3.1  Asetusehdotus

Asetusehdotus sisältää yhteensä kolme artiklaa. Ehdotuksen 1 artiklalla muutettaisiin Eurojust-asetusta ja 2 artiklalla neuvoston päätöstä 2005/671/YOS. Voimaantulosta säädettäisiin 3 artiklassa. 

1 artikla: Eurojust-asetuksen muuttaminen 

Asetusehdotuksen 1 artiklan 1 kohdan mukaan Eurojust-asetuksen 3 artiklan (Eurojustin toimivalta) 5 kohta korvattaisiin säännöksellä koskien Eurojustin mahdollisuuksia avustaa myös sellaisissa tutkinnoissa ja syytetoimissa, jotka koskevat vain EU:n jäsenvaltiota ja kolmatta valtiota tai EU:n jäsenvaltiota ja kansainvälistä järjestöä edellyttäen, että kyseisen kolmannen maan tai kyseisen kansainvälisen järjestön kanssa on tehty yhteistyösopimus tai –järjestely 52 artiklan mukaisesti, tai edellyttäen, että erityisessä tapauksessa avun antamiseen liittyy keskeinen etu. Muutoksen tarkoituksena olisi siten mahdollistaa Eurojustin avustava rooli myös jäsenvaltion kolmansien valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Viimeksi mainitun osalta olennaisia toimijoita olisivat kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol ja Kansainvälinen rikostuomioistuin, ja yhteistyön katsottaisiin olevan merkityksellistä muun muassa taistelualuetodisteisiin liittyen.  

Lisäksi 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti Eurojust-asetuksen 20 artiklaan (Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä) sisällytettäisiin uusi 2 a kohta, jonka mukaan jokaisen jäsenvaltion olisi nimettävä toimivaltainen kansallinen viranomainen Eurojustin kansalliseksi yhteyshenkilöksi terrorismia koskevissa asioissa. Yhteyshenkilön tulisi olla oikeus- tai muu toimivaltainen viranomainen. Kansallisen järjestelmän sitä edellyttäessä, nimetä voisi myös enemmän kuin yhden viranomaisen. Yhteyshenkilön olisi saatava käyttöönsä kaikki merkitykselliset tiedot ehdotettavan uuden 21 a artiklan 1 kohdan mukaisesti (on huomioitava, että asetusehdotuksen suomenkielinen käännösversio eroaa hieman muista kieliversioista). Nykyisellään asiasta säännellään neuvoston päätöksessä 2005/671/YOS, mutta edellä mainitun ehdotettavan muutoksen myötä siitä säänneltäisiin Eurojust-asetuksessa. Tästä seuraten asetusehdotuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaan Eurojust-asetuksen 21 artiklan 9 kohtaa muutettaisiin ja artiklan 10 kohta poistettaisiin. 

Asetusehdotuksen 1 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaan Eurojust-asetukseen lisättäisiin neljä uutta artiklaa. Uudet artiklat koskisivat tietojenvaihtoa terrorismitapauksissa (21 a artikla), turvattua digitaalista viestintää ja tiedonvaihtoa toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja Eurojustin välillä (22 a artikla), täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä komissiossa (22 b artikla) ja komiteamenettelyä (22 c artikla).  

