Alkoholipolitiikan vaikutuksista on Suomessa pitkäaikaista ja hyvin tarkkaa tutkimusta. Historian perusteella voidaan yksiselitteisesti todeta, että alkoholin saatavuutta lisäävät lainsäädäntömuutokset ovat poikkeuksetta lisänneet alkoholin kokonaiskulutusta ja sen myötä myös haitallisia vaikutuksia ja kustannuksia.  

Tällä hetkellä käsittelyssä olevaan alkoholilain uudistukseen sisältyvä muutosesitys, jossa ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuus nostettaisiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin, tulisi aiheutumaan monia vahingollisia vaikutuksia muun muassa kansanterveyteen, sosiaali- ja perhesuhteisiin, lasten hyvinvointiin, talouteen sekä viranomaistoimintaan. Tämä ilmenee jo tehdyistä arvioista sekä alkoholiuudistusta koskevasta hallituksen esityksestä, jossa todetaan, että esitetty korotus tulisi lisäämään niin kokonaiskulutusta kuin alkoholista aiheutuvia useita haittavaikutuksia. Jo nykyiselläänkin alkoholin liikakäyttö on yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhista. 

Tehokkain tapa hillitä alkoholin väärinkäyttöä on vaikuttaa alkoholin saatavuuteen ja hintaan. Vastaavasti tehokkain tiedossa oleva keino on luvanvaraisessa vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden alentaminen. Prosenttirajaa tulisikin Suomessa muuttaa Ruotsin tasoa vastaavaksi, jolloin yli 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät alkoholijuomat myytäisiin myös Suomessa vain Alkon myymälöistä. Alkoholiuudistusta koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että arvioiden mukaan alkoholin kokonaiskulutus vähenisi tämän toimenpiteen seurauksena noin litran absoluuttisena alkoholina laskettuna 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti ja vastaavasti alkoholihaitat vähenisivät esimerkiksi siten, että noin 350 alkoholin aiheuttamaa kuolemaa vältettäisiin vuosittain. Toimenpide toteuttaisi myös käytännössä WHO:n kansantautien ehkäisyn ja hoidon toimintaohjelman tavoitteen vähentämällä alkoholin kokonaiskulutuksen noin kymmeneen litraan vuoteen 2025 mennessä. Myös Lääkäriliiton näkemyksen mukaan ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla myytävien alkoholijuomien pitoisuusrajaa tulisi pikemminkin laskea nykyisestä 4,7 %:sta 3,5 %:iin kuin nostaa nykyisestä rajasta.