Vuodenvaihteessa Saksan Kölnissä, Hampurissa ja Stuttgartissa tapahtui organisoituja, jopa tuhansien ulkomaalaistaustaisten, mahdollisesti turvapaikanhakijoiden hyökkäyksiä kaupunkien keskustoissa erityisesti naisten kimppuun ahdistellen ja pahoinpidellen heitä. Varkauksia tehtiin ja miehet suuntasivat myös ilotulitusraketteja väkijoukkoon. Kyse ei näyttänyt olevan pelkästään sattumanvaraisesta iskusarjasta tai uudenvuoden riehakkuudesta vaan järjestäytyneestä toiminnasta eri kaupungeissa. Tuhansia ulkomaalaistaustaisia miehiä kokoontui yhteen ja jakautui kymmenien ryhmiin tekemään samantyyppisiä hyökkäyksiä suunnilleen samaan aikaan.
Ministeri Orpon mukaan Suomen keskusrikospoliisilla oli tiedustelutietoa, jonka mukaan samanlaisia hyökkäyksiä suunniteltiin myös Suomeen (Verkkouutiset 7.1.2016). Uudenvuoden vastaanoton aikaan Senaatintorilla oli ollut n. 2 000 irakilaismiehen joukko (MTV3 uutiset 6.1.2016). Poliisin mukaan Helsinkiin saapui uudenvuoden viettoon turvapaikanhakijoita ympäri Suomea ja kaupungin omista vastaanottokeskuksista. Rautatieaseman asematunnelissa oli noin kello 23:n aikaan jopa 1 000 irakilaista turvapaikanhakijaa. Poliisi poisti paikalta useita kymmeniä henkilöitä, ja jo alkuillasta otettiin useita henkilöitä kiinni poliisilain perusteella.
Poliisille on ilmoitettu jälkeenpäin kolmesta ahdistelutapauksesta, joista kahdesta on tehty rikosilmoitus. Jälkikäteen on tullut tietoon, että tällaista olisi keskustan alueella tapahtunut laajemminkin (Iltasanomat 7.1.2015). Sisäministeri Orpo vahvisti Yle Radio 1:n haastattelussa, että uudenvuodenaattona Kirkkonummella kiinni otetut turvapaikanhakijat olisivat yllyttäneet vastaavanlaiseen häirintään kuin Saksassa. Poliisi otti Aavarannan vastaanottokeskuksesta kiinni kuusi irakilaismiestä epäiltyinä julkisesta kehottamisesta rikokseen. Epäiltyjä henkilöitä löytyi myöhemmin muutama lisää (Verkkouutiset 7.1.2016).
Valtion perustehtäviin kuuluu vastata ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hallitus on edelleen vähentämässä poliisin resursseja, vaikka Suomessa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on maailman pienimpiä. Asukasluvun kehitykseen suhteutettuna Ruotsissa, Tanskassa ja Irlannissa poliisimäärät ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Suomessa on 2000-luvulla ollut hieman yli 1,5 poliisia tuhatta asukasta kohti, ja suunta on ollut vähenevä. Kaikissa muissa Pohjoismaissa puolestaan on tullut lisäystä, ja Tanskassa on liki 2 poliisia tuhatta asukasta kohti. Muissa Pohjoismaissa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on nousussa, kun Suomessa suunta on vakaa tai hieman laskeva. Muista Suomen kaltaisista maista Virossa on yli 2,5 poliisia tuhatta henkilöä kohti. Jotta poliiseja olisi yhtä paljon kuin esimerkiksi Ruotsissa, tarkoittaisi se n. 9 600 uuden poliisin palkkaamista.
Saksan tapahtumissa voidaan nähdä, että kysymyksessä saattoi olla tavoite kokeilla yhteiskuntarauhan järkkymiseen tähtäävien kokoontumisten ja rikollisen käyttäytymisen vaikutuksia ja samalla testata viranomaisten toimintavalmiuksia tulevissa vastaavissa iskuissa.
Tällä kertaa Suomessa iskut kyettiin torjumaan, mutta on mahdollista, että uusia yrityksiä tulee hyvinkin pian. Suomessa on useita kaupunkeja, joissa on kymmeniä tai satoja turvapaikanhakijoiden ryhmiä. Jos nämä joukot saadaan mobilisoitua, Saksan tapahtumat voivat toistua. On täysin mahdollista, etteivät viranomaisten resurssit riitä. Lisäksi olisi hyvin vaikea löytää yksittäisiä tekijöitä, jos Saksan kaltainen kaoottinen tilanne syntyisi.
On korkea aika, että viranomaiset alkavat toimia. Kaikkia vastaanottokeskuksia pitäisi voida valvoa tehokkaasti ja poliisien määrää lisätä huomattavasti.