Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Lakialoitteella lisätään perusopetuslain luvussa 14 määriteltyyn tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteisiin tulevaisuuslukutaidon oppimäärä. Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen. Ensisijaisesti tällä lakialoitteella lisätään Opetushallituksen päättämiin perusopetuksen, eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun kyseisessä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin tulevaisuuslukutaidon oppimäärä. Lakialoitteen tavoitteena on kehittää lasten tulevaisuuslukutaitoa sekä pitkäjänteisesti parantaa kaikkien kansalaisten tulevaisuuslukutaitoa ja tulevaisuusresilienssiä.
Tulevaisuuslukutaito tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää, miten henkilökohtainen tulevaisuuskäsityksemme vaikuttaa nykyhetkeen ja miten nykyhetken teot vaikuttavat tulevaisuuteen. Tulevaisuuslukutaito muodostaa jokaiselle lapselle suhteen tulevaisuuteen ja auttaa lasta näkemään vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä vertailemaan niitä. Se tuottaa kykyä ennakoida ja helpottaa sopeutumista muutoksiin. Tulevaisuuslukutaito on samalla tavalla oppimista ja harjoittelua vaativa taito, kuten laskeminen tai lukeminen. Jokaisella suomalaislapsella tulisi luku- ja kirjoitustaidon lisäksi olla perusopetuksessa opittu tulevaisuuslukutaito. Tulevaisuuslukutaidon avulla lapset voivat kehittää kykyä ennakoida ja uskallusta ajatella myös epämiellyttäviä kehityskulkuja ja siten vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan.
OECD:n mukaan tulevaisuuslukutaito voisi olla merkittävä osa sivistävää koulutusta. OECD:n toteuttaman raportin ”Anticipatory innovation governance: towards a new way of governing in Finland” mukaan tulevaisuuslukutaidolla ja ennakoivalla ohjauksella on merkitystä myös Suomen politiikkatoimien valmistelussa. Tulevaisuuden ennakoinnista on tullut entistä vaikeampaa, ja maailman monimutkaisuus, nopeat muutokset sekä kriisit vaativat nykyistä parempia tulevaisuustaitoja. Strategisella ennakoinnilla vahvistetaan kykyä luoda pitkän aikavälin tavoitteita ja muutosta niin kansalaisten arjessa kuin poliittisessa päätöksenteossa.
Tulevaisuuslukutaito vahvistaa myös tulevaisuusresilienssiä. Ihmisten ja yhteiskunnan resilienssi eli selviytymiskyky kattaa muun muassa sosiaalisen, taloudellisen, geopoliittisen, ympäristöllisen ja digitaalisen ulottuvuuden. Tulevaisuusresilienssi on kykyä selviytyä haasteista sekä kohdata muutoksia kestävällä, uudistuvalla ja demokraattisella tavalla. Asiantuntijat korostavat, että tulevaisuusresilienssi edellyttää kriisinsietokyvyn ja kriiseistä palautumisen ohella myös ennakoivaa sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin sekä uudistumiskykyä suhteessa rakenteisiin, toimintatapoihin, ajattelumalleihin, arvoihin ja ihanteisiin.
Demokratian, kansalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin edellytyksenä on, että kansalaisilla on kyky hahmotella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja vaikuttaa aktiivisesti erilaisten tulevaisuuskulkujen toivottavuuden suhteen. Myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mukaan tulevaisuuslukutaitoa tulisi kehittää kaikilla tasoilla kouluista hallintoon ja päätöksentekijöihin asti.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,