tai jotka voivat käyttää äänioikeuttaan kokouksen aikana. Kokouksen päätösvaltaisuuden arvioinnissa tulee siis huomioida myös mahdolliset annetut ennakkoäänet, mikäli pankin hallitus on mahdollistanut ennakkoäänestämisen ennen kokousta. Ennakkoäänen antanut isäntä lasketaan kokoukseen osallistujaksi. Jotta isäntien yhdenvertainen kohtelu voitaisiin taata ja kokouksen päätösvaltaisuus voisi olla selkeästi todettavissa, ennakkoäänestyksen kohteena oleva päätösehdotus tulee säilyttää muuttamattomana isäntien kokouksen aikana.
Ennakkoäänestäminen ei rajoita isännän oikeutta osallistua isäntien kokoukseen tai ennakkoäänillä annetun äänen muuttamista kokouksessa toiseksi. Äänen muuttaminen ei ole kokouksen päätösvaltaisuuden näkökulmasta ongelmallista, mikäli ennakkoäänestykseen ja kokouksen aikaiseen äänestykseen käytetään samaa järjestelmää.
Päätösvaltaisuuden toteamiseen liittyvistä teknisistä yksityiskohdista on muun muassa teknologisen nopean kehityksen näkökulmasta perustellumpaa määrätä säästöpankkilain sijaan tarkemmin joko säästöpankin säännöissä tai itsesääntelynä tuotettavissa etäosallistumista koskevissa suosituksissa.
44 b §. Pykälä olisi uusi, ja se koskisi ylimääräisen isäntien kokouksen pitämistä.
Pykälän 1 momentti vastaisi sisällöltään nykyisen lain 44 §:n 3 momenttia, joka koskee ylimääräisen isäntien kokouksen koolle kutsumiseen oikeutettuja tahoja sekä kokouskutsun toimittamista. Momenttiin tehtäisiin tekninen täsmennys, jossa lääninhallitus korvattaisiin nykytilaa vastaavasti aluehallintovirastolla.
Pykälän 2 momentti vastaisi aineellisesti voimassaolevan lain 44 §:n 4 momenttia, joka sisältää tallettajien ja kantarahasto-osuuden omistajien oikeuden saada asia isäntien kokouksen käsiteltäväksi.
45 §. Pykälän 1–3momentti säilyisi muuttumattomana. Uusi 4 momentti sisältäisi isäntien kokouksessa muuten kuin suullisesti esitettyjen kysymysten moderointiin liittyvät säännöt.
Isännällä olisi ehdotetun 45 §:n 3 momentin mukaan oikeus käyttää puhe- ja äänivaltaa isäntien kokouksessa. Voimassa oleva säästöpankkilaki ei kuitenkin sisällä varsinaisia säännöksiä säästöpankin johdon vastausvelvollisuudesta isäntien kokouksessa. Nykytilassa säästöpankin johto käytännössä kuitenkin vastaa kokouksessa esitettyihin kysymyksiin. Kysymyksiin vastaamisen helpottamiseksi pykälään ehdotettaisiin lisättäväksi uusi 4 momentti, joka koskisi oikeutta yhdistellä ja muokata muuten kuin suullisesti kokouksen aikana esitettyjä kysymyksiä ja puheenvuoroja ennen niiden saattamista kokoukseen osallistuvien nähtäväksi tai kuultavaksi. Momentti koskee vain puheenvuoroja, jotka käytetään muuten kuin suullisesti kokouksen aikana ja joiden esittämistä isäntien kokoukselle ja joihin vastaamista ei ole rajoitettu jo kokouskutsussa 44 §:n 4 momentin mukaisesti. Moderointioikeus kohdistuisi esimerkiksi kokoussovelluksen chat-toiminnon kautta kokouksen aikana esitettyihin kirjallisiin kommentteihin ja kysymyksiin. Säästöpankin hallitus voi 44 §:n 4 momentin mukaisesti tarjota kyseisen osallistumismahdollisuuden isännille, ellei säästönpankin säännöissä muuta määrätä.
