2.1
Tarkasteluasetus
Tarkasteluasetuksella EMIR-asetukseen toteutettavat muutokset ovat osa komission sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa Euroopan komission ohjelmaan (REFIT). Ehdotuksen tavoitteena on vähentää suhteettomia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa vaarantamatta kuitenkaan rahoitusmarkkinoiden vakautta.
Määritelmät
Tarkasteluasetuksella muutetaan EMIR-asetuksen 2 artiklan 8 kohtaa, jonka mukaan finanssialalla toimivalla vastapuolella tarkoitetaan jatkossa sijoituspalveluyritystä, luottolaitosta, vakuutusyritystä, jälleenvakuutusyritystä, yhteissijoitusyritystä ja tilanteen mukaan sen rahastoyhtiötä, ammatillista lisäeläkettä tarjoavaa laitosta, vaihtoehtoista sijoitusrahastoa ja arvopaperikeskusta.
Määritysvelvollisuus, toimilupa ja raportointi
Tarkasteluasetuksessa asetetaan OTC-johdannaissopimuksille määritysvelvollisuus, kun sopimukset on tehty 4 artiklassa määriteltyjen osapuolten välillä. Lisäksi artiklassa asetetaan uutena velvollisuutena velvoite tarjota määrityspalveluita reiluin, kohtuullisin, syrjimättömin ja avoimin kaupallisin ehdoin (4 artiklan 3 a kohta). Tarkasteluasetuksen 4 a artiklassa säädetään määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvista finanssialalla toimivista vastapuolista, jotka ovat määritysvelvollisia yhteenlaskettujen johdannaispositioidensa summan ylittäessä niille asetetut määrityskynnysarvot. Artiklan nojalla määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvat myös sellaiset finanssialalla toimivat vastapuolet, jotka eivät laske positioitaan. Sekä 4 artiklan 3 a kohta että uusi 4 a artikla kuuluvat EMIR-asetuksen II osastoon, jonka sääntöjen rikkomisesta jäsenvaltioiden on määrättävä seuraamuksia koskevat säännöt ja huolehdittava niiden täytäntöönpanosta EMIR-asetuksen 12 artiklan mukaisesti. Tarkasteluasetuksella 6 artiklaan lisätään täsmennys, jonka mukaan ESMAn on poistettava keskusvastapuoli OTC-johdannaisten rekisteristä, jos keskusvastapuolella ei ole enää asianmukaista toimilupaa.
Asetuksen uudessa 6 a artiklassa komissiolle annetaan mahdollisuus keskeyttää määritysvelvollisuus tilapäisesti. Keskeyttämistä voi pyytää joko ESMA tai 22 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen ESMAn välityksellä. Lisäksi artiklassa säädetään määräaikaisen määritysvelvollisuuden keskeyttämiseen liittyvästä prosessista, keskeyttämispäätöksen julkistamisesta sekä keskeytyksen määräajoista.
Asetuksen 9 artiklassa määritellään ne johdannaissopimukset, jotka vastapuolten ja keskusvastapuolten tulee raportoida kauppatietorekisterille tai ESMAlle. Lisäksi artiklassa säädetään raportoinnista ja tietojen oikeellisuudesta vastuullisista tahoista. Tarkasteluasetuksen myötä vastuu raportointivelvollisuudesta siirtyy finanssialalla toimivalle vastapuolelle pienen finanssialan ulkopuolella toimivan vastapuolen tiedoista. Pienellä finanssialan ulkopuolisella vastapuolella on kuitenkin velvollisuus antaa ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavat tiedot finanssialalla toimivalle vastapuolelle. Lisäksi artiklassa määritellään yhteissijoitusyritysten, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan ja lisäeläkelaitoksen tiedonantovelvollisuutta koskevat periaatteet.
Finanssialan ulkopuolisten vastapuolten velvollisuudesta ilmoittaa OTC-johdannaispositioita koskevan määrityskynnysarvon ylittymisestä säädetään asetuksen 10 artiklassa. Finanssialan ulkopuolinen vastapuoli voi laskea yhteen omat johdannaispositionsa. Jos laskutoimituksen tulos on suurempi kuin määrityskynnysarvot, finanssialan ulkopuolisen vastapuolen on aloitettava määritysmenettely positioidensa osalta. Artiklan nojalla määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvat myös sellaiset finanssialan ulkopuoliset vastapuolet, jotka eivät laske positioitaan. Lisäksi artiklassa määritellään tarkemmin määritysvelvollisuuden kesto määrityskynnysarvojen ylityksen yhteydessä sekä periaatteet konserniyhteisöjen ja viranomaisten välisestä yhteystyöstä positioiden laskemisessa.
