Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Lisäksi vahvistetaan ohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta. Oppivelvollisuuden pidennyksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Lakia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran niihin oppivelvollisiin, joiden oppivelvollisuus nykyisen lain mukaan päättyy vuonna 2021.
Suunnitelma on herättänyt opetus- ja kunta-alan ammattilaisissa kysymyksiä ja kritiikkiä on esitetty liian nopeasta toimeenpanosta ja kasvavista kustannuksista. Kunta-alalla uudistusten kustannusten arvellaan olevan moninkertaiset hallituksen arvioihin nähden. Epäselvää on, mitä kunnat joutuvat lopulta kustantamaan. Esimerkiksi kotikaupunkini Joensuun kaupungin koulutusjohtaja Olli Kauppinen totesi Talouselämän jutussahttps://www.talouselama.fi/uutiset/rahat-eivat-tule-riittamaan-edes-lappareihin-ja-kirjoihin-toisen-asteen-koulu-uudistusta-tehdaan-liian-pienella-rahalla-ja-liian-nopeasti/1b3ccc17-e0cc-47c9-9dca-ff8a15a090ab, että uudistukseen varatut rahat eivät tule riittämään ja että pelkästään oppimateriaaleihin menee enemmän rahaa. Lukiossa oppilaat tarvitsevat myös oman läppärin ja ammattikoulussa oppilaat tarvitsevat, alasta riippuen eri työvälineitä. Uudistuksen nopea aikataulu on haasteellinen kunnille, varsinkin nyt koronan aikana, jolloin kun-tien tehtävien hoito ja maksukyky ovat koetuksella.
Opetushallituksen teettämän ja Jyväskylän yliopistolta tilaaman raportinhttps://yle.fi/uutiset/3-11343305 mukaan jo nyt koulupudokkaita on maassa noin 4 000. Tyypillisin aika koulusta pois jäämiselle on kahdeksannen luokan syksy. Ongelmia on siis monella jo yläluokilla. Koulunkäynnin ongelmiin tuleekin puuttua varhain ja kohdentaa aputoimet niitä tarvitseville. On vaikea nähdä, miten nykyinen, nopealla aikataululla läpi vietävä suunnitelma estää ketään putoamasta koulusta. Kuntien kustannukset nousevat valtavasti ja uudistus heikentää vain koulujen resursseja.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: