1  Tausta

Tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotosta sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista 7. päivä heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU (ITS-direktiivi) ensisijaisena tavoitteena on vauhdittaa älykkäiden liikennejärjestelmien (Intelligent Transport Systems, ITS) koordinoitua käyttöönottoa ja käyttöä tieliikenteessä ja rajapintojen kautta myös muissa liikennemuodoissa kaikkialla Euroopassa. Älykkäillä liikennejärjestelmillä ja ITS-järjestelmillä tarkoitetaan direktiivissä mm. tieliikenteen infrastruktuuriin, ajoneuvoihin, käyttäjiin, liikenteen ja liikkuvuuden hallintaan sekä rajapintoihin liittyviä järjestelmiä, joissa sovelletaan tieto- ja viestintäteknologiaa.  

Direktiivin mukaisilla toimilla EU on kehittänyt yhteistä eurooppalaista toimintaympäristöä uusien digitaalisten palvelujen ja liikenteen automaation yhteen toimivuuden varmistamiseksi ja avoimeen syrjimättömään pääsyyn perustuvan markkinan edistämiseksi. Direktiivi on osaltaan ollut merkittävällä tavalla myötävaikuttamassa siihen, että EU on kyennyt vahvistamaan kilpailukykyään liikenteen ja liikkumisen toimialalla. 

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (COM(2019) 640 final) sekä EU:n digitalisaatiopaketin (COM(2020) 67 final sekä COM(2020) 66 final) määrittämän laajemman viitekehyksen sekä kehityssuunnan mukaisesti Euroopan komissio on päättänyt esittää ITS-direktiivin muuttamista, jotta direktiivin sääntely olisi linjassa ja tukisi nykyistä paremmin EU:n kestävään kehitykseen sekä digitaaliseen siirtymään liittyviä tavoitteita. Komissio julkaisi lokakuussa 2020 ITS-direktiivin uudelleentarkastelua käsittelevän tiekartta-asiakirjan, jossa oli kuvattu tiiviisti uudelleentarkastelun perusteet, tavoitteet sekä ne asiakokonaisuudet, joihin uudelleentarkastelussa tultaisiin erityisesti keskittymään. Tästä tiekartta-asiakirjasta laadittiin eduskunnalle E-kirje (E2 /2021 vp.)  

Joulukuussa 2020 julkaistussa EU:n kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa (COM(2020) 789 final) todetaan, että liikennealan kestävän, älykkään ja sopeutumiskykyisen kehityksen turvaaminen edellyttää eurooppalaisen liikennejärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista. Tässä muutostyössä liikenteen digitalisaatio on avaintekijä. Strategiassa korostetaan älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton keskeistä merkitystä edistettäessä sekä digitaalisten, multimodaalisten liikkumispalveluiden kehitystä että vuorovaikutteista, verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkumista. Kestävän liikkumisen lisääminen edellyttää myös eri liikennemuotojen välisen yhteen toimivuuden parantamista (multimodaalisuus). Eri liikennemuotojen saumaton yhteistoiminta mahdollistaa tehokkaat ja helppokäyttöiset matkaketjut, lisää erilaisten liikennemuotojen valinnan helppoutta sekä parantaa uusien liikkumispalveluiden houkuttelevuutta ja hyödynnettävyyttä vaihtoehtona yksityisautoilulle. EU:n kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa on esitetty etenemissuunnitelma, jolla eurooppalainen liikenne ohjataan vahvasti oikealle raiteelle kohti kestävää ja älykästä tulevaisuutta. Vision toteuttamiseksi siinä esitetään 10 lippulaivahanketta sekä toimintasuunnitelma, jotka ohjaavat työtä tulevina vuosina. ITS-direktiivin uudistaminen on nostettu yhdeksi toimintasuunnitelman keskeiseksi toimenpiteeksi (lippulaivahanke 6 – automatisoidun ja verkottuneen multimodaaliliikenteen toteuttaminen, toimenpide nro 38). EU:n kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiasta on laadittu eduskunnalle E-kirje (E5/2021 vp.). 

Liikenteen digitalisaatio ja älykkäät liikennejärjestelmät edesauttavat myös liikkumisen sujuvuuden tehostamista niin matkustaja- kuin myös tavaraliikenteessä. EU-alueen liikenneruuhkien ja tästä aiheutuvien välittömien ja välillisten yhteiskuntataloudellisten kustannusten on arvioitu olevan vuosittain kokonaisarvoltaan noin 1 % EU:n BKT:sta (”Measuring Road Congestion”, JRC Scientific and Policy Reports, 2012). Älykkäät liikennejärjestelmät mahdollistavat olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin paremman ja tehokkaamman hyödyntämisen sekä entistä tehokkaamman liikenteenohjauksen ja -hallinnan. Samalla ne luovat edellytykset parantaa liikenneturvallisuutta sekä liikkumisen mukavuutta auttamalla liikenteen käyttäjiä tekemään oikeita päätöksiä ja sopeuttamaan omaa liikkumistaan vallitsevan liikennetilanteen mukaan.  

Älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan EU-sääntelyn uudistamista tukevat myös komission ITS-direktiivin toimeenpanon seurannasta (COM(2019) 464 final) ja jälkiarvioinnista (SWD(2019) 368 final sekä SWD(2019) 369 final) saadut tulokset, joiden mukaan älykkäiden liikennejärjestelmien kehityksen ja niiden laaja-alaisemman käyttöönoton edistäminen unionissa edellyttää toimintaa koskevan sääntely-ympäristön kehittämistä. Komission arvion mukaan erityisesti keskeisten liikennetietojen saatavuutta tulisi parantaa koko EU:n laajuisen tieliikenneverkon osalta. Samalla myös toimintaan liittyvää EU-tasoista koordinaatiota olisi tarkoituksenmukaista tehostaa. Komission näkemyksen mukaan ITS-direktiivin mukaista sääntelyä tulisi myös ajantasaistaa ja kehittää, jotta se paremmin tukisi erilaisten automaatiota ja tekoälyä hyödyntävien ratkaisujen ja palvelujen käyttöönottoa sekä edistäisi laajempaa ja nopeampaa digitaalista transformaatiota tieliikenteessä ja sen rajapinnoilla muiden liikennemuotojen kanssa. 

Uudelleentarkastelun laajempi viitekehys ja tavoitteenasettelu pohjautuvat komission Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (European Green Deal) koskevaan aloitteeseen ja helmikuussa 2020 annettuun EU:n digitalisaatiopakettiin sekä saman vuoden joulukuussa annettuun EU:n kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiaan. ITS-direktiivin uudistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen valmistelussa komissio on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että esitettävät muutokset ovat linjassa muiden jo annettujen tai parhaillaan valmisteltavana olevien EU:n vihreää ja digitaalista siirtymää edistävien aloitteiden kanssa. Tehokkaalla koordinaatiolla varmistetaan, että kaikki EU-toimet vievät kehitystä johdonmukaisesti ja kokonaisvaltaisesti suuntaan, joka tukee EU:n kestävää kehitystä ja digitaalisen sisämarkkinan luomista koskevia tavoitteita. 

2  Ehdotuksen tavoite

ITS-direktiivin uudistamista koskevassa lainsäädäntöehdotuksessa (COM(2021) 813 final) komissio on tunnistanut kolme keskeistä toimintakokonaisuutta, joiden osalta komissio on päättänyt esittää muutoksia direktiivin mukaiseen sääntelyyn kestävän liikkumisen sekä liikennealan kehityksen ja kilpailukyvyn turvaamiseksi ja vauhdittamiseksi.  

