Vuoden 2020 talousarvio on järjestyksessään seitsemäs ja samalla viimeinen kuluvan rahoituskehyskauden aikana. Se on myös viimeinen nykyisen komission valmistelema talousarvio. Komission 2.5.2018 julkaisema ehdotus EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuodesta 2021 eteenpäin ei vaikuta EU:n vuoden 2020 talousarvion valmisteluun ja se käsitellään erillään vuotuisesta talousarviomenettelystä. Maaliskuussa 2017 käynnistyneellä Iso-Britannian eroprosessilla Euroopan unionista ei oleteta olevan vaikutusta vuoden 2020 talousarvioon. EU:n ja Iso-Britannian välillä 25.11.2018 solmitun, mutta toistaiseksi vahvistamattoman, erosopimusluonnoksen mukaan Iso-Britanniaa kohdellaan EU:n jäsenvaltiona 31.12.2020 saakka.
Tämä u-kirjelmä perustuu englanninkieliseen yleisaineistoon komission ennakkoarviosta.
2.1
Menot
Komission vuoden 2020 talousarvion keskeisimpinä tavoitteina on tukea Euroopan talouden kilpailukykyä sekä lisätä solidaarisuutta ja parantaa turvallisuutta EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tämä näkyy erityisesti otsakkeen 1a ohjelmiin osoitettavina määrärahoina, joihin komissio ehdottaa sitoumuksia yhteensä 24 716,4 miljoonaa euroa vuodelle 2020, mikä on 5,5 % enemmän kuin vuonna 2019. Otsakkeen suurimman ohjelman Horisontti 2020 määrärahat nousisivat 6,4 % vuodesta 2019 13 184 miljoonaan euroon vuonna 2020. Lisäksi komissio ehdottaa koulutuksen, nuorison ja urheilun Erasmus+-ohjelmalle noin 2 800 miljoonaa euroa. Vastaavasti EU:n koheesion (otsake 1b) ja maatalouden (otsake 2) tukeminen säilyy edelleen kokonaisuutena budjetin suurimpina menokohteina.
Toinen keskeinen painopiste EU:n talousarvioissa viime vuosina on ollut maahanmuutto ja turvallisuus. EU on toistuvasti osoittanut varoja ja käyttänyt talousarvion mahdollistamaa joustoa puuttuakseen muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin sekä lujittaakseen EU:n ulkorajoja. Vuoden 2020 talousarviossa jatketaan investointeja turvallisuuteen Euroopassa ja sen ulkopuolella. Komissio ehdottaa Euroopan raja- ja merivartiovirastolle (Frontex) 420,6 miljoonaa euroa, joka vuoteen 2019 verrattuna merkitsee 34,6 % määrärahalisäystä. Lisäksi ehdotetaan 560 miljoonaa euroa avun tarpeessa oleville ihmisille Syyriassa sekä pakolaisille ja heitä vastaanottaneille yhteisöille.
Lisäksi talousarvioesityksessä panostetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin toimiin, joihin komissio laskee liittyvän 21 % vuoden 2020 talousarviosta.
Vuoden 2020 talousarvioesityksen kokonaissumma sitoumuksina on rahoituskehyksen sisäpuolelle kuuluvien ohjelmien osalta 167 683,9 miljoonaa euroa (0,99 % EU:n BKTL:sta). Maksuina esityksen kokonaistaso on 153 202,2 miljoonaa euroa (0,90 % EU:n BKTL:sta). Kun mukaan lasketaan rahoituskehyksen ulkopuoliset erityisvälineet, talousarvioesityksen kokonaissumma on sitoumuksina 168 271,7 miljoonaa euroa (0,99 % EU:n BKTL:sta) ja maksuina 153 620,7 miljoonaa euroa (0,90 % EU:n BKTL:sta). Kokonaisuutena maksusitoumukset kasvavat 1,3 % ja maksut 3,5 % vuoteen 2019 verrattuna.
Talousarvioesityksessä kokonaistason ja rahoituskehyksen katon välinen liikkumavara ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi (marginaali) on maksujen osalta 20 067,6 miljoonaa euroa (pois lukien erityisvälineet) ja sitoumusten osalta 1 781,0 miljoonaa euroa.