Uuden 21 a artiklan tarkoituksena olisi selventää ja vahvistaa jäsenvaltioiden velvollisuutta antaa tietoja terrorismitapauksista. Tietojenantovelvollisuus perustuu edellä mainitusti nykyisin neuvoston päätöksen 2005/671/YOS 2 artiklan 2 ja 5 kohtaan. Ehdotettu 21 a artikla määrittelisi tarkemmin tapaukset, joissa jäsenvaltiot olisivat velvollisia antamaan tietoja rikostutkinnoista ja oikeusmenettelyistä terrorismitapauksiin liittyen. Lisäksi ehdotettu artikla tunnistaisi tarkemmin rikostutkintojen ja oikeusmenettelyiden vaiheet. Artiklan 1 kohdan mukainen tiedottamisvelvollisuus kansalliselle jäsenelle terrorismitapauksista alkaisi heti oikeusviranomaisten osallistuttua tapaukseen. Artiklan 2 kohdassa määriteltäisiin kyseeseen tulevat terrorismirikokset eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541 terrorismin torjumisesta ja sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (jäljempänä terrorismirikosdirektiivi) viitatut rikokset. Huomionarvoista on, että artiklan 2 kohdan mukaan edellä selostettu 1 kohdan mukainen tiedottamisvelvollisuus kansalliselle jäsenelle koskisi kaikkia terrorismitapauksia riippumatta siitä, onko tiedossa rikoksen yhteyksistä toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen valtioon, ellei erityisten olosuhteiden vuoksi tapaus koskisi vain yhtä jäsenvaltiota. Edelleen artiklan 3 kohdan mukaan 1 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot sisältäisivät muun muassa operatiivisia henkilötietoja, jotka ovat lueteltu lisättävässä liitteessä III. Näitä tietoja olisivat muun ohella sormenjäljet ja valokuvat epäiltyjen luotettavan tunnistamisen varmistamiseksi. Tältä osin on otettava huomioon myös johdantokappale 12, jonka mukaan biometristen tietojen arkaluonteisuuden vuoksi toimivaltaisten viranomaisten ja Eurojustin olisi kussakin tapauksessa sovellettava tiukkaa tarpeellisuusharkintaa kyseisten tietojen osalta. Viimeksi mainitun osalta on otettava huomioon, että asetusehdotuksen käännösversioissa kyseistä harkintaa koskeva kynnys todetaan eri tavalla. Esimerkiksi suomenkielisessä käännösversiossa mainitaan, että viranomaisten ja Eurojustin olisi kussakin tapauksessa sovellettava välttämättömyyskriteeriä, mutta ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi sama asia on todettu, että olisi sovellettava tiukkaa tarpeellisuusharkintaa (ett strikt nödvändighetstest,a strict necessecity test, critère de nécessité stricte, eine strenge Erforderlichkeitsprüfung). 

Uudella 22 a artiklalla perustettaisiin käyttöön otettava turvattu yhteydenpitokanava sensitiivisten tietojen vaihtamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden ja Eurojustin välille. Tältä osin tarkoituksena olisi hyödyntää e-CODEX-järjestelmää (komission 2.12.2020 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajat ylittävissä siviili- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävästä tietokoneistetusta viestintäjärjestelmästä, KOM(2020) 712 lopullinen). Artikla myös velvoittaisi jäsenvaltiot mahdollistamaan kansallisista tietokannoista saatujen jäsennettyjen tietojen puoliautomatisoidun toimittamisen. Puoliautomatisoidulla tarkoitettaisiin siirtotilaa, joka on osittain automatisoitu ja osittain ihmisen hallinnassa. Uusilla 22 b ja 22 c artiklalla vahvistettaisiin puitteet, joiden mukaisesti komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä. 

Edelleen 1 artiklan 6 kohdan mukaan voimassa olevat Eurojust-asetuksen 23, 24 ja 25 artikla korvattaisiin seuraavilla artikloilla: asianhallintajärjestelmä (23 artikla), tietojenhallinta asianhallintajärjestelmässä (24 artikla) ja pääsy asianhallintajärjestelmään kansallisella tasolla (25 artikla).  

Eurojustin tulisi 23 artiklan 1 kohdan mukaan perustaa asianhallintajärjestelmä liitteen II operatiivisten henkilötietojen, ehdotetun uuden liitteen III tietojen ja muiden kuin henkilötietojen käsittelemiseksi. Artiklaan 23 tehtävien muutoksien tarkoituksena olisi lisätä Eurojust-asetuksen tietojenkäsittelyä koskevien säännösten joustavuutta. Vaikka asianhallintajärjestelmän keskeiset periaatteet edelleen säilyisivät, vakavista rikoksista 21 artiklan ja terrorismin vastaisista menettelyistä 21 a artiklan nojalla annettavat tiedot voitaisiin muutoksen myötä tallentaa rakenteellisesti eri tavalla ja tietoja voitaisiin säilyttää pidempään kuin nykyisin tilapäisissä tietokannoissa. Ehdotus poistaisi asianhallintajärjestelmää koskevat tekniset yksityiskohdat, jotta järjestelmää voitaisiin modernisoida jatkossakin. Tältä osin myös väliaikaisen säilyttämisen periaate säilyisi koskien edellä mainittuja tietoja, vaikkakin tietojen säilyttämistä koskevat määräajat olisivat pidempiä 21 a artiklan mukaisten tietojen osalta. Operatiivisten henkilötietojen osalta on huomionarvoista 23 artiklan 5 kohta, jonka mukaan Eurojust ei saisi operatiivisten henkilötietojen käsittelemiseksi perustaa muita automaattisesti käsiteltäviä tietokantoja kuin asianhallintajärjestelmää. Toisaalta kansalliset jäsenet voisivat kuitenkin tilapäisesti tallentaa ja analysoida henkilötietoja sen määrittämiseksi, ovatko kyseiset tiedot merkityksellisiä Eurojustin tehtävien kannalta ja voitaisiinko ne sisällyttää operatiiviseen tiedonhallintajärjestelmään. Näitä tietoja voitaisiin säilyttää enintään kolme kuukautta. 