Kiteytetysti komission 14.12.2021 julkaiseman ITS-direktiivin uudistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen ensisijaiset tavoitteet ovat: 

Parantaa älykkäiden liikennejärjestelmien digitaalista yhteen toimivuutta ja rajat ylittävää jatkuvuutta niin järjestelmätasolla kuin myös palveluissa; 

Lisätä EU-tason yhteistyötä eri sidosryhmien välillä sekä tehostaa toiminnan koordinaatiota; 

Laajentaa liikenteen uusien palvelujen kehitystä tukevien tietovarantojen saatavuutta sekä hyödynnettävyyttä. 

Komission ensimmäisenä tavoitteena on älykkäiden liikennejärjestelmien digitaalisen yhteen toimivuuden sekä rajat ylittävän jatkuvuuden parantaminen sekä järjestelmätasolla että palveluissa. Tämän osalta komissio katsoo tarkoituksenmukaiseksi ajantasaistaa direktiivin mukaisia prioriteettialueita koskevia määrittelyjä sekä vahvistaa näihin liittyviä säännöksiä.  

Toinen komission ITS-direktiivin muuttamiseen liittyvä tavoite on parantaa EU-tason yhteistyötä direktiivin soveltamisalaan liittyvissä asioissa. Komissio katsoo, että niin jäsenvaltioiden kuin myös liikennealan toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota on vahvistettava samalla, kun toimintaan liittyvää EU-tason ohjausta lisätään. Komissio esittää myös muutoksia direktiivin edellyttämään raportointiin, jotta se palvelisi nykyistä tehokkaammin direktiivin mukaisen toiminnan seurantaa, ohjausta sekä valvontaa ja samalla keventäisi jäsenvaltioihin kohdistuvaa raportointitaakkaa. 

Kolmas direktiivin uudistamiseen liittyvä tavoite koskee liikenteen uusien palvelujen kehitystä tukevien tietovarantojen saatavuuden ja hyödyntämisen lisäämistä. Komissio haluaa vahvistaa ITS-palveluntarjoajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia säännöksiä, joilla mahdollistetaan tasapuoliset, oikeudenmukaiset ja syrjimättömät edellytykset ITS-palveluiden tarjoamiseen (esim. MaaS-palveluissa). Tämän lisäksi komissio esittää, että jäsenvaltiot ja liikennealan toimijat velvoitettaisiin tuottamaan tiettyjä, olennaiseksi katsottuja liikennetietoja sekä varmistamaan liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden, automaation, kestävän kehityksen sekä eri liikennemuotojen välisen yhteistoiminnan lisäämisen kannalta merkittävimpien ITS-palvelujen tarjoaminen. 

3  Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Komission ehdotus ITS-direktiivin muuttamisesta sisältää kaikkiaan neljä artiklaa. Ehdotuksen ensimmäiseen artiklaan on koottu kaikki ne muutokset, joita komissio esittää ITS-direktiivin säännöksiin. Ehdotuksen toinen artikla käsittelee direktiivin säännösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kolmannessa artiklassa säädetään direktiivin voimaantulosta ja neljännessä, viimeisessä artiklassa on esitetty direktiiviehdotuksen osoitus. 

Komission ITS-direktiivin muuttamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen 1 artiklassa esitetään seuraavia muutoksia direktiivin säännöksiin. 

Kohde ja soveltamisala (1 artikla) 

Komissio esittää, että direktiivin soveltamisalaa laajennettaisiin niin, että direktiivissä säädettäisiin myös tietojen saatavuudesta ja ITS-palvelujen käyttöönotosta direktiivissä määritellyillä ensisijaisilla aloilla (2 artikla), joilla on erityinen maantieteellinen kattavuus direktiiviin lisättäväksi ehdotetuissa uusissa liitteissä III ja IV määritellyllä tavalla. Tällä muutoksella multimodaaliset digitaaliset liikkumispalvelut saataisiin kytkettyä osaksi direktiivin mukaista sääntelyä. Tämä loisi edellytykset kehittää multimodaalisten liikkumispalveluiden käyttöönottoa, palvelujen jatkuvuutta, eri liikennemuotojen välillä tuotettujen tietojen yhteen toimivuutta sekä edesauttaa toimintaan liittyvän ITS-infrastruktuurin kehitystä (mm. standardit).  

Ensisijaiset alat (2 artikla) 

Komissio esittää, että direktiivissä määritettyjen neljän (4) ensisijaisen alan otsikot muutettaisiin, jotta ne olisivat linjassa alan yleisen ja teknologisen kehityksen kanssa sekä auttaisivat paremmin kohdentamaan sääntelyllä annetut määritykset direktiivin soveltamisalaan kuuluviin toimiin.  

Uudet, ensisijaisille aloille esitetyt otsikot on listattu alle (vanha otsikko suluissa) samoin kuin komission perustelut muutoksille. 

I. Tietoja ja liikkumista koskevat ITS-palvelut (tie-, liikenne- ja matkatiedon optimaalinen käyttö) 

Ensisijaisen alan määritelmää laajennetaan sen varmistamiseksi, että se kattaa selkeästi eri liikennemuotojen yhteistoimintaa (multimodaaliset) tukevat palvelut. Lisäksi uusi otsikointi luo paremmat mahdollisuudet asiaankuuluvan ITS-infrastruktuurin käyttöönoton sekä palvelujen jatkuvuuden tukemiseen, lisää eri liikennemuotojen välillä tuotettujen tietojen yhteen toimivuutta sekä edistää tarvittavien teknisten määritelmien kehittämistä mm. standardoinnin alalla.  

II. Matka-, kuljetus- ja liikenteenhallinnan ITS-palvelut (liikenteen ja rahtitoimintojen hallintaan liittyvien ITS-palvelujen jatkuvuus)  

Uusi otsikointi tuo yhteen liikkumispalvelut sekä liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut, jotka jatkossa muodostaisivat eheän ja loogisen liikkuvuuden hallinnan kokonaisuuden. Tämän kokoavan otsikoinnin toivotaan erityisesti edesauttavan liikenneviranomaisten toimintaa, kun liikkumisen hallintaa sekä tähän liittyvän ITS-infrastruktuurin käyttöönottoa koskevat määritykset on keskitetysti koottu saman otsikon alle. Lisäksi järjestely parantaa mahdollisuuksia kehittää EU-tasoista, koordinoitua liikkumisen hallintaa osana liikenteen digitalisaatio- ja automaatiokehitystä.  

III. Liikenneturvallisuutta sekä tieto- ja järjestelmäturvallisuutta koskevat ITS-palvelut (tieliikenteen turvallisuuteen ja turvaamiseen liittyvät ITS-sovellukset) 

Liikenneturvallisuuden rinnalla myös liikenteen tieto- ja järjestelmäturvallisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti, kun liikenteen digitalisaatio- ja automaatioaste nousevat. Luottamus tietoturvaan, yksityisyyden suojaan, toimintavarmoihin teknologisiin ratkaisuihin sekä turvalliseen tiedonsiirtoon ovat keskeisessä asemassa uutta digitaalista toimintaympäristöä luotaessa. Tietoa ja uusia innovaatioita hyödyntävä liikenne vaatii toimiakseen vahvaa luottamusta. Digitaalisen toimintaympäristön merkitys korostuu, kun vuorovaikutteinen, verkkoon liitetty ja automatisoitu liikkuminen liikenneverkoilla lisääntyy. Näin ollen komissio katsoo perustelluksi laajentaa tämän ensisijaisen alan määritystä. 

