Komission ehdotuksella EU:n petostentorjuntaohjelmasta tuetaan EU:n taloudellisten etujen suojaamista ja tulliviranomaisten keskinäistä hallinnollista avunantoa. Asetusehdotus on osa uuden rahoituskehyskauden 2021—2027 säädösehdotusten kokonaisuutta. 

EU:ssa on toteutettu jo aiempien monivuotisten rahoituskehysten puitteissa toimenpiteitä, joilla on tuettu jäsenvaltioita ja koko unionia pyrittäessä ehkäisemään ja torjumaan EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavia petoksia. Lisäksi on tuettu keskinäistä hallinnollista avunantoa ja yhteistyötä tullitoiminnan ja maatalouden alalla. Suomessa esimerkiksi Tulli on hyödyntänyt EU:n Herkules-ohjelmia tullivalvonnassa käytettävien laitteiden investointeihin ja osallistunut data-analyysimenetelmien kehittämiseen. 

Uusi EU:n petostentorjuntaohjelma on pitkälti jatkoa nykyiselle Herkules III -ohjelmalle, josta on tuettu petosten, lahjonnan ja muiden unionin taloudellisia etuja vahingoittavien laittomien toimien torjuntaa, sekä AFIS- ja IMS-järjestelmille, jotka ovat teknisiin sovelluksiin ja raportointiin liittyviä operatiivisia toimintoja. Merkittävin muutos nykytilaan nähden on Herkules-ohjelman sekä AFIS- ja IMS-järjestelmien rahoituspohjan yhdistäminen yhteisen EU:n petostentorjuntaohjelman alle. Muutoksesta huolimatta välineiden toimeenpano säilyisi pitkälti nykyisen kaltaisena. 

Petostentorjuntaohjelma on komission suoran hallinnoinnin alainen ohjelma, johon ei sisälly kansallista rahoitusosuutta, mutta jäsenvaltioiden viranomaiset ja muut kumppanit voivat osallistua hankkeisiin omien toimintamenojensa puitteissa. Suomalaiset asiantuntijat voivat osallistua ohjelman rahoittamaan toimintaan, ja suomalaiset toimivaltaiset viranomaiset, kuten Tulli sekä maatalous- ja rakennerahastojen vastuuviranomaiset, ovat AFIS- ja IMS-tietojärjestelmien käyttäjiä. IMS-järjestelmää käytetään myös sisäasioiden rahastojen raportoinnissa. Suurikokoisten tullivalvontalaitteistojen hankinta on tarkoitus siirtää uudelle tullivalvontalaitteiden hankintaohjelmalle. 

Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että EU:n taloudellisia etuja suojataan ja yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten, unionin elinten ja kolmansien maiden välillä pyritään lisäämään. Valiokunta kannattaa tavoitteita ohjelman toimeenpanoon liittyvän hallinnoinnin keventämiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Tehokkaan toimeenpanon kannalta olennaista on myös sääntelyn ja ohjeistuksen selkeys ja täsmällisyys. Petostentorjuntaohjelmalla on liittymäpintaa myös eräiden muiden EU:n rahoitusvälineiden kanssa. Valtioneuvoston kannassa todetaankin, että päällekkäisyyksiä muiden EU:n ohjelmien kanssa tulisi välttää. Kirjelmässä todetaan lisäksi, että komission ehdotuksella ei ole vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön.