Lapsiperheköyhyys on vakava ongelma Suomessa. Taloudellisesti niukoissa oloissa elävät lapset ja nuoret ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä ja jäädä opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle.
Tutkimusten mukaan pitkäaikaiset toimeentulovaikeudet lapsena aiheuttavat monenlaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia vielä aikuisenakin. Suomessa on noin 120 000 pienituloisessa perheessä elävää lasta. Määrä uhkaa nousta merkittävästi erityisesti elinkustannusten nousun vuoksi.
Lapsiperhe on yhteiskunnalle monin tavoin tuottoisa investointi. Syntyvyyden nousu helpottaisi muun muassa eläkejärjestelmämme rahoitusta. Erilaisilla toimilla kannattaa luoda lapsi- ja perheystävällistä Suomea.
Eduskunnan tietopalvelun mukaan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 34,2—42,4 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 2022. Seuraavassa taulukossa on kuvattu reaaliarvon muutos ensimmäisestä, toisesta, kolmannesta, neljännestä ja viidennestä lapsesta maksettavan lapsilisän kohdalla.
Taulukko 1: Eduskunnan tietopalvelu 6.4.2022
Vuoteen 1993 asti kunnallisverotuksessa myönnettiin lapsivähennys jokaisesta lapsesta sekä yksinhuoltajavähennys. Valtionverotuksessa myönnettiin lapsenhoitovähennys, mikäli huollettavana oli ainakin yksi 3—7-vuotias lapsi.
Tuloverolakiin sisältyneet perhepoliittiset verovähennykset poistettiin vuoden 1994 alusta toteutetun lapsiperheiden taloudellisen tukijärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Vastikkeeksi korotettiin verovapaita lapsilisiä.
Lapsilisien reaaliarvo on kuitenkin romahtanut viime vuosikymmeninä. Lapsilisä on ollut sidottuna kansaneläkeindeksiin vain vuosina 2011 ja 2012. Muina vuosina se ei ole ollut sidottuna mihinkään indeksiin.
Lapsilisä on tällä hetkellä ainoa toistuvaluontoinen sosiaaliturvaetuus, jota ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin.
Eduskunnan tietopalvelun selvityksen mukaan (taulukko 1) lapsilisiä pitäisi vuoden 2022 tasossa korottaa 52—73,7 prosenttia, jos vuoden 1994 reaalitaso haluttaisiin palauttaa. Korotukset tarkoittaisivat esimerkiksi ensimmäisestä lapsesta maksettavaan lapsilisään 50 euron korotusta, toisesta lapsesta maksettavaan lapsilisään 70 euron korotusta ja viidennestä lapsesta maksettavaan lapsilisään 113 euron korotusta. Tietopalvelun mukaan viisilapsisen perheen saamien lapsilisien arvo on yhteensä noin 400 euroa pienempi vuoden 1994 tasoon verrattuna.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) selvityksen (21.4.2022) mukaan vuonna 2022 kuluttajahintojen nousu vaikuttaa erityisesti pienituloisten ja lapsiperheiden talouteen. Itla toteaa, että sosiaaliturvan indeksikorotuksilla voidaan helpottaa lapsiperheiden tilannetta. Ruuan ja energian hintojen noustessa indeksikorotukset eivät kuitenkaan auta niitä lapsiperheitä, jotka eivät saa indeksiin sidottuja etuuksia.
Hallitus päätti kehysriihessään 2022 tehdä sosiaaliturvaetuuksiin ylimääräisen indeksikorotuksen kuluttajahintojen äkillisen ja nopean nousun takia. Tämä korotus ei koske lapsilisää, koska sitä ei ole sidottu indeksiin.
Lapsiperheköyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi, lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja lapsiystävällisemmän Suomen rakentamiseksi on perusteltua sitoa lapsilisä pysyvästi indeksiin.