IV. Yhteistoiminnallisen, yhteen liitetyn ja automatisoidun liikenteen palvelut (ajoneuvon yhdistäminen liikenneinfrastruktuuriin) 

Vuorovaikutteisen, verkkoon liitetyn ja automatisoidun liikkumisen merkitys korostuu, kun erilaiset kuljettajaa avustavat, tekoälyn hyödyntämiseen perustuvat järjestelmät ajoneuvoissa yleistyvät ja liikenteen käyttäjille tarjottavat digitaaliset palvelut lisääntyvät samalla, kun ajoneuvojen kyvykkyyttä yhä autonomisempaan toimintaan pyritään lisäämään. Tämä on alue, jolla EU pyrkii aktiivisesti edistämään EU-tasoista yhteistyötä ja johon on myös kanavoitu tukea EU:n rahoitusinstrumenteista uusien palvelujen, teknologisten ratkaisujen ja sovellusten kehittämiseksi. Ensisijaisen alan otsikon muuttaminen yhteneväiseksi EU-toiminnan puitteissa käytetyn terminologian kanssa antaa paremmat edellytykset johdonmukaiseen toimintaan ja luo selkeyttä toiminnallisen kokonaisuuden hahmottamiseen. 

Ensisijaisten alojen osalta on syytä huomioida direktiivin soveltamisalaan (1 artikla) esitetty muutos, jonka mukaisesti ensisijaisten alojen soveltamisala laajenisi kattamaan nykyisen direktiivin mukaisten standardien ja määritysten lisäksi myös olennaiset liikennetiedot ja ITS-palvelut, joilla on erityinen maantieteellinen kattavuus direktiiviin lisättäväksi ehdotetuissa uusissa liitteissä III ja IV määritellyllä tavalla. 

Määritelmät (4 artikla) 

Komissio esittää direktiivin ’standardi’ –termin määritelmää muutettavaksi siten, että määritelmän sisältämä viittaus standardointia koskevaan EU-sääntelyyn muutetaan vastaamaan ajantasaista voimassa olevaa eurooppalaista standardointia koskevaa asetusta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012 eurooppalaisesta standardoinnista). 

Lisäksi komissio esittää, että direktiiviin sisällytettäisiin kaikkiaan kuusi uutta määritelmää, jotka olisivat. 

’Vuorovaikutteinen, verkkoon liitetty ja älykäs liikennejärjestelmä’, jolla tarkoitetaan älykästä liikennejärjestelmää, jonka avulla ITS:n käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa sekä välittää suojattuja ja luotettuja viestejä (vapaa käännös). 

’C-ITS palvelu’, jolla tarkoitetaan ITS-palvelua, joka tarjotaan vuorovaikutteisen, verkkoon liitetyn ja älykkään liikennejärjestelmän puitteissa (vapaa käännös). 

’Tiedon saatavuus’, jolla tarkoitetaan tietojen olemassaoloa digitaalisessa, koneellisesti luettavassa muodossa (vapaa käännös). 

’Kansallinen yhteyspiste’, jolla tarkoitetaan jäsenvaltion perustamaa käyttöliittymä, jossa tietoja voidaan käyttää direktiivin 6 artiklan nojalla hyväksyttyjen määritelmien mukaisesti (vapaa käännös). 

'Tietojen käytettävyys’, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta pyytää ja saada tietoja digitaalisessa koneellisesti luettavassa muodossa kansallisten yhteyspisteiden kautta (vapaa käännös)  

’Multimodaalinen digitaalinen liikkumispalvelu’, jolla tarkoitetaan multimodaalista liikkumista tukevaa, tarjoavaa tai mahdollistavaa digitaalista palvelua, joka tarjoaa informaatiota liikenne- ja matkatiedoista, kuten liikkumispalveluiden sijainnista, aikatauluista, saatavuudesta tai hinnoista useammalle kuin yhdelle liikennemuodolle ja joka voi sisältää ominaisuuksia, jotka mahdollistavat varauksen, tilaamisen tai maksun tai lippujen myöntämisen (vapaa käännös). 

Komission näkemyksen mukaan direktiivin määritelmien luetteloa tulee laajentaa ottaen huomioon muutetun direktiivin soveltamisalaan ja säännöksiin tehdyt yleiset muutokset. Uudet, esitetyt määritelmät ovat tarpeen, jotta kyetään muodostamaan yksiselitteinen ja direktiivin toimeenpanoa selventävä sekä ohjaava ymmärrys käsitteistä, joita säädöksissä käytetään.  

ITS-järjestelmien käyttöönotto (5 artikla) 

ITS-järjestelmien käyttöönottoa koskevan artiklan osalta komissio esittää laajennettavaksi jäsenvaltioita koskevia vaatimuksia, jotka edellyttäisivät jäsenvaltioita tekemään laaja-alaisempaa yhteistyötä ITS-palvelujen käyttöönotossa. Jäsenvaltioiden tulee tehdä yhteistyötä komission hyväksymien määritelmien täytäntöönpanoon ja noudattamiseen liittyvissä toiminnallisissa näkökohdissa, kuten esimerkiksi standardeihin, palvelujen laatuvaatimuksiin, metatietoihin sekä kansallisten yhteyspisteiden yhteen toimivuuteen liittyvissä kysymyksissä. 

Määritykset (6 artikla) 

Komissio esittää lisättäväksi ITS-direktiivin määrityksiä käsittelevään artiklaan kaksi uutta artiklakohtaa, jonka mukaisesti jäsenvaltiot olisivat jatkossa velvollisia varmistamaan direktiivin liitteessä III listattujen tietolajien saatavuuden sekä käytettävyyden kansallisen yhteyspisteen kautta sekä varmistamaan direktiiviin liitteessä IV lueteltujen ITS-palvelujen käyttöönoton. Komissio katsoo, että liikenteen olennaisten tietojen saatavuuden varmistaminen on tärkeää eri liikennemuotojen yhteistoiminnan lisäämiseksi, multimodaalisten matkaketjujen mahdollistamiseksi, liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi sekä uudenlaisten digitaalisten liikkumispalvelujen ja tähän liittyvän markkinan kehittämiseksi.  

Nykyisen direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava direktiivin ja sen nojalla annettujen delegoitujen asetusten soveltamisalaan kuuluvien tietolajien käytettävyys, sikäli kun kyseenomaisia liikenne- ja matkustustietoja jäsenvaltioissa kerätään ja ne ovat digitaalisesti saatavilla. Nyt komissio esittää, että ITS-direktiivin liitteessä III listattujen tietolajien saatavuus on varmistettava liitteessä esitetyn maantieteellisen kattavuuden ja aikataulun mukaisesti. Toisin sanoen, jäsenvaltiot ovat velvollisia tuottamaan liitteessä listattuja liikenne- ja matkatietoja niille määritetyn maantieteellisen kattavuuden ja aikataulun mukaisesti, riippumatta siitä, kerätäänkö näitä tietoja tällä hetkellä jäsenvaltioissa vai ei. Tämä on yksi merkittävimmistä muutoksista, joita komissio ITS-direktiiviin nyt ehdottaa, sillä se muuttaa merkittävällä tavalla direktiivin soveltamiseen liittyvää logiikkaa. Tietojen tuottamista koskevaa velvoitetta ei direktiivissä ole aiemmin ollut.  