Maksusitoumukset kehittyvät vuodelta 2019 seuraavasti: kilpailukykymenot (otsake 1a) kasvavat 5,5 %, koheesiomenot (otsake 1b) kasvavat 2,5 %, maatalousmenoissa (otsake 2) on kasvua 0,6 %, turvallisuus- ja kansalaisuusmenot laskevat hieman (-1,5 %) vuodesta 2019, mutta ovat edelleen yli rahoituskehyksen katon. Samoin ulkosuhdemenot (otsake 4) laskevat -8,9 %, mikä johtuu ensi sijassa Turkin pakolaisavun koordinointivälineen toisen osan sitoumusten maksamisesta vuoden 2019 talousarviosta. Hallintokulut (otsake 5) nousevat 3,8 % sekä maksusitoumuksina että maksuina.
Maksuina kasvavat eniten otsake 1a (+ 7,7 %), otsake 1b (+ 6,4 %) ja otsake 3 (+ 5,6 %). Otsake 5 kasvaa 3,8 % ja otsakkeessa 2 maksut nousevat 1,1 %. Otsakkeen 4 maksut laskevat -4,0 % vuoteen 2019 verrattuna, mikä johtuu siitä, että ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto rahoitettiin vuonna 2019 kokonaisuudessaan käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.
Talousarvioesitys sisältää sitoumusten kokonaisliikkumavaran käyttöönottamista otsakkeen 1b alla (141,9 miljoonaa euroa sitoumuksina). Lisäksi vuoden 2020 talousarvioesitys sisältää joustovälineen käyttöönoton otsakkeen 3 alla (778,1 miljoonaa euroa sitoumuksina).
Alla komission talousarvioesityksen yhteydessä esittämä taulukko sitoumusten ja maksujen kehittymisestä otsakkeittain varainhoitovuosina 2019 – 2020. Vuoden 2019 luvut sisältävät lisätalousarviot 1/2019, 2/2019 ja 3/2019.
Taulukko 1: Talousarvioesitys 2020
Seuraavassa käydään läpi esityksen sisältöä otsakkeittain keskittyen otsakkeiden sisällä keskeisimpiin kokonaisuuksiin.
Otsake 1 a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky
Komissio esittää otsakkeen sitoumusmäärärahoihin 5,5 % kasvua, mikä tarkoittaa sitoumusmäärärahojen kasvamista yhteensä 24 716,4 miljoonaan euroon. Maksumäärärahojen kokonaistasoksi komissio esittää 22 108,5 miljoonaa euroa, mikä on 7,7 % enemmän kuin vuoden 2019 talousarviossa. Sitoumusten liikkumavaraksi jää 474,6 miljoonaa euroa, missä kasvua tähän vuoteen on noin 235 miljoonaa euroa.
Otsakkeessa 1a näkyy komission talousarvioesityksen painotukset investointeihin ja Euroopan talouden vahvistamiseen. Otsakkeen suurin ohjelma on tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, johon esitetään sitoumuksissa 6,4 % ja maksuissa 6,7 % kasvua. Horisontti 2020 ohjelman kokonaismäärärahat olisivat siten sitoumusten osalta 13 183,9 miljoonaa euroa ja maksuina 11 708,5 miljoonaa euroa. Nämä määrärahat muodostavat yli 50 % koko otsakkeen määrärahoista. Komissio esittää Horisontin määrärahoihin liittyen myös varainhoitoasetuksen artiklan 15.3 käyttöönottamista. Komission mukaan tällaisia vapautuneita varoja olisi nyt yhteensä 278 miljoonaa euroa, joista komissio esittää uudelleen käyttöönotettavaksi 72 miljoonaa euroa ensi vuoden talousarviossa.
Investointeja tukevan Euroopan Strategisten investointien rahaston (ESIR) osalta sen toimeenpano ja takuurahaston rahoitus ovat käynnissä suunnitellusti. Vuoden 2020 talousarvioesityksen osalta tämä tarkoittaa yhä pieneneviä sitoumuksia EU:n talousarviosta. Komissio esittää ESIR:n takuurahastoon ensi vuodelle noin 173 miljoonaa euroa sitoumuksina, mikä on 7,5 % pienempi edellisvuoteen verrattuna. Maksujen osalta talousarvioesitys noudattaa myös sovittua profiilia, minkä mukaan ensi vuodelle esitetään noin 1 105 miljoonan euron maksuja, missä on lisäystä noin 8,1 %.
