(1) Asiantuntijakuulemisessa selontekoa on pääosin pidetty kattavana ja hyvänä. Valiokunta painottaa Suomen kansallisten erityispiirteiden ja -olosuhteiden huomioon ottamista myös EU-politiikan valmistelussa. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon eri toimien kilpailukykyyn kohdistuvat vaikutukset. 

(2) Liikennesektori nousee selonteossa esille erityisesti ilmastoasioita koskevassa osuudessa, mutta sitä ei erikseen huomioida kyberturvallisuutta, digitalisaatiota, datataloutta ja tekoälyä koskevissa osuuksissa, vaikka liikenteen ja liikkumisen suuri yhteiskunnallinen muutos kytkeytyy saumattomasti juuri näihin teemoihin. Liikenteen kehityksessä digitalisaatiolla on aivan keskeinen rooli, ja se on yksi keskeisistä muutosajureista koko sektorin tulevaisuuden kannalta myös EU-viitekehyksessä. 

Kyberturvallisuus

(3) Kyberturvallisuutta koskeva selonteon näkökulma voisi olla laajempi. Selonteossa todetaan, että kyberturvallisuus on olennainen osa EU:n sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan ja yhteiskuntavakauden sekä kansalaisten yksityisyyden turvaamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että kyberturvallisuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja että EU-yhteistyössä otetaan huomioon digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä tapahtuva kyberturvallisuuden merkityksen kasvu kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. 

Infrastruktuuri

(4) Selonteossa todetaan, että Suomen tulee kiinnittää erityistä huomiota johdonmukaisiin toimiin, joilla turvataan Suomen riittävät saannot EU:n eri rahoitusohjelmista. Valiokunta katsookin, että Suomen tulee nykyistä systemaattisemmin hyödyntää EU-rahoituksen avulla mahdollisuuksia kehittää omaa infrastruktuuriaan, TEN-T-verkkoaan sekä liikenteen solmukohtia, joilla on EU-tason merkitystä. 

Merenkulku ja sisävesiliikenne

(5) Selonteon mukaan Suomi pitää tärkeänä, että EU vaikuttaa tehokkaasti siihen, että Kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime Organization, IMO) sopisi mahdollisimman pian unionin alustavan kasvihuonekaasupäästöstrategian tavoitteiden kanssa linjassa olevien ja mahdollisimman kunnianhimoisten päästövähennyskeinojen käyttöönotosta. 

(6) Valiokunta korostaa, että merenkulun päästövähennystoimien tulee olla globaalisti tasavertaisia ja ensisijaisesti tulee pyrkiä siihen, että niistä sovitaan IMO:ssa. EU:n tulee vahvistaa vaikuttamistaan IMO:ssa, jotta merenkulun päästöjen vähentäminen saadaan Pariisin sopimuksen mukaiselle polulle. Valiokunta pitää hyvänä, että selonteon mukaan Suomi vaikuttaa EU:n laajuisen merenkulun päästökaupan valmisteluun, jotta siinä huomioidaan vaikutus kilpailukykyyn sekä Suomen talvimerenkulun erityisolosuhteet. 

(7) Valiokunta painottaa myös sisävesiliikenteen merkitystä potentiaalisena ja ympäristöystävällisenä kuljetusmuotona. 

Vihreä ja digitaalinen siirtymä

(8) Selonteossa usein mainittu vihreä ja digitaalinen siirtymä on kaikkia EU:n politiikkasektoreita poikkileikkaava tavoite ja lähtökohta. Liikennesektorilla tämän tavoitteen toimeenpano näkyy erityisesti kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa.  

(9) Digitalisaation laajamittainen edistäminen on ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalla EU:n komission toinen keskeinen prioriteetti. Komissio antoikin aiemmin viime vuonna tiedonannot Euroopan digitaalisesta tulevaisuudesta ja Euroopan datastrategiasta sekä tekoälyä koskevan valkoisen kirjan.  