Momentissa tarkoitettu menettely olisi kuitenkin sallittua vain, jos se olisi tarpeen isäntien kokouksen keston rajoittamiseksi kohtuullisella tavalla, se helpottaisi kokouksen seuraamista, se olisi omiaan turvaamaan kokouksen asianmukaisen kulun ja se ei olennaisesti muuttaisi puheenvuorojen sisältöä. Säännökset eivät siis koskisi isäntien kokouksessa suullisesti esitettyjä kysymyksiä ja puheenvuoroja. Menettelyn periaatteista tulisi päättää ennalta isäntien kokouksen alussa. Lisäksi alkuperäiset puheenvuorot tulisi säilyttää vähintään vuoden ajan isäntien kokouksesta.
Hallitus voi antaa yhdistettyihin ja muokattuihin kysymyksiin yhden vastauksen. Vastaus on esitettävä kokoukseen osallistuneille isännille ennen päätöksentekoa. Momentti ei vaikuta isäntien kokouksen puheenjohtajalla vakiintuneesti olevaan mahdollisuuteen keskeyttää tai evätä sellainen puheenvuoro, joka ei esimerkiksi liity käsiteltävänä olevaan asiaan. Isäntien kokoukseen liittymättömiä kysymyksiä ei myöskään tarvitse saattaa muiden isäntien tietoon eikä niihin tarvitse vastata.
48 §. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin tekninen täsmennys, jonka myötä viittaus 44 §:ään muutettaisiin viittaukseksi 44 b §:ään. Lisäksi säännökseen tehtäisiin muutamia kielellisiä täsmennyksiä.
7.2
Laki hypoteekkiyhdistyksistä
12 §. Pykälään lisättäisiin uusi 2–6 momentti. Samalla pykälän nykyinen 1 momentti säilyisi sisällöltään ja sijainniltaan muuttumattomana ja nykyinen 2 momentti siirtyisi täydennetyllä sisällöllä uudeksi 7 momentiksi.
Pykälän 1 momentti, joka koskee jäsenten päättämisvallan käyttöä hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa, pysyisi voimassa olevassa muodossaan. Momentin mukaan päättämisvaltaa käyttävät kokouksessaläsnä olevat jäsenet.
Pykälän 2 momentti olisi uusi. Sen mukaan hallitus voisi sallia hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen osallistumisen myös siten, että jäsen käyttäisi oikeuksiaan täysimääräisesti tietoliikenneyhteyden ja muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jollei pykälän 7 momentissa tarkoitetusta jäsenen äänioikeuden käyttöä koskevasta ilmoituksesta muuta johdu ja jollei hypoteekkiyhdistyksen säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen kokouksen järjestämistä. Säännös olisi tarpeen, jotta etäosallistuminen kokoukseen niin sanotussa hybridikokouksen muodossa olisi mahdollista. Hypoteekkiyhdistyksen säännöissä voitaisiin kuitenkin rajoittaa tai kieltää tällainen osallistuminen.
Oletusarvoisena lähtökohtana momentissa tarkoitettujen hybridikokousten järjestämiselle pidetään sitä, että jäsenellä on oikeus käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan kokouksessa. Etäyhteyden avulla osallistuvalla jäsenillä on esimerkiksi oltava mahdollisuus käyttää puhevaltaa vähintään suullisesti ja äänestää 1 momentissa tarkoitettua kokousta vastaavalla tavalla. Lisäksi jäsenillä tulisi olla oikeus käyttää täysimääräisesti muitakin oikeuksia. Momentti sisältäisi viittauksen pykälän 7 momenttiin, joka muodostaisi kuitenkin soveltuessaan poikkeuksen edellä esitetystä pääsäännöstäjäsenen äänioikeuden käytön osalta. Pykälän uudeksi 7 momentiksi siirtyvän nykyisen 2 momentin mukaan jäsenen on ilmoitettava hypoteekkiyhdistykselle viimeistään kolme päivää ennen kokousta halustaan käyttää äänioikeutta kokouksessa. Edellytyksenä on lisäksi se, että hypoteekkiyhdistyksen säännöt vaativat edellä mainittua ennakollista ilmoittautumista. Mikäli hypoteekkiyhdistys ei vastaanottaisi määräajassa äänioikeuden käyttöä koskevaa ilmoitusta, ei jäsen voi käyttää hybridikokouksessa äänioikeutta. Säännös ei kuitenkaan vaikuttaisi jäsenen oikeuteen käyttää täysimääräisesti muita oikeuksia hybridikokouksessa, kuten oikeutta osallistua kokoukseen tai käyttää kysely- tai puhevaltaa. Pykälän 5 momentin mukaan tällaista jäsentä pidettäisiin myös kokoukseen osallistujana. Äänioikeudettoman jäsenen osallistuminen kokoukseen jätettäisiin kuitenkin ääntenlaskun yhteydessä huomiotta. Hypoteekkiyhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että hybridikokouksia ei järjestetä lainkaan tai että hybridikokous voidaan järjestää vain tietyistä asioista. Toisaalta hypoteekkiyhdistyksen säännöissä ei voida rajoittaa jäsenen täysimäärisiä oikeuksia hybridikokouksessa.
