Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmä julkaisi tammikuussa esityksensä ympärivuorokautisten päivystysten työnjaosta ja sairaalaverkosta. Esitys tarkoittaisi monen keskussairaalan muuttumista akuuttisairaalaksi, jossa ei olisi enää tehohoitoa, ympärivuorokautista leikkausvalmiutta tai synnytyksiä.  

Työryhmän ehdotus ei sisällä esitettyjen toimenpiteiden kokonaisarviota, vaikutusarviointeja eikä taloudellista arviointia. Esitys on aiheuttanut jo useissa sairaaloissa henkilöstössä huolta ja vaikuttanut uusien työntekijöiden rekrytointeihin. Moni sairaala on ollut lääkäreille kiinnostava työpaikka juuri erikoistumismahdollisuuksien ansiosta, ja ammattikorkeakouluissa terveysalalla opiskelijat tarvitsevat harjoittelupaikkoja ympäri Suomen. Työryhmän esityksellä on siten vaikutuksia myös terveydenhuollon koulutukseen ja harjoitteluihin hakeutumiseen. Myös kansalaisten ja henkilöstön luottamus suomalaiseen terveysjärjestelmään heikkenee, jos työryhmän esitystä viedään eteenpäin ilman tietoa niiden vaikutuksista.  

Sairaaloiden palveluita keskittävän esityksen perusteena ovat hoitajapula ja taloudelliset säästöt. Hallitusohjelmassa on sovittu 75 miljoonan euron säästöistä sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoon ja päivystysten porrasteisuuteen hallituskauden aikana. Esityksen myönteiset vaikutukset hoitajapulaan eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, ja esityksellä näyttäisi olevan myös negatiivisia vaikutuksia henkilöstön saatavuuteen. Keskussairaalan muuttaminen esityksen mukaiseksi akuuttisairaalaksi voisi johtaa erityisesti lääkäreiden hakeutumiseen haastavimpien tehtävien perässä muihin sairaaloihin, jolloin osaajapula vaikeutuisi ja johtaisi kasvavaan vuokrahenkilökunnan käyttöön. 

Myöskään aikaisemmin tehtyjen sairaalaverkkoa keskittävien päätösten hyödyistä ei ole onnistuttu näyttämään säästöjä eikä laadun parantumista. Hoitotarve ei vähene palveluita keskittämällä, jonka vuoksi myös matkakustannukset kasvavat ja vaativat arviointia.  

Hyvinvointialueet ovat olleet vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vasta vuoden 2023 alusta lähtien. Niillä on siten ollut vasta hyvin lyhyt aika kehittää kulurakennettaan tai palveluitaan. Hyvinvointialueille tulisi antaa työrauha peruspalveluiden vahvistamiseksi. Säästöjä tuovan toimintakulttuurin muutoksen johtaminen vaatii useamman vuoden aikaa, ja jatkuvat reformit heikentävät kykyä muutoksen johtamiseen.  

Ministeri Juuso on esittänyt asian ratkaisemista parlamentaarisessa työryhmässä.