Liitteen III mukaisesti jäsenvaltiot olisivat jatkossa velvollisia tuottamaan tietoja tieliikenteen voimassa olevista rajoituksista ja määräyksistä (delegoitu asetus EU 2015/962), tietoja tieliikenneverkon tilasta (delegoitu asetus EU 2015/962), kuorma-autojen ja hyötyajoneuvojen turvallisista ja valvotuista pysäköintialueista (delegoitu asetus EU 885/2013), liikenteen turvallisuuteen liittyviä vähimmäistason liikennetietoja (delegoitu asetus EU 886/2013) sekä multimodaalisia staattisia matkatietoja (delegoitu asetus EU 2017/1926). 

Komissio myös esittää 6 artiklaa muutettavaksi siten, että artiklakohdan 5. kappaleen EU-sääntelyä koskeva kirjaus sovellettavista menettelyistä muutetaan viittaamaan teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annettuun direktiiviin (EU) 2015/1535. Lisäksi artiklakohdan 6. kappaletta komissio esittää muutettavaksi siten, että annettaviin määritelmiin tulisi tarvittaessa, ja erityisesti turvallisuuden ja yhteen toimivuuden turvaamisen sitä edellyttäessä, sisällyttää säännöt vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ja markkinavalvonnasta, mukaan lukien suojalauseke, päätöksen 768/2008/EY mukaisesti.  

Delegoidut säädökset (7 artikla) 

Komissio esittää lisäystä artiklaan, joka antaisi komissiolle valtuudet ajantasaistaa direktiiviin lisättäväksi ehdotettujen liitteiden III ja IV säännöksiä delegoiduilla säädöksillä edellyttäen, että esitetyistä muutoksista tehdään vaikutustenarviointi etukäteen, mukaan lukien kustannus-hyötyanalyysi. 

Lisäksi komissio esittää, että lisättäisiin uusi artiklakohta, jonka nojalla komissiolla olisi hätätilanteessa, jolla katsotaan olevan vakava suora vaikutus liikenneturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen tai ITS-palvelujen saatavuuteen ja eheyteen ja joka voi vaarantaa unionin liikennejärjestelmän turvallisen ja asianmukaisen toiminnan, toimivalta tilanteen korjaamiseksi hyväksyä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään tai vahvistetaan velvoitteita direktiivin 2 artiklassa asetettujen ensisijaisten alojen puitteissa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään direktiivin 15 artiklan mukaista komiteamenettelyä noudattaen. Tällaisten täytäntöönpanosäädösten tulisi rajoittua tiukasti hätätilanteiden syihin ja seurauksiin puuttumiseen. 

Standardit (8 artikla) 

Standardeja koskevan artiklan sisältämä EU-säädösviittaus esitetään muutettavaksi siten, että se viittaisi teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annettuun direktiiviin (EU) 2015/1535. 

Tietosuojaa, tietoturvallisuutta ja tietojen uudelleenkäyttöä koskevat säännöt (10 artikla) 

Komissio esittää, että tietosuojaa, tietoturvallisuutta ja tietojen uudelleenkäyttöä käsittelevä artikla päivitetään voimassa olevia tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevia säännöksiä vastaavaksi.  

Komissio myös ehdottaa lisättäväksi uuden artiklakohdan, joka nojalla komissiolle annettaisiin hoidettavaksi EU:n C-ITS-järjestelmien turvatunnusten hallintajärjestelmään liittyvät C-ITS-yhteyspisteen hallinnoijan, luotetun luettelon hallinnoijan ja C-ITS varmennepolitiikkaviranomaisen tehtävät. 

Siirretyn säädösvallan käyttäminen (12 artikla) 

Direktiivin 12 artiklan 2 kohdassa todettu päivämäärä 27.10.2017 tullaan korvaamaan direktiivin voimaantuloa koskevalla päivämäärällä. 

Voimassa olevan ITS-direktiivin nojalla unionin lainsäätäjä on siirtänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti Euroopan komissiolle säädösvaltaa antaa delegoituja säädöksiä direktiivissä määritettyjen ensisijaisten alojen ja ensisijaisten toimien osalta. Tämä säädösvalta on siirretty komissiolle määräaikaisesti. 

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat 12.12.2017 tekemällään päätöksellä (EU) 2017/2380 sopineet siirtävänsä viiden vuoden ajaksi komissiolle toimivallan antaa ITS-direktiivin artikla 7 mukaisia delegoituja säädöksiä. Näin ollen komission nykyinen mandaatti on voimassa 27.8.2022 asti. Uudesta toimintamandaatista päätetään ITS-direktiiviehdotuksen käsittelyn puitteissa ja sen tarkka voimassaoloaika määräytyy direktiiviehdotuksen hyväksymisen ja voimaantulon mukaan. 

Komiteamenettely (15 artikla) 

Komissio esittää, että komiteamenettelyä koskevaa direktiivin 15 artiklaa päivitettäisiin uusilla viittauksilla voimassa olevaan lainsäädäntöön sekä lisäämällä viittaus tarkastelumenettelyyn sekä menettelyihin, joita noudatetaan direktiiviehdotuksen artiklan 7 mukaisia välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä hyväksyttäessä. Näistä menettelyistä on säädetty (EU) 182/2011 asetuksessa, joka käsittelee yleisiä sääntöjä ja periaatteita, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (tarkastusmenettelystä artiklassa 5 sekä välittömästi sovellettavista täytäntöönpanosäädöksistä artiklassa 8). 

Lisäksi komissio esittää, että artiklakohtaan lisättäisiin viittaus, jonka mukaan hätätilanteessa komission hyväksymät, välittömästi sovellettavat täytäntöönpanosäädökset, jotka komissio on hyväksynyt ITS-direktiiviehdotuksen artiklan 7 nojalla, ja joihin on sovellettu (EU) 182/2011 asetuksen 5 ja 8 artiklojen mukaisia menettelyjä, olisivat voimassa siihen asti, kunnes ne kumotaan. Lisättäväksi esitetyn artiklakohdan mukaan komissio kumoaisi kyseiset säädökset, kun hätätilanne on päättynyt tai ITS-direktiiviä täydentävää delegoitua säädöstä muutetaan tilanteen korjaamiseksi sen mukaan, kumpi tulee ensin. 

Artiklakohtaan esitetään lisättäväksi myös kohta, jossa todetaan, että mikäli komission hyväksymän, välittömästi sovellettavan täytäntöönpanosäädöksen (EU) 182/2011 asetuksen 5 artiklan mukaisen tarkastusmenettelyn puitteissa komitealta pyydetään lausuntoa kirjallisella menettelyllä, niin menettely päätetään ilman tulosta, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö tätä vaatii. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. Tällöin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa, joka käytännössä tarkoittaa samaa, kuin että komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö vastustaisi ehdotusta. 

Raportointi (17 artikla) 

Komissio esittää, että direktiivin raportointia koskevaa artiklaa muutettaisiin. Ehdotettujen uusien velvoitteiden mukaisesti jäsenvaltioiden tulisi toimittaa komissiolle direktiivin voimaantulosta lukien 12 kuukauden kuluessa kertomus direktiivin ja kaikkien sitä täydentävien delegoitujen säädösten täytäntöönpanosta, ensisijaisia aloja koskevista kansallisista toimistaan ja hankkeistaan sekä direktiivin täytäntöönpanosta olennaisten liikennetietojen sekä ITS-palvelujen osalta direktiivin liitteiden III ja IV mukaisesti.  

