Hallituksen uudistus oppivelvollisuuden laajentamisesta ei ratkaise lasten ja nuorten kouluttautumisen todellisia ongelmia. Suurin ongelma ovat tällä hetkellä ne koulupudokkaat, joilla ei peruskoulun jälkeen ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. PISA-mittauksissa Suomi on pudonnut kärjestä kaikilla mitatuilla alueilla: lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Viime vuosina oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet ja heikosti osaavien osuus on lisääntynyt. Jopa 11 prosentilla peruskoulun päättäneistä on niin huono lukutaito, että se rajoittaa heidän elämäänsä ja estää jatko-opinto- tai työnsaantimahdollisuuksia. Nämä nuoret kaipaisivat kipeästi räätälöityä lisätukea opintoihin, osa myös erityisopetusta jo alakouluvaiheesta saakka.  

Kaikilla tulee olla mahdollisuus suorittaa toisen asteen opinnot. Perheiden taloudellinen tilanne ei saa muodostua esteeksi opinnoille. Oppivelvollisuusiän nostamisen sijaan näitä nuoria tulee tukea riittävän suurella oppimateriaalilisällä. Oppimateriaalilisä on ollut hyvä väline sellaisten nuorten auttamiseen, jotka eivät itse pysty hankkimaan toisen asteen opintoihin liittyviä tarvittavia oppimateriaaleja. Tuen tulee olla jatkossakin tarveharkintaista.  

Tällä hetkellä ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta suorittava nuori voi saada opintorahan oppimateriaalilisää, jos hänen vanhempiensa yhteenlasketut tulot ovat enintään 41 100 euroa vuodessa. Oppimateriaalilisä on 46,80 euroa/kk. Korottamalla lisän tason 50 euroon/kk ja korottamalla oppimateriaalilisän edellytyksenä olevaa, opiskelijan vanhempien veronalaisten ansio- ja pääomatulojen yhteismäärää nykyisestä 41 100 eurosta 50 000 euroon saadaan lisän piiriin nykyistä useampi opiskelija ja tuetaan paremmin opiskelijoita. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on esittänyt 10 miljoonan euron lisämäärärahaa opintorahan oppimateriaalilisän käytön laajentamiseen toisen asteen opinnoissa.  

Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vuoden 2021 vaihtoehtobudjettiin.