Muita merkittäviä lisäyksiä komissio esittää muun muassa EU:n koulutuksen, nuorison ja urheilun Erasmus+-ohjelmalle sitoumuksissa 1,8 % ja maksuissa 4,9 %, Verkkojen Eurooppa -välineelle sitoumuksissa 4,6 % ja maksuissa 21,3 % sekä yritysten kilpailukyky ohjelma COSME:lle sitoumuksissa 12,5 % ja maksuissa 51,2 %.
Lisäksi otsakkeen muita tärkeitä ohjelmia ovat suuret infrastruktuurihankkeet (mm. ITER ja Galileo) sekä komission viimeaikaisimmista aloitteista muun muassa Euroopan solidaarisuusjoukot ja Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma (EDIDP). Näiden ja muiden tarkemmat ohjelmakohtaiset sitoumusmäärärahatiedot on esitetty alla olevassa taulukossa pyöristetyin luvuin.
Otsake 1a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky | TAE 2020 | Muutos 2020/2019 |
milj. euroa | %-osuus | % |
Suuret infrastruktuuriohjelmat | 2 218,8 | 9,0 % | 13,2 % |
Ydinlaitosten turvallisuus ja purku | 146,8 | 0,59 % | 2,0 % |
Euroopan Strategisten investointien rahasto (ESIR) | 172,9 | 0,70 % | - 7,5 % |
Horisontti 2020 | 13 183,9 | 53,3 % | 6,4 % |
Euratom tutkimus ja koulutus ohjelma | 399,9 | 1,6 % | 7,0 % |
Yritysten kilpailukyky (COSME) | 413,1 | 1,7 % | 12,5 % |
Koulutus, harjoittelu, ja urheilu (Erasmus+) | 2 835,4 | 11,5 % | 1,8 % |
Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI) | 119,1 | 0,48 % | -12,5 % |
Tulli, Fiscalis ja Petosten torjunta | 133,4 | 0,54 % | -1,4 % |
Verkkojen Eurooppa -väline (CEF) | 3 937,5 | 15,9 % | 4,6 % |
Energia projektit talouden toipumisen vauhdittamiseksi (EERP) | p.m. | p.m. | -0,0 % |
Euroopan solidaarisuusjoukot | 166,1 | 0,67 % | 15,9 % |
Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma (EDIDP) | 255,0 | 1,03 % | 4,1 % |
Muut toimet ja ohjelmat | 196,6 | 0,79 % | 1,1 % |
Komission oman toimivallan ja erityisen toimivallan perusteella rahoitetut toimet | 137,2 | 0,56 % | 6,8 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | p.m. | p.m. | - 100,0 % |
Hajautetut virastot | 400,9 | 1,62 % | 4,7 % |
Yhteensä | 24 716,4 | 100 % | 5,5 % |
Rahoituskehyksen katto | 25 191 | - | - |
Liikkumavara | 474,6 | - | - |
Otsake 1 b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kaventamaan EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden kehityseroja sekä edistämään koheesiota. Tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja kestävää kasvua sekä uudistaa taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita. Tämän alaotsakkeen tukea saavat erityisesti heikoimmin kehittyneet alueet ja maat.
EU:n koheesiopolitiikka perustuu kolmeen rakennerahastoon (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja koheesiorahasto). Tuen myöntäminen edellyttää kansallisen julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen panostusta. EU:n koheesiopolitiikkaa toteutetaan rakennerahasto-ohjelmien avulla. Ohjelmat ja niiden tavoitteet on laadittu kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä Euroopan komission keskinäisenä yhteistyönä.
Vuoden 2020 talousarvioesityksellä pyritään tukemaan työllisyyttä ja luomaan työpaikkoja nuorille sekä vauhdittamaan kasvua ja strategisia investointeja. Komission mukaan koheesiopolitiikan vuosien 2014-2020 ohjelmat ovat yhä lähes täydessä vauhdissa vuonna 2020. Niitä varten talousarvioesityksessä esitetään rakennetoimiin 58 611,9 milj. euroa sitoumuksina ja 50 042,4 milj. euroa maksuina. Sitoumukset kasvavat 2,5 % ja maksut 6,4 %. Vuosien 2007-2013 ohjelmien sulkemiseen ei enää tarvita maksumäärärahoja.
