Veneilyonnettomuuksien määrä Suomessa on kasvanut kahden viimeisen hellekesän aikana. Vuonna 2018 veneilyonnettomuuksissa kuoli 51 henkilöä, joista kaikki olivat huviveneilijöitä. Viime vuosi olikin Meripelastusseuran historian kiireisin vuosi pelastusoperaatioiden määrässä mitattuna. 

Eniten onnettomuuksia tapahtuu moottoriveneillä. Suurten ja nopeiden alusten määrä on lisääntynyt vesillä, mikä on nähtävillä myös onnettomuustilastoissa. Suurenkaan aluksen ohjaamiseksi ei kuitenkaan Suomessa vaadita erityistä koulutusta tai osaamista.  

Yhä useammin veneillessä luotetaan teknologiseen apuun: navigointivälineisiin, tutkiin ja automaattiohjaukseen. Nämä veneilyä helpottavat apukeinot voivat kuitenkin edesauttaa myös vaaratilanteiden syntymistä, mikäli todellisen osaamisen sijaan veneily pohjaa vain teknologisiin välineisiin. Vaaran mahdollisuutta voi aiheutua siitä, että huomio kiinnittyy teknologiaan havainnoinnin ja vesillä välttämättömän tähystyksellä kustannuksella. Välineistö voi aina myös rikkoutua tai toimia epäluotettavasti, jolloin veneen päällikön osaaminen nousee ratkaisevaan asemaan. 

Veneilyonnettomuuksissa keskeinen kysymys liittyy myös nopeuksiin, erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä vesialueilla. Tähän liittyvä yksityiskohta on tapa ilmoittaa nopeusrajoitukset: rajoituskylteissä nopeus ilmoitetaan kilometreinä tunnissa, kun taas veneiden mittarit ilmoittavat nopeudet yleensä solmuina. Yhdenmukainen merkintätapa selkeyttäisi tilannetta. 

Tehokkain tapa ehkäistä kuolemaan johtavia onnettomuuksia on valistus. Kansainvälisten tutkimusten mukaan noin 75—80 prosenttia veneilyyn liittyvistä hukkumisonnettomuuksista voitaisiin välttää, jos pelastusliivit olisivat käytössä. Usein tapauksissa on mukana myös alkoholi.