Ehdotuksen tavoitteista
(1) Suuri valiokunta toistaa lausunnoissaan SuVL 10/2024 vp ja SuVL 7/2023 vp esittämänsä kannan siitä, että asetusehdotuksella on erittäin painava ja kannatettava tavoite ennaltaehkäistä ja torjua lapsiin kohdistuvaa verkkovälitteistä seksuaaliväkivaltaa EU-tason toimin. Tämä tavoite on yhteydessä useisiin perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuihin perus- ja ihmisoikeussopimuksiin, jotka velvoittavat ryhtymään tehokkaisiin toimiin lasten suojaamiseksi väkivallalta.
(2) Perustuslakivaliokunnan (PeVL 20/2025 vp), liikenne- ja viestintävaliokunnan (LiVL 4/2025 vp) ja hallintovaliokunnan (HaVL 10/2025 vp) lausunnoissa esitettyihin näkemyksiin viitaten suuri valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että EU-tasolla saadaan aikaan selkeä oikeudellinen kehys, jolla tehostetaan lapsiin kohdistuvan verkkovälitteisen seksuaalisen hyväksikäytön havaitsemista, siitä ilmoittamista ja sen poistamista EU:ssa.
Kompromissiehdotuksen arviointi
(3) Suuri valiokunta piti lausunnossaan SuVL 10/2024 vp (kappale 11) syksyn 2024 EU-puheenjohtajavaltio Unkarin kompromissiehdotuksen keskeisenä ongelmana ehdotettua tunnistamismääräystä koskevaa sääntelyä, jonka nojalla verkkopalveluntarjoajia olisi ollut velvoitettu tunnistamaan ja torjumaan CSA-materiaalia. Suuri valiokunta katsoi, että ehdotetun kaltainen malli olisi johtanut viestinnän massavalvontaan ja merkinnyt heikennystä viestinnän luottamuksellisuuden suojan sääntelyyn EU-tasolla. Malli olisi tosiasiassa kiertänyt päästä päähän salauksen käytön tarkoituksen, koska CSA-materiaalin kohdistuva valvonta olisi toteutettu teknisesti edellyttämällä päästä päähän salausta käyttäviä viestintäpalveluita mahdollistaman välitettävien viestien tekninen tunnistaminen jo viestijän päätelaitteessa ennen viestin sisällön salautumista.
(4) Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan EU-puheenjohtajavaltio Puolan laatimassa kompromissiesityksessä tunnistamismääräystä koskeneet säännökset on poistettu. Sen sijaan kompromissiesityksessä esitetään, että asetuksessa vakiinnutettaisiin tilapäisen poikkeusasetuksen (EU) 2021/1232 numeroista riippumattomien viestintäpalvelujen tarjoajien vapaaehtoista tunnistamista koskeva sääntely palveluissa välitetyn CSA-materiaalin tai sieltä tapahtuvan groomingin havaitsemiseksi ja siitä ilmoittamiseksi ja kyseisen materiaalin poistamiseksi. Tuomalla tilapäisen poikkeusasetuksen menettely pysyvän EU-sääntelyn piiriin, palveluntarjoajat voisivat jatkaa omalla päätöksellään viestien tunnistamista ja siitä raportointia omissa palveluissaan.
(5) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta katsoo, että asetusehdotus on kehittynyt monelta osin suuren valiokunnan lausunnossa SuVL 10/2024 vp asetettujen neuvottelutavoitteiden mukaisesti. Hallintovaliokunnan tavoin suuri valiokunta katsoo, että kompromissiehdotus sisältää lukuisia velvollisuuksia, jotka parantavat lasten suojaamista verkkovälitteiseltä seksuaaliväkivallalta, kuten velvollisuus riskien arviointiin ja lieventämiseen sekä mahdollisuus antaa esto- ja poistamismääräyksiä.
(6) Suuri valiokunta pitää myönteisenä, että tunnistamismääräystä koskeva sääntely on poistettu asetusehdotuksesta. Kuten liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa, tästä seuraa, ettei asetusehdotuksessa enää tunnistamismääräyksen kautta tosiasiallisesti aseta velvoitetta purkaa viestinnän päästä päähän -salausta tai rajoiteta sen käyttöä, eikä sen soveltaminen myöskään johda laajaan ja yksilöimättömään viestinnän sisällön tarkkailuun ja tunnistamiseen viranomaisen toimesta.