Samoin 24 artiklan muutoksista huolimatta nykyinen tietojen käsittelyä koskeva periaate asiahallintajärjestelmän osalta säilyisi. Artiklan 1 kohta painottaisi kansallisten jäsenien hallintaa ja vastuuta asianhallintajärjestelmässä olevista tiedoista, 2 kohdan mukaisesti kansalliset jäsenet jatkossakin päättäisivät tapauskohtaisesti pääsyoikeuksista heidän hallinnoimiin tietoihin, ja 3 kohta esittelisi oikeusperustan automatisoidummalle yhteyksien seurannalle, jos kansalliset viranomaiset sallivat tietojen jakamisen tiettyjen osapuolten kanssa ennen linkin havaitsemista. 

Artiklan 25 muutokset olisivat seurausta edellä selostettujen teknisten seikkojen poistamisesta 23 artiklasta. Toisaalta alustavan arvion perusteella vaikuttaisi siltä, että 25 artiklan muutokset eivät olisi vain teknisiä, vaan ne laajentaisivat Eurojustin hallussa oleviin tietoihin pääsyä, mikäli tekninen yhteys Eurojustin asianhallintajärjestelmän ja kansallisten järjestelmien välillä olisi.  

Asetusehdotuksen 1 artiklan 7 kohdan mukaan muutettaisiin Eurojust-asetuksen 27 artiklan (operatiivisten henkilötietojen käsittely) 4 kohtaa niin, että Eurojust voisi käsitellä erityisiä operatiivisten henkilötietojen ryhmiä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/ 2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta 76 artiklan mukaisesti. Kyseisten tietojen koskiessa todistajia tai uhreja, 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti tietojen käsittelyä koskeva päätös kuuluisi asiaankuuluville kansallisille jäsenille. Lisäksi 27 artiklaan lisättäisiin uusi 5 kohta koskien Eurojustin mahdollisuuksia käsitellä sellaisia 21 a artiklan nojalla toimitettuja ehdotetun uuden liitteen III mukaisia operatiivisia henkilötietoja koskien henkilöitä, joiden osalta on kansallisen lainsäädännön mukaisesti vakavia perusteita uskoa syyllistyneen tai olevan syyllistymässä Eurojustin toimivaltaan kuuluvaan rikokseen (a alakohta) tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta (b alakohta). Edelleen 5 kohdan mukaan Eurojust voisi jatkaa a alakohdassa mainittujen operatiivisten henkilötietojen käsittelyä myös silloin kun kansallisen lain mukaisesti menettelyt olisi saatettu päätökseen, ja myös tilanteissa, kun menettelyt ovat päättyneet vapauttavaan tuomioon. Lisäksi kohdan mukaan niissä tilanteissa, joissa menettelyt eivät ole johtaneet tuomioon, henkilötietojen käsittely olisi mahdollista vain linkkien havaitsemiseksi muiden meneillään olevien tai jo lopetettujen tutkintojen ja syytetoimien kanssa 23 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti eli tietojen ristiin tarkistamisen ja yhteyksien luomiseksi. Toisin sanoen 27 artiklan muutoksien tarkoituksena olisi sallia jatkuva tietojen käsittely terrorismitapauksissa myös kansallisen lain mukaisesti päättyneiden tapauksien osalta. Ehdotettavien muutoksien tarkoituksena olisi siten tehokas tietojen keskinäisten yhteyksien havaitsemismahdollisuus mahdollistamalla tietojen käsittely tietyn ajan tutkintojen ja syytetoimenpiteiden välillä, myöskin koskien tietoja aikaisemmista tutkinnoista kattaen myös vapauttamiseen johtaneet tai muulla tavalla päättyneet tapaukset. Tältä osin on huomionarvoista se, että edellä mainituilla 27 artiklan muutoksilla laajennettaisiin Eurojustin mahdollisuuksia käsitellä – myös ajallisesti – muun ohella biometrisia tietoja. 

