Yleistä

(1) Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 on laadittu laajapohjaisessa yhteistyössä. Liikenne- ja viestintäministeriö on osallistunut maa- ja metsätalousministeriön johdolla toimineeseen valmisteluryhmään ja Väylävirasto sekä Ilmatieteen laitos sen työtä tukevaan asiantuntijasihteeristön työhön. Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen laatimaa skenaarioraporttia on hyödynnetty valmistelun yhteydessä laaditussa riski- ja haavoittuvuustarkastelussa. 

(2) Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 visiona on varmistaa pitkällä aikavälillä hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ympäristössä. Visiosta johdetut päämäärät eli tahto, keinot ja kyky sopeutua kiteyttävät osuvasti ne elementit, joita kaikkia tarvitaan, jotta sopeutumistoimissa on mahdollista onnistua. Valiokunta pitää kokonaisuutena uutta kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa tarpeellisena ja hyvin laadittuna. Ilmastonmuutoksen eteneminen aiheuttaa mittavia taloudellisia riskejä, joihin varautuminen on välttämätöntä.  

(3) Suunnitelma sisältää 24 tavoitetta ja niiden toteuttamiseksi määritellyt politiikkatoimenpiteet. Liikenne- ja viestintävaliokunnan kannalta näistä keskeisimpiä ovat: 

• tavoite 1: Sopeutuminen on integroitu valtioneuvoston ja ministeriöiden strategiseen suunnitteluun ja ennakointiin vuoteen 2030 mennessä, 

• tavoite 2: Hallinnonalakohtainen sopeutumistyö on suunnitelmallista ja sen toimeenpanon edellytykset on turvattu vuoteen 2030 mennessä sekä 

• tavoite 7: Liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin haavoittuvuudet on tunnistettu vuoteen 2026 mennessä ja ilmastonkestävyyttä vahvistettu vuoteen 2030 mennessä 

(4) Tavoitteeseen 7 liittyvät seuraavat, liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vastuulla olevat toimenpiteet: 

(5) Lisäksi liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin toimenpiteisiin kuuluu maa- ja metsätalousministeriön päävastuulla oleva toimenpide: 

(6) Erillisen toimintasuunnitelman sijaan sopeutumistoimet tullaan hallinnonalalla viemään strategisiin ohjausasiakirjoihin kuten valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (Liikenne 12) ja Digikompassiin. Ne tullaan myös huomioimaan virastojen tulosohjauksessa. 

(7) Ilmastonmuutos on koko yhteiskuntaa ja kaikkia sektoreita läpileikkaava kysymys. Toistaiseksi huomio ja toimenpiteet ovat painottuneet vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään ja toimiin kansallisten ja EU-tason päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Hillinnän ohella sopeutumistoimet ilmastonmuutoksen jo aiheuttamiin ja ennakoitavissa oleviin vaikutuksiin ja seurauksiin ovat välttämättömiä.  

(8) Vihreä siirtymä ja sen ennakoitavuus luovat elinkeinoelämälle paremmat mahdollisuudet hyödyntää siirtymän mukanaan tuomaa uutta teknologiaa ja sen kehittämistä. Suomen ollessa eturintamassa suomalainen elinkeinoelämä voi hyödyntää uuden teknologian mukanaan tuomia uusia markkinoita. 

(9) Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että elinkeinoelämän piirissä ilmastoriskien hallinta on jo hyvää vauhtia valtavirtaistumassa osaksi yritysten tavanomaista riskienhallintaa. Tätä kehitystä on syytä vauhdittaa informaatio-ohjauksen keinoin ja jättää toiminnanharjoittajille mahdollisuus järjestää ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen ensisijaisesti itsenäisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. 

Liikenne- ja viestintäinfrastruktuuri

(10) Toimintavarma ja turvallinen liikennejärjestelmä ja -infrastruktuuri ovat käytännössä kaiken ihmisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimintojen perusta. Sään ja ilmaston vaikutukset liikennejärjestelmään aiheuttavat onnettomuus-, vaurioitumis- ja myöhästymisriskejä, joilla on toteutuessaan kustannusvaikutuksia niin kansalaisille, yrityksille kuin yhteiskunnallekin. Näin ollen on välttämätöntä, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja seurauksia pyritään ennakoimaan ja että niihin varaudutaan riittävän pitkäjänteisesti. Mitä paremmassa kunnossa liikenne- ja viestintäinfrastruktuuri on, sitä paremmin se kestää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. 

(11) Väyläverkon muuttaminen ilmastokestävämmäksi on hidasta, ja korjausvelka heikentää väyläverkon ilmastokestävyyttä. Ilmastonmuutos voi lisätä viestintäinfrastruktuuriin kohdistuvien häiriöiden riskiä esimerkiksi tulvien ja sähkökatkosten kautta. Näihin on kuitenkin varauduttu Suomessa jo pitkään. Liikenneinfrastruktuurin haavoittuvuuksia ei vielä tunneta riittävästi, ja sopeutumiseen liittyvien tietotarpeiden tunnistaminen ja tiedon koonti on tunnistettu olennaiseksi sopeutumistoimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa.  

(12) Valiokunnan saaman selvityksen mukaan iImastonmuutoksen aiheuttamat riskit raideliikenteelle ovat lähinnä sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen, lumen, tulvien ja helleaaltojen, aiheuttamat haitat liikenteelle ja rataverkolle. Ne aiheuttavat viivästyksiä liikenteelle ja lisäävät kustannuksia. Rautatieliikenne on myös riippuvainen toimivista sähkö- ja tietoliikenneverkoista. 

