Yleistä

Valiokunta viittaa kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettamisesta annetusta kansalaisaloitteesta antamaansa mietintöön LiVM 19/2017 vp — KAA 4/2017 vp ja toistaa kantansa, että kesäaikaan siirtymisestä on syytä luopua. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin direktiivin tavoitteita kannatettavina. 

Terveyskysymykset

Valiokunta on mietinnössään LiVM 19/2017 vp — KAA 4/2017 vp kiinnittänyt huomiota siihen, että vuosittainen kesäaikaan siirtyminen saattaa aiheuttaa vakaviakin terveyshaittoja. Valiokunta pitää tässä yhteydessä terveyshaittoja tärkeänä syynä luopua vuosittaisesta kesäaikaan siirtymisestä. 

Siirtymäaika

Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että komission esityksessä esitetty siirtymäaika on kovin lyhyt ja saattaa aiheuttaa ongelmia etenkin lentoliikenteelle. Lentoliikenteen slottien, eli lähtö- ja laskeutumisaikojen, uudelleen suunnittelu on asia, joka saatetaan joutua neuvottelemaan suurelta osin uudelleen varsinkin mikäli aikavyöhykkeet pirstaloituvat. Lentoliikenteen edustajat ovatkin toivoneet jopa kahden vuoden siirtymäaikoja. 

Valiokunta ei pidä ripeätä etenemistä itseisarvona, vaan korostaa sen vuoksi valtioneuvoston kantaa siitä, että tulee huomioida muutosten edellyttämät kansallinen käsittelyaika ja vaikutukset liikennejärjestelyjen sujuvuudelle. Tämän lisäksi on myös otettava huomioon sisämarkkinoilla mahdollisesti tarpeelliset siirtymäajat. 

Koordinointi kesäajasta luopumisessa

Valiokunta toistaa tässä yhteydessä aikaisemman kantansa (LiVM 19/2017 vp — KAA 4/2017 vp), että kellojen kesäaikaan siirtämisestä luovutaan yhtenäisesti koko Euroopan unionin alueella. Aikavyöhykkeen valinta kuuluu kansalliseen toimivaltaan. Tämän vuoksi on hyvä, että siirtymisiä koordinoidaan aikavyöhykkeiden turhien pirstaloitumisten ja käytännön ongelmien välttämiseksi.  

Aikavyöhykkeen valintaan vaikuttavat monet eri tekijät. Terveysnäkökohtien osalta useimmat näkökohdat vaikuttavat viittaavan siihen, että ns. talviaika eli normaaliaika on suotavampi, mutta liikenneonnettomuuksien osalta on tuotu esiin ristiriitaista tietoa. Ulkoilua silmällä pitäen on kannatettu kesäaikaa. Valiokunta toteaa, että asiasta ei ole saatavilla täysin yksiselitteistä tieteellistä näyttöä, koska elämäntilanteisiin ja terveyteen vaikuttaa niin moni muukin tekijä kuin tunnin ero kesä- ja talviajan välillä.  

Elinkeinoelämän, mukaan lukien matkailualan, edustajat ovat korostaneet, että ei ole suotavaa, että aikaero Ruotsiin ja Keski-Euroopan valtioihin kasvaisi. 

On kuitenkin syytä pyrkiä tarkoin selvittämään eri aikavyöhykkeiden edut eri näkökohdista lähtien. 

Taloudellisten vaikutusten selvittäminen

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että direktiiviehdotuksen taloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty kunnolla esityksessä. Valiokunta pitää tarpeellisena, että näitä selvitetään asian jatkokäsittelyn yhteydessä.