(10) Valiokunta pitää hyvänä hallituksen EU-selonteossa esitettyä näkemystä, jonka mukaan ilmastonmuutosta torjuvassa lainsäädäntötyössä on pyrittävä kustannustehokkuuteen, ennakoitavuuteen ja pitkäjänteisyyteen sekä suotuisan investointiympäristön luomiseen kestävällä tavalla. Lainsäädännön tulisi olla teknologianeutraalia eli teknologian kehitystä ja innovaatioita kannustavaa ja mahdollistavaa, ei vain jo olemassa oleviin ratkaisuihin tukeutuvaa. EU:n ilmasto-, ympäristö- ja kestävän kehityksen tavoitteiden tulee toteutua unionin toiminnassa läpileikkaavasti. 

(11) Valiokunta korostaa, että päästövähennystoimien tulee olla teknologianeutraaleja, kustannustehokkaita ja ottaa huomioon myös kilpailukykyyn kohdistuvat vaikutukset. Mahdollisten taloudellisten ohjauskeinojen lisäksi voidaan tarvita kannusteita, kuten tukia vähähiilisiin investointeihin. 

(12) Uusiutuvien polttoaineiden ja sähkön valmistuksen ja jakelun kehityspolkua ja roolia fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa tulee arvioida EU:ssa monista näkökulmista. Uusiutuvien käyttövoimien roolia liikenteessä tulee selkeyttää kokonaisuutena niin, että sillä turvataan päästövähennykset teiden tavaraliikenteessä. Tieliikenteen sähköistyminen etenee henkilöautoliikenteen osalta, mutta teiden tavaraliikenteessä käytetään nestemäisiä polttoaineita lähivuosikymmeniä samoin kuin lento- ja meriliikenteessä. 

(13) Kuten selonteossa todetaan, vedyllä voi olla keskeinen rooli tulevaisuudessa esimerkiksi teollisuusprosessien ja liikenteen päästöjen vähentäjänä. Selonteon lailla valiokunta katsoo, että EU:n tulee edistää sellaisten teknologioiden kehittämistä, joilla voidaan puhtaasta sähköstä tuotetulla vedyllä tai synteettisillä polttoaineilla korvata fossiilisia polttoaineita ja tuotteita (niin sanotut sähköstä tuotteiksi eli Power-to-X-ratkaisut).  

(14) Valiokunta pitää tärkeänä, että uusiutuvien käyttövoimien rooli liikenteen päästövähennystoimissa kirkastetaan EU-tasolla ja yhteismarkkinoille luodaan selkeät markkinanäkymät näiden käyttövoimien tuottajille. 

Ohjausmekanismit

(15) Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille yhtenä näkemyksenä, että meriliikenteessä tai lentoliikenteessä ei tulisi ottaa käyttöön keskenään päällekkäisiä ohjausmekanismeja. EU-käsittelyssä tulee tarkastella, miten meriliikenteen tai lentoliikenteen päästökauppa toimisi yhteen uuden mahdollisen jakeluvelvoitteen kanssa (FuelEUMaritime ja FuelEUAvitation -aloitteet). Kansallisia ratkaisuja tulisi välttää, koska saavutettava päästövähennys on pieni ja kilpailukykyhaitta Suomelle mahdollisesti suurikin. 

(16) Selonteossa tehokkaaksi ja tärkeimmäksi välineeksi ratkaisujen edistämisessä tuodaan esille päästökauppajärjestelmä, joka on myös käytännössä osoittautunut toimivaksi välineeksi päästöjen vähentämisessä mutta jota käytettäessä asiantuntijakuulemisen mukaan tulee kiinnittää huomiota sen vaikutuksiin globaalissa kilpailussa mukana oleville toimialoille.  

(17) EU:ssa valmistellaan päästökaupan ulottamista liikenteeseen. Valiokunta toteaa, että samaan aikaan liikenne- ja viestintäministeriön fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnoksessa esitetään Suomeen fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan valmistelua. Asiantuntijakuulemisessa esitettiin huoli merenkulun päästökaupasta, josta komissio on linjannut tekevänsä ehdotuksen, ja kiinnitettiin huomiota siihen, että vähennyksissä tulee kiinnittää tarkasti huomiota päästövähennysten kustannustehokkuuteen eri toimialoilla.  

