Israelin ja palestiinalaisten välinen aseellinen konflikti on jatkunut jo yli viikon, ja sen seurauksena mediatietojen mukaan on Gazassa kuollut yli 220 ihmistä, joista ainakin 60 lapsia, ja miehitetyllä Länsirannalla surmansa saaneita on ainakin 20 ja Israelissa 12. Gazassa yli 1 500 ihmistä on haavoittunut, ja kotinsa on joutunut jättämään ainakin 52 000 palestiinalaista.  

Suomen ja EU:n tässä tilanteessa antamat lausunnot, jotka ovat todenneet Israelin valtion oikeuden suojella kansalaisiaan terroristisilta iskuilta, vedonneet Israeliin liiallisen voimankäytön välttämiseksi ja tuominneet siviileihin kohdistuneet iskut, ovat jääneet merkityksettömiksi ja vaille minkäänlaista sitoutumista toimintaan. Konfliktissa kuolleiden siviilien lukumäärä ilmentää selvästi Israelin suhtautumista kansainvälisen yhteisön kannanottoihin, joiden huomiotta jättämisestä sille ei ole tullut mitään seuraamuksia.  

Väkivalta Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla ei myöskään eskaloitunut yhtäkkiä, vaan aseellisen konfliktin syttymistä edelsivät viikkoja jatkuneet levottomuudet Jerusalemissa. Varsinaiset juurisyyt löytyvät palestiinalaisten yhä sietämättömämmäksi käyneestä tilanteesta ja pienenevästä elintilasta. Tähän kokonaisuuteen liittyy mm. Israelin palestiinalaisiin kohdistama systemaattinen syrjintä, jonka mm. Human Rights Watch tuoreessa tutkimuksessaan on määritellyt täyttävän apartheidin tunnusmerkit, sekä kansainvälisen oikeuden vastaiset pakkosiirrot, kotien ja muun omaisuuden tuhoaminen ja kiihtyvä siirtokuntarakentaminen. Myös Gazan saarto itsessään on usean ihmisoikeusjärjestön mukaan kansainvälisen oikeuden vastainen, siviilejä kollektiivisesti rankaiseva ja oli ajanut Gazan humanitääriseen katastrofiin jo ennen tämänhetkisen konfliktin alkamista.  

Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC ilmoitti tämän vuoden maaliskuussa aloittavansa tutkinnan epäillyistä sotarikoksista Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla. Tämänhetkiseen konfliktiin liittyen Amnesty International ja Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) ovat vaatineet ICC-tutkintaa Israelin iskuista siviilien asuinrakennuksiin ja median toimipaikkana toimineeseen kerrostaloon sotarikoksena.  

Hallitusohjelma linjaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista ja että Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Suomi käy kuitenkin asekauppaa Israelin kanssa ja sallii Israelin siirtokunnissa tuotettujen tuotteiden maahantuonnin huolimatta siitä, että kansainvälinen yhteisö pitää Israelin miehitetyille palestiinalaisalueille perustamia siirtokuntia laittomina.