VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Komission asetusehdotuksen mukaan otettaisiin käyttöön EU:n yhteinen turvallisten alkuperämaiden luettelo, johon esitetään ehdotuksen liitteessä (COM(2015) 452 final ANNEX) seitsemää kolmatta maata. Asetuksella muutettaisiin myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/32/EU kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhtenäisistä menettelyistä (uudelleenlaadittu) eli niin sanottua turvapaikkamenettelydirektiiviä. Direktiiviä muutettaisiin siten, että sen 36 artiklassa (Turvallisen alkuperämaan käsite) ja 37 artiklassa (Kolmansien maiden kansallinen määrittäminen turvallisiksi alkuperämaiksi) otettaisiin kansallisen lainsäädännön ohella huomioon turvallisten alkuperämaiden määrittäminen ehdotetun asetuksen perusteella.
Ehdotuksen liitteessä mainittuja seitsemää kolmatta maata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki) pidettäisiin turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä turvallisina alkuperämaina, jolloin kyseisten maiden kansalaisten kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset voitaisiin käsitellä nopeutetussa menettelyssä. Komissio perustelee näiden maiden turvallisuutta nojautuen muun muassa kyseisten maiden lainsäädäntöön ja olosuhteisiin (kuten vähemmistöjen asemaan), näiden maiden kansalaisten jättämien turvapaikkahakemusten käsittelyyn jäsenmaissa sekä EU:n virastojen, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön (UNHCR) ja muiden oleellisten kansainvälisten järjestöjen raportteihin ja tietoihin.
Jäsenmaat voivat pitää yllä tai laatia kansallisen turvallisten alkuperämaiden luettelon, joka voi sisältää muita kuin EU:n luettelossa olevia maita. Tällä hetkellä vain joillakin jäsenmailla on käytössä turvallisten alkuperämaiden luettelo; lisäksi luetteloissa on eroja maiden välillä.
Komission ehdotuksen mukaan kolmatta maata pidettäisiin turvallisena, jos voidaan osoittaa, ettei maassa ole vainoa, kidutusta tai epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta eikä aseellisesta konfliktista johtuvaa summittaisen väkivallan uhkaa. Vaikka maa olisi merkitty turvallisten alkuperämaiden luetteloon, jokainen sen kansalaisen jättämä turvapaikkahakemus tulisi silti tutkia yksilöllisesti. Hakijan osoittaessa, ettei maa ole turvallinen hänen tapauksessaan, maan määrittelyä turvalliseksi alkuperämaaksi ei sovellettaisi häneen.
Komissio seuraisi säännöllisesti tilannetta luetteloon merkityissä maissa tukenaan muun muassa EASO ja UNHCR. Tilanteen huonontuessa maassa komissio voisi poistaa sen luettelosta antamalla delegoidun säädöksen. Luetteloon voitaisiin myös lisätä uusia maita; tällöin noudatettaisiin tavallista lainsäätämisjärjestystä.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto katsoo, että komission ehdottamia kolmansia maita (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia sekä Turkki) voidaan pitää turvallisina maina ja hyväksyä ne EU:n yhteiseen turvallisten alkuperämaiden luetteloon. Komissio on todennut, että nämä maat on otettu luetteloon ehdokasmaiden tai mahdollisten ehdokasmaiden ominaisuudessa.
Toimiessaan turvallisten alkuperämaiden luettelo helpottaisi päätöksentekoa, vaikka nopeutettua päätöksentekoa voidaan Länsi-Balkanin maiden osalta käyttää jo nytkin. Jokaisen luettelossa olevan maan tilanne tulisi tarkistaa ja päivittää luotettavasti sekä huolehtia kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen yksilöllisestä tutkimisesta ja hakijan mahdollisuuksista osoittaa kansainvälisen suojelun tarve.
Koska ehdotetusta turvallisten alkuperämaiden luettelosta säädettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, luettelon käyttöön ottaminen Suomen osalta ei vaatisi kansallisen lainsäädännön muuttamista.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Komission ehdotus koskee Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Makedonian, Montenegron, Serbian ja Turkin pitämistä turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä turvallisina alkuperämaina. Valiokunta toteaa, ettei Suomessa ole tällä hetkellä erityistä kansallista menettelyä, jossa määritettäisiin turvallisia alkuperämaita. Yksittäistä turvapaikkahakemusta käsiteltäessä hakijan kotivaltio voidaan kuitenkin katsoa turvalliseksi alkuperämaaksi ulkomaalaislain (301/2004) kriteereiden perusteella.
Valiokunta katsoo, että asetusehdotuksessa mainitut Balkanin valtiot voitaneen Suomessakin katsoa turvallisiksi alkuperämaiksi. Asetusehdotuksen hyväksymiselle ei tältä osin valiokunnan mielestä ole estettä. Valiokunta toteaa kuitenkin, ettei Maahanmuuttovirasto ole tehnyt Turkista vielä lähtömaaselvitystä.
Valiokunta tähdentää, että myös turvallisista alkuperämaista tulevien turvapaikkahakemukset tutkitaan yksilöllisesti, mutta luettelossa olevista turvallisista alkuperämaista tulevat voitaisiin ohjata nopeutettuun menettelyyn. Kysymys on lähtökohtaisesta yleisestä olettamasta, että kyseiset valtiot ovat turvallisia. Tällaisessa tilanteessa käytännössä turvapaikkamenettelyssä keskitytään siihen, miksi kyseinen valtio ei ole yksittäiselle hakijalle turvallinen. Hakijalla on mahdollisuus kumota turvallisuutta koskeva olettama ja osoittaa kansainvälisen suojelun tarve. Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että turvallisten alkuperämaiden luettelolla on turvapaikkaprosessia tehostava vaikutus etenkin tilanteessa, jossa Suomeen tulee suuri joukko tietyn valtion kansalaisia hakemaan turvapaikkaa.
Nopeutettu menettely tarkoittaa, että kielteiseen turvapaikka- ja oleskelulupapäätökseen liittyvä käännyttäminen voidaan panna täytäntöön seitsemässä vuorokaudessa siitä, kun henkilö on saanut päätöksen tiedoksi, ellei hallinto-oikeus henkilön hakemuksen johdosta kiellä täytäntöönpanoa.
Samaan lopputulokseen ja nopeutettuun menettelyyn turvapaikkaprosessissa on päästy, kun hakemus on katsottu aineellisesti ilmeisen perusteettomaksi. Suomalaisessa ratkaisukäytännössä turvallinen alkuperämaa -perusteen sijaan onkin usein käytetty ilmeisen perusteeton hakemus -arviointia. Arviointi turvalliseksi alkuperämaaksi ulkomaalaislain nojalla vaatii mittavaa selvitystyötä ja vie aikaa. Yksittäisten hakijoiden kyseessä ollen tällaiseen selvitystyöhön ei ole ryhdytty.
Turvallisten alkuperämaiden luettelolla valiokunta näkee olevan myös ennakollisesti turvapaikkahakemuksia vähentävä merkitys. Luettelon hyväksymisellä EU-valtiot voisivat viestittää ennakko-olettamasta, että nimettyjä valtioita pidetään lähtökohtaisesti turvallisina. Joka tapauksessa valiokunta korostaa Euroopan tasolla tapahtuvan tietojen vaihdon tärkeyttä kolmansien maiden olosuhteista sen varmistamiseksi, että jäsenmailla on käytettävissään yhtäläiset tiedot turvapaikanhakijoiden lähtö- ja kauttakulkumaista.
U‑kirjelmässä esitettyyn viitaten asian käsittelyyn on syytä palata uudestaan käsittelyn edetessä unionitasolla.