Pykälän ehdotetun 3 momentin mukaan hypoteekkiyhdistyksen kokous voidaan hallituksen päätöksellä järjestää myös siten, että jäsenet käyttävät 1 momentissa tarkoitettua päätösvaltaansa täysimääräisesti ja ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jollei pykälän 7 momentissa tarkoitetusta jäsenen äänioikeuden käyttöä koskevasta ilmoituksesta muuta johdu. Lisäksi edellytettäisiin, että hypoteekkiyhdistyksen sääntöjen mukaan tällaisen hypoteekkiyhdistyksen kokouksen järjestämistä ei ole rajoitettu tai kielletty. Momentti mahdollistaisi siis kokonaan etäosallistumiseen perustuvat ilman kokouspaikkaa järjestettävät hypoteekkiyhdistyksen kokoukset, mikäli tällaiset kokoukset olisivat yhdistyksen säännöissä sallittuja.
Oletusarvoisena lähtökohtana ilman kokouspaikkaa pidettävien kokousten järjestämiselle pidetään sitä, että jäsenellä on oikeus käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan kokouksessa siten kuin edellä 2 momentin yhteydessä esitetään. Jotta jäsenet voisivat käyttää kokouksessa oikeuksiaan, kaikilla jäsenillä on oltava yhtäläinen perinteistä fyysistä hypoteekkiyhdistyksen kokousta vastaava mahdollisuus käyttää oikeuksiaan etäyhteyden kautta. Uusi 3 momentti sisältäisi 2 momenttia vastaavasti viittauksen 7 momenttiin, joka muodostaisi soveltuessaan poikkeuksen jäsenen täysimääräisten oikeuksien käyttämistä koskevasta pääsäännöstä äänioikeuden osalta. Jäsenen äänioikeuden rajoittamiseen sovellettaisiin edellä 2 momentin yhteydessä avattuja periaatteita.
Momentti ei rajoita hypoteekkiyhdistyksen mahdollisuutta tarjota jäsenille erillistä kokoontumistilaa, josta käsin jäsenet voivat osallistua kokoukseen kokousjärjestelmän kautta.
Pykälän uusi 4 momentti antaisi hallitukselle oikeuden päättää hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen osallistumisesta edellä mainittujen 1–3 momentissa tarkoitetun täysimääräisen kokousosallistumisen lisäksi postin taikka tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla ennen hypoteekkiyhdistyksen kokousta tai kokouksen aikana. Tällainen osallistuminen olisi mahdollista, ellei hypoteekkiyhdistyksen säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen osallistumiskeinon tarjoamista. Momentin perusteella osallistuvien jäsenten oikeuksien käyttämistä voitaisiin rajoittaa. Hallitus voisi päättää, että momentissa tarkoitetulla osallistumiskeinolla voi käyttää vain osaa jäsenen oikeuksista ja että oikeutta voi käyttää vain hallituksen päättämällä tavalla, jollei säännöissä toisin määrätä. Hypoteekkiyhdistyksen hallitus voi esimerkiksi tarjota suullista puhevallan käyttämistä täydentäviä osallistumisvaihtoehtoja ennen kokousta tai sen aikana. Kysymyksiä voidaan esimerkiksi esittää kokoussovelluksen chat-toiminnon kautta. Kirjallisiin kysymyksiin vastaamista voidaan kuitenkaan rajoittaa 12 a §:n mukaisesti.