Komissio esittää käytettäväksi koheesiopolitiikkaan tarkoitetut sitoumukset täysimääräisesti. Konvergenssitavoitteen osuus kaikista otsakkeen sitoumuksista on 49 % ja koheesiorahaston osuus on 17,2 %
Rakenne- ja koheesiorahastomenot kattavat kaikista talousarvion sitoumuksista 35 %. Maksujen osuus kaikista maksatuksista talousarvioesityksessä on 32,8 %. Komission esityksessä sitoumuksia esitetään varattavaksi Verkkojen Eurooppa -välineen tukeen 1 780,6 milj. euroa (kasvua 4,7 %) ja vähävaraisten apuun 579 milj. euroa (kasvua 2,0 %).
Komissio esittää 116,7 milj. euroa nuorisotyöllisyysaloitetta varten nuorten tukemiseksi alueilla, joilla nuorisotyöttömyys on erityisen suurta.
Komission esityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat seuraavasti:
Otsake 1b. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio | TAE 2020 | Muutos 2020/2019 |
| milj. euroa | %-osuus | % |
Rakennerahastot | 53 848,9 | 91,9 | 2,8 % |
– Alueellinen konvergenssi | 28 762,4 | 49,1 | 3,2 % |
– Siirtymäalueet | 5 963,9 | 10,2 | 2,0 % |
– Kilpailukyky; kehittyneet alueet | 8 822,3 | 15,0 | 2,0 % |
– Harvaan asutut ym. alueet | 235,6 | 0,4 | 2,0 % |
– Koheesiorahasto | 10 064,6 | 17,2 | 3,2 % |
Verkkojen Eurooppa – väline (CEF) | 1 780,6 | 3,0 | 4,7 % |
Euroopan alueellinen yhteistyö | 2 012,4 | 3,4 | 2,0 % |
Tekninen apu ja innovaatiotoimet | 274,3 | 0,5 | 14,4 % |
Nuorisotyöttömyysaloite | 116,7 | 0,2 | -66,7 % |
Vähävaraisten tuki | 579,0 | 1,0 | 2,0 % |
Pilottiprojektit ja valmistavat toimet | - | - | -100,0 % |
Yhteensä | 58 611,9 | 100,0% | |
- josta sitoumusten kokonaisliikkumavarasta | 141,9 | | |
Rahoituskehyksen katto | 58 470,0 | | |
Liikkumavara | - | | |
Otsake 2: Kestävä kasvu: luonnonvarat
Otsake 2 sisältää yhteisen maatalouspolitiikan menot, maaseudun kehittämismenot, yhteisen kalastuspolitiikan menot sekä eräät ympäristö- ja ilmastotoimien menot.
Yleisen maatalouspolitiikan (CAP) tavoitteet rahoituskehyskaudella 2014—2020 ovat elinkykyisen ruoan tuotannon edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja EU:n maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys. Maataloustukirahaston rahoitus (pilari 1) liittyy markkinatoimiin ja suoriin tukiin ja maaseuturahaston rahoitus (pilari 2) maaseudun kehittämiseen.
Pilarin I osalta edeltävinä vuosina koettiin erityisen haastavat markkinaolosuhteet maataloussektorilla, joka vaati huomattavia lisäyksiä markkinatoimenpiteisiin. Vuoden 2019 aikana nähtiin paluu tavanomaisempaan ja vuoden 2020 osalta odotetaan kehityksen jatkuvan saman suuntaisena. Maatalouden suorien tukien osalta moni jäsenmaa aikaisti ennakkomaksatuksiaan, mikä näkyy kuluvan vuoden talousarvion täytäntöönpanossa. Tulevan vuoden osalta odotetaan suorien tukien osalta palattavan tavanomaisempaan maksatusrytmiin.
Maaseudun kehittämisen ohjelmien täytäntöönpano on päässyt täyteen vauhtiin ja määrärahojen osalta vuoden 2020 sitoumukset ja maksut ovat lähes samalla tasolla kuin vuonna 2019. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmien osalta täytäntöönpano ei ole lähtenyt yhtä sujuvasti käyntiin. Komission esityksessä kuitenkin odotetaan, että vuonna 2018 alkanut sitoumusten ja maksatusten käyttöasteen kasvu jatkuu vielä vuosina 2019 ja 2020.