Tämän jälkeen jäsenvaltioiden on raportoitava joka kolmas vuosi direktiivin ja sitä täydentävien delegoitujen säädösten täytäntöönpanon edistymisestä. 

Raportoinnissa on käytettävä komission laatimaa mallia, jonka komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä. Käytettävä raportointimalli tulee sisältämään myös luettelon keskeisistä suoritusindikaattoreista, jotka on esitettävä kertomuksissa. Raportointia koskevat täytäntöönpanosäädökset hyväksytään ITS-direktiivin 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. 

Jokaisen raportointikierroksen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat esittäneet komissiolle omat kansalliset kertomuksensa, komissio toimittaa 18 kuukauden kuluessa raportointikierroksen päättymisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle oman kertomuksensa direktiivin täytäntöönpanon edistymisestä. Komission tulee liittää kertomukseensa analyysi direktiivin 5–11 ja 16 artiklan toiminnasta ja täytäntöönpanosta, mukaan lukien käytetyt ja tarvittavat taloudelliset resurssit, sekä esittää tarvittaessa näkemyksensä mahdollisista tarpeista uudistaa direktiiviä. 

Direktiivin voimaantulosta lukien 12 kuukauden kuluessa komission tulee hyväksyä täytäntöönpanosäädöksellä ITS-direktiiviä koskeva työohjelma kuultuaan ensin asianomaisia sidosryhmiä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään direktiivin 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Työohjelmaan on sisällyttävä tavoitteet ja sen toteuttamispäivämäärät vuosittain sekä luettelo tietoluokista ja ITS-palveluista, joiden osalta komissio voi antaa delegoituja säädöksiä direktiivin 7 artiklan 1 a ja 1 b kohdan mukaisesti. 

Tämän jälkeen komission tulee antaa täytäntöönpanosäädöksellä uusi työohjelma ennen jokaista kertaa, kun komissiolle määräajaksi siirretyn toimivallan käyttöoikeutta jatketaan. 

Liite I Ensisijaiset alat ja toimet 

Direktiivin liitettä I komissio esittää muutettavaksi siten, että se vastaisi rakenteeltaan direktiiviehdotuksen artikla 2 määritettyjä ensisijaisia aloja. Lisäksi komissio esittää lukuisia lisäyksiä ja tarkennuksia direktiivin ensisijaisia aloja koskeviin tavoitteisiin ja toimiin, jotka komission arvion mukaan ovat tarpeellisia huomioiden mm. liikennealan teknologinen kehitys, lisääntynyt automaatio sekä EU:n kestävän kehityksen ja digitaalisen siirtymän mukaiset pyrkimykset. 

Liite II ITS-järjestelmien määrityksien ja käyttöönoton periaatteet 

Komissio esittää lisättäväksi direktiivin II liitteeseen eräitä uusia periaatteita, joiden katsotaan olevan merkittäviä ITS-järjestelmien koordinoidun käyttöönoton ja yhteen toimivuuden varmistamiseksi. Näissä korostuvat mm. teknologisen kehityksen tukeminen, eri liikennemuotojen välisen yhteistoiminnan entistä johdonmukaisempi kehittäminen, alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden huomioiminen sekä tarve varmistaa tasapuoliset toimintapuitteet ja mahdollisuudet kaikille toimijoille.  

Liite III (uusi) Lista tietolajeista 

Komissio esittää, että direktiiviin lisättäisiin uusi liite (liite III), johon on listattu kaikki komission näkemyksen mukaan ITS-direktiivin mukaisen toiminnan kannalta olennaiset liikennetiedot, joiden saatavuudesta kansallisen yhteyspisteen kautta jäsenvaltioiden tulisi huolehtia liitteessä määritetyn maantieteellisen kattavuuden sekä aikataulun mukaisesti. Olennaisiksi liikennetiedoiksi komissio katsoo ajoneuvojen pääsyn alueellista rajoittamista koskevat tiedot (nk. alueellinen geofencing), autonomista liikennettä tukevat tiedot (esim. teiden ja kaistojen sulkemiset, tietyöt ja muut väliaikaiset liikenteenohjaustoimet) liikennesäännöt ja -määräykset sekä kiertotiet, staattiset nopeusrajoitukset, pysäköintipaikkoja koskevat tiedot, liikenneturvallisuuden kannalta olennaiset tiedot (esim. liukas tienpinta, eläin tai muu este tiellä, heikko näkyvyys) sekä liikenteen solmupisteet. Kaikki liitteessä esitetyt tietolajit perustuvat ITS direktiivin nojalla jo annettujen delegoitujen asetusten mukaisiin määrityksiin, pois lukien tieliikenteen voimassa olevia rajoituksia ja määräyksiä, kiertoteitä, tieliikenneverkon tilaa sekä ajoneuvojen pääsyn alueellista rajoittamista koskevat tiedot, joita koskevat määritykset vahvistetaan vuoden 2022 alussa, kun komissio antaa uuden delegoidun asetuksen tosiaikaisten liikennetietopalvelujen tarjoamisesta (voimassa oleva delegoitu asetus (EU) 2015/962). 

Liite IV (uusi) Lista ITS-palveluista 

Komissio esittää, että direktiiviin lisättäisiin uusi liite (liite IV), johon listattaisiin olennaiset ITS-palvelut, joiden käyttöönotto jäsenvaltioiden tulisi varmistaa. Komission esittämä uusi liite IV sisältää yhden, olennaiseksi määritetyn ITS-palvelun, joka on komission delegoidun asetuksen (EU) 886/2013 mukainen käyttäjille ilmaiseksi tarjottava liikenneturvallisuuteen liittyvä yleinen vähimmäisliikennetietopalvelu. 

4  Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin

ITS-direktiivin oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artikla (liikenne). Tämän artiklan mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto tavallista lainsäädäntö- järjestystä noudattaen antavat yhteisiä sääntöjä perussopimusten tavoitteita toteuttavan yhteisen liikennepolitiikan mukaisesti. 

Komissio katsoo lainsäädäntöehdotuksen olevan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan kohdassa 3 tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukainen. ITS-direktiivin sekä siihen nyt ehdotettujen muutosten mukaisia tavoitteita jäsenvaltioiden yhteistyön ja rajat-ylittävän toiminnan kehittämiseksi sekä tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien koordinoidun käyttöönoton ja rajat ylittävän yhteen toimivuuden varmistamiseksi koko unionin laajuisesti, ei voida saavuttaa pelkästään jäsenvaltioiden aloitteesta, vaan ne edellyttävät EU-tason toimia. Toissijaisuusperiaatteen mukaisen puitedirektiivin (ITS direktiivi) käyttö on tässä tarkoituksenmukaisin tapa saavuttaa asetut tavoitteet. 

Direktiivin 7 artiklan mukaisesti tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien toteuttamisen yleisperiaatteet ja mahdollistavat ehdot määritetään komission delegoiduilla asetuksilla annettavilla säädöksillä, jota koskevan säädösvallan unionin lainsäätäjä on direktiivillä komissiolle määräaikaisesti siirtänyt. Komissio valmistelee delegoiduilla asetuksilla annettavat säädökset yhteistyössä jäsenvaltioiden nimeämien asiantuntijoiden kanssa. 