Edellä todetusti biometristen tietojen osalta on otettava huomioon myös johdantokappale 12, jonka mukaan biometristen tietojen arkaluonteisuuden vuoksi toimivaltaisten viranomaisten ja Eurojustin olisi kussakin tapauksessa sovellettava tiukkaa tarpeellisuusharkintaa. 

Asetusehdotuksen 1 artiklan 8 kohdan mukaanEurojust-asetuksen 29 artiklaa (operatiivisten henkilötietojen säilyttämisen aikarajat) muutettaisiin siten, että sen 1 kohtaan sisällytettäisiin uusi 1 a alakohta koskien 21 a artiklan mukaisesti siirrettyjen operatiivisten henkilötietojen säilyttämistä. Eurojust ei saisi tallentaa 21 a artiklan mukaisesti siirrettyjä operatiivisia henkilötietoja ensimmäisen sovellettavan päivämäärän jälkeen seuraavien ajankohtien välillä: a) päivä, jona syytteen nostamiselle asetettu määräaika on päättynyt vanhentumissääntöjen nojalla kaikissa jäsenvaltioissa, joita tutkinta- ja syytetoimet koskevat; b) viisi vuotta sen päivän jälkeen, jona tuomioistuimen päätös on tullut lainvoimaiseksi viimeisessä niistä jäsenvaltioista, joita tutkinta- ja syytetoimet koskevat, ja jos on annettu vapauttava tuomio, kolme vuotta sen jälkeen. 

Lisäksi 29 artiklan 2 ja 3 kohtaa muutettaisiin. Kohdan 2 osalta lisättäisiin säännös koskien edellä mainitun 29 artiklan 1 ja 1 a kohdassa olevien säilyttämistä koskevien määräaikojen jatkuvaa tarkastelua asianmukaisen automatisoidun prosessin avulla Eurojustin toimesta, erityisesti siitä hetkestä lähtien, kun Eurojust ei enää avusta asiassa. Edelleen 2 kohdan mukaan tietojen säilyttämistä koskevaa tarvetta olisi arvioitava kolmen vuoden välein tietojen syöttämisestä, ja jos 27 artiklan 4 kohdan mukaisia operatiivisia henkilötietoja on säilytetty yli viisi vuotta, Euroopan tietosuojavaltuutettua olisi tiedotettava. Kohdan 3 osalta lisättäisiin säännös Eurojustin mahdollisuudesta jatkaa tietojen säilyttämistä ennen kuin jompikumpi 1 ja 1 a kohdan mukaisista määräajoista umpeutuu. 

Asetusehdotuksen 1 artiklan 9 kohdan mukaan Eurojust-asetuksen III jaksoon (kansainvälinen yhteistyö) lisättäisiin uusi 54 a artikla koskien kolmansien maiden yhteyssyyttäjiä. Lisäksi 1 artiklan 10 kohdan mukaan Eurojust-asetuksen 80 artiklaan (siirtymäjärjestelyt) lisättäisiin 8, 9 ja 10 kohdat. Kyseiset kohdat koskisivat siirtymäjärjestelyjä ennen uuden asianhallintajärjestelmän käyttöönottoa sekä muiden kuin 22 a artiklan mukaisten yhteydenpitokanavien käyttämistä ja vaihtoehtoisten tietojenvaihtotapojen käyttämistä ennen kuin tarvittavat tekniset muutokset ovat käytössä. 

Asetusehdotuksen 1 artiklan 11 kohdan mukaan Eurojust-asetukseen lisättäisiin edellä mainittu uusi liite III, jossa lueteltaisiin Eurojustille 21 a artiklan mukaisesti lähetettävät tiedot. Näitä tietoja olisivat muun ohella sormenjäljet ja valokuvat epäiltyjen luotettavan tunnistamisen varmistamiseksi ottaen huomioon aakkosnumeeristen tietojen epäluotettavuuden erityisesti kolmansien valtioiden kansalaisten osalta (d alakohta). Liitteessä lueteltujen tietojen tarpeellisuuden perusteena olisi muun ohella se, että terrorismistapauksissa valokuva on usein ainoa linkki epäiltyihin esitutkintavaiheessa. Tällaiset tiedot tulisi toimittaa vain, jos kansallisilla oikeusviranomaisilla olisi pääsy niihin. Tältä osin ehdotuksen selostusosassa myös mainitaan, että kasvojentunnistus tulisi tästä syystä olla myös mukana, mutta muutoin ehdotuksessa ei säädetä kasvojentunnistuksesta. 