(13) Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että ilmastonmuutoksen edetessä rataverkon kunnossapito ja korjausvelan vähentäminen ovat entistäkin tärkeämpiä. Rautatiejärjestelmä muodostaa kriittisen fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin, jonka turvallisuudesta sekä resilienssistä tulee huolehtia. Luotettavasti ja tehokkaasti toimiva rautatiejärjestelmä itsessään on huoltovarmuuden tae. Yhteiskunnalle kriittisen rataverkon toimintakyvystä huolehtiminen osana ilmastonmuutokseen sopeutumista vahvistaa myös yhteiskunnan toimintavarmuutta.  

(14) Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pitkäjänteinen liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikenne 12 -suunnitelman puitteissa yhdessä rataverkon haavoittuvuuksien kartoittamisen ohella ovat konkreettisia toimenpiteitä, joilla suunnitelmassa tuetaan rataverkon ilmastokestävyyttä. Liikenneverkon onnistuneilla sopeuttamistoimilla parannetaan myös Suomen elinkeinoelämän ja teollisuuden resilienssiä ilmastonmuutosta vastaan. 

(15) Valiokunnan huomiota on kiinnitetty kevyen liikenteen väyliin ja niihin liittyviin ongelmiin. Asiantuntijakuulemisen mukaan väylien pohjarakenteissa on säästetty ja on katsottu, että näiltä osin suunnitteluohjeita tulisi päivittää.  

(16) Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että kunnossapidon asiantuntijoiden mukaan jalankulun ja pyöräliikenteen talvikunnossapidon kustannukset tulevat Suomessa kasvamaan. Talvihoidon toimenpidekertojen määrä kasvaa, koska sääolosuhteet ovat talvikaudella yhä vaihtelevammat. Myös talvien väliset erot tulevat kasvamaan entisestään, ja tämä asettaa suuria haasteita talvikunnossapidon resursoinnille ja kunnossapitoon varautumiselle. 

Liikenteen tulevaisuuden ja vihreän siirtymän kokonaisvaltainen tarkastelu

(17) Valiokunta on meneillään olevalla vaalikaudella käsitellyt liikenteen vihreää siirtymää muun muassa lausunnoissaan LiVL 32/2022 vp — VNS 4/2022 vp Valtioneuvoston selonteosta Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035 ja LiVL 33/2022 vp — VNS 6/2022 vp Valtioneuvoston selonteosta Hiilineutraali Suomi 2035 — kansallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä nyt käsiteltävänä olevassa selonteossa. Liikenteen vihreän siirtymän ja liikenteen tulevaisuuden käsitteleminen eri erityiskysymysten yhteydessä hämärtää helposti kokonaisuuden hahmottamista. Valiokunta viittaa valmiuspaketti ”Fit for 55” käsittelyyn, jonka yhteydessä valiokunta on lausunnossaan LiVL 25/2022 vp korostanut, että valmiuspaketin ehdotuksia on tarkasteltava kokonaisuutena sekä kunnianhimotason ylläpitämiseksi että ristiriitojen välttämiseksi. Valiokunta korostaa myös valtioneuvoston selontekojen osalta, että liikenteen vihreää siirtymää ja tulevaisuutta tulee myös tarkastella kokonaisuutena sekä kunnianhimotason ylläpitämiseksi että ristiriitojen välttämiseksi. 

(18) Valiokunta on lausunnoissaan LiVL 32/2022 vp ja LiVL 33/2022 vp pitänyt ensiarvoisen tärkeänä, että vihreässä siirtymässä ja päästövähennysten toteuttamisessa vältetään liikenneköyhyyteen johtavia toimenpiteitä ja pyritään vähentämään jo olemassa olevaa ja toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamaa liikenneköyhyyttä.  

(19) Lausunnoissaan LiVL 32/2022 vp ja LiVL 33/2022 vp valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että liikennejärjestelmän tehostamisen investoinnit ovat saadun selvityksen mukaan edelleen hyvin vähäisiä, kun katsotaan kokonaisuutta. Kestäviä kulkutapoja edistävät toimet joukkoliikennepalveluiden sekä kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman osalta eivät ole edenneet riittävästi. Asiantuntijakuulemisen mukaan tarvitaan panostuksia joukkoliikenteeseen ja aktiiviliikkumiseen sekä liikenteen kiertotalouden mukaisiin yhteiskäyttöisiin liikenteen palveluihin. Edellä esitetyt näkökulmat ja linjaukset eivät saadun selvityksen mukaan näy riittävinä investointeina ja valintoina toimialan investointisuunnitelmissa ja budjeteissa.  

Resurssitarve

(20) Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että suunnitelman mukaan osa KISS2030:n toimeenpanosta on virkatyötä, mutta suunnitelman onnistunut toimeenpano vaatii lisäresursseja. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannusvaikutukset väylänpitoon ovat vielä epätarkkoja, eli sopeutumisen tietopohjaa tulee vahvistaa myös tältä osin. Resurssien osalta tarve on ilmeisin väylänpidossa, jossa vaihtelevat sääolosuhteet ja ääri-ilmiöt vaikuttavat sekä kunnossapitoon että korjaustarpeeseen mutta tulevat huomioitavaksi myös uusien väylähankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa.  

(21) Valiokunta pitää väylänpitoa ja väyläverkon kunnosta huolehtimista keskeisenä toimenpiteenä sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että siihen sopeutumisessa. Ennakoivalla toiminnalla ja perusväylänpidosta huolehtimalla voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja todennäköisesti myös sopeutumisesta aiheutuvia kustannuksia. Tämän vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että ennakoivaan varautumiseen varmistetaan riittävät resurssit.