Ympäristö- ja ilmastotoimia vahvistavan LIFE-ohjelman väliarviossa päivitettiin ohjelman painopisteitä. Väliarvion tulosten perusteella suurempi painoarvo ohjelmassa annetaan jatkossa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen estämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen mukautumiseen. LIFE-ohjelman rahoitustarpeiden kasvun taustalla on myös vuoden 2018 aikana hyväksytty asetus raskaiden ajoneuvojen CO2 päästöjen valvonnasta ja raportoinnista, jonka odotetaan lisäävän Euroopan ympäristöviraston tehtäviä. Myös Euroopan kemikaalivirastolle tulee lisätehtäviä vaarallisten aineiden tietokannan laadintaan liittyen.
Komission talousarvioesityksessä vuodelle 2020 esitetään otsakkeelle 2 Kestävä kasvu: luonnonvarat sitoumus- ja maksumäärärahoille pientä lisäystä verrattuna vuoteen 2019. Sitoumusmäärärahoiksi komissio esittää 59 995 miljoonaa euroa (kasvua +0,6 %) ja maksumäärärahoiksi 58 014 miljoonaa euroa (kasvua +1,1 %). Otsakkeen alaista liikkumavaraa jäisi tulevalle vuodelle 426 miljoonaa euroa.
Otsakkeen 2 suurimpien ohjelmien osalta sitoumusten osalta maataloustukirahaston määrärahoiksi komissio esittää 43 532 miljoonaa euroa (kasvua +0,8 %) ja maaseuturahastoon 14 708 miljoonaa euroa (laskua -0,1 %). Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta sitoumustasoksi esitetään 960 miljoonaa euroa (kasvua +1,9 %) ja LIFE ohjelmalle 580 miljoonaa euroa (kasvua +3,9 %).
Komission esityksen mukaan sitoumukset jakautuvat seuraavasti:
Otsake 2. Kestävä kasvu: luonnonvarat | TAE 2020 | Muutos 2020/2019 |
milj. euroa | %-osuus | % |
Maataloustukirahasto - markkinatuet ja suorat tuet | 43 531,8 | 72,5 % | 0,8 % |
Maaseuturahasto - maaseudun kehittäminen | 14 708,7 | 24,5 % | -0,1 % |
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset, alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt ja muut kansainväliset järjestöt | 960,3 | 1,6 % | 1,9 % |
Ympäristö- ja ilmastotoimet (LIFE) | 579,6 | 1,0 % | 3,9 % |
Komission oman toimivallan ja erityisen toimivallan perusteella rahoitetut toimet | p.m. | 0,0 % | 0,0 % |
Muut toimet | p.m. | 0,0 % | 0,0 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | p.m. | 0,0 % | -100,0 % |
Hajautetut virastot | 66,6 | 0,1 % | 8,6 % |
Yhteensä | 59 994,9 | 100,0 % | 0,6 % |
Rahoituskehyksen katto | 60 421,0 | | |
Liikkumavara | 426,1 | | |
Otsake 3: Turvallisuus ja kansalaisuus
Otsakkeen 3 määrärahojen tavoitteena on vahvistaa politiikkatoimia unionin vapauden, oikeuden ja turvallisuuden edistämiseksi. Muuttoliikkeen hallintaan liittyvät toimet sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaiset toimet sekä perusoikeuksien ja oikeudellisen yhteistyön edistäminen lukeutuvat tämän otsakkeen alaisiin ohjelmiin.
Komissio esittää otsakkeen kokonaistasoksi yhteensä 3 729,1 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 3 723,9 miljoonaa euroa maksuina. Vuoteen 2019 verrattuna sitoumukset laskevat -1,5 %. Maksut puolestaan nousevat 5,6 %. Sitoumusten väheneminen erityisesti Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastossa (AMIF, -15,4 % vuoteen 2019 verrattuna) selittyy komission viime vuoden talousarvioon tekemällä erityisellä lisäyksellä, jolla varauduttiin uudistetun Dublin-säännöstön voimaantuloon vuonna 2019, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Lisäksi AMIF-rahastosta on varattu 121 miljoonaa euroa kotoutumisen, laillisen maahanmuuton ja maahanmuuttoon liittyvien ulkoisten toimien rahoittamiseen vuonna 2020. Uudistettuun EU:n pelastuspalvelumekanismiin, jonka tavoitteena on muun muassa luoda EU:n tasolla avustusvalmiuksien reservi, osoitetaan 156,2 miljoonaa euroa.
Komission esitys otsakkeen 3 kokonaistasoksi sitoumusten osalta on 778,1 miljoonaa euroa yli otsakkeen maksukaton, minkä vuoksi komissio ehdottaa joustovälineen käyttöönottoa vuodelle 2020 vastaavalla summalla.
Esityksen mukaan sitoumukset jakautuvat seuraavasti:
Otsake 3. Turvallisuus ja kansalaisuus | TAE 2020 | Muutos 2020/2019 |
milj. euroa | %-osuus | % |
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto | 948,7 | 25 % | -15,4 % |
Sisäisen turvallisuuden rahasto | 500,9 | 13 % | -6,1 % |
IT-järjestelmät | p.m. | - | -100 % |
Oikeus | 46,6 | 1,25 % | 4,3 % |
Oikeudet ja kansalaisuus | 68,5 | 1,8 % | 4,2 % |
Pelastuspalvelu | 156,2 | 4,2 % | 4,4 % |
Kansalaisten Eurooppa | 29,8 | 0,8 % | 3,9 % |
Ruokaturva | 280,0 | 7,5 % | -3,3 % |
Terveys | 69,7 | 1,9 % | 2,0 % |
Kuluttajansuoja | 29,7 | 0,8 % | 1,5 % |
Luova Eurooppa | 244,4 | 6,6 % | -0,2 % |
Hätätilanteen tuen antaminen unionin sisällä | p.m. | | -100 % |
Muut ohjelmat | - | - | |
Komission oman toimivallan ja erityisen toimivallan perusteella rahoitetut toimet | 105,3 | 2,8 % | -0,5 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | p.m. | | -100 % |
Hajautetut virastot | 1 249,5 | 34 % | 14,6 % |
Yhteensä | 3 729,1 | 100,0 % | |
- josta joustovälineestä | 778,1 | - | - |
Rahoituskehyksen katto | 2 951,0 | - | - |
Liikkumavara | 0,0 | - | - |
Otsake 4: Globaali Eurooppa
EU:n ulkoisella toiminnalla pyritään edistämään demokratiaa, rauhaa, solidaarisuutta, vakautta sekä vähentämään köyhyyttä investoimalla unionin naapurivaltioihin ja tukemalla EU-jäsenyyttä valmistelevia maita, sekä edistämällä EU:n perusarvoja maailmanlaajuisesti. Komissio esittää otsakkeen sitoumuksiin 10 307,6 miljoonaa euroa, mikä merkitsee -8,9 % laskua vuoteen 2019 verrattuna. Maksujen määräksi esitetään 8 986,1 miljoonaa euroa, mikä on -4,0 % vähemmän kuin vuonna 2019. Sitoumusten lasku johtuu Turkin pakolaisavun koordinointivälineen toisen osan sitoumusten maksamisesta vuoden 2019 talousarviosta, minkä vuoksi otsakkeen 4 maksusitoumukset ylittivät maksukaton kuluvan vuoden talousarviossa.
Kolmen suurimman politiikkainstrumentin 1.) Kehitysyhteistyöinstrumentti (DCI), 2.) Euroopan naapuruusinstrumentti (ENI) sekä 3.) Liittymistä valmisteleva väline (IPA II) ehdotettu osuus koko otsakkeen menoista vuonna 2020 on kaikkiaan 73,4 % (7 554,4 milj. euroa). Suurin osa otsakkeen 4 ohjelmista pyrkii vaikuttamaan maahanmuuttopaineisiin avustamalla suoraan pakolaisia vastaanottavia maita ja yhteisöjä sekä puuttumalla maahanmuuton perimmäisiin syihin laajemmilla alkuperäalueilla. Otsakkeen 4 eri ohjelmista (HUMA, ENI, IcSP, DCI) on varattu 560 miljoonaa euroa humanitaariseen ja kehitysyhteistyöhön liittyvään tukeen Syyriassa, Jordaniassa ja Libanonissa. Nämä määrärahat vastaavat Brysselissä maaliskuussa 2019 järjestetyssä kolmannessa Syyria-konferenssissa annettua rahoituslupausta.