Edellä mainitun uuden liitteen III d alakohdan osalta on otettava huomioon, että sormenjälkitiedot, jotka on kerätty kansallisen lainsäädännön mukaisesti rikosasian käsittelyn yhteydessä, ja valokuvat tulisi toimittaa Eurojustille, jos ne olisivat kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saatavilla. Toisaalta asetusehdotuksen selostusosiossa todetaan, että kyseiset tiedot tulisi toimittaa vain, jos kansallisilla oikeusviranomaisilla olisi tietoihin pääsy.  

2 artikla: terrorismirikoksia koskevasta tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä koskevan neuvoston päätöksen (2005/671/YOS) muuttaminen 

Artiklan mukaisten muutosten tarkoituksena olisi selventää Eurojust-asetuksen ja neuvoston päätöksen 2005/671/YOS välistä suhdetta, jonka vuoksi ehdotuksen 2 artiklan mukaisesti neuvoston päätöksessä olevat viittaukset Eurojustiin poistettaisiin. Näin ollen 2 artiklan 1 kohta, 2 artiklan 2 kohdan a alakohta ja c alakohta poistaisivat neuvoston päätöksestä 1 artiklan c kohdan sekä 2 artiklan 2 ja 5 kohdan. Ehdotuksen 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa viittaus Eurojustiin poistettaisiin päätöksen 2 artiklan 3 kohdasta. 

3.2  Direktiiviehdotus

Direktiiviehdotuksella muutettaisiin neuvoston päätöstä 2005/671/YOS siten, että henkilötietojen käsittelyn tarkoitusten määrittämiseksi ehdotuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan neuvoston päätöksen 2 artiklan 3 kohtaan lisättäisiin uusi alakohta, jossa täsmennettäisiin käyttösidostarkoitussidonnaisuuden periaatteen mukaisesti, että henkilötietoja voitaisiin käsitellä vain terrorismirikosten ehkäisemiseksi, tutkimiseksi, havaitsemiseksi tai niistä syyttämiseksi. 

Käsiteltävien tietoluokkien määrittämiseksi ehdotuksen 1 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan mukaan lisättäisiin neuvoston päätöksen 2 artiklaan uusia alakohtia, joissa täsmennettäisiin, että Europolin kanssa vaihdettavien henkilötietojen luokkien on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/794 Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (jäljempänä Europol-asetus) tarkoitettuja. Jäsenvaltioiden tulee toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että henkilötietoluokat, joita jäsenvaltiot voivat vaihtaa terrorismirikosten ehkäisemiseksi, tutkimiseksi, havaitsemiseksi tai niistä syyttämiseksi, toimitetaan käsiteltäväksi Europolille kansallisen lainsäädännön ja Europol-asetuksen mukaisesti.  

Lisäksi ehdotuksen mukaan poistettaisiin neuvoston päätöksen 2005/671/YOS 1 artiklan b alakohta myöhempää oikeudellista kehitystä silmällä pitäen ja erityisesti sen varmistamiseksi, että edellä mainitussa muutossäännöksessä viitattaisiin oikeaan säädökseen. Nykyisellään kyseisessä b alakohdassa viitataan yleissopimukseen, joka on tehty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella Euroopan poliisiviraston perustamisesta (jäljempänä Europol-yleissopimus). Neuvoston päätöksen 2005/671/YOS, sellaisena kuin se olisi muutettuna, asiaa koskevissa säännöksissä viitattaisiin sen sijaan Europol-asetukseen. 

4.1  Asetusehdotus

Ehdotuksen oikeusperustana on SEUT 85 artikla. Artiklan mukaan Eurojustin rakennetta, toimintaa, toimialaa ja tehtäviä määritellään asetuksilla. Tähän kuuluu myös turvallisten viestintäkanavien luominen EU:n jäsenvaltioiden ja Eurojustin välille sekä Eurojustin yhteistyö Eurojustiin lähetettyjen kolmansien maiden yhteyssyyttäjien kanssa. 

Neuvoston päätökseen 2005/671/YOS tehtävät muutosehdotukset eli Eurojustia koskevien viittausten poistaminen olisi seurausta Eurojust-asetukseen tehtävistä muutoksista. Näin ollen SEUT 85 artikla toimisi oikeusperustana muutoksien tekemiselle. 