Riskienhallinta
Valvontaviranomaiset laativat luonnokset riskienhallintamenettelyä koskevista teknisistä sääntelystandardeista, joita tarkasteluasetuksen myötä täsmennetään eräiltä osin (11 artikla). Keskusvastapuolen ja sen määritysosapuolten on julkistettava tarjottaviin palveluihin liittyvät hinnat ja maksut. Tarkasteluasetuksen myötä keskusvastapuolen on tarjottava määritysosapuolilleen käyttöön simulointiväline, jonka avulla voidaan määrittää edellytettävän alkuvakuuden määrä. Lisäksi määritysosapuolille tulee kertoa tiedot käytettävistä alkuvakuusmalleista (38 artikla).
Keskusvastapuolen on pidettävä erillistä kirjausluetteloa ja tilejä siten, että se voi tunnistaa määritysosapuolten omaisuuserät ja positiot muista omaisuuseristä ja positioista. Tarkasteluasetuksella lisätään artiklaan uusi 11 kohta, jonka mukaan jäsenmaiden maksukyvyttömyyslainsäädäntö ei saa estää EMIR-asetuksen 48 artiklassa tarkoitettuja määritysosapuolen maksukyvyttömyyden yhteydessä tileille kirjattujen omaisuuserien ja positioiden siirtoa toiselle määritysosapuolelle (39 artikla).
Kauppatietorekisterit
Kauppatietorekisterin on ennen toimintansa aloittamista tehtävä ESMAlle rekisteröintihakemus tai rekisteröinnin laajentamista koskeva hakemus. ESMA laatii luonnoksen rekisteröintihakemusta koskeviksi teknisiksi sääntelystandardeiksi artiklan yhdenmukaiseksi soveltamiseksi (56 artikla).
ESMA voi 62 artiklan mukaan tutkia ja ottaa tai hankkia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita kaikista asiakirjoista, tiedoista, menettelyistä ja muusta aineistosta, joilla on merkitystä sen tehtävien hoidolle. Lisäksi ESMA voi pyytää keneltä tahansa 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta henkilöltä tai sen edustajilta tai henkilöstöltä suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset, haastatella ketä tahansa muuta haastatteluun suostuvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämiseksi ja vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja.
Jos ESMA epäilee kauppatietorekisterin syyllistyneen EMIR-asetuksen I liitteessä tarkoitettuun rikkomiseen, se nimittää riippumattoman tutkijan tutkimaan epäiltyä rikkomista. Tutkimuksen kohteena olevalla henkilöllä on oikeus tutustua häntä koskevaan asiakirja-aineistoon, ellei liikesalaisuuden suojelemisesta muuta johdu (64 artikla). ESMA voi määrätä sakkoja ja uhkasakkoja kauppatietorekisterille asetuksen liitteessä luetelluista rikkomuksista. Tarkasteluasetuksella tehtyjen muutosten myötä sakkojen maksimimäärää on nostettu (65 artikla). Kauppatietorekisterit ovat 72 artiklan nojalla velvollisia maksamaan ESMAlle valvontamaksuja.
ESMA voi solmia yhteistyöjärjestelyn kolmannen maan valvontaviranomaisen kanssa tietojen saamiseksi EU:n alueella sijaitsevasta kauppatietorekisteristä. Tarkasteluasetuksen uuden 76 a artiklan mukaan kolmansien maiden viranomaisten, joihin on sijoittautuneena yksi tai useampi kauppatietorekisteri, on oltava suora pääsy unioniin sijoittautuneisiin kauppatietorekistereihin, jos komissio on antanut asiassa täytäntöönpanosäädöksen ja jos tämä on tehtävien hoitamiseksi tarpeen.
Kauppatietorekisterillä tulee olla selkeä organisaatiorakenne ja riittävät sisäisen valvonnan menetelmät sekä vahvat päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyt. Lisäksi kauppatietorekisterin on uudelleentarkasteluasetuksen myötä otettava käyttöön menettelyt, jotta voidaan taata tietojen täydellisyys, oikeellisuus, tehokas tietojen täsmäytys sekä siirto (78 artikla).