Hypoteekkiyhdistys voi myös tarjota osallistujille esimerkiksi ennakkoäänestys-, kysely- tai ehdotuksenteko-oikeuden ennen kokousta. Mikäli ennakkoäänestysmahdollisuutta tarjotaan, tulee hallituksen huolehtia siitä, että ennakkoäänestyksen kohteena oleva päätösehdotus otetaan muuttamattomana hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen tämän pykälän 5 momentin mukaisesti. Ennakkoäänestäminen ei rajoita jäsenen oikeutta osallistua hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen tai muuttaa ennakkoäänillä asiassa antamaansa kantaa kokouksessa toiseksi. Ennakkoäänestyskannan muuttaminen etänä kokouksen aikana lisää ennakkoäänestysvaihtoehdon käytettävyyttä jäsenten kannalta, koska heidän ei tarvitse varautua paikalla osallistumiseen ennakkoäänen antamisen jälkeisten olosuhteiden muutosten varalta. Hypoteekkiyhdistyksen säännöissä voidaan velvoittaa hallitus tarjoamaan tässä momentissa tarkoitettuja lisäosallistumiskeinoja tai rajoittaa hallituksen oikeutta niiden tarjoamiseen.
Hypoteekkiyhdistyksen kokouksen kokouskutsusta säädetään tarkemmin 15 §:n 2 momentissa. Kutsusta on käytävä selkeästi ilmi, jos kokouksessa käytetään tämän pykälän 4 momentissa tarkoitettuja lisäosallistumismahdollisuuksia ja että lisäosallistumismahdollisuuksia käyttäminen ei vastaa 2 momentissa tarkoitettua täysimääräiset osallistumisoikeudet sisältävää hybridikokousta.
Pykälän uusi 5 momentti asettaisi lisäedellytyksiä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun kokouksen sekä 4 momentissa tarkoitetun osallistumismahdollisuuden järjestämiselle. Momentin mukaan edellytyksenä olisi, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voitaisiin selvittää 1 momentin mukaisiin kokousmenettelyihin verrattavalla tavalla. Käytännössä jäsenen henkilöllisyyden selvittämiseksi voidaan käyttää useita keinoja, joista voidaan valita hypoteekkiyhdistyksen ja jäsenten kannalta sopivin. Tunnistautuminen on mahdollista toteuttaa esimerkiksi vahvan tunnistautumisen, nimenhuudon, ääni- tai videoyhteyden tai teknisen apuvälineen chat-toiminnon tai etäosallistumislinkin ja käyttäjätunnusten kautta tapahtuvaa tunnistautumista apuna käyttäen.
Kokoukseen osallistuvina pidettäisiin niitä, jotka osallistuvat pykälän 2 ja 3 momentissa tarkoitetun mukaisesti osallistuvia sekä niitä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan ennen kokousta. Säännöksen mukaan kokoukseen osallistujia ovat siten hybridikokoukseen tai ilman kokouspaikkaa järjestettävään kokoukseen osallistuvat jäsenet, vaikka he eivät voisi 7 momentista johtuvista syistä käyttää kokouksessa äänioikeuttaan. Äänioikeudettoman jäsenen osallistuminen kokoukseen ei kuitenkaan vaikuttaisi ääntenlaskuun, vaan jäsenet osallistuminen jätettäisiin ääntenlaskun yhteydessä huomiotta. Mikäli hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa oleva päätösehdotus olisi ennakkoäänestyksen kohteena, tulisi se ottaa muuttamattomana päätöksenteon kohteeksi yhdistyksen kokouksessa. Tarkoituksena on estää se, että pohjaehdotusta muuttamalla tai jättämällä pohjaehdotuksen esittämättä kokouksessa voisi käytännössä mitätöidä ennakkoäänet tai aikaan saada epävarmuuden siitä, mitä kokous on päättänyt asiassa. Äänioikeuttaan hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa ennakkoon käyttäneet jäsenet otetaan huomioon ääntenlaskussa.