(18) Saadun selvityksen perusteella valiokunta ei selonteon tavoin tässä vaiheessa pidä kannatettavana tieliikenteen sisällyttämistä yleiseen päästökauppaan, koska se ei todennäköisesti johtaisi tieliikenteessä tarvittaviin päästövähennyksiin ja saattaisi haitata lyhyellä aikavälillä päästökaupan toimintaa. Mikäli tieliikenteen päästökauppa otettaisiin käyttöön, se tulisi luoda omaksi erilliseksi järjestelmäksi ja kohdentaa polttoaineentuottajille tai jakelijoille. 

Lentoliikenne

(19) Asiantuntijakuulemisen mukaan Suomen olisi tärkeää tukea EU-politiikkaa, joka varmistaa, että lentoliikenteen käytössä on reilu osuus uusiutuvien polttonesteiden tuotannosta. Suomen tulisi lisäksi asettaa ensisijalle yhteisötason velvoitteet uusiutuvien lentopolttoaineiden käytölle (ReFuelEU Aviation -hanke) kansallisten velvoitteiden sijaan. 

(20) Lentoliikenteen päästökauppa on periaatteessa hyvin toimiva järjestelmä toimialan päästöjen vähentämiseksi. Kuitenkin vain EU:n sisäiset lennot kattavana se johtaa kustannusten kasvaessa heikentyvään kilpailuasetelmaan sellaisille lentoyhtiöille, joiden tarjonnassa Euroopasta ulos suuntautuvalla matkalla on lennon vaihto Euroopan sisällä. Tällaisia ovat juuri Helsinki-Vantaan kautta tehtävät Eurooppa—Aasia-matkat. Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että kun päästökaupan kustannusvaikutukset lentoyhtiöille kasvavat, järjestelmää on vaikea hienosäätää siten, että se ei haittaisi Euroopasta Suomen kautta Aasiaan tai Pohjois-Amerikkaan tehtävän vaihtomatkustuksen kilpailukykyä. ICAOn kautta neuvotellusta CORSIA-järjestelmästä on jo globaali sopimus olemassa. 

(21) Suhteissa suuriin kolmansiin maihin on otettava huomioon protektionismin mahdollisuus lentoliikenneyhteyksien järjestämisessä ja liikenteen tarvitsemien lupien saatavuudessa. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee EU-politiikassaan voimakkaasti pyrkiä siten, että yhteisön päätöksillä ei vaaranneta eurooppalaisten lentoyhtiöiden toimintaedellytyksiä suhteessa kolmansiin maihin. Suomen tulee osaltaan EU-politiikassaan vaikuttaa siihen, että Euroopassa julkaistava säätely on oikeatasoista mutta riittävää siten, että tarpeeton hallinnollinen ja taloudellinen taakka lentoliikennetoimialalle vältetään. 

Kilpailukyky

(22) Asiantuntijakuulemisessa on selonteon mukaisesti kannatettu sitä, että EU:n strategisen autonomian on perustuttava EU:n omien vahvuuksien kehittämiselle ja reilulle kilpailulle. Unionin toiminnan hyväksyttävyyden ja jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen lujittamiseksi korruption, veronkierron ja harmaan talouden torjunnan toimia tulee jatkaa määrätietoisesti. Valiokunta korostaa, että EU tarvitsee korruption vastaisen strategian ja EU:n tulee olla aktiivinen toimija kansainvälisessä korruption vastaisessa työssä. 

(23) Tämän lisäksi on löydettävä tasapaino globaalin yhteistyön ja omavaraisuuden kesken sekä markkinaehtoisuuden ja julkisen sektorin vahvistuneiden toimenpiteiden välillä. Kilpailukyky on tarpeen huomioida myös ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tehtävissä toimissa.