Viimeksi julkaistu 19.4.2021 19.47

Lakialoite LA 5/2017 vp 
Peter Östman kd ym. 
 
Lakialoite laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Tässä aloitteessa ehdotetaan, että kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että rakennetulle asunto- ja mökkitontille voidaan rakentaa korkeintaan 25 m2:n lisärakennus ilmoitusmenettelyä käyttäen. Näin kevennetään Suomessa hyvin tarkkaan säädeltyä rakennuslupamenettelyä. Mallia keventämiseen on otettu soveltuvin osin Ruotsista. 

Ruotsissa tuli heinäkuun 2014 alussa voimaan lainsäädäntö, jolla kevennettiin rakennuslupamenettelyä entisestään ja mahdollistettiin sujuva lisärakentaminen poistamalla vaatimus rakennusluvasta eräiden lisärakentamiseksi katsottavien toimenpiteiden osalta. Laki mahdollistaa enintään 25 neliömetrin suuruisen ja neljän metrin korkuisen ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun lisärakennuksen rakentamisen omakoti- ja paritalotontille ilman rakennuslupaa ilmoitusmenettelyn kautta. Tästä on ollut hyviä kokemuksia. 

Tällaisen lempinimellä "attefallshus" kulkevan pienen lisätalon rakentamiseen ei siis tarvitse hakea rakennuslupaa, vaan siitä tehdään kirjallinen ilmoitus rakennuslautakunnalle. Ilmoitukseen liitetään rakennuksen piirustukset ja tekniset tiedot sekä tarkastussuunnitelma. Rakentamisen voi aloittaa rakennuslautakunnan kuitattua ilmoituksen ja ilmoitettua rakennusprosessin aloittamisen mahdollisista ehdoista. Nähdessään tarpeelliseksi rakennuslautakunta voi myös edellyttää rakentamiselta tarkastusvastaavan nimeämistä, teknistä neuvonpitoa tai tarkastuskäyntiä paikan päällä. Lisätalon valmistuttua pidetään lopputarkastus. 

Koska lisätalon rakentamista edeltää ainoastaan ilmoitusmenettely, ei rakennuslautakunnan päätöksestä voi valittaa. Kunnan rakennusjärjestyksessä annetaan tarkempia määräyksiä mm. rakennuksen vähimmäisetäisyydestä rannasta ja tontin rajasta. Ruotsissa lisätalo tulee sijoittaa omakotitalo- tai paritalotontille vähintään 4,5 metrin päähän tontin rajasta. Jos rakennus halutaan sijoittaa lähemmäs tontin rajaa, on siihen saatava naapurin hyväksyntä. Mikäli naapuri on tyytymätön rakennuksen sijoittamiseen, muotoiluun tai käyttöön, hän voi tehdä asiasta ilmoituksen rakennuslautakunnalle, joka tarkastaa, onko rakennusprosessissa rikottu lainsäädäntöä tai rakennuslautakunnan asettamia ehtoja. 

Lukuisat yritykset ovat Ruotsissa suunnitelleet uusia mökkityyppejä. Myös suomalaisen puuteollisuuden pitäisi herätä suunnittelemaan mökkejä kasvaville Suomen ja Ruotsin markkinoille. Suomessakin on syytä yksinkertaistaa yksityiseen rakentamiseen liittyvää lupamenettelyä, jotta rakennussektoria voidaan näin vilkastuttaa ja kotimarkkinoita elävöittää.  

Ruotsin tapaan pienen lisätalon rakennuslupamenettelyä keventämällä voitaisiin madaltaa rakentamaan ryhtymisen kynnystä ja sujuvoittaa rakennusprosessia. Lisätalo voisi myös tarjota uusia sosiaalisia mahdollisuuksia omakotitalon tai paritalon omistajille erilaisissa elämäntilanteissa. Pihapiirissä oleva pikkuyksiö voisi toimia esimerkiksi perheen lähitukea tarvitsevan ikäihmisen kotina tai itsenäistyvän nuoren ensiasuntona.  

Uudistus vähentäisi byrokratiaa, lisäisi ihmisten valinnanvapautta ja toisi uusia työpaikkoja.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 

Laki  maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 129 §:n 1 momentti seuraavasti: 
129 § 
Ilmoitusmenettelyn käyttäminen 
Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä ilman rakennus- tai toimenpidelupaa sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Ilmoitusmenettely riittää myös silloin, kun paritalo-, omakotitalo- tai mökkitontille rakennetaan korkeintaan 25 m2:n suuruinen ja neljä metriä korkea lisärakennus. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 24.2.2017 
Peter Östman kd 
Päivi Räsänen kd 
Sari Essayah kd 
Sari Tanus kd 
Antero Laukkanen kd