EU:n juomavesidirektiivin täytäntöön panemiseksi hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia neljään lakiin eli terveydensuojelulakiin, vesihuoltolakiin, ympäristönsuojelulakiin ja markkinavalvontalakiin. Juomavesidirektiivin keskeisenä tavoitteena on talousveden terveydellisen laadun turvaaminen talousveden laatuvaatimusten ja riskienhallinnan keinoin. Riskinarvioinnissa ja riskienhallinnassa otetaan huomioon koko vedentuotanto- ja vedenjakelujärjestelmä raakavedestä veden käyttäjän hanaan asti. Tämä riskiperusteinen lähestymistapa on todettu yleisesti tehokkaaksi tavaksi ehkäistä ennalta talousveden laatuun liittyviä häiriöitä. Maa- ja metsätalousvaliokunta on tarkastellut hallituksen esitystä erityisesti valiokunnan toimialaan kuuluvan vesihuollon näkökulmasta. Valiokunta korostaa, että vesihuolto on yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta keskeinen toiminto ja terveysvaatimukset täyttävän talousveden saanti elintärkeää niin väestölle ja elinkeinoelämälle kuin myös terveydenhuollolle. 

Valiokunta toteaa, että terveydensuojelulakiin esitetyt riskienhallinnan yleiset periaatteet ja vedentuotantoketjun riskienhallintasuunnitelmaa koskevat täsmennykset tukevat vesihuoltolaitosten häiriötilanteisiin varautumista sekä resilienssiä. Riskienhallintasuunnitelmien tulee kattaa koko vedentuotantoketjua koskevat riskit, ja niissä on esitettävä riskienhallinnan kannalta keskeiset tiedot ja tarkoituksenmukaiset menettelytavat riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Vesihuoltolain muutoksella säädetään aiempaa tarkemmin vesihuoltolaitosten velvoitteesta tarkkailla raakaveden laatua sekä näiden raakavesitarkkailun tulosten toimittamisesta viranomaisille. Vesihuoltolain 16 §:ään ehdotetaan lisättäväksi laitokselle velvoite lähettää vähintään kerran vuodessa asiakkailleen direktiivin edellyttämät laatu-, kulutus- ja hintatiedot. Myös viranomaisten juomavesidirektiivin toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä esitetään säädettäväksi nykyistä tarkemmin. Juomavesidirektiivin täytäntöönpanemiseksi esitetyt lainsäädännön muutokset on ulotettava koskemaan myös niitä direktiivin soveltamisalaan kuuluvia talousvettä toimittavia laitoksia, jotka eivät ole vesihuoltolaissa tarkoitettuja vesihuoltolaitoksia. Tästä syystä tarvittavien vesihuoltolain pykälien soveltamista ehdotetaan laajennettavaksi niin, että ne koskevat vesihuoltolaitosten lisäksi myös näitä toimijoita. 

Maa- ja metsätalousvaliokunta nostaa esiin, että terveydensuojelulaissa tarkoitettujen riskinhallintasuunnitelmien ja vesihuoltolaissa tarkoitetun vesihuollon tietojärjestelmän tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja tietoturvallisuudesta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Valiokunnan käsiteltävänä on parhaillaan myös valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko (VNS 8/2022 vp), jossa painopisteinä on lueteltu muun ohella vesihuolto, kyberturvallisuusuhkiin varautuminen, tietojärjestelmien varmistaminen sekä turvatut paikannus- ja paikkatietojärjestelmät. Nämä ovat myös käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen kannalta merkityksellisiä näkökohtia. Hallituksen esityksen mukaan vesihuoltolain muutoksen tarkoituksena on vahvistaa talousveden valmistukseen käytettävän raakaveden riskinarviointiin käytettävää asiantuntijaosaamista ja siten parantaa vesihuollon huoltovarmuutta. Raakaveden laadusta saatavaa tietoa saadaan laajemmin hyödynnettäväksi eri toimijoiden tutkimus- ja kehittämistyöhön ja parannetaan vesihuollon läpinäkyvyyttä. Juomavesidirektiivin toimeenpanoon liittyy useita asetuksia, joilla tullaan tarkemmin säätämään muun muassa tietojärjestelmiin toimitettavista tiedoista. Valiokunta toteaa, että esityksessä tavoiteltavien positiivisten vaikutusten saavuttaminen edellyttää riittäviä resursseja tietojärjestelmien kehittämiseen, helppoa ja turvallista tiedonsiirtoa järjestelmiin ja niiden välillä sekä resursseja järjestelmien ylläpitoon. Huoltovarmuuden kannalta kriittisen toiminnan ja infrastruktuurin osalta on kuitenkin tietojärjestelmiä kehitettäessä tärkeää ottaa huomioon myös tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät riskit. Mitä laajemmin tietoja jaetaan, sitä suuremmiksi riskit voivat kasvaa. Tietojärjestelmiä kehitettäessä tulee varmistaa, että luottamukselliseksi tai salaiseksi luokitellun tiedon luonne näkyy selvästi kaikille järjestelmän käyttäjille eikä tällaista tietoa päädy julkisiin järjestelmiin tai jaeta eteenpäin.