Useissa asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille tarve nostaa infrahankkeiden toteuttamiseen kohdistuvia määrärahoja, koska esimerkiksi tiestön korjausvelka on vuosien aikana kasvanut 2,5 miljardiin euroon. Siksi esitämme, että korjausvelkaohjelmaa painotetaan etupainotteisesti jo kuluvaan vuoteen ja vuoteen 2021. Merkittävästi laskenut öljyn hinta näkyy jo nyt myös asfaltin hinnan laskuna, ja näin olisi perusteltua tehdä asfaltointia etupainotteisesti. Teitä päällystetään tänä vuonna noin 4 000 kilometriä. 1990-luvun lamassa maata elvytettiin asfaltointitöillä yli 6 000 kilometrin vuosivauhtia. Kokoomus näkisi tämän järkeväksi elvyttäväksi toimeksi myös tänä ja ensi vuonna.
Toimiva liikenneinfrastruktuuri on yksi keskeinen kilpailukykytekijä teollisuuden ja elinkeinoelämän toiminnassa. On huomattava, että monet keskeiset infrastruktuurihankkeet käynnistävät toteutuessaan myös muita julkisia ja yksityisiä investointeja. Monilla kehittämishankkeilla on vaikutusta paitsi alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja työllisyyteen myös kaupunkikehitykseen, työvoiman liikkuvuuteen ja parempaan liikenneturvallisuuteen.
Erityisesti kahden hankkeen edistäminen olisi Suomen ratainvestointien kannalta mahdollista toteuttaa nopeasti. Espoon kaupunkiradan ja Pasila—Riihimäki-radan rakentaminen voisi alkaa välittömästi. Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen kahdella lisäraiteella on välttämätön säännöllisen ja häiriöistä vapaan liikennöinnin mahdollistamiseksi. Kaupunkiradan kehittäminen vähentää merkittävästi liikennöinnin häiriöherkkyyttä sekä varmistaa kauko- ja lähijunaliikenteen yhteensopivuuden. Hankkeen ratasuunnitelma on valmis, ja toteutus voidaan aloittaa välittömästi valtion rahoituspäätöksen jälkeen. Hankkeen nopea eteneminen edistää nopean ratayhteyden rakentamisen edellytyksiä Helsingin ja Turun välille.
Pääradan raideliikenteen kehittäminen on välttämätöntä säännöllisen ja häiriöstä vapaan liikennöinnin mahdollistamiseksi. Päärataan investointi on aito tulevaisuusinvestointi, jolla vauhditetaan koko Suomea niin elinkeinoelämän kuin ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Pasila—Riihimäki-radan toinen vaihe on koko rataverkon toimivuuden kannalta kriittinen. Pasila—Riihimäki-hankkeen ratasuunnitelma on valmis, ja toteutus tarvitsee vain investointipäätöksen.
Esitämme miljardin euron rahoitusta raidehankkeisiin sekä liikennettä tukevien paikallisten hankkeiden toteuttamiseen. Paikalliset hankkeet toteutettaisiin siten, että valtio osallistuisi kaupunkien ja kuntien sellaisten hankkeiden rahoitukseen, jotka tukisivat kestävää liikkumista ja uutta asuntorakentamista. Osa rahoituksesta tulisi suunnata jaettavaksi kaupunkiseutujen ja valtion välisissä MAL-neuvotteluissa. Kokoomuksen tavoitteena on lisärahoituksella turvata, että kaupungit ja koko Suomi menestyvät, luovat hyvinvointia ja kasvavat ympäristön kannalta kestävästi.
Liikennepolttoaineiden veroja korotetaan hallituskauden aikana 250 miljoonalla eurolla alkaen vuoden 2020 elokuussa sekä parafiinisen dieselöljyn verotasoa korotetaan 120 miljoonalla eurolla. Esityksillä on vain häviävän pieni vaikutus liikenteen päästöihin. Lyhyellä aikavälillä ehdotettujen veronkorotusten arvioidaan hallituksen esityksen mukaan vähentävän bensiinikäyttöisten henkilöautojen polttoaineen kulutusta noin 1,2 prosenttia ja dieselkäyttöisten henkilöautojen kulutusta noin 1,4 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa veronkorotuksia ei tehdä. Liikennesektorin päästöjen arvioidaan siten vähentyvän vain noin 0,7 prosentilla. Sitä enemmän esitykset nostavat liikkumisen kustannuksia, erityisen haitallinen koronakriisin aikana lisäkustannus on elinkeinoelämälle ja teollisuudelle. Katsomme, että veronkorotukset on peruttava työllisyydelle ja talouskasvulle haitallisina.
Seuraavan kehyskauden aikana suomalaista autokantaa on pyrittävä uudistamaan voimakkaasti. Suomen autokanta on Euroopan vanhimpia. Autokannan uusiminen mahdollistaisi vaihtoehtoisten käyttövoimien, vähäpäästöisten ja päästöttömien autojen nopeamman yleistymisen. Kokoomus on esittänyt, että autoveroa laskettaisiin ensi vuoden alusta 100 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaisi noin 900 euron keskiveron muutosta, joka laskisi auton hintaa 2,7 prosenttia. Autokannan uusiutuminen vauhdittuisi reilusti, sillä autojen kysyntä kasvaisi vuodessa arviolta 5 000 autolla. Syntyvä vaje katettaisiin nostamalla vastaavasti ajoneuvoveroa keskimääräisesti 2,5 eurolla kuussa, painottaen korotusta korkeapäästöisempiin autoihin. Korotus on selvästi pienempi kuin esimerkiksi polttoaineen verotuksen nostossa.
Hallitus on päättänyt poistaa väylämaksut vuoden 2020 osalta. Maksut puolitettiin jo pääministeri Kataisen hallituksen aikana. Esitämme, että väylämaksut poistettaisiin kokonaan väliaikaisen poiston sijaan. Tämä tukee vientiteollisuuden kilpailukykyä.
Kokoomus vastustaa valikoivaa mediatukea. Esitämme, että tuki järjestetään tasapuolisesti esimerkiksi verotuksen kautta. Asettamalla tilausten ja irtonumeromyynnin vero kriisin ajaksi nollaan sekä palauttamalla alkuvuoden arvonlisäverot hakemuksesta myös media-alan yrityksille voitaisiin tuki kohdentaa läpinäkyvästi ja oikein alan toimijoille. Koronakriisistä johtuen mediamyyntitulojen lasku on lisäksi erityisesti kohdistunut radiomedia-alalle, jolle esitämme tilapäistä tukea perustuen mediamyyntituloista maksettavien arvonlisäverojen määrään.
Tietoliikenteen ja viestintäinfrastruktuurin osalta hallitusohjelman linjauksia on muutettava. Taloudellinen kriisi tulee kestämään vielä pitkään, jolloin kaikista esityksistä, joilla lisätään elinkeinoelämän kustannuksia, tulee luopua. Lisäksi valtion hankkeita on tarkasteltava uudelleen. Hallituksen kaavaileman viiden miljoonan euron laajakaistatuen sijaan esitämme kotitalousvähennyksen laajentamista. Kotitalousvähennyksen tulee koskea myös oman pihan ulkopuolisia töitä, ja määrää on korotettava. Lisäksi esitämme valtion tunnistautumishankkeesta luopumista, sillä nykyiset tunnistautumismarkkinat toimivat hyvin eikä siten yhteensä 20 miljoonaa euroa maksava hanke ole tarpeellinen.