Uutena elementtinä direktiiviehdotuksen 7 artiklan mukaisen siirretyn säädösvallan puitteissa komissio voisi jatkossa delegoiduilla asetuksilla myös ajantasaistaa direktiiviin esitettyjen uusien liitteiden (liite III ja liite IV) mukaisia säännöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioissa käyttöönotettavia ITS-palveluita sekä tietolajeja, joiden osalta jäsenvaltioiden tulisi jatkossa varmistaa tietojen saatavuus ja käytettävyys kansallisen yhteyspisteen kautta.  

Direktiiviehdotuksessa komissio esittää myös, että sille annettaisiin valtuudet täytäntöönpanosäädöksillä määrittää yhteinen malli, jonka mukaisesti jäsenvaltioiden tulisi säännöllisesti raportoida komissiolle direktiivin ja sitä täydentävien delegoitujen asetusten täytäntöönpanon edistymisestä. Komissio myös ehdottaa, että direktiiviä koskeva EU-tasoinen työohjelma hyväksyttäisiin komission antamalla täytäntöönpanosäädöksellä. Lisäksi komissio ehdottaa, että sille siirrettäisiin toimivaltuudet, antaa välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä hätätilanteissa, jotka voivat vaarantaa unionin liikennejärjestelmän turvallisen ja asianmukaisen toiminnan. Hätätilanteissa annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä keskeytettäisiin tai vahvistettaisiin velvoitteita direktiivin 2 artiklassa asetettujen ensisijaisten alojen puitteissa. Kaikkien direktiivin mukaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksyminen tapahtuisi direktiivin 15 artiklan mukaista komiteamenettelyä noudattaen. 

Delegoitujen asetusten käyttö direktiiviehdotuksen uusia liitteitä III ja IV koskevien säädösten ajantasaistamisessa on tarkoituksenmukaista toimintamallin tarjoaman joustavuuden vuoksi ottaen huomioon liikennealan nopea teknologinen kehitys ja liikenteen automaation lisääntynyt käyttö sekä pyrkimys edistää liikennealan digitaalista siirtymää osana EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kehitystä. EU-tasoisen ITS-työohjelman ja raportointimallin hyväksyminen komission esittämän täytäntöönpanosäädöksen pohjalta on perusteltu toimintamalli, koska ne tukevat direktiivin operatiivista toimeenpanoa sekä lisäävät yhdenmukaisuutta direktiiviä koskevissa EU-tasoisissa prosesseissa. 

Komission ehdotus sille annettavista uusista toimintavaltuuksista antaa hätätilanteissa direktiivin puitteissa välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä on ymmärrettävä ja lähtökohtaisesti periaatteena kannatettava. ITS-direktiivin nojalla komissiolle annettava toimintamandaatti tulisi kuitenkin olla tarkkarajaisempi sekä toimintavaltuuksiltaan ja menettelyn käyttöönoton mukaisen hätätilan määrittelyn osalta selkeämpi. Direktiivin mukaisella sääntelyllä tulisi erityisesti parantaa EU:n toimintaedellytyksiä varautua etukäteen automatisoituvan liikenteen erilaisiin turvallisuusriskeihin ja hätätilanteisiin. Samalla tulisi huolehtia siitä, että ITS-direktiiviin mahdollisesti sisällytettävät varautumista koskevat säädökset ovat yhtenevät muun varautumistoimintaa koskevan EU-sääntelyn kanssa. 

Komission mukaan lainsäädäntöehdotus on SEU 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suhteellisuusperiaatteen mukainen, eikä se ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komission esitykset direktiivin muuttamiseksi, joilla parannetaan älykkäiden liikennejärjestelmien digitaalista yhteen toimivuutta, eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä liikenteen uusien palvelujen kehitystä tukevien tietovarantojen saatavuutta ovat tarpeen, jotta EU:n oikeudellinen sääntelykehys tukisi mahdollisimman tehokkaasti liikenteen kestävää kehitystä, ihmisten turvallista ja sujuvaa liikkumista, tehokasta tavaran kuljetusta ja logistiikkaa sekä erilaisten automaatiota ja tekoälyä hyödyntävien ratkaisujen ja palvelujen käyttöönottoa direktiivin tavoitteiden mukaisesti. 

Komission laaja-alaisen vaikutustenarviointityön pohjalta johdetut, direktiiviä koskevat muutosehdotukset voidaan valtioneuvoston näkemyksen mukaan katsoa laaditun siten, että ne ovat perusteltuja ja oikeasuhtaisia direktiivin mukaisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. 

Valtioneuvosto katsoo, että komission oikeusperustaa sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevat näkemykset ovat asianmukaisia. 

5  Ehdotuksen vaikutukset

Komission ehdotus ITS-direktiivin uudistamisesta sisältää merkittävän periaatteellisen muutoksen direktiivin mukaiseen sääntelyyn. Nykyisen ITS-direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että delegoiduissa säädöksissä annettuja määrityksiä sovelletaan yleisiä, vahvistettuja periaatteita noudattaen silloin, kun direktiivin mukaisia ITS-sovelluksia ja -palveluita otetaan käyttöön. Direktiivi ei ole rajoittanut jäsenvaltioiden oikeutta päättää itse sovellusten ja palveluiden käyttöönotosta alueillaan. Sama toimintalogiikka on ollut myös perustana tietojen käytettävyyden varmistamista koskevien velvoitteiden osalta. Jäsenvaltiot ja delegoiduissa asetuksissa erikseen mainitut toimijat ovat olleet velvollisia huolehtimaan direktiivin ja sen nojalla annettujen delegoitujen asetusten soveltamisalaan kuuluvien tietojen käytettävyydestä EU-sääntelyn edellyttämällä tavalla, mikäli sääntelyn tarkoittamat tiedot ovat digitaalisesti saatavilla koneluettavassa muodossa. 

Nyt annetussa ITS-direktiivin muuttamista koskevassa komission lainsäädäntöehdotuksessa esitetään, että jäsenvaltiot olisivat velvollisia varmistamaan direktiivin ja sen nojalla annettujen delegoitujen asetusten mukaisten olennaisten tietojen saatavuus sekä varmistamaan olennaisten ITS-palvelujen käyttöönotto.  

Direktiiviehdotuksen liitteessä III listattujen olennaisten tietojen saatavuuden varmistaminen sekä liitteeseen IV listatun olennaisen ITS-palvelun käyttöönoton varmistaminen liitteissä määritetyn maantieteellisen kattavuuden mukaisesti, tulee edellyttämään jonkin verran viranomaisiin kohdistuvaa lisäresursointia ja työtä, jotta kansallisen tason toiminta Suomessa olisi direktiivin ja sen nojalla annettujen delegoitujen asetusten edellyttämällä tavalla.  

Toisaalta olennaisten tietojen saatavuuden varmistaminen luo edellytykset kehittää liikenteen automaation tasoa ja uusien digitaalisten palveluiden käyttöönottoa liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden sekä kestävän liikkumisen edistämiseksi. Olennaisten tietojen saatavuuden varmistaminen mahdollistaa eri liikennemuotojen välisen yhteistoiminnan sekä uusien, helppokäyttöisten matka- ja kuljetusketjujen kehittämisen. Tietojen saatavuuden paraneminen vauhdittaa myös uusien tekoälyn hyödyntämiseen perustuvien teknologisten ratkaisujen laajempaa käyttöönottoa ja hyödyntämistä liikenteessä sekä edistää uusien innovaatioiden syntymistä. 