Asetuksen 80 artiklassa säädetään kauppatietorekisterin saamien tietojen turvaamisesta ja rekisteröinnistä. Kauppatietorekisterin on rekisteröitävä saamansa johdannaissopimuksia koskevat tiedot ja säilytettävä ne vähintään 10 vuotta sopimusten päättymisen jälkeen. Kauppatietorekisterin on pyydettäessä annettava pääsy myös sellaisten vastapuolten puolesta ilmoitettuihin tietoihin, joita ei vaadita ilmoittamaan tietoja 9 artiklan mukaisesti. Tiedot on 81 artiklan mukaan julkistettava säännöllisesti ja helposti saavutettavissa olevalla tavalla.
Asetuksenantovaltuudet ja loppusäännökset
Asetuksen 82, 85 ja 86 artiklassa säädetään säädösvallan siirrosta komissiolle, asetuksen uudelleentarkastelun määräajasta sekä komiteamenettelystä. Lisäksi asetuksella lisätään EMIR-asetuksen liitteeseen I uusia alakohtia. Liite I koskee luetteloa 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rikkomisista.
2.2
Valvonta-asetus
Valvonta-asetuksen tavoitteena on pyrkiä varmistamaan keskusvastapuolia koskevien toimilupa- ja valvontajärjestelyjen pysyminen markkina- ja toimialakehityksen tahdissa. Tarkoituksena on tehostaa EU:ssa sijaitsevia keskusvastapuolia ja EMIR-asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden keskusvastapuolia koskevia valvontajärjestelyjä. Komissio katsoo ehdotusten tukevan markkinoiden yhdentymistä ja pääomamarkkinaunionin tavoitteita.
Keskusvastapuolen toimilupa- ja valvontaprosessi
ESMA ja Euroopan keskuspankkijärjestelmä, jäljempänä EKPJ, laativat valvonta-asetuksen 15 artiklan uuden 3 kohdan mukaisesti tekniset sääntelystandardit toiminnan ja palveluiden laajentamista tavoittelevalle keskusvastapuolelle jäsenvaltioiden yhdenmukaisen soveltamisen takaamiseksi.
Toimivaltaisen viranomaisen perustaman 18 artiklassa tarkoitetun kollegion jäseniä ovat jatkossa myös muut viranomaiset kuin määritysosapuolten toimivaltaiset viranomaiset ja muut keskuspankit, jotka laskevat liikkeeseen keskusvastapuolessa määritetyissä tai määritettävissä rahoitusvälineissä käytettäviä unionin valuuttoja, jos toimivaltainen viranomainen antaa jäsenyyteen suostumuksensa. Lisäksi artiklaan tehdään lisäyksiä kollegion jäsenluettelon julkaisemisesta, kollegion kokouslistan vahvistamisesta, kollegiolle toimitettavasta tiedosta ja käsittelyajasta sekä kollegion toimintaa koskevista järjestelyistä. ESMA ja EKPJ valmistelevat asiassa tekniset sääntelystandardit. Kollegio laatii 19 artiklan mukaisen lausunnon siitä, täyttääkö keskusvastapuoli toimilupahakemuksessaan asetuksessa asetetut vaatimukset. Lausuntoon voidaan liittää suosituksia. Toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava päätös olla huomioimatta kollegion lausuntoa ja annettava selitys siltä osin kuin lausunnosta tai suosituksista poiketaan merkittävästi. Lisäksi kollegion lausunnon hyväksymismenettelyn yhteydessä käytettäviä jäsenten äänestysoikeuksia muutetaan.
Toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava uudelleen keskusvastapuolten käyttöön ottamia järjestelyjä sekä arvioitava riskejä, joille keskusvastapuolet altistuvat. Arvioinnissa on jatkossa otettava huomioon myös keskusvastapuolten yhteydet muihin finanssimarkkinoiden infrastruktuureihin. Toimivaltaiset viranomaiset voivat ESMAn pyynnöstä kutsua ESMAn henkilöstön osallistumaan paikalla tehtäviin tarkastuksiin (21 artikla). Uudessa valvontayhteistyötä koskevassa 23 a artiklassa säädetään ESMAn roolista yhteystyöelimenä ja toimivaltaisen viranomaisen velvollisuudesta toimittaa päätösluonnokset ESMAlle ennen niiden hyväksymistä. Lisäksi artiklassa säädetään tarkemmin päätösluonnosten hyväksymisprosessista ja mahdollisten viranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaisemisesta. Hätätilanteita koskevassa 24 artiklassa toimivaltaisen viranomaisen on jatkossa ilmoitettava myös sellaisesta keskusvastapuolen hätätilanteesta, jolla saattaa olla haitallinen vaikutus rahapolitiikan välittymiseen tai maksujärjestelmien moitteettomaan toimintaan.
