Hallituksen vuosikertomuksessa käydään läpi muutama keskeinen valmistelussa oleva asia puolustushallinnon sektorilta. Toimintaympäristön muutoksella ja kansallisella turvallisuudella perustellaan kaikki mahdollinen ja mahdoton. On kuitenkin huomattava, että ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, ulkoasianvaliokunnan siitä antamassa mietinnössä sekä puolustusselonteossa turvallisuusympäristön muutos kuvataan erilaisin painotuksin. Kansallinen turvallisuus taas on käsitteenä niin löysä, että sitä voidaan käyttää hyvin monenlaisissa yhteyksissä ja jopa ristiriitaisella tavalla.
Ensinnäkin vuosikertomuksessa 2017 todetaan: "Suomen sotilaallisen toimintaympäristön muutos on asettanut puolustuskyvyllemme kasvaneita vaatimuksia, joihin vastaaminen edellyttää toimintaympäristöömme suhteutettua puolustusjärjestelmää. Suomen puolustamiseen tarvittava puolustusjärjestelmä muodostuu maa-, meri- ja ilmapuolustuksesta sekä niitä tukevista yhteisistä suorituskyvyistä ja kyvystä antaa ja ottaa vastaan kansainvälistä apua. Puolustusjärjestelmän kehittämisessä on otettu huomioon sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuus."
Sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuudesta puhuminen on harhaanjohtavaa tilanteessa, jossa laajamittaisella kansainvälisellä harjoitusyhteistyöllä, kansainvälisillä sopimuksilla ja epämääräisillä julistuksilla, tiedusteluyhteistyöllä, sotateollisen kompleksin rakentamisella EU:n sisälle sekä materiaali- ja kalustohankinnoilla päinvastoin edistetään sotilaallista liittoutumista konkreettisella tavalla.
Toiseksi kertomuksessa todetaan: "Puolustusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painopisteet selontekokaudella ovat kaikkien puolustushaarojen valmius, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen."
Marssijärjestys uskottavan puolustuksen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi on väärä. Henkilöstö työskentelee jaksamisensa äärirajoilla puolustussektorilla. Se koskee sekä siviili- että sotilashenkilöstöä. Nyt on valittu tie, että ensin naulataan kiinni Suomen historian suurimmat asehankinnat (HX ja Laivue 2020), sen jälkeen panostetaan eurooppalaisen puolustusyhteistyön ja puolustusrahaston rakentamiseen ja vasta sen jälkeen korjataan henkilöstöongelmat. Jo ennen sitä Suomen puolustuksen kokonaismenot ylittävät ns. Nato-vaatimuksen, kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Kolmanneksi todetaan: "Strategisten suorituskykyhankkeiden (merivoimien taistelualushanke Laivue 2020 ja ilmavoimien HX- eli Hornet-hävittäjien seuraajahanke) valmistelua on jatkettu suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2018 on tarkoitus tehdä pääsopimukset Laivue 2020 -hankkeen aluksista ja taistelujärjestelmistä sekä käynnistää tarjouskilpailu HX-hankkeessa."
STT:n mukaan Puolustusvoimien vuoden 2014 viestintäohjeessa todetaan viestinnän tavoitteeksi se, etteivät kansalaiset ja päättäjät kyseenalaista hävittäjä- ja taistelulaivahankintoja, vaikka taloustilanne on vaikea. Siihen nähden on ristiriitaista, että viestintää koskevat suunnitelmat ovat salaisia epämääräisillä perusteilla.
Puolustusvoimien ulkoinen viestintä täyttää lobbaamisen tunnuspiirteet, sillä ohjeen mukaan sen tavoitteena on ollut päätöksentekoon vaikuttaminen. Kyse on kiistatta mielikuvien luomisesta, yhden totuuden markkinoinnista ja propagandasta. Viranomaisen pitäisi viestinnässäkin noudattaa puolueettomuutta ja monipuolisuutta.
Puolustusvaliokunnan lausunnossa todetaan aivan oikein, että "Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että seuraavassa puolustusta koskevassa selonteossa linjataan selkeästi se henkilöstömäärä, jolla puolustusvoimat voi lakisääteisiä tehtäviään hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla."
Nykyisen linjan jatkuessa lähitulevaisuudessa ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa. Joko henkilöstön asemaa ei korjata, tai jos se tehdään vasta mahdollisimman suureksi paisutettujen strategisten hankintojen ja EU:n yhteiseen puolustukseen tehtyjen sitoumusten täyttämisen jälkeen, johtaa se puolustusmenojen paisuttamiseen tavalla, johon ei ole haettu parlamentaarista vastinetta.
Muuten puolustusvaliokunnan lausunnossa on kiinnitetty huomiota aivan oikeisiin asioihin, kuten toimitilamenojen kasvuun ja asevelvollisten etuuksiin.