Komissio katsoo, että koska terrorismirikokset ovat usein luonteeltaan rajat ylittäviä, tämän vuoksi jäsenvaltioiden yhteistyö asian saralla on tarkoituksenmukaista. EU:n rikosoikeudellisesta yhteistyöstä vastaavana virastona Eurojust on vahva osoitus jäsenvaltioiden pyrkimyksistä suojella kansalaisiaan muun ohella terrorismilta tekemällä yhteistyötä. 

Suhteellisuusperiaatteen kannalta komissio katsoo, että asian taustalla olevien ongelmien selvittämiseksi tarvitaan EU-tason toimia, jotta rajat ylittäviin terrorismirikoksiin voidaan puuttua tehokkaammin. Asetusehdotuksen 1 ja 2 artiklan tarkoituksena on integroida terrorismirekisteri paremmin Eurojustin lainsäädännölliseen ja teknilliseen kehikkoon sekä parantaa yhteistyötä kolmansien maiden yhteyssyyttäjien kanssa. Komission mukaan ilman näitä muutoksia Eurojust ei pysty havaitsemaan mahdollisia yhteyksiä samanaikaisten tutkintojen ja syytetoimien välillä. Täten Eurojust ei voi täyttää keskeistä tehtäväänsä yhteistyön tukemisessa ja vahvistamisessa jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten välillä vakavien rikollisuuden muotojen, erityisesti terrorismin, tutkinnassa ja syytteeseenpanossa. Toissijaisuusperiaatteen osalta komission mukaan kansallisella tasolla tehtävät toimet eivät ole riittäviä ottaen huomioon, että terrorismitapaukset ovat usein luonteeltaan rajat ylittäviä. 

Valtioneuvosto katsoo, että ehdotus on toissijaisuus ja- suhteellisuusperiaatteiden mukainen. 

Valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotuksen oikeusperustaa on pidettävä pääosin asianmukaisena. Valtioneuvosto kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että asetusehdotuksen oikeusperustaksi valittu SEUT 85 artikla koskee kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä vakavissa rikoksissa, jotka koskevat kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttävät yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia. Tältä osin huomiota kiinnitetään erityisesti Eurojust-asetukseen ehdotetun uuden 21 a artiklan 2 kohtaan, jonka mukaan jäsenvaltioiden tietojenantovelvollisuus kansallisista terrorismitapauksista koskisi myös kaikkia terrorismirikoksia riippumatta siitä, onko tiedossa että rikoksilla olisi yhteyksiä toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen valtioon, pois lukien sellaiset tapaukset, jotka selvästi koskisivat vain yhtä jäsenvaltiota. Mainittu rajaus on tärkeä säilyttää, jotta ehdotus olisi kaikilta osin SEUT 85 artiklan oikeusperustan mukainen. 

4.2  Direktiiviehdotus

Ehdotuksen oikeusperustana on SEUT 16 artiklan 2 kohta. Kohta sallii sääntöjen hyväksymisen, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden suojelua liittyen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten henkilötietojen käsittelyyn silloin, kun kyse on toimista, jotka koskevat rikosten estämistä, tutkimista tai syyttämistä taikka rikosseuraamusten täytäntöönpanoa, kun toimet kuuluvat unionin oikeuden soveltamisalaan. Lisäksi artikla mahdollistaa henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen antamisen, mukaan lukien toimivaltaisten viranomaisten suorittama henkilötietojen vaihto EU:ssa. 

Toissijaisuusperiaatteen osalta vain EU-tasolla voidaan yhdenmukaistaa EU-säädöksiä rikosasioiden tietosuojadirektiivin kanssa. Tämä on perustana myös neuvoston päätöksen 2005/671/YOS ehdotetuille muutoksille. 

Suhteellisuusperiaatteen kannalta ehdotuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaminen uudemman EU-sääntelyn kanssa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä rikosten ehkäisemiseksi, tutkimiseksi, havaitsemiseksi tai syytteeseenpanemiseksi, jotta voidaan saavuttaa perustavoitteet, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden korkeatasoista suojaa henkilötietojen käsittelyssä ja henkilötietojen vapaassa liikkuvuudessa EU:ssa. 

Valtioneuvosto katsoo, että direktiiviehdotuksen oikeusperustaa on pidettävä asianmukaisena. Lisäksi valtioneuvosto katsoo, että ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.  