6  Ahvenanmaan toimivalta

Ahvenanmaan maakunnan itsehallintolain 18 §:n 21 kohdan mukaan teitä ja tieliikennettä koskevat asiat kuuluvat maakunnan lainsäädäntövaltaan. Näin ollen ITS-direktiivin soveltaminen tieliikennettä koskevilta osin määräytyy Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan itsehallintolain (1144/1991) perusteella. Sikäli, kun ITS-direktiivissä säädetään muiden liikennemuotojen rajapinnoista, huomioitavaksi tulee, että kauppamerenkulkuun ja ilmailuun liittyvät asiat kuuluvat valtakunnan toimivaltaan, kun taas raideliikenneasiat ovat puolestaan Ahvenanmaan maakunnan omassa lainsäädäntövallassa. 

7  Ehdotuksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä ja muiden jäsenvaltioiden kannat

Ehdotuksen käsittely neuvoston yhdistettyjen kuljetusten ja verkkojen työryhmässä (nk. liikenteen intermodaalityöryhmä) aloitettiin tammikuussa 2022. Neuvoston puheenjohtajamaa Ranska on ilmoittanut alustavaksi tavoitteeksi, että komission direktiiviehdotus olisi käyty työtyhmässä kertaalleen kokonaisuudessaan läpi helmikuun loppuun mennessä. 

Euroopan parlamentissa vastuuvaliokuntana on liikenne- ja matkailuvaliokunta (TRAN). Parlamentti ei ole vielä nimennyt asialle esittelijää. Parlamentti valmistautuu asian käsittelyyn. 

Muiden jäsenvaltioiden virallisia kantoja ei ole vielä tiedossa. 

8  Ehdotuksen kansallinen käsittely

9  Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää tärkeänä ja kannatettavana EU:n pyrkimystä vauhdittaa koko unionin laajuista vihreää ja digitaalista siirtymää. Tämä luo edellytykset sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän Euroopan unionin kehittämiseen. Liikkumisen digitaalisen toimintaympäristön kehittäminen sekä automaation ja tekoälyn hyödyntämiseen perustuvien teknologisten ratkaisujen käytön lisääminen liikenteen alalla tarjoavat uusia mahdollisuuksia edistää kestävää liikkumista sekä parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että näiden mahdollisuuksien täysimääräisen hyödyntämisen avulla vauhditetaan myös laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista, kuten esimerkiksi uusien työpaikkojen syntymistä sekä talouden kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamista.  

Valtioneuvosto kannattaa ITS-direktiivin uudelleentarkastelua. Uudistetun direktiivin tulisi edistää laajempaa ja nopeampaa digitaalista transformaatiota tieliikenteessä ja sen rajapinnoilla muiden liikennemuotojen kanssa. 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että multimodaalisen digitaalisen liikkumispalvelun määritelmässä (artikla 4) otetaan huomioon erityisesti ominaisuudet, jotka mahdollistavat varauksen, tilaamisen tai maksun tai lippujen myöntämisen, sillä ne lisäävät multimodaalisten matkaketjujen käytön helppoutta ja houkuttelevuutta asiakkaan näkökulmasta. Määritelmän tulisi kattaa sekä julkiset että yksityiset toimijat, millä edistetään palveluiden kehittymistä ja markkinoiden toimivuutta asettamalla kaikki multimodaalisia digitaalisia liikkumispalveluita tarjoavat operaattorit yhdenvertaiseen asemaan. 

Valtioneuvosto pitää myönteisenä komission esittämää muutosta, jonka mukaisesti jäsenvaltiot olisivat jatkossa velvollisia varmistamaan direktiivin liitteessä III listattujen tietolajien saatavuuden sekä käytettävyyden kansallisen yhteyspisteen kautta sekä varmistamaan direktiiviin liitteessä IV lueteltujen ITS-palvelujen käyttöönoton. Liikenteen olennaisten tietojen saatavuuden varmistaminen on tärkeää eri liikennemuotojen yhteistoiminnan lisäämiseksi, multimodaalisten matkaketjujen mahdollistamiseksi, liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi sekä uudenlaisten digitaalisten liikkumispalvelujen ja tähän liittyvän markkinan kehittämiseksi. Liikennealan kehittymisen kannalta keskeisen liikkumista koskevan tiedon jakamista pitää edistää jatkossakin avoimen ja maksuttoman datan periaatteiden mukaisesti. Tämä mahdollistaa myös uusien palvelujen kehittymisen. Kansallisten yhteyspisteiden tulisi osaltaan edistää EU:n datastrategiassa kuvatun niin sanotun data-avaruusmallin mukaista hajautettua mutta yhtenäistä datanhallintaa ja yhteen toimivuutta. 

Valtioneuvosto pitää kannatettavana komission tavoitetta, että direktiivin artiklassa 7 luodaan komissiolle valtuudet jatkossakin ajantasaistaa direktiivin liitteiden säännöksiä. Valtioneuvosto pitää kuitenkin tärkeänä, että näiden valtuuksien nojalla tehtävistä muutoksista tehdään vaikutustenarviointi etukäteen, mukaan lukien kustannus-hyötyanalyysi ja että liitteiden sisältöä muutettaessa komissio varmistaa, että uudet määritykset ovat teknologianeutraaleja, ja että ne takaavat tasapuolisen toimintaympäristön ja mahdollisuudet kaikille toimijoille.  

Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen säätää komissiolle valtuudet, joiden nojalla komissiolla olisi hätätilanteessa, jolla katsotaan olevan vakava suora vaikutus liikenneturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen tai ITS-palvelujen saatavuuteen ja eheyteen ja joka voi vaarantaa unionin liikennejärjestelmän turvallisen ja asianmukaisen toiminnan, toimivalta tilanteen korjaamiseksi hyväksyä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään tai vahvistetaan velvoitteita direktiivin 2 artiklassa asetettujen ensisijaisten alojen puitteissa. Vaikka on selvää, että komissiolla tulee olla mahdollisuus reagoida riittävän nopeasti esimerkiksi kyberturvallisuuteen liittyviin uhkiin tai Covid-19 pandemian kaltaisten kriisien liikenteelle aiheuttamiin haasteisiin, tulisi ITS-direktiivin nojalla komissiolle annettava toimintamandaatti olla tarkkarajaisempi ja toimintavaltuuksiltaan sekä menettelyn käyttöönoton mukaisen hätätilan määrittelyn osalta selkeä. 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä parantaa sääntelyllä edellytyksiä varautua etukäteen kyberturvallisuusriskeihin ja erilaisiin hätätilanteisiin. Tapahtumien jälkeen toimintatapoja tulisi tarkastella uudelleen. Verkko- ja tietoturvadirektiiviehdotuksessa (niin sanottu NIS2-direktiivi) ei ole vastaavantyyppistä hätätilanteita koskevaa sääntelyä kuin mitä ITS-direktiiviehdotuksen artikla 7a sisältää. Älyliikenteen ohjaus kuitenkin sisältyy nykyisen NIS-direktiivin ja NIS2-direktiiviehdotuksen soveltamisalaan ja tulisi todennäköisesti olemaan NIS2-direktiiviehdotuksen mukaisen ennakkovalvonnan piirissä. Valtioneuvosto katsoo, että ITS-direktiivin tulisi olla yhtenevä NIS2-direktiiviehdotuksen kanssa erityisesti riskeihin varautumisen ja ennakoinnin näkökulmasta.  

