Lakialoitteen tavoitteena on parantaa verovelvollisen yksityisyydensuojaa. Aloitteessa esitetään, että verovelvollisen nimi ei olisi enää julkinen tieto. Muutoin verotiedot olisivat nykyiseen tapaan edelleen julkisia.
Nykytilanne, jossa yksityishenkilöiden verotietoja tuodaan julkisuuteen vastoin heidän tahtoaan, on huonosti yhteensovitettavissa yksityisyydensuojan kanssa.
Yhteiskunnan ja lainsäädännön lähtökohta on se, että henkilön taloudellista asemaa kuvaavat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Tämä pääsääntö ilmenee esimerkiksi julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 23 kohdasta. Verotietojen julkisuus (verotietolaki) edustaa poikkeusta tästä pääsäännöstä. Toisin kuin julkisessa keskustelussa usein esitetään, ei verotietojen julkisuutta, sen pitkästä historiallisesta taustasta huolimatta, voi pitää pääsääntönä vaan poikkeuksena. Nykyistä julkisuutta voidaan pitää myös kansainvälisesti tarkasteltuna laajana.
Julkisuusperiaate liittyy historiallisesti ja toiminnallisesti poliittisiin vapausoikeuksiin, erityisesti sananvapauteen. Riittävän julkisuuden takaaminen on edellytys yksilöiden mahdollisuudelle vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Julkisuus on myös vallankäytön ja viranomaistoiminnan kritiikin ja valvonnan edellytys.
Yksityishenkilön verotietojen eli käytännössä henkilön tulotasoa ja taloudellista asemaa koskevien tietojen merkitys julkisuusperiaatteen kannalta on kyseenalainen. Voidaan perustellusti kysyä, onko nykyisenlainen verotietojen julkisuus perusteltavissa julkisuusperiaatteen kannalta ja miten verotietojen yksilöinti palvelee julkisuusperiaatteen tarkoituksia.
Lakialoitteen tarkoitus ei ole rajoittaa julkisuusperiaatetta enempää kuin yksityisyydensuojan näkökulmasta on välttämätöntä. Verotuksen läpinäkyvyyden, veropoliittisen päätöksenteon ja verotutkimuksen tarvitseman tiedon mahdollistamiseksi vastaisuudessakin aloitteessa esitetään verovelvollisen sukupuolitiedon lisäämistä julkiseksi tiedoksi. Tämä mahdollistaa tutkimuksen jatkumisen kattavana mutta anonyyminä. Tutkimuksen näkökulmasta on syytä huomata, että tutkijoilla on mahdollisuus saada julkisuuslain 28 §:n nojalla tieto myös salassa pidettävästä tiedosta, mikä osaltaan myös turvaa tutkimuksen tekemistä.
Nykyisellä julkisiin verotietoihin nojautuvalla klikki- ja kateusuutisoinnilla ei ole verotutkimuksen kanssa mitään tekemistä. Julkisuusperiaatteella puolestaan ei ole mitään tekemistä naapurin palkkatietoihin kohdistuvan uteliaisuuden kanssa.
Aloitteella pyritään turvaamaan tutkimus ja läpinäkyvyys verotietojen osalta juuri sen verran kuin on tarpeellista.