Esityksen mukaisesti sitoumukset jakaantuvat seuraavasti:
Otsake 4. Globaali Eurooppa | TAE 2020 | Muutos 2020/2019 |
milj. euroa | %-osuus | % |
Liittymistä valmisteleva väline (IPA II) | 1 656,1 | 16,1 % | -31,7 % |
Euroopan naapuruusinstrumentti (ENI) | 2 645,8 | 25,7 % | -1,2 % |
Kehitysyhteistyöinstrumentti (DCI) | 3 252,5 | 31,6 % | 2,0 % |
Kumppanuusinstrumentti (PI) | 162,3 | 1,6 % | 5,4 % |
Demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti (EIDHR) | 201,3 | 2,0 % | 2,3 % |
Vakausväline (IcSP) | 393,8 | 3,8 % | 4,5 % |
Humanitaarinen apu (HUMA) | 1 101,8 | 10,7 % | -33,3 % |
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (CFSP) | 351,9 | 3,4 % | 5,1 % |
Ydinturvallisuusinstrumentti (INSC) | 32,9 | 0,3 % | -2,2 % |
Makrotaloudellinen apu (MFA) | 27,0 | 0,3 % | 0,0 % |
Lainatakuuvaraus (GF) | 233,4 | 2,3 % | 0,0 % |
Pelastuspalvelu | 18,7 | 0,2 % | -20,5 % |
Vapaaehtoisjoukot (EUAV) | 20,6 | 0,2 % | 5,5 % |
Euroopan kestävän kehityksen rahasto | 25,0 | 0,2 % | 0,0 % |
Muut ohjelmat | 82,8 | 0,8 % | -0,9 % |
Komission toteuttamat ohjelmat | 80,7 | 0,8 % | 7,0 % |
Pilotti- ja valmistelevat toimet | p.m. | | -100 % |
Hajautetut virastot | 20,9 | 0,2 % | 2,2 % |
Yhteensä | 10 307,6 | 100,0 % | - |
Rahoituskehyksen katto | 10 510,0 | - | - |
Liikkumavara | 202,4 | - | - |
Otsake 5: Hallinto
Otsakkeen 5 hallintomenot kattavat komission ja muiden toimielinten hallintomenojen ohella eläkemenot ja Eurooppa-koulujen menot. Hajautettujen virastojen menot on sijoitettu talousarviossa asianomaisten otsakkeiden alle.
Otsakkeen 5 hallintomenot kattavat komission ja muiden toimielinten hallintomenojen ohella eläkemenot ja Eurooppa-koulujen menot. Hajautettujen virastojen menot on sijoitettu talousarviossa asianomaisten otsakkeiden alle.
Hallintomenoihin esitetään yhteensä 10 324,1 miljoonaa euroa. Määrärahat kasvavat 3,8 % vuoteen 2019 verrattuna. Määrärahoissa ovat mukana eläkkeet, sekä Eurooppa-koulut (sisältäen myös rahoitusosuudet eri instituutioiden niin sanottuihin kakkostyypin Eurooppa-kouluihin). Eläkemenot (kaikki instituutiot) kasvavat 142,3 miljoonaa euroa (+7,1 %) vuodesta 2019. Eurooppa-koulujen menot kasvavat edellisestä vuodesta 0,4 %:lla (+0,8 miljoonaa euroa).
Otsakkeen liikkumavaraksi talousarvioesityksessä jäisi 677,9 miljoonaa euroa, kun otsakkeen rahoituskehyksen katosta vähennetään vuoden 2017 talousarvion yhteydessä 252 miljoonaa euroa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytön vuoksi otsakkeessa 3.
