Hallitus on linjannut, että se tuo eduskunnalle lakiesityksen, jolla vanhustenhoidon henkilöstömitoitus kirjataan lakiin ja näin myös vanhustenhoidon toimijoita velvoittavaksi. Syynä henkilöstömitoituksen saattamisessa lakiin on se, että vanhustenhoidon tilanne Suomessa on kriisiytynyt ja hoivahenkilöstöä ei ole palkattu riittävästi pitämään huolta vanhuksistamme.  

Henkilöstömitoituksen saattaminen lakiin on erittäin tärkeää, kuten myös hoitajien lisäkoulutustarpeeseen vastaaminen. Hallituksen eteneminen henkilöstömitoituksen saattamisesta lakiin on ollut hidasta ja takertelevaa. Ministeri Krista Kiuru lupasi, että lakiesitys henkilöstömitoituksesta 0,7 tuodaan eduskunnalle ennen joulua 2019 (28.8.2019 Aamulehti).  

Valitettavasti lakiesitystä ei ole kuitenkaan saatu eduskunnan käsiteltäväksi. Selitykset lakiesityksen viipymisestä ovat olleet moninaisia. Kesäkuussa 2019 ministeri linjasi, että kesäkaudella ei voi tehdä lakiesityksen edellyttämää lausuntokierrosta ja että hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin käynnistetään heti kesäkauden päättymisen jälkeen (MTV Huomenta Suomi 19.6.2019). Valitettavasti lakiesitys ei kuitenkaan edennyt. Joulukuussa sosiaali- ja terveysministeriön virkamies ilmoitti, että henkilöstömitoitus lakiesitystä ei tulla saamaan eduskuntaan ennen joulua (Helsingin Sanomat 14.12.2019). Tämä uutinen annettiin viikonloppua vasten. Perusteluiksi virkamies ilmoitti sen, että lakiesitysluonnosta käsitellään tällä hetkellä lainsäädännön arviointineuvostossa ja luonnoksen on käytävä myös kuntatalouden- ja hallinnon neuvottelupöydän kautta. Virkamies kertoi myös, että Rinteen hallituksen ero ja sitä seurannut lyhyt toimitusministeriön jakso hidastivat lainvalmistelua, mutta henkilöstömitoitusesityksen valmistuminen olisi joka tapauksessa venynyt teknisen valmistelun vuoksi yli joulun. Henkilöstömitoituksen 0,7 saattaminen lakiin on osoittautunut hitaaksi ja hankalaksi toimenpiteeksi ja usko sen toteutumiseen alkaa horjua. Tulee tunne, että hallituksen lakiesityksessä on suuria ongelmakohtia.