Suuri valiokunta on pyytänyt maa- ja metsätalousvaliokunnalta lausuntoa koskien EU:n LULUCF-asetuksen nojalla annettavaa rekisteriasetusta ja Suomen erillisjoustoa (E-kirje E 38/2019 vp).
Lausunnossa, joka pääosin yhtyy maa- ja metsätalousministeriön perusmuistiossa ilmaistuun valtioneuvoston kantaan, kuvataan LULUCF-asetuksen käsittelyvaihe, Suomen neuvotteluasema ja tulkinta LULUCF-asetuksesta, ml. Suomen erillisjoustoista. Lausunto on huolella valmisteltu.
Lausunnossa nostetaan esille LULUCF-asetuksen ongelmakohtia. Arviohaarukka lisäkustannuksista, jotka Suomen valtiolle aiheutuisivat siitä, että komission tulkinta rekisteriasetukseen kirjatusta Suomen erillisjoustosta tulisi voimaan, on huomattavan suuri: 100 miljoonaa—1 500 miljoonaa euroa kaudella 2021—2030.
LULUCF-asetuksen laskenta perustuu kunkin maan ilmoittamiin tietoihin ja sisältää piirteitä, jotka asettavat Suomen metsäisenä maana poikkeukselliseen asemaan. LULUCF-asetukseen liittyvät laskentamallit ovat erittäin monimutkaisia, ja niitä on muutettu kausittain.
Pääosin yhdyn lausunnossa todettuun. Katson, että Suomen neuvottelumandaatti tulee määritellä yksiselitteisesti, koska asian vaikutus valtiontaloudelle on potentiaalisesti merkittävä. Lisäksi katson, että Suomen kantaa LULUCF-asetuksen tulkintaan ei pidä sitoa sellaisiin tekijöihin, joilla ei ole tekemistä itse asian kanssa, kuten Suomen EU-puheenjohtajuuskauden hoitaminen. Suomen ei tule myöskään suostua siihen, että asiaan liittymättömät seikat, kuten komission vaihtumisen aiheuttama aikataulupaine, tahi joustopykälän tulkinnanvaraisuus johtavat siihen, että komission tulkinta Suomen erillisjouston suppeasta käytöstä päätyy rekisteriasetukseen.
Suomen tulee pitää kiinni siitä, että LULUCF-asetuksen neuvotteluissa sille räätälöity erillisjousto, 10 Mt CO2 ekv. kaudelle 2021—2030, on käytettävissä kaikkien maankäytön muutoksesta ja maatalousmaan hoidosta aiheutuvien päästöjen kompensoimiseen.
Suomen tulee pitää kiinni aikaisemmasta linjauksesta, jotta julkistettava esitys delegoiduksi asetukseksi täyttää Suomen tavoitteet. Metsäpolitiikka tulee olla kansallisessa päätösvallassa.