Keskusvastapuolten valvontakomitea
Valvonta-asetuksen uusi 3a luku käsittelee keskusvastapuolten valvontakomiteaa. Luku sisältää uudet artiklat 24 a—24 e. Uudessa 24 a artiklassa säädetään ESMAn perustamasta pysyvästä sisäisestä komiteasta, jonka tarkoituksena on valmistella päätösluonnoksia hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. Artiklassa säädetään myös komitean tehtävistä, jäsenistä ja jäsenten valintaan liittyvistä vaatimuksista. Komitean jäsenistöön kuuluu myös EMIR-asetuksen 22 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen. Varsinaisesta päätöksenteosta keskusvastapuolten valvontakomiteassa säädetään 24 c artiklassa ja päätöksenteosta hallintoneuvostossa 24 d artiklassa. Uudessa luvussa säädetään myös liikkeeseen laskevien keskuspankkien kuulemisesta (24 b artikla) sekä raportointia ja selontekovelvollisuutta koskevasta komitean velvollisuudesta suhteessa Euroopan parlamenttiin ja neuvostoon (24 e artikla).
Kolmansien maiden keskusvastapuolten valvonta
Artiklat 25—25 n koskevat kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnistamista, valvontaa ja tähän liittyviä hallinnollisia prosesseja. Artikloissa määritellään, onko kolmannen maan keskusvastapuoli ensimmäisen vai toisen tason keskusvastapuoli. Kolmanteen maahan sijoittautunutta keskusvastapuolta koskeva perussäännös sisältyy 25 artiklaan, jonka 1 kohdan mukaan tällainen keskusvastapuoli voi tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille vain, jos ESMA on tunnustanut kyseisen keskusvastapuolen. Jos keskusvastapuolta ei pidetä järjestelmän kannalta merkittävänä tai sen ei katsota mahdollisesti tulevan järjestelmän kannalta merkittäväksi, se on luokiteltavissa ensimmäisen tason keskusvastapuoleksi. Mikäli ESMA arvioi keskusvastapuolen toisen tason keskusvastapuoleksi, siihen soveltuu eräitä lisävaatimuksia. ESMA voi myös päättää, ettei se myönnä toisen tason keskusvastapuolelle oikeutta kaikkien palveluiden tarjoamiseen, jos systeemiriski on liian iso. Asetuksen 25 a—25 n artikloissa säädetään muista kolmansien maiden keskusvastapuolten valvontaan liittyvistä asiakokonaisuuksista.
Artikloihin 32 ja 35 tehdään kollegiota koskevia lisäyksiä.
Asetuksen 49 artiklan mukaan keskusvastapuolen on säännöllisesti esimerkiksi stressitestein arvioitava uudelleen malleja ja parametreja, jotka on otettu käyttöön sen vakuusvaatimusten, maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavien maksujen, vakuuksille asetettavien vaatimusten ja muiden riskienhallintamekanismien laskemiseksi. Keskusvastapuolen on jatkossa ilmoitettava viranomaisille suunnittelemistaan uusista muutoksista malleihin ja parametreihin artiklassa tarkemmin säädetyn prosessin mukaisesti.
Asetuksenantovaltuudet ja loppusäännökset
Valvonta-asetuksen 82 artikla sisältää komissiolle annetut valtuudet antaa delegoituja säädöksiä, 85 artikla uudelleentarkastelulausekkeen ja 89 artikla siirtymäsäännökset. ESMAn henkilöstön ja resurssien arvioimisesta säädetään 90 artiklassa. Lisäksi valvonta-asetuksella lisätään uudet liitteet III ja IV, jotka koskevat 25 g artiklassa tarkoitettuja keskusvastapuolen tekemiä rikkomuksia sekä raskauttaviin ja lieventäviin tekijöihin liittyviä kertoimia.
Tarkastelu- ja valvonta-asetuksen valvonta
EMIR-asetuksessa olevan valvontaa koskevan 22 artiklan mukaan Suomessa toimivaltainen valvontaviranomainen on Finanssivalvonta sekä suomalaisen keskusvastapuolen osalta toimilupaviranomainen on valtiovarainministeriö. Useiden muiden EU-säädösten tapaan EMIR-asetus sisältää säännökset hallinnollisista seuraamuksista (12 artikla), jotka seuraavat asetuksen säännösten rikkomisesta. Säännökset löytyvät Finanssivalvonnasta annetusta laista (878/2008), jäljempänä FivaL.