Huhtikuun lopussa uutisoitiin hankkeesta, jonka tarkoitus on etsiä uudet keinot puuttua turvallisuusuhkaksi koettuihin ulkomaalaisten maakauppoihin. Asia on nyt oikeusministeriön pohdittavana. Asia tulee uuden hallituksen pöydälle.
Turvallisuuskomitea on esittänyt valtiolle etuosto-oikeutta yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin. Oikeusministeriössä on jo ryhdytty selvittämään asiaa. Uudelta hallitukselta ja oikeusministeriltä toivotaan mahdollisimman pian poliittista linjausta lakimuutoksille.
Strategisesti tärkeiden alueiden suojaaminen on noussut vahvasti esiin kuluvan vuoden aikana. Muun muassa presidentti Sauli Niinistö on keskustellut asiasta hallituksen kanssa. Turvallisuuteen liittyviä toimia on kuitenkin pohdittu jo pitkään.
Valtioneuvostoa ja ministeriöitä avustava turvallisuuskomitea haluaa valtiolle lisää keinoja estää turvallisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden päätyminen vääriin käsiin.
Muutosesityksen taustalla on pelko ulkomaalaisten maanomistuksen mahdollisesta vaikutuksesta yleiseen turvallisuuteen. Suomen lainsäädäntö ei rajoita maanmyyntiä ulkomaalaisille.
Valtio voi pakkolunastaa alueita yleisen tarpeen niin vaatiessa, ja pakkolunastuksilla voidaan hankkia alueita myös Puolustusvoimille. Etuosto-oikeutta ei valtiolla ole.
Oikeusministeriön tehtävänä on nyt selvittää, miten turvallisuuskomitean esittämä muutos voitaisiin toteuttaa. Tämä ei ole helppoa, yksinkertaista eikä halpaa.
Etuosto-oikeuden tai pakkolunastuksen käyttäminen voisi myös paljastaa valtion turvallisuuden kannalta herkkiä alueita. Strategiset alueet eivät Puolustusvoimien mukaan välttämättä ole niitä, joista julkisuudessa on oltu huolissaan.
Etuosto-oikeus tai pakkolunastus ei myöskään estäisi kauppoja niissä tapauksissa, joissa ulkomaalainen ostaja on häivytetty monimutkaisilla omistusjärjestelyillä taustalle. Oikean ostajan selvittäminen on käytännössä vaikeaa samoin kuin tästä seuraavan kiinteistöveron kanto ja perintä.
Tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon kiinteistöjä ulkomaalaiset omistavat, ei Suomessa ole. Eniten kauppoja tehtiin vuonna 2008, jolloin liki 950 kiinteistöä siirtyi ulkomaalaisten omistukseen. Valtaosa kaupoista tehtiin venäläisten kanssa. Viime vuosina kauppa on hiljentynyt. Esimerkiksi viime vuonna kauppoja tehtiin alle 500.
Tästä aiheesta on olemassa kansalaisaloite 1096 (Kansalaisaloite eduskunnalle laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta), johon nimien keräys on käynnissä oikeusministeriön kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa. Tämä aloite lähtee siitä, että Suomessa siirryttäisiin takaisin eduskunnan hyväksymään lainsäädäntöön, aikaan ennen vuotta 2000, jolloin kolmansista maista tulleiden maakaupat vapautettiin täysin.
Kansalaisaloitteessa on tukittu aukottomasti tämän hetken ongelmiemme aukot sekä tietojen keräämiseen liittyvät ongelmat. Aukottoman rinnakkaisen lainsäädännön luominen on vaikeaa ja osin turhaa, kun palaamalla luvanvaraisuuteen kaikkien kolmansista maista tulleiden henkilöiden kiinteistökauppojen asia saataisiin pois päiväjärjestyksestä jo kertaalleen eduskunnan hyväksymän lainsäädännön avulla.