Valtioneuvosto kannattaa komission tavoitetta päivittää artiklakohdan 10 tietosuojaa, tietoturvallisuutta ja tietojen uudelleenkäyttöä käsittelevät määritykset voimassa olevia tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevia säännöksiä vastaavaksi.  

Valtioneuvosto voi yleisesti hyväksyä komission tavoitteen sisällyttää C-ITS turvatunnusten hallintajärjestelmä osaksi direktiivin mukaista sääntelyä artiklassa 10. Valtioneuvosto pitää kuitenkin keskeisenä, että yhteiseurooppalaisen älyliikenteen luottamusratkaisua (EU C-ITS Security Credential Management System, EU CCMS) koskevia määrityksiä uudelleen tarkastellaan. EU CCMS:n määrityksissä esitettyjä nykyisiä tietoturvavaatimusten määrityksiä tulisi tarkastella uudelleen, koska osa vaatimuksista voi mahdollisesti aiheuttaa merkittäviä markkinoille tulon esteitä pienille tai uusille toimijoille ja olla mahdollisesti ITS-direktiiviehdotuksen liitteen II periaatteiden, kuten esimerkiksi kustannustehokkuusperiaatteen vastaisia. Luottamusratkaisun määrityksiä tulisi tarkastella uudelleen myös teknologianeutraalisuuden varmistamiseksi Suomen tavoitteiden mukaisesti soveltumaan myös mobiiliverkkoratkaisuille. 

Ilman uudelleen määrittelyä valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen säätää komissiolle valtuudet, joiden nojalla komissiolle annettaisiin hoidettavaksi EU:n C-ITS-järjestelmien turvatunnusten hallintajärjestelmään liittyvät C-ITS-yhteyspisteen hallinnoijan, luotetun luettelon hallinnoijan ja C-ITS varmennepolitiikkaviranomaisen tehtävät.  

Komiteamenettelyssä (artikla15) hyväksyttävien täytäntöönpanosäädösten osalta valtioneuvosto katsoo, että ITS-direktiivin nojalla annettaville välittömästi sovellettaville täytäntöönpanosäädöksille tulisi aina määrittää tarkka voimassaoloaika. Poikkeuksena tästä, tulisi mahdolliset ITS-direktiiviehdotuksen artikla 7 nojalla hyväksytyt täytäntöönpanosäädökset hätätilanteiden osalta kuitenkin päättää mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hätätilanne on päättynyt. 

Valtioneuvosto pitää kannatettavana sisällyttää liitteeseen II periaatteet, joiden tehtävänä on ohjata direktiivin mukaisia toimia ITS-järjestelmien koordinoidun käyttöönoton ja yhteen toimivuuden varmistamiseksi. Uusissa periaatteissa korostetut pyrkimykset edistää mm. teknologista kehitystä, eri liikennemuotojen välistä yhteistoimintaa, alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden huomiointia sekä tasapuolisten toimintapuitteiden ja mahdollisuuksien varmistaminen kaikille toimijoille, ovat perusteltuja ja johdonmukaisia direktiivin tavoitteiden suhteen.  

Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena, että liitteen II periaatteisiin pyrittäisiin sisällyttämään myös teknologianeutraliteetin periaate, jotta tämä periaate ohjaisi komissiota jatkossa sen antaessa delegoituja säädöksiä. Myös voimassaolevan ITS-direktiivin 7 artiklan mukaisesti komission tulee delegoituja säädöksiä antaessaan noudattaa ITS-direktiiviluonnoksen liitteen II periaatteita. Teknologianeutraliteetin periaate tulisi siksi sisällyttää myös uuteen direktiiviin komissiota velvoittavana, jolloin se tukisi myös mahdollisuuksia hyödyntää yhteiseurooppalaista älyliikenteen luottamusratkaisua (EU C-ITS CCMS) sekä 5,9 GHz ITS-taajuusalueilla matkaviestintäteknologioilla että kaupallisissa matkaviestinverkoissa. 

Valtioneuvosto kannattaa direktiiviin lisäyksiä (uusi liite III), johon listattujen olennaisten tietojen osalta jäsenvaltioiden on varmistettava tietojen saatavuus liitteessä määritetyn maantieteellisen kattavuuden ja aikataulun mukaisesti. Olennaisten liikennetietojen saatavuuden varmistaminen on tärkeää direktiivin mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenteen automaatio ja digitaalisen toimintaympäristön kehittäminen perustuvat tiedon saatavuuteen ja käyttöön, jotka vuorostaan luovat edellytykset kehittää eurooppalaista liikennejärjestelmää EU:ssa yhteisesti määritettyjen tavoitteiden mukaisesti. 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että direktiivin vaatimukset joita kansalliselle yhteyspisteelle asetetaan, voidaan toteuttaa nykyiseen toimintamalliin tukeutuen niin, että tieto on saatavilla kansallisen yhteyspisteen kautta sillä tarkkuudella ja laatutasolla, kuin tietoa jo kerätään tai havainnoidaan, tai tieto muutoin siitä välittyy tiedontuotantoprosessin alkuun, josta se analysoidaan, käsitellään ja jaetaan saataville kansalliseen yhteyspisteeseen. Kansallisesti pyritään varmistamaan, ettei direktiivi aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia suhteessa nykytilanteeseen. 

Valtioneuvosto tukee komission ehdotusta lisätä uusia palveluita (uusi liite IV), johon listattujen olennaisten ITS-palvelujen osalta jäsenvaltioiden tulee varmistaa palvelujen käyttöönotto liitteessä määritetyn maantieteellisen kattavuuden ja aikataulun mukaisesti. 

Valtioneuvosto tukee myös komission tavoitetta sisällyttää uutena vaatimuksena käyttäjille ilmaiseksi tarjottava liikenneturvallisuuteen liittyvä yleinen vähimmäisliikennetietopalvelu, joka tulisi ottaa käyttöön 31.12.2026 mennessä TEN-T –verkolla sekä siihen kuulumattomilla moottoriteillä.  

Valtioneuvosto yhtyy komission näkemykseen, että liikenteen turvallisuuteen liittyvän tiedon jakaminen liikenteenkäyttäjille on yksinkertainen ja erittäin tehokas tapa lisätä tieliikenneverkolla liikkumisen turvallisuutta. Tietopalvelun tarjoamisessa tulee kuitenkin huomioida maiden erityispiirteet, jotta varmistetaan, että käyttäjille tarjottavat liikenneturvallisuutta koskevat vähimmäistason tietopalvelut ovat luotettavia ja tarkoituksenmukaisia sekä mahdollisuuksien mukaan ilmaiseksi kaikkien käytettävissä. 

Direktiivin kansallisesta voimaansaattamisesta voi seurata lisätehtäviä, kustannusvaikutuksia ja resursointipaineita kansallisille toimijoille ja viranomaisille. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että nämä ja muut säädöshankkeeseen liittyvät kustannusvaikutukset yksilöidään mahdollisimman kattavasti ja ennakoivasti asian jatkovalmistelussa, jolloin niihin on mahdollista muodostaa tarkemmat kansalliset kannat. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotus säilyttää jäsenvaltioille riittävästi kansallista liikkumavaraa, jotta mahdollisuudet direktiivin tarkoituksenmukaiseen ja resurssitehokkaaseen täytäntöönpanoon turvataan ja ne voidaan tehokkaasti käyttää.