5.1  Komission vaikutusarvio

Komissio ei ole laatinut laajempaa vaikutusarviota, koska ehdotuksilla pyritään komission mukaan pääasiassa luomaan ajantasainen tekninen ratkaisu jäsenvaltioiden viranomaisten ja Eurojustin tukemiseksi muuttamatta kuitenkaan nykyisiä oikeudellisen yhteistyön puitteita tukevia keskeisiä periaatteita. 

Asetusehdotuksen liitteenä on kuitenkin komission yksiköiden laatima analyyttinen tausta-asiakirja komission yksiköiden valmisteluasiakirjan muodossa, joka sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen nykytilaan liittyvistä ongelmista, taustatekijöistä ja ehdotuksen tavoitteista. Asiakirjassa tarkastellaan ehdotettua ratkaisua sekä tehokkuuden että mahdollisten perusoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten osalta (https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/2_3_178650_analytic_regul_exch_terr_en.pdf.pdf).  

Edellä mainitun tausta-asiakirjan mukaan havaitut ongelmat liittyvät siihen, että Eurojust ei nykyisin saa toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta kattavaa tietoa terrorismitapauksista, Eurojustin asianhallintajärjestelmä ei tue tapausten yhteyksien automaattista tunnistamista ja että yhteistyö kolmansien maiden yhteyssyyttäjien kanssa ei ole tehokasta. 

Perusoikeuksien osalta korostetaan tarvetta varmistaa perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien täysimääräinen noudattaminen. Näitä ovat muun muassa oikeus henkilötietojen suojaan ja oikeus yksityiselämän suojaan. Tämän katsotaan olevan erityisen tärkeää, sillä ehdotus koskee rikostutkintoihin ja tuomioihin liittyvien arkaluonteisten henkilötietojen ja biometristen tietojen käsittelyä. Komission mukaan, jotta ehdotuksen yksi päätavoitteista toteutuisi, eli että Eurojust voisi luoda tehokkaammin yhteyksiä terrorismia koskevien tutkintojen välille, tulisi mahdollistaa, että Eurojust saisi riittävästi tietoa kansallisista terrorismitapauksista. Tämän vuoksi olisi komission mukaan tarpeen lisätä Euojustille lähetettävien tietojen määrää. Näiden tietojen osalta olisi otettava käyttöön kuitenkin riittävät suojatakeet. Tältä osin ehdotukseen liittyisi tiukka käyttötarkoituksen rajoittaminen erityisesti biometristen tietojen osalta. Suojatun viestintäkanavan ja uudistetun asianhallintajärjestelmän käyttö parantaisi komission mukaan Eurojustin käsittelemien tietojen suojaa. Asianhallintajärjestelmän suunnittelussa painopiste olisi oletusarvoisesti tietosuojassa. Lisäksi kansallisten jäsenten ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten suorittaman tietojen valvonnan perusperiaatetta ei muutettaisi.  

Komission mukaan ehdotuksella olisi Eurojustin osalta budjetti- ja henkilöstöresurssivaikutuksia. Eurojustin arvioitu lisäbudjettitarve olisi 33 miljoonaa euroa. Näin ollen ehdotuksen mukaisten Eurojustin lisätehtävien osalta arvioidaan, että budjettitarve on suurempi kuin on arvioitu monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosille 2021-2027 (Multiannual Financial Framework – MFF). 

5.2  Vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön

5.3  Taloudelliset vaikutukset

Alustavan arvion perusteella on katsottava mahdolliseksi, että ehdotuksilla voi olla valtiontaloudellisia tai hallinnollisia vaikutuksia. Esimerkiksi asetusehdotuksessa ehdotettava uusi 22 a artikla velvoittaisi jäsenvaltiot mahdollistamaan kansallisista tietokannoista saatujen tietojen puoliautomatisoidun toimittamisen Eurojustille. Lisäksi 22 a artiklalla perustettaisiin käyttöön otettava turvattu yhteydenpitokanava sensitiivisten tietojen vaihtamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden ja Eurojustin välille, ja tältä osin tarkoituksena olisi hyödyntää hajautettua tietojärjestelmää eli e-CODEX-järjestelmää ja sen yhteyteen toteutettua digitaalisen tiedonvaihdon portaalia. Hajautetun tietojärjestelmän käyttöönotosta komissio on julkaissut 1.12.2021 oikeusalan digitalisaatiota koskevaan lainsäädäntöpakettiin kuuluvan erillisen oikeudellisen yhteistyön digitalisaatiota koskevan asetusehdotuksen (komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojan saatavuudesta rajat ylittävissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa sekä rikosasioissa (KOM(2021) 759 lopullinen, jäljempänä horisontaalinen asetusehdotus).  

