Maksuhäiriömerkinnän saaneiden suomalaisten määrä on kasvanut vuosittain ja lähentelee jo 400 000:ta, joten päätöksentekijöiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota tämän kehityksen katkaisemiseen. Kokonaisuus on hyvin laaja, eikä sitä ole ratkaistavissa yksittäisellä toimella. Vaaditaan useampia toimia ja lakimuutoksia, jotta näiden kansalaisten asemaa pystytään parantamaan ja samalla ennaltaehkäisemään uusien velkaongelmien syntyä. 

Maksuhäiriömerkintöjen syntyyn on lukuisia erilaisia syitä, joihin kaikki eivät ole ennalta pystyneet varautumaan. Tämän lakialoitteen tarkoituksena on puuttua siihen epäkohtaan, että maksuhäiriömerkinnät säilyvät kohtuuttoman kauan siitäkin huolimatta, että merkinnän saanut maksaa velkansa. Maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisajan lyhentämisellä velvoitteensa hoitaneiden osalta parannettaisiin kannusteita maksaa velka mahdollisimman nopeasti. Kahden vuoden minimisäilyttämisaika maksuhäiriömerkinnöissä laskee velallisen motivaatiota maksaa velka pois, sillä maksamisenkin jälkeen hän kohtaa vaikeuksia esimerkiksi vuokra-asunnon tai vakuutusten hankkimisessa kohtuuttoman pitkään.  

Tässä lakialoitteessa esitetään maksuhäiriömerkintöjen kahden vuoden minimisäilyttämisajan kohtuullistamista niin, että säilyttämisaika olisi jatkossa korkeintaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun velka on maksettu. Jotta vältytään velkaongelmien syvenemiseltä, maksuhäiriömerkintöjä ei esitetä poistettavaksi välittömästi merkinnän aiheuttaneen velan maksamisen jälkeen. Maksuhäiriömerkinnän välitön poistuminen ohjaisi velallisia ottamaan pikavippejä luottotietojen hetkellisen palautumisen toivossa. Lyhyt maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisaika velkansa hoitaneiden osalta täten ennaltaehkäisisi velkaongelmien pahentumista, mutta tekisi samalla järjestelmästä nykyistä kannustavamman ja oikeudenmukaisemman.