Pykälän uuden 6 momentin nojalla hypoteekkiyhdistyksen kokouksen puheenjohtaja voisi päättää kokouksen keskeyttämisestä ja jatkamisesta kymmenen arkipäivän kuluessa kokouskutsun mukaisesta kokouksen aloitushetkestä, jos tietoliikenneyhteys tai muu tekninen apuväline toimisi puutteellisesti ja voisi vaikuttaa kokoukseen päätösten pätevyyteen. Momentilla varmistettaisiin etäyhteyksin osallistuvien jäsenten oikeuksien toteutuminen sekä toisaalta kokouksissa tapahtuvan päätöksenteon edellytykset. Edellytyksenä kokouksen keskeyttämiselle ja jatkamiselle olisi, että keskeytys ja mahdollinen jatkamisen ajankohta ja osallistumiseen mahdollisesti tarvittava uusi tekninen toteutus saatetaan hyvissä ajoin ennen kokouksen jatkamista niiden jäsenten tietoon, joilla oli oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshetkellä.
Kokouksen keskeytystarpeeseen voidaan varautua siten, että ainakin etäyhteyden kautta osallistuvilta jäseniltä pyydetään etäyhteyttä koskevan pyynnön yhteydessä sellainen sähköinen yhteystieto, jonka avulla osakkeenomistajille voi viivästyksettä ilmoittaa kokouksen keskeytyksestä ja mahdollisesta jatkamisesta. Osallistumaan oikeutettuja olisivat ensisijaisesti ne jäsenet, jotka ovat osallistuneet keskeytyneeseen kokoukseen. Säännös ei koske lyhytkestoisia häiriöitä, joiden ajaksi puheenjohtaja voi keskeyttää kokouksen lyhyeksi ajaksi. Kokoustauosta ei tarvitse lähettää osallistujille erillistä viestiä, vaan lähtökohtaisesti etäosallistujienkin tulisi odottaa yhteyden muodostumista uudelleen.
Pykälän nykyinen 2 momentti, joka velvoittaa jäsenen ilmoittamaan hypoteekkiyhdistykselle halusta käyttää äänioikeutta kokouksessa, siirtyisi 7 momentiksi. Säännöksen mukaan hypoteekkiyhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että jäsenen, joka haluaa käyttää kokouksessa äänioikeuttaan, tulee ilmoittaa tästä hypoteekkiyhdistykselle. Määräaika johon mennessä kyseinen ilmoitus tulee tehdä, saa olla enintään kolme vuorokautta ennen kokousta. Tällöin äänioikeutta hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa ei ole sellaisella jäsenellä, joka tekee ilmoituksen määräajan jälkeen tai joka ei tee ilmoitusta lainkaan. Selvyyden vuoksi todetaan, että mikäli hypoteekkiyhdistyksen hallitus on päättänyt tarjota jäsenille 4 momentissa tarkoitettuna osallistumiskeinona ennakkoäänestyksen, momentti ei rajoita tällaisen ennakkoon äänestäneen jäsenen oikeutta osallistua hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen tai muuttaa ennakkoäänillä asiassa antamaansa kantaa kokouksessa toiseksi.
12 a §. Jäsenillä on 12 §:n 1 momentin mukaan oikeus käyttää päättämisvaltaa hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa. Vaikka laki ei sisälläkään varsinaista mainintaa jäsenen puhevallasta tai kyselyoikeudesta, päättämisvallan katsotaan sisältävän myös nämä jäsenen oikeudet. Voimassa oleva hypoteekkiyhdistystä annettu laki ei myöskään sisällä säännöksiä hypoteekkiyhdistyksen johdon vastausvelvollisuudesta hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa. Nykytilassa hypoteekkiyhdistyksen johto kuitenkin käytännössä vastaa kokouksessa esitettyihin kysymyksiin. Kysymyksiin vastaamisen helpottamiseksi lakiin ehdotettaisiin lisättäväksi uusi12 a §, joka koskisi oikeutta yhdistellä ja muokata 12 §:n 4 momentin perusteella muuten kuin suullisesti kokouksen aikana esitettyjä kysymyksiä ja puheenvuoroja ennen niiden saattamista kokoukseen osallistuvien nähtäväksi tai kuultavaksi Momentti koskee vain puheenvuoroja, jotka käytetään muuten kuin suullisesti kokouksen aikana ja joiden esittämistä hypoteekkiyhdistyksen kokoukselle ja joihin vastaamista ei ole rajoitettu jo kokouskutsussa 12 §:n 4 momentin mukaisesti.
