Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallitus haluaa nostaa suomalaisten osaamista ja koulutustasoa. Työikäisen väestön tarve jatkuvaan oppimiseen kasvaa työmarkkinoiden murroksessa.
Vuosina 2017—2019 yli 30 prosenttia maan ylioppilaista valmistui Uudeltamaalta, mutta seuraavan syksyn yhteishaussa maakuntaan kohdistui vain suunnilleen 26 prosenttia aloituspaikoista. Vuonna 2019 Uudellamaalla 25—34-vuotiaista vain 42,1 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon. Määrä on auttamattomasti liian pieni Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn ja riittävän osaamisen tason varmistamisen kannalta. Ongelma on rakenteellinen ja vaikuttaa negatiivisesti metropolialueen kilpailukykyyn.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on korkeakoulujen esitysten pohjalta päättänyt syksyllä lisäaloituspaikkojen suuntaamisesta. Lisäykset eivät kuitenkaan riittävästi tunnista Uudenmaan erityistä roolia ja merkitystä. Uudenmaan korkeakoulujen vetovoimaisuus myös muualta Suomesta tulevien kohdalla on edelleen kasvussa: vuosien 2018—2020 aikana ensisijaisesti Uudenmaan korkeakouluihin hakeneiden määrä on noussut 34 prosentista 44 prosenttiin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: