Arvioinnin lähtökohdat
(1) Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työsopimuslakia ja merityösopimuslakia. Esityksen mukaan työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevia työsopimuslain ja merityösopimuslain säännöksiä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittää asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta. Irtisanomisperusteen arvioinnissa huomioon otettavista seikoista ehdotetaan esityksen mukaan säädettäväksi nykyistä täsmällisemmin. Ehdotetut säännökset työsopimuslaissa ja merityösopimuslaissa vastaavat asiallisesti toisiaan. Jäljempänä työsopimuslaista tehtävät huomiot koskevat siten myös merityösopimuslakia.
(2) Ehdotettu sääntely on merkityksellistä ennen muuta perustuslain 18 §:n 3 momentin kannalta. Sen mukaan ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Perusoikeusuudistuksen perustelujen mukaan säännös korostaa työoikeudessa yleisesti hyväksyttyä heikomman osapuolen suojaa. Säännös edellyttää sen perustelujen mukaan, että laissa on mainittava työsopimuksen irtisanomisen, purkamisen tai purkautumisen mahdollistavat syyt. Lainsäätäjää sitoo tällöin myös yhdenvertaisuussäännöksestä johdettu mielivallan kielto (HE 309/1993 vp, s. 69/I). Perustuslakivaliokunta on sittemmin pitänyt hyvin säännöksen tarkoitusta vastaavana, että siinä mainitun erottamisen ymmärretään tarkoittavan kattavasti työnteon tosiasiallista lopettamista toisen palveluksessa (PeVL 11/1996 vp, s. 2/I).
(3) Ehdotetun sääntelyn arvioinnin kannalta merkityksellisiä ovat myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 30 artikla, kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen (n:o 158), joka koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä, 4—6 artikla ja uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 24 artikla.
Sääntelyn täsmällisyys
(4) Perustuslakivaliokunta on työsopimuslain säätämiseen johtanutta ehdotusta arvioidessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että työsopimuslakiehdotuksessa oli kattavasti säännelty työsuhteen osalta työstä erottamisen perusteet (työsopimuksen irtisanomisperusteet, työsopimuksen purkamisperusteet ja toistaiseksi lomauttamisen perusteet). Ehdotuksiin sisältyi joustavia ilmaisuja, jotka kuitenkin valiokunnan mukaan asiayhteyksissään täsmentyvät tarpeeksi esimerkiksi siihenastisten tulkintojen perusteella (PeVL 41/2000 vp, s. 7/I).
(5) Arvioidessaan irtisanomisperusteiden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja koskevaa lakiehdotusta perustuslakivaliokunta on todennut, ettei perustuslain 18 §:n 3 momentin kannalta voida pitää asianmukaisena, että irtisanomista koskeva sääntely muodostuu lainsäädännön muutoksen johdosta epäselväksi ja olennaisesti vain perusteluissa esitettyjen käsitysten ja myöhemmän, vasta ehkä useiden vuosien jälkeen täsmentyvän oikeuskäytännön varaan jääväksi (PeVL 47/2018 vp, s. 3).
(6) Perustuslain 18 §:n 3 momentissa on kyse lailla säätämisen vaatimuksesta. Siihen kytkeytyy vaatimus laintasoisen sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momenttiin nyt ehdotettu sääntely asiallisesta syystä irtisanomisen perusteena ei ole erityisen täsmällistä. Momenttiin sinänsä sisältyy esimerkkiluettelo siitä, mitä voidaan pitää asiallisena syynä. Luettelo on kuitenkin avoin ("asiallisena syynä voidaan pitää ainakin").
(7) Hallituksen esityksessä (s. 67) tehdään selkoa siitä, että ehdotetulla muutoksella tavoitellaan irtisanomiskynnyksen alentamista. Esityksen mukaan on siten mahdollista, että voimassa olevaa lainsäädäntöä koskeva soveltamiskäytäntö menettäisi jossakin määrin merkitystään. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetun sääntelyn täsmentyminen jää merkittävältä osin myöhemmän, ehkä vasta useiden vuosien jälkeen täsmentyvän oikeuskäytännön varaan. Tämä vähentää työntekijän henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden tulkinnan ennakoitavuutta, mikä ei ole ongelmatonta perustuslain 18 §:n 3 momentin kannalta.
(8) Perustuslakivaliokunta pitää kuitenkin selvänä, ettei laissa ole mahdollista tyhjentävästi ja tarkasti säätää yksityiskohtaisesti kaikista irtisanomistilanteissa huomioon otettavista seikoista. Lainsäädännön muuttaminen myös väistämättä synnyttää jokseenkin aina ensi vaiheessa jonkinlaista oikeudellista epävarmuutta ja ennakoimattomuutta. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että se on aikaisemmin työoikeudellista sääntelyä arvioidessaan pitänyt laissa käytettyjen ilmaisujen tietynasteista joustavuutta perustuslain estämättä mahdollisena ainakin silloin, kun ilmaisut tarkentuvat asiayhteyksissään kuten oikeuskäytännössä (ks. PeVL 41/2000 vp, s. 7/I, PeVL 47/2018 vp, s. 3).
(9) Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n perusteluissa (s. 59) tehdään selkoa siitä, että syyn asiallisuuden vaatimusta on arvioitava kahdesta näkökulmasta. Irtisanomisperusteen tulee ensinnäkin olla asialliselta luonteeltaan irtisanomiseen oikeuttava. Toiseksi asiallisuuden vaatimus edellyttää irtisanomisen taustalla olevien syiden vakavuusarviointia (syyn vakavuuden asteeseen liittyvä asiallisuus). Perustuslain 18 §:n 3 momentissa ei säädetä irtisanomissuojan tasosta. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan syyn vakavuuden arviointi ei nyt käsillä olevassa lakiehdotuksessa kuitenkaan käy perustuslain 18 §:n 3 momentin lailla säätämisen vaatimuksen kannalta riittävän selvästi ilmi säännöksen sanamuodosta vaan se on jätetty perustelujen varaan. Sääntelyä on valtiosääntöisistä syistä syytä täsmentää esimerkiksi nyt vain perusteluihin (s. 59) otetulla maininnalla siitä, että merkitykseltään vähäiset puutteet tai virheet työntekijän toiminnassa eivät muodosta asiallista syytä irtisanomiselle. Syyn vakavuuden arvioinnissa huomiota voidaan valiokunnan mielestä kiinnittää siihen lain perusteluissa (s. 62) mainittuun seikkaan, ettei työntekijän menettelyltä edellytettäisi samaa vakavuuden astetta toistuvassa toiminnassa kuin yksittäisissä rikkeissä.
Sääntelyn selkeys
(10) Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotusten myötä ilmaisu "asiallinen syy" saa nykylainsäädäntöön verrattuna uuden merkityksen työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta säänneltäessä. Sen sijaan taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita koskevassa sääntelyssä irtisanomisen perusteena olevan syyn asiallisuutta tulkittaisiin lainkohdan perustelujen (s. 65) valossa nykyisen kaltaisesti. Valiokunta kiinnittää sääntelyn selkeyden kannalta huomiota siihen, että kansainvälisten sopimusten kannalta mahdollinen ilmaisu voisi myös olla se, että työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä ja merityösopimuslain 8 luvun 2 §:ssä käytettäisiin ilmaisun "asiallinen syy" sijasta esimerkiksi ilmaisua "pätevä syy".
(11) Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että ehdotettu sääntely muodostuu varsin vaikeaselkoiseksi ja raskaslukuiseksi. Valiokunnan mielestä sanottu seikka voi olla omiaan synnyttämään riskin niin työntekijöiden kuin työnantajienkin oikeusturvan heikentymisestä. Sääntelyn selkeyden merkitys korostuu nyt käsillä olevassa sääntely-yhteydessä, jossa säännöksiä soveltavat myös monet sellaiset työnantajat, joilta ei voida edellyttää erityisempää oikeudellista osaamista.
(12) Työsopimuslain 7 luvun 2 §:ään ja merityösopimuslain 8 luvun 2 §:ään on ehdotettu otettaviksi säännökset niin työntekijän henkilöön liittyvistä irtisanomisperusteista, kokonaisharkinnassa huomioitavista seikoista kuin menettelyllisistä vaatimuksistakin. Sääntelyä selkeyttäisi perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan, jos kokonaisharkinnasta ja siinä huomioon otettavista seikoista sekä menettelyllisistä vaatimuksista säädettäisiin erillisessä pykälässä. Perustuslakivaliokunta kehottaa työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa harkitsemaan sääntelyn selkeyttämistä esimerkiksi tällä tavoin.