Moderointioikeus kohdistuisi esimerkiksi kokoussovelluksen chat-toiminnon kautta kokouksen aikana esitettyihin kirjallisiin kommentteihin ja kysymyksiin. Hypoteekkiyhdistyksen hallitus voi 12 §:n 4 momentin mukaisesti tarjota kyseisen osallistumismahdollisuuden jäsenille, ellei hypoteekkiyhdistyksen säännöissä muuta määrätä. Säännökset eivät näin ollen koskisi hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa suullisesti esitettyjä kysymyksiä ja puheenvuoroja.
Edellytyksenä edellä mainitulle menettelylle olisi, että menettely on tarpeen hypoteekkiyhdistyksen kokouksen keston rajoittamiseksi kohtuullisella tavalla, menettely helpottaa kokouksen seuraamista, on omiaan turvaamaan kokouksen asianmukaisen kulun ja että se ei olennaisesti muuta puheenvuorojen sisältöä. Tällaisen menettelyn periaatteista tulisi päättää kokouksen alussa tai vaihtoehtoisesti niistä olisi määrättävä hypoteekkiyhdistyksen säännöissä. Alkuperäiset muuten kuin suullisesti kokouksen aikana esitetyt puheenvuorot tulisi säilyttää vähintään vuoden verran yhdistyksen kokouksesta.
Hallitus voi antaa yhdistettyihin ja muokattuihin kysymyksiin yhden vastauksen. Vastaus on esitettävä kokoukseen osallistuville jäsenille ennen päätöksentekoa. Pykälä ei vaikuta kokouksen puheenjohtajalla vakiintuneesti olevaan mahdollisuuteen keskeyttää tai evätä sellainen puheenvuoro, joka ei esimerkiksi liity käsiteltävänä olevaan asiaan. Hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen liittymättömiä kysymyksiä ei myöskään tarvitse saattaa muiden jäsenten tietoon eikä niihin tarvitse vastata.
15 §. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka myötä nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi ilman sisällöllisiä muutoksia. Pykälän 1 momentti säilyisi sisällöllisesti ennallaan. Uusi 2 momentti koskisi hypoteekkiyhdistyksen kokouksen kutsun vähimmäisvaatimuksia. Kokouskutsussa olisi mainittava 12 §:n 2–4 momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä, osallistumisen teknisestä toteutuksesta, siihen liittyvistä saman pykälän 4 momentissa tarkoitetuista jäsenen puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä.
Mikäli hypoteekkiyhdistyksen hallitus päättäisi tarjota jäsenille esimerkiksi mahdollisuuden esittää kysymyksiä ennen kokousta tai kokouksen aikana muuten kuin suullisesti, ja näihin kysymyksiin olisi tarkoitus vastata kirjallisesti vasta kokouksen jälkeen, kyseisestä puhevallan rajoituksesta ja kokousmenettelystä olisi momentin mukaan mainittava kokouskutsussa. Kokouskutsusta olisi myös tultava ilmi esimerkiksi etäyhteyden käyttöön liittyvät tekniset edellytykset, kuten päätelaitteen, käyttöjärjestelmän, selaimen ja tietoliikenneyhteyden vähimmäisvaatimukset, etäyhteyden luomiseen tarvittavat toimet (esimerkiksi linkin ja tunnusten saaminen ja käyttäminen sekä mahdollisesti tarvittavan ohjelmiston lataaminen) ja etäyhteyden käyttöohjeet sekä mahdollinen käyttäjätuki ennen kokousta ja kokouksen aikana. Kutsussa voidaan myös viitata hypoteekkiyhdistyksen nettisivulta saatavaan yksityiskohtaisempaan ohjeistukseen. Ohjeistusta voidaan tarvittaessa täydentää kutsun toimittamisen jälkeen, kunhan jäsenille jää riittävästi aikaa valmistautua etäyhteyden edellytysten täyttämiseen ja käytön opetteluun.