Edellä mainitun voidaan alustavan arvioinnin perusteella katsoa mahdollisesti edellyttävän kehitettävän Eurojustin asianhallintajärjestelmän ja kansallisten asianhallintajärjestelmien välistä rajapintaa, jonka luomisesta aiheutuisi myös kansallisia kustannuksia. Kyseisen 22 a artiklan mukaan Eurojust kuitenkin määrittäisi tiedonvaihdon rakenteisen muodon yksityiskohdat eikä kansallisia kustannusvaikutuksia voida tällä hetkellä tarkemmin arvioida. 

Valtioneuvoston kirjelmässä eduskunnalle U 15/2021 vp todetaan, että Suomessa e-CODEX-järjestelmän rakentaminen on jo toteutettu vuosina 2018–2020, joten järjestelmän keskeisten osien (liitin ja tietoliikennesovellus) käyttöönotosta ei enää aiheudu kustannuksia (s. 7). Toisaalta kirjelmän mukaan Suomessa kustannuksia aiheutuisi jatkossa e-CODEX-tietojärjestelmän jäsenvaltiokohtaisen palvelinhallinnan ja teknisen ylläpidon lisäksi e-CODEXin yhteyteen toteutettavien uusien asiointiportaalien käyttöönotosta sekä niiden mahdollisesta integroinnista oikeuslaitoksen tai muiden hallinnonalojen omiin tietojärjestelmiin. Kirjelmän U 15/2021 vp mukaan e-CODEX-tietojärjestelmän yhteyteen toteuttavien asiointiportaalien käyttöönoton kulut olisivat yksittäisen portaalin osalta noin 60 000–80 000 euroa, oikeuslaitoksen järjestelmiin tehtävän integroinnin tai tiedonsiirtorajapinnan kulut olisivat arviolta noin 100 000–150 000 euroa. Lisäksi kirjelmän U 15/2021 vp mukaan kustannukset tarkentuvat teknisen toteutuksen täsmentämisen myötä. Edelleen kirjelmän mukaan e-CODEX-järjestelmän käytön laajentaminen muihin oikeudellisiin menettelyihin vuodesta 2024 eteenpäin voi laajentaa e-CODEXin käyttöä oikeusministeriön hallinnonalan lisäksi ainakin sisäministeriön hallinnonalalla (s. 8).  

Sisäministeriön hallinnonalan osalta mahdollisten tiedonvaihdon rajapintojen toteuttamiskustannuksiin vaikuttavat turvallisuusverkon (TUVE) erityisvaatimukset. On lisäksi otettava huomioon, että e-CODEX-järjestelmän ja sen yhteyteen toteutettavan tiedonvaihtoportaalin mahdollisesta integroinnista ja rajapintatoteutuksista sekä ylläpitokustannuksista ei kuitenkaan ole tällä hetkellä saatavilla yksityiskohtaista kustannusarviota. 

Toisin sanoen asetus- ja direktiiviehdotuksen mahdollisia jäsenvaltiokohtaisia kustannusvaikutuksia ei ole vielä tässä vaiheessa mahdollista tarkemmin arvioida, sillä tarkemmin ehdotuksista aiheutuvia vaikutuksia ja yhteensopivuutta muun muassa Suomen tietojärjestelmien kanssa voidaan arvioida vasta sitten kun on saatavilla tarkempaa tietoa muun ohella asetusehdotuksen 22 a artiklan sisällöstä ja siitä, miten sen velvoitteet tulisi mahdollisesti kansallisesti toteuttaa ottaen huomioon erityisesti erilaisten kansallisten järjestelmien erityispiirteet. 

Mahdollisten kansallisten kustannusvaikutusten osalta tulee ottaa huomioon myös saatavilla oleva EU-rahoitus. Tältä osin huomionarvoista on horisontaalisen asetusehdotuksen yhteydessä esiin tuotu jäsenvaltioiden mahdollisuus hakea edellä mainittuihin kansallisiin kustannuksiin rahoitusta EU:n oikeusalan ohjelmasta ja koheesiopolitiikan rahoitusvälineistä.  

Kansallinen rahoitustarve käsitellään normaaliin tapaan osana valtion talousarvioesitysten ja julkisen talouden suunnitelmien valmistelua.