(7) Suuri valiokunta pitää 8—9 kappaleissa esitetyin reunaehdoin lähtökohtaisesti kannatettavana kompromissiehdotuksen mallia tuoda tilapäisen poikkeusasetuksen menettelyjä pysyvän EU-sääntelyn piiriin. Hallintovaliokunnan mukaan pelkästään viranomaisten toimenpiteillä ei voida tehokkaasti puuttua ilmiöön, vaan on tärkeää, että palveluntarjoajat voivat omilla vapaaehtoisilla toimenpiteillään vaikuttaa siihen, että palveluiden käyttäminen on turvallista ja rikoksia voidaan ehkäistä niiden ylläpitämillä alustoilla.
(8) Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan asetusehdotusta koskevia neuvotteluja ei saada päätökseen Puolan EU-puheenjohtajuuskaudella, vaan neuvottelut jatkuvat syksyllä 2025 Tanskan johdolla. Liikenne- ja viestintävaliokunnan ja hallintovaliokunnan lausuntoihin viitaten suuri valiokunta katsoo, että jatkoneuvotteluissa on varmistettava, ettei myöskään vapaaehtoista tunnistamista koskeva sääntely tai neuvottelujen kuluessa syntyvät mahdolliset muut ratkaisut tosiasiallisesti johda laajaan ja yksilöimättömään viestinnän sisältöön puuttumiseen, heikennä sähköisen viestinnän tietosuojaa tai kyberturvallisuutta tai haittaa vahvan salauksen käyttämistä. Neuvottelujen lopputuloksena syntyvän sääntelyn tulee myös olla kaikilta osin yhteensopiva EU:n yleisen tietosuojalainsäädännön kanssa ja pantavissa täytäntöön nykyteknologialla mahdollisimman teknologianeutraalisti.
(9) Jatkoneuvottelujen kannalta suuri valiokunta kiinnittää valtioneuvoston erityistä huomiota perustuslakivaliokunnan asiasta antamiin valtiosääntöoikeudellisiin näkemyksiin. Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteluihin viitaten suuri valiokunta toteaa, että jatkoneuvotteluissa on varmistettava, että rikostorjunnan tarpeita varten luotavat menettelyt ja sääntely täyttävät yleiset perusoikeuksien rajoitusedellytykset ja ovat muutoinkin ongelmattomia luottamuksellisen viestin suojan ja muiden perusoikeuksien näkökulmasta. Viestinnän luottamuksellisuuden suojaan ja muihin perusoikeuksiin puuttuminen tulee rajoittua vain välttämättömään ja sen tulee olla oikeasuhtaista. Jatkovalmisteluissa on erityisesti varmistettava, ettei ehdotus muodostu ongelmalliseksi perustuslain 10 §:n 4 momentin kanssa. Perustuslakivaliokunnan mukaan tunnistamisen vapaaehtoisuus ei yksinään voi perustella etääntymistä siitä perustuslain 10 §:n 4 momenttiin liittyvästä vaatimuksesta, jonka mukaan rikosperusteinen puuttuminen luottamuksellisen viestin salaisuuteen edellyttää konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä. (PeVL 20/2025 vp, 11 ja 13 kappaleet).
Lopuksi
(10) Suuri valiokunta toistaa kantansa (SuVL 10/2024 vp, kappale 12) siitä, että valtioneuvoston tulee aktiivisesti edistää EU-tasolla sellaista oikeudellista sääntelyä, jolla voidaan saavuttaa nyt käsittelyssä olevan ehdotuksen tavoitteet ennaltaehkäistä ja torjua lapsiin kohdistuvaa verkkovälitteistä seksuaaliväkivaltaa. Kuten hallintovaliokunta huomauttaa, tämä on erityisen tärkeää nykytilanteessa, jossa lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on siirtynyt enenevässä määrin ja monimuotoisin tavoin tietoverkkojen avustuksella tehtäväksi.
(11) Suuri valiokunta painottaa, että EU-toimien lisäksi ehdotuksella tavoiteltavia päämääriä on edistettävä tehokkaasti myös kansallisin toimin ja kansainvälisen yhteistyön kautta. (SuVL 10/2024 vp, kappale 12, SuVL 7/2023 vp, kappale 11) Asiantuntijakuulemisissa on korostettu, että lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunnan tulee olla kokonaisvaltaista ja perustua lasten välittömästi uhriksi joutumisen estämiseen, ei pelkästään sitä kuvaavan materiaalin tai sen jakelun poistamiseen.