Esityksen keskeisenä tarkoituksena on panna täytäntöön rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD-direktiivi) uudet velvoitteet mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Sääntelyn tavoitteena on lisätä sähköajoneuvojen latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia rakennuksissa sekä edistää rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmien yleistymistä. Esityksellä pannaan myös toimeen hallitusohjelman tavoitteita, jotka liittyvät asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen, hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen ja rakentamisen laadun parantamiseen sekä vähäpäästöiseen liikenteeseen.   

Ehdotus uudeksi laiksi sisältää kaksi keskeistä kokonaisuutta: lain 2 luku sääntelee sähköajoneuvojen latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia ja 3 luku rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmiä. Lisäksi laissa on säännöksiä viranomaisten toiminnasta. Näiden ohella ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia niiltä osin kuin se koskee toimenpidelupaa tietynlaisen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseen. 

Ehdotetun sääntelyn mukaiset sähköauton latauspisteitä tai niiden valmiuksia koskevat velvoitteet jäsentyvät sen mukaan, onko kysymyksessä uusi vai jo olemassa oleva rakennus ja kuinka laajamittaisesti rakennusta aiotaan korjata. Säännökset eriytyvät myös asuinrakennusten ja muuhun kuin asumiseen käytettävien rakennusten osalta. Velvoitteet skaalautuvat myös pysäköintipaikkojen määrän mukaisesti.  

Talousvaliokunta toteaa, että henkilöautokannan sähköistymisen edistäminen on edellytys hallitusohjelman tavoitteille hiilineutraalisuudesta ja liikenteen päästöjen puolittamisesta. Liikenteen sähköistyminen pienentää myös öljyriippuvuutta. Ajoneuvojen latausmahdollisuuksien parantaminen on yksi näistä elementeistä, etenkin ottaen huomioon taajamien väliset pitkät etäisyydet maamme harvaan asutuilla seuduilla. Autokannan uusiutuminen kohti sähköä käyttövoimanaan käyttävää edellyttää kuitenkin latauspisteiden lisäystä huomattavasti laaja-alaisempaa muutosta. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisesa on käynyt ilmeiseksi myös, että yksilötasolla keskeinen päätöksentekoon vaikuttaja tekijä voi olla asunto-osakeyhtiölain mukainen päätöksentekomenettely, joka ei ole omiaan edistämään latauspisteiden rakentamista niissäkään tapauksissa, kun latauspisteen rakentamisen suhteen aloitteellinen osakas olisi valmis sen itse kustantamaan. Latauspaikkojen rakentamiskustannusten oikeudenmukainen jakautuminen tulisi toteutua myös ensimmäisten ja mahdollisesti jälkeenpäin latausverkkoon mukaan liittyvien osakkaiden kesken.  

Ehdotetun lain vaatimukset vastaavat EPBD-direktiivin säännöksiä, jotka siirretään kansalliseen lainsäädäntöömme sellaisinaan. Ehdotetussa sääntelyssä ei ole varsinaisesti tavoiteltu niiden muokkaamista suomalaisiin olosuhteisiin ja rakentamistapaan optimaalisesti soveltuviksi, vaan ne on omaksuttu säädöstekstiin pitkälti sellaisinaan. Valittu sääntelyratkaisu nojaa pitkälti hallitusohjelmaan ja sen mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen: hallitusohjelma korostaa asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämistä sekä sähköautojen latausinfran rakentamista keskeisinä välineinä vähähiilisyyttä tavoiteltaessa. Kun laista laaditaan myöhemmin sen soveltamista tukevaa ohjeistusta, tulee ohjeistuksessa kiinnittää huomiota ratkaisu- ja teknologianeutraaliuden varmistamiseen. Talousvaliokunta muistuttaa, että rakennusten lämmitysratkaisut monipuolistuvat teknologian kehittyessä. Sääntelyssä tulisi huomioida kaikenlaiset energian käyttöön liittyvät remontit. 

Sähköavusteiset polkupyörät ja erilaiset kevyet sähkökäyttöiset kulkuvälineet ovat osa liikenteen sähköistymistä ja tärkeässä osassa liikenteen päästöjen vähentämisessä. Talousvaliokunta huomauttaa, että vaikkei sähköpyörien edellyttämä infrastruktuuri varsinaisesti kuulu käsittelyssä olevan EU-sääntelyn soveltamisalaan, on syytä huolehtia siitä, että sääntely ja säädökset tukevat näiden kulkuvälineiden yleistymistä.  

Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan taloudelliset vaikutusarvioinnit kohdistuivat direktiivin lähtökohtien mukaisesti rakennuskantaan ja uudisrakentamiseen. Talousvaliokunta pitää hyvänä sääntelyn perusperiaatetta, jonka mukaan vanhoihin rakennuksiin ei vaadita tehtäväksi muutoksia maankäyttö- ja rakennuslain määräysten muuttuessa. Rakennus on hyväksytty käyttöön niiden määräysten nojalla, jotka ovat olleet voimassa rakennuslupahakemuksen vireille tullessa, ja muutoksia tehdään silloin, kun rakennusta saneerataan tai käyttötarkoitusta muutetaan. Velvoite latauspisteiden asentamisesta voi tuottaa turhia kustannuksia tapauksissa, joissa merkittävää käyttöä latauspisteelle ei lyhyellä aikavälillä synny. 

Markkinaehtoisesti etenevä latauspaikkojen rakentaminen ottaa huomioon sähköautokannan ja tekniikan kehittymisen myötä jatkuvasti kehittyvät lataustekniikat. Mikäli säädöksillä määritellään liian vahvasti latauspisteiden rakentamista, on riski, että latauspisteitä tulee paikkoihin, joissa niille ei ole käyttöä tai joissa teknologian tarjoamat kustannustehokkaimmat vaihtoehdot ja käyttäjien tarpeet ja toteutetut latauspisteet eivät kohtaa.  

Talousvaliokunta huomauttaa, että hallituksen esityksen mukainen sääntely merkitsee, että Suomi toimeenpanisi EPBD-direktiivin kunnianhimoisemmin kuin mitä direktiivin perustaso edellyttää. Velvoitteita säädettäessä on huomioitava, että koronaviruksen aiheuttama pandemia vaikuttaa taloustilanteeseen ja investointeihin vielä pitkälle tulevaisuuteen. Epävarmojen talousnäkymien suurimmat vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti korjausrakentamiseen. Tämä on merkittävä tekijä, koska lyhyellä aikavälillä korjausrakentamisen volyymi ja sitä myöten kiinteistökannan energiatehokkuuden parantuminen on rakennetun ympäristön osalta tärkeä keino hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen.  

Mikäli pandemian talousvaikutukset pitkittyvät, sillä on vaikutusta myös autokannan uusiutumiseen ja sen johdosta latauspisteiden tarpeisiin. Tällä hetkellä suurin ongelma sähköautojen yleistymisen tiellä on niiden hankintahinta, ei niinkään käyttäjien periaatteellinen vastahakoisuus uuden käyttövoiman hyödyntämiseen.  

Säädösympäristöä kehitettäessä on otettava huomioon, kuinka talouden reunaehdot vaikuttavat ihmisten valintoihin. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että kriisin jälkeistä talouden jälleenrakennusta suunniteltaessa kiinnitetään huomiota ratkaisujen kestävyyteen niin taloudellisessa kuin ympäristöllisessäkin katsannossa. Mikäli nyt ehdotetusta lainsäädännöstä laaditaan myöhemmin sen soveltamista tukevaa ohjeistusta, tulee ohjeistuksessa kiinnittää huomiota ratkaisu- ja teknologianeutraaliuden varmistamiseen.