Kennelliitto ja verohallinto ovat käyneet keskustelua siitä, miten koirankasvatusta kohdellaan elinkeinona eriarvoisesti verrattuna moneen muuhun elinkeinotoimintaan. Verottaja on antanut tänä vuonna asiakasohjeen koirankasvatusta koskien. Kennelliitto ja koirankasvattajat kokevat, että epäkohtiin ei edelleenkään ole puututtu. 

Keskeisiä epäkohtia on kolme, koskien toiminnan laajuuden määrittelemättömyyttä, verovähennyskelposten menojen tiukkaa rajausta sekä menojen jaksottamista. 

Tällä hetkellä koirankasvatuksen laajuutta, joka olisi verohallinnon silmissä riittävän ammattimaista ollakseen elinkeinoitoimintaa, ei ole tarkasti määritelty. Tämä johtaa yhtäältä siihen, että kasvattajan on vaikeaa ennakoida oman toimintansa verokohtelua ja toisaalta siihen, että verottaja katsoo matalalla kynnyksellä koirankasvatustoiminnan harrastustoiminnan luonteiseksi.  

Koirankasvatuksen kuluista merkittävä osa katsotaan verovähennyskelvottomiksi. Esimerkiksi kasvatettavien koirien ruokintaa, terveydenhuoltoa tai tilakuluja ei pääsääntöisesti katsota vähennyskelpoiseksi elinkeinotoiminnan menoksi. Samoin ongelmia aiheuttaa verohallinnon tulkinta, että menot ovat verovähennyskelpoisia vain pentujen syntymävuonna. Tällöin esimerkiksi tammikuussa syntyvästä pentueesta koituvia kuluja edelliseltä vuodelta ei voida vähentää. 

Koirankasvattamisen verokohtelu on ongelmallista elinkeinojen välisen yhdenvertaisuuden kannalta. Suuri ongelma on myös, että se luo kannustimia harmaaseen talouteen. Asiallisesti toimivien kasvattajien tilanteen parantamiseksi ja myös epäasiallisen kasvatustoiminnan vähentämiseksi tulisi verokohtelua yhdenvertaistaa.