Esityksen mukaan hallintomenot jakaantuvat seuraavasti:
Otsake 5. Hallinto | TAE 2020 milj. euroa %-osuus | Muutos 2020/2019 % |
Komissio | 3 760,6 | 36,4 % | 3,5 % |
Muut toimielimet | 4 224,7 | 40,9 % | 2,7 % |
Eläkkeet (kaikki instituutiot) | 2 145,9 | 20,8 % | 7,1 % |
Eurooppa-koulut | 192,9 | 1,9 % | 0,4 % |
Yhteensä | 10 324,1 | 100 % | 3,8 % |
-josta hyvitetään ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa | -252,0 | | |
Rahoituskehyksen katto | 11 254,0 | | |
Liikkumavara | 677,9 | | |
Erityisvälineet
Rahoituskehysasetuksen Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014-2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EYVL L 347, 20.12.2013, s. 884). 2. luvussa on sovittu erityisistä rahoitusvälineistä, joilla voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja jotka otetaan käyttöön tarvittaessa. Tarvittavat määrärahat on sijoitettu monivuotisessa rahoituskehyksessä sovitun kehyskaton ulkopuolelle sekä maksuissa että sitoumuksissa Erityisvälineiden maksujen osalta neuvostolla ja komissiolla on eriävät näkemykset siitä, mitä maksukaton tulisi sisältää: komissio katsoo, että rahoituskehyksen ulkopuolisten välineiden sekä sitoumukset että maksut ovat kehyskaton ulkopuolella. Neuvoston lopullinen kanta on vielä määrittelemätön, mutta monet jäsenvaltiot (ml Suomi) katsovat, että vaikka sitoumukset ovatkin sovitun kehyskaton ulkopuolella, tulisi yleisen maksukaton kattaa myös kaikkien kehyksen ulkopuolisten välineiden maksut..
Rahoituskehyksen ulkopuolisiin erityisrahoitusvälineisiin (hätäapuvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan solidaarisuusrahasto) komissio esittää kaikkiaan sitoumuksina 587,8 miljoonaa euroa ja maksuina 418,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2019 verrattuna sitoumukset vähenevät 283 miljoonaa euroa (-32,5 %) ja maksut 286,6 miljoonaa euroa (-40,6 %). Erityisesti Unionin solidaarisuusrahaston osalta kyse on kuitenkin vain osin talousarvioon valmiiksi ennakkomaksuja varten otettavasta määrästä. Vuosittain mahdollisesti enimmillään käyttöönotettavista määrärahoista säädetään monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa asetuksessa ottaen huomioon myös n+-säännön aikaansaamat mahdollisten käyttämättömien varojen siirrot aiemmilta vuosilta.
Talousarvioesitys sisältää myös rahoituskehyksen mahdollistamien joustovälineiden käyttöönottoa. Komissio esittää, että erillisen joustovälineen avulla otetaan kokonaisuudessaan käyttöön 778,1 miljoonaa euroa sitoumuksia, jotka kaikki otsakkeessa 3. Joustovälineen avulla käyttöönotettavilla määrärahoilla pyritään rahoittamaan ennen kaikkea muuttoliikkeen hoitamiseen liittyviä tarpeita. Maksuina joustovälineen sitoumuksia olisi tarkoitus kattaa ensi vuoden talousarviossa 849,8 miljoonaa euron edestä.
Sitoumusten kokonaisliikkumavarasta komissio esittää käyttöönotettavaksi 141,9 miljoona euroa sitoumuksina otsakkeessa 1b, jossa se kohdennetaan nuorisotyöllisyysaloitteeseen sekä rakenneuudistuksen tukiohjelmaan.
Edelleen vuoden 2017 ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöä ehdotetaan hyvitettävän sovitusti vuoden 2020 talousarviossa otsakkeen 5 enimmäismäärissä - 252 miljoonaa euroa. Voimassa olevan rahoituskehysasetuksen mukaan ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotolla saadut määrät on korvattava kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen liikkumavaroilla kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina
Tarkemmat erityisvälinekohtaiset sitoumusmäärärahatiedot on esitetty alla olevassa taulukossa pyöristetyin luvuin.
Erityisvälineet (erityiset maksu- ja sitoumusmäärärahat) | TAE 2020 | Muutos 2020/2019 |
milj. euroa | %-osuus | % |
Hätäapuvaraus | 358,5 | 28,5 % | 2,0 % |
Euroopan globalisaatiorahasto | 179,3 | 14,3 % | 2,0 % |
Euroopan Unionin solidaarisuusrahasto | 50,0 | 4,0 % | -85,4 % |
Välineet, jotka tarjoavat erityistä joustoa suhteessa kattoihin (”joustoinstrumentit”) | | | |
Joustoväline | 778,1 | 62,0 % | -33,2 % |
Sitoumusten kokonaisliikkumavara | 141,9 | 11,3 % | -91,0 % |
Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara | -252,0 | -20,1 | -0,7 % |
Yhteensä kaikki | 1 